1941-03-01-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1941 LAUANTAINA, M A A L I S K U U N 1 P Ä I \ - X NX Sivu 11
Hyödyllisiä tietoja
on teutir t^^tartunta-aöieea tahallinen
istuttaminen terveeseen ihmiseen tai
:^^niee^, V M käytetään
tällaista istuttamista jokQ taudin laä^
; Äiias:s€lville%L$^^
vesikauhun, rutpn jji.e.) tahi. taudin
parahtamiseksi; Xtuberkulposin, lavantaudin.
yjn.)tahj supjeluskeinona tau-kan
lämmitettynä fosfori syttyy ja palaa
loistavalla liekillä fosföripexitoksi-diksi.
Herkän syttyväi^töisä^ takia '
säilytetään fosforia yeden tsVtetyisSä
.%tibijssa.' Se on eiättain - myrlCTlUstä,
yajaa^^ gramma; voi ihmiseen- vaikuttaa' '
kuofettlayasti. sen höyig^t; ^ ö y a t aikaan
omituisen taudin, fosforimyrky^'
JtyicseQ. Keltainen eli tavalDheh fosfö-l^
n- t^tWJJi5ta ja le^ijimistÄ vastaan : r i sitä pitemmän- alkaa
lann on lähettänyt teatterein flaispuo- jaksi isoarokkoa vastaan. Tähän tar-cpll^
rahastonhoitajalje tar-k oi-t u-k se-l- .ckooitituukksseeeenn kkääsyrtteettttiiiinn noo.luyuUa keisiin ja rotanmyrkkynä yjn..
1 saada palkkansa etOk^en, W ^ rokkoUaisumista.sä. - erittSinkii^ foäforihäp^ösuoloj^ ^ "^^"^«en^^^^
hiuluu seuraavasti ^ Tälalne^^^ knitenkiV»- -
•Rakkahin:
-forjaHa kuin Nebukpi^Jiesar, joka
^öi ruohoa 3 vuotta^ lähestyn sin^a,
ti Kakkahin'.
:sankarin saada .ruokaa ja juomaa.
Poimittakaa minulle, oi hyveellinen
tänä iltana 10 kruunua,;niin_
vielä kuoleman katkerassa kamppai-jiissa
omistan viimeisimmän .tuskan
fcqkaukseni Teil^ Teidän ;kuole-löaäii
saakka uskollinen:, jS^ajcinann/^
• Ei ole tietoa, onni^i^ko iMmä, yri^N
;iyä, niiittä kovin kylnjäs^däminen
[täytyi kassänhoitajättaren, olla, jps
fciätäytyi kymmentä -krimniia^a^^
aiasta.
^; .Ef^ileinättä maailnjassa,
jaisia .pormestareja. vMutta^.
kuinhiuJcan hölmietelemme eräähselli,
edessä. Nähkaäs kun Bosto-
[jiiD laidalla olevan Cambridgen kau-jpungin
(jossa on kuyluisa Harvardin
[yliopisto) pormestari äskettäisien, l u -
Imipyryn jälkeen huqmasi, ettelvkfu-
[purigjii, kassassa olekaan rahaa Ijimpn
[kaduilta poistämise|?nj. esitti M että
fiMpuiikilaiset anoisivat jujijalaa •
pqistamaäh lumen pois. "jtajkkiyäl-tias
lähettää liimen", häii, sanoi " ja
JOS meillä on kärsivällisyyttä riittävästi,
Hän myös poistaa sen. iHän
aina poistaa." Pormestari, myös mHä-räsi,
että aina kun lumipyry uhkaa,
tehtaiden pillien on kutsuttava kaupunkilaiset
lumen poistamisrukouk-seeh.
