1941-11-01-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
L A U A N T A I N A , M A R R A S K U U N 1 PÄIVÄNÄ
'mm
ii'
k-f"
^ r. ^ ("f
- 1 *
•f »
^ >-1
1
11
1.^
oma ravintolansa. Sieltä oppilaat ja
opettajat saavat halvalla maukkaita
ruokia, joita kotitalousoppilaat ovat
valmistaneet. Korkeakouluissa myös
opetetaan sekä taide- että steppaus-
-"tanssia.-';"
Valittua kurssia' tietenkin jatketaan
korkeakoulussa. Latinan lisäksi voi
lukea joko', ranskaa tai e^anjaa.
(Saksaa ei ^maailiiiähsödan jälkeen
ole juuri opetettu valtion korkeakouluissa,
paitsi iitäköuluissia aikuisia
varten.) Algebra muuttuu geometriaksi
ja trigonometriaksi. Englanninkielen
tunneilla ei ainoastaan kirjoiteta
runoja ja novelleja, kuten a-lemmassa
korkeakoulussa, vaan näy-telrniäkin,
joita sitten esitetään oppilaskunnalle.
Yhdysvaltain historiaa
sekä hallitusmuotoa on jokaisen opiskeltava;
j a tieteellisellä alalla voi valita;
joko kemian tai biologian, v a i k^
n ^ t ä molempia luettiin jo kahdeksannella
luokalla.
Voimistelutunneilla opetetaan fysiologiaa
j a hygieeniaa — jälkim-tai
ei, voimistelu- ja laboratoriomak-sut
kaikki yhteensä tekevät sievoisen
summan.
Eikä saa unohtaa kerhomaksuja.
Näihin ekslusiivisiin kerhoihin on
melkein välttämätöntä kuulua, jos
haluaa saada ollenkaan iloa koulu-elämästä.
Mutta ne maksavat huikeasti.
iMonl' köyhä ylioppilas oh
jättänyt kokonaan koulunkäyntinsä,
kun ei ole voinut yhtyä niihin.
Joissakin osavaltioiden yliopistoissa
opiskelu on ilmaista, joissakin se
vaihtelee vuosittain 25—1 SO dollarin
välillä. Yksit3nsten .omistamat laitokset
ovat kalliimpia. Esim. Etelä-
Califomian yliopistossa Los Angelesissa
yksinomaan opiskelu maksaa
250—400 dollariin vuodessa. Las-
Ylänköjen ihminen Ompelija laulaa
Perun tasavallassa Etelä-Amerikassa,
Andesvuoriston ylängöillä, asuu
maista n i i» perusteellisesti, e t t ä pari
kertaa vdikossa opettaja tai^asitaa
oppilaitten ^cmenkynnet