... ;
i
>•
Pormestari lausui ikuisen totiiu-den:
jos kerran lunta tulee, se myös
suläalxn — joskus. Mutta tänä automobiilien
aikana kansalaiset, tahto-m
olla kovin hätäisiä ja ainakin tietää,
millofn se sulaa.
mien väriaineiden valmistukseen; lääk-'
„ - ^ , . . , . ' itf.--4'.:'Alkavan ha
Fosfori on laajasti levinnyt luonnos-• - A ^ ^ -^-^ , - v .^
_ . . - sa; erittSinkin fcöforihäp^ö^^^^
. . "J^lraln^^ kuitenkiti- muodossa 1fjoista-tavaUisin on kalsium'-" 'Sai^iriTcertomuksen-slsMtÖ.^^^
r -r^.-^^^^^^ mineraalikunnassa -^aäri^mi^lihWälläÄra^^
^oss^ usem. pah^^ patiitti, fosforiitti, vivianiitti),ja kas- ..rt^- • : -
misen. Vasta kun Jenner 1796 keksi vi- j ^
lelunärpkl^.pjnyrkkyain.een käyttämisen veressä 3'.m.). Fosforihapix<,<>n tärkeä -•fi^ö»^?: Mitähän jos - kirjoittaisitte
(yaccination), sai rokotus suuren käy- ra\äntpaine kasveille, koska-naunaval- sen-suorasanaisesti, saisitte ehkä sa-l
^ n e i d e n muodostuminen on, siitä nptuksi kaiken muka^^mmin;
* • * * T,y/e^//fl/Va: Rustaillaan juttu leh-
Posfprirayrkytys — fosfprihöyryjen' ^een joskus,
hengittämisestä tahi keltainen fpsforin El-r-4a: Samoin, se ensin tullut,
muulla tavoin joutumisesta ruumiiseen Toinen, ainakin osittain, heti. Sa-tännöUisen
merldtyksen, Lehmärok-
Kuollakseenkin täy-*\ k<x on paisemuodostus lehmän utareissa
ja. oikeastaan, sama, tauti kuin isorokko
ihmisessä, vaikka laadultaan lievempi.
Jos sellaisen utarepaiseen nestettä (e-läinlymfäa)
pienen. ihonaarmun kautta
istutetaan ihmisen käsivarteen, niin se
ei synnytä isoarokkoa, vaan ainoastaan
paikallisen paisemuodostuksen, joka
kehittyy vähitellen 6—12 päivän kulues-.
sä, j8 sitten, vähitellen kuiyuu. Tällainen
igtutqsrokkö, aikaansaa keskimäärin
7—10" vuotta kestävän suojan, imr
muniteetin, IsProkkptartuntaa vastaan.
Suoja-aikaa vpi pid^tää uudestaan rp-k
p t t a ^ l a . -•Väime yupsisadalla otettiin
usein lehmän lymfalla rpkptetun
ihmisen rpkkopaiseesta. rpkkoainetta ja
.täJIä, ihmislyinjallp, rpkptettiin vuprps-t^
n^.tpi^a heiikilpitäv .Näin meneteltäessä
sattui kuitenkin^ toisinaan, että
rokkpaineen mukana .intettiin tPise&-
ta ihmisestä toi^eii^e^^ etupäässä
siksi oiikto^ ihJBielymfan käytäntö
nykyisin jäänyt nailtei kokonaan
ppis. ja käytelään ainpastaan eläinlym-faa,
jpta varten on (mpnissa. maissa
vajtipri) erikoiset rokotusaineen; valmistuslaitokset.
^§ei5sa. matissa
B^äärätty^pa^®^^^ ja .toisissa (esim.
^Siaomessa, iluotsissa^ ja Saksassa) se on
ollut käytännössä jp tpista sataa vuot-ta.
. * *
FOSFORI
pn epämetalleihin kuuluva alkuaine.
Sen-keksi saksal..Brand. 1669. Fosfori
valmistetaan luun-tuhkasta pelkistämällä
siinä oleva fosiorihappo hiilellä
hehkukuiimuudessa; kellahko, vahan-näköinen
aine, liukenematon veteen,
mutta liukenee helposti rikkihiileen. Ilmassa
fosfori synnyttää' valkoisia höyryjä,
joilla on omituinen haju (fosfori-haju,
ja loistavat pimeässä, niinkuin
kiinteä - fosforikin (fosforenssi). Äiu-mnlaskut
ovat melkein kaikki kovin
tuttuja, ja käytettyjä. Muuten kiitos
kaikesta Liekille kuuluvasta hyvästä.
aiheutunut myrkytys — saattaa«äkilli-sissä
tapauksissa muutamassa timnis-jsa
viedä kuplemaan', aikaans&aden sy-
, dämenhalvauksen. Vähit^lien kehittyvä
krppnillihen fpsfprimjTfcytys, joUai-nen
ennen jotenkin usein tavattiin . • • ; ,
esim. tulitikkutehtaissa, fosforia käy- • A^AKTT -xrkTvriTCT «.^«»«i i.^,.
tettäessä tikkujen sytytysairieeha, syn- ^pNI TOIVOISI montakin k^r-nyttää
luun kubtettumisia. varsihkin taa olevansa rikkaan koira, varsinkin
leukaluussa (fosforinekpppsU sekä' tau- aina Silloin kjm kuulee niille .Qspite-dillisia
kudpsten ra^vettumisia eri sir i-jus*^ eijuois^^ raJckaudekfa
säelimissä. Vastamyrkkynä äkiUisl^sä . ^^akkaudesia.
fosforimyrkytyksissä ovat pkseimusai-' '^"9^^ sajemilai-neetsel?
ä munanvalkuainen, maitp. ja . n^n":niisrs Mas^iassa te^mentani>ut
magnesia. ^p^miUisi^sa. myrl^tgc^ _ ei paljon, muMa
ennen, muuta työn muutto ja haltallis- : ^ r , . - v , ^ r „ *^ .'
ten seikkain jatkuvanvaikutiiks^ii yält- i »^^»^^»»kip.^^iOQO, sen " ehnkautigta.
täminen ja lisäksi millPin sisäl^äketie- 'hoitoa j hftu-teeiuset
miypin. kii-urgiset toim^iipiteet/ itaamista vaiÄn^hypiriautiiksella, «t-
DYNAMnTTi ' " l^sessä paikassa, jpssaPeggiä ei häi-fäjähdysaine;
vaimlstelaiaii ^kpitta^^
maila nniittrrooggllyysseerriiiinniiää ssööllllÄÄiisstteÄfii jäh^
. meitte.n^. huokoisten;:.ainj^te^ kanssö;:-
jptka...eivät kemiallisesti vaikuta nitroglyseriiniin.
Kuotsaiaiseh ;Alft*e'd^^^^i^^
belin 1867 keksimän tavallisen •dynamiitin
..valmistuksessa käytetään huokoisena
aineena piimaata. .liJäin val-
.mistettu dynamiitti on .punaista . täi
ruskeahkoa taikinamaista ainetta. —
Dyiiamiitti ei ole arkaa kblhauksille,
mutta räjähtää hyvin kiivaasti, jos si- .
tä äkkiä lämmitetään nohi 200 C. as-'
teeseen. Tavallisesti se'sytytetään rä-jähdyselohopeaa
sisältävien harien ar
vuila. Dynamiitin vaikutus pn-10 kertaa
voimakkaampi kuin tavallisen ruu-dinT
11 11 * an
Kuri edesmennyt'amerikalaineri humoristi,
AViU Rogers, ensimmäisen
terran matkusti Euroopaan v. 192d,
aanen passianomuksensa hyl|ättiin
sun.hänellä ei ollut syntymätodistusta.
Täten syntynyt viivytys vaivasi
^Qtä ja hän kirjoitti artikkelin, jossa
sittemmin kuuluisaksi tulleen
havainnon:
"^un näet pojan juöksent^van
' Parhaan lentotaidon, samoin kuin
parhaiden^ koneidenkin, perustana on
hyvä raaka-aine. ^Mitä ruumiillisia e-dellytyksiä
vaaditaan hyvältä lentäjältä?
Tätä ..kysymystä käsittelevä
tieteen haara on vielä nuori. Se sai
alkunsa vuosina 1914^1918, kun havaittiin,
miten kohtalokkaita seurauksia
oli siitä, että ilmavoimiin pyrkiviltä
alokkailta" ei vaadittu muuta
kuin että he olivat läpäisseet tavallisessa
kutsunnassa.
Viime sodan kahden ensimmäisen
housut jalassa/tai vaikkapa htiusuttp- vuoden aikana kärsi 50 pros. kokemanakin,
se on verratt4in vajjliuttava Mjsta hermohäiriöitä koulutusaikana
todistus, että hän on syntynyt." jg. tutkittaessa onnettomuuksia, joihin
lausunto loukkasi, syntyneiden re- valmiiksi- koulutetut lentäjät joutui-
S^terijöijiämaassa ja aikaisin vi 1934. vat,. havaittiin,, että yhdeksässä ta-
^«arstoimiston edustaji.vätautettiiii . pauksessa kymmenestä oli syy lentä-
^tattelemaan Rogersia" ja katso- jässä." Oli ilmeistä, että monet ni.?stä
eikö hän . peruuttaisi lausun- miehistä, jqtjca kelpasivat tavalliseen
asepalvelukseen, eivät ollenkaan soveltuneet
ihnavoimien palvelukseen.
Vastoin yleistä luuloa ei sydämen
toiminnan kiihtyminen ilman ohuuden
takia ylemmissä ilmakerroksissi
suoranaisesti rasita sydäntä. Ohut i l ma
ei rasita, sydäntä, enemmän kuin
tavalliset keveät urheiluharjoituksei.
Lentäjän on harvoin pakko ryhtyi
Hän ei peruuttanut sitä, mutta
^«osiu, muuttamaan sen seuraavaksi:
^ ^ u n näet pojan juoksentelevan
jalassa, tai vaikkapa housutto-
«nakin, se on verrattain vakuutta-
^^^us, että hän on syntynyt -
bfn^ ^ kodista, milloin, missä ja
suuriin ruumiillisiin ponnistuksiin.
Mutta häntä uhkaavat monet vaarat
ja jos hänen sydämensä ja verenkiertonsa
ovat epävakaiset, on hyvin
mahdollista, että hän pyörtyy, koska
aivot eivät saa tarpeeksi verta. Lentäjän
sydämeltä ei siis niinkään paljon
vaadita vahvuutta kuin tasaisuutta.
Lentäjän tärkein luonteenominaisuus
on tasaisuus. Hätäilevä,
hermostunut tyyppi ei sovi lentäjäksi.
Lentäjällä täytyy olla hyvät silmät,
koska tasapainoaistimus suureksi o-saksi
riippuiT näöstä jä etäisyyksien
tarkka arvioiminen on välttämätön
maahan laskeuduttaessa. Samaten
on hyvä kuulo välttämätön, koska
tasapaino myöskin riippuu siitä. Lentäjän
tulee korvakuulolla erottaa
moottorin mahdolifeet viat ja hänen
on myöskin saatava selville radiopuhelimen
sanoma. Korvat tiedoittavät
myöskin asennosU ja ruumiinliikkeisr
tä. Miten tämä tapahtuu,, siitä, ei
vielä olla täysin selvillä, mutta luullaan
sen riippuvan sisäkorvan nesteen
ja määrättyjen pienten luiden keskinäisestä
liikkeestä. - . ^ "
Korvan välittämä tasapainoaisti-.
,. Todellinen gentlemanni kunnioii-taajfiiiäi^
njjoista hänelle ei ole pie-mus
on paine. Kaikilla hyvillä lentä-rjillä
se kuitenkin aiheuttaa pahoja
harhakäsityksiä, jos siihen ei liity nä«
köaistimusta. Täten tapahtuu usein
sökkblennossa. Silloin on,.lentäjän
säilytettävä ^ .koneensa tasapainotila
seuraamalla kojeitten .toimintaa ja
niiden välittämä sanoma on usein aivan
toinen kuin hänen aistinsa välittämä.
Jos, kone tekee äkkikäännöksen
vasemmalle ja sitten vähitellen
palaa tasapainoasemaan, tiedoittaa
korva ruumiin kallistumisesta, mutta
ei sitä, että uudelleen on palattu ta-
'sapainoasemaan.' Niinpä lentäjä jatkuvasti
istuu sivulle kallistuvassa a-sennossa
kuvitellen istuvansa pystyssä.
Jos hän ei välitä omista aistimuksistaan,
vaan luottaa kojeihin, pysyy
hän oikealla tolalla.
Tiedon lentokoneen liikkeistä välittävät
lentäjälle myöskin ohjauslaitteiden
paine käsiä ja jalkoja vastaan
ja myöskin muuta ruumista kohtaava
tämä ominaisuus, että he "tuntevat"
lentokoneen liikkeet ja-siitä on paljon
apua varsinkin maahan laskeuduttaessa.
On myöskin välttämätöntä, että
Eustaciuksen putket Lentäjän korvassa
ovat kunnossa. Ne sijaitsevat
korvan., ja nielun välissä. JoUeiyät
ne toimi moitteettomasti, voi nopeiden,
nousujen aikana, sattua, että. paine
korva/i sisässä, ei pienene, vaan
rumpukalvo halkeaa, kustaciuksen
putket avautuvat hetkiseksi, nieltäes-sä.
tai.haukoteltaessa. Jotkut lentäjät
pureskelevat tai nieleskelevät koneen
noustessa korkeammalle helpottaakseen
painetta korvissa,, kun taas
toisetopetteleyat keinotekoisesti hau-fvottfijpni^^.
p p
il!
•'M
^1
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 1, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-03-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410301 |
Description
| Title | 1941-03-01-11 |
| OCR text |
1941 LAUANTAINA, M A A L I S K U U N 1 P Ä I \ - X NX Sivu 11
Hyödyllisiä tietoja
on teutir t^^tartunta-aöieea tahallinen
istuttaminen terveeseen ihmiseen tai
:^^niee^, V M käytetään
tällaista istuttamista jokQ taudin laä^
; Äiias:s€lville%L$^^
vesikauhun, rutpn jji.e.) tahi. taudin
parahtamiseksi; Xtuberkulposin, lavantaudin.
yjn.)tahj supjeluskeinona tau-kan
lämmitettynä fosfori syttyy ja palaa
loistavalla liekillä fosföripexitoksi-diksi.
Herkän syttyväi^töisä^ takia '
säilytetään fosforia yeden tsVtetyisSä
.%tibijssa.' Se on eiättain - myrlCTlUstä,
yajaa^^ gramma; voi ihmiseen- vaikuttaa' '
kuofettlayasti. sen höyig^t; ^ ö y a t aikaan
omituisen taudin, fosforimyrky^'
JtyicseQ. Keltainen eli tavalDheh fosfö-l^
n- t^tWJJi5ta ja le^ijimistÄ vastaan : r i sitä pitemmän- alkaa
lann on lähettänyt teatterein flaispuo- jaksi isoarokkoa vastaan. Tähän tar-cpll^
rahastonhoitajalje tar-k oi-t u-k se-l- .ckooitituukksseeeenn kkääsyrtteettttiiiinn noo.luyuUa keisiin ja rotanmyrkkynä yjn..
1 saada palkkansa etOk^en, W ^ rokkoUaisumista.sä. - erittSinkii^ foäforihäp^ösuoloj^ ^ "^^"^«en^^^^
hiuluu seuraavasti ^ Tälalne^^^ knitenkiV»- -
•Rakkahin:
-forjaHa kuin Nebukpi^Jiesar, joka
^öi ruohoa 3 vuotta^ lähestyn sin^a,
ti Kakkahin'.
:sankarin saada .ruokaa ja juomaa.
Poimittakaa minulle, oi hyveellinen
tänä iltana 10 kruunua,;niin_
vielä kuoleman katkerassa kamppai-jiissa
omistan viimeisimmän .tuskan
fcqkaukseni Teil^ Teidän ;kuole-löaäii
saakka uskollinen:, jS^ajcinann/^
• Ei ole tietoa, onni^i^ko iMmä, yri^N
;iyä, niiittä kovin kylnjäs^däminen
[täytyi kassänhoitajättaren, olla, jps
fciätäytyi kymmentä -krimniia^a^^
aiasta.
^; .Ef^ileinättä maailnjassa,
jaisia .pormestareja. vMutta^.
kuinhiuJcan hölmietelemme eräähselli,
edessä. Nähkaäs kun Bosto-
[jiiD laidalla olevan Cambridgen kau-jpungin
(jossa on kuyluisa Harvardin
[yliopisto) pormestari äskettäisien, l u -
Imipyryn jälkeen huqmasi, ettelvkfu-
[purigjii, kassassa olekaan rahaa Ijimpn
[kaduilta poistämise|?nj. esitti M että
fiMpuiikilaiset anoisivat jujijalaa •
pqistamaäh lumen pois. "jtajkkiyäl-tias
lähettää liimen", häii, sanoi " ja
JOS meillä on kärsivällisyyttä riittävästi,
Hän myös poistaa sen. iHän
aina poistaa." Pormestari, myös mHä-räsi,
että aina kun lumipyry uhkaa,
tehtaiden pillien on kutsuttava kaupunkilaiset
lumen poistamisrukouk-seeh.
... ;
i
>•
Pormestari lausui ikuisen totiiu-den:
jos kerran lunta tulee, se myös
suläalxn — joskus. Mutta tänä automobiilien
aikana kansalaiset, tahto-m
olla kovin hätäisiä ja ainakin tietää,
millofn se sulaa.
mien väriaineiden valmistukseen; lääk-'
„ - ^ , . . , . ' itf.--4'.:'Alkavan ha
Fosfori on laajasti levinnyt luonnos-• - A ^ ^ -^-^ , - v .^
_ . . - sa; erittSinkin fcöforihäp^ö^^^^
. . "J^lraln^^ kuitenkiti- muodossa 1fjoista-tavaUisin on kalsium'-" 'Sai^iriTcertomuksen-slsMtÖ.^^^
r -r^.-^^^^^^ mineraalikunnassa -^aäri^mi^lihWälläÄra^^
^oss^ usem. pah^^ patiitti, fosforiitti, vivianiitti),ja kas- ..rt^- • : -
misen. Vasta kun Jenner 1796 keksi vi- j ^
lelunärpkl^.pjnyrkkyain.een käyttämisen veressä 3'.m.). Fosforihapix<,<>n tärkeä -•fi^ö»^?: Mitähän jos - kirjoittaisitte
(yaccination), sai rokotus suuren käy- ra\äntpaine kasveille, koska-naunaval- sen-suorasanaisesti, saisitte ehkä sa-l
^ n e i d e n muodostuminen on, siitä nptuksi kaiken muka^^mmin;
* • * * T,y/e^//fl/Va: Rustaillaan juttu leh-
Posfprirayrkytys — fosfprihöyryjen' ^een joskus,
hengittämisestä tahi keltainen fpsforin El-r-4a: Samoin, se ensin tullut,
muulla tavoin joutumisesta ruumiiseen Toinen, ainakin osittain, heti. Sa-tännöUisen
merldtyksen, Lehmärok-
Kuollakseenkin täy-*\ k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-03-01-11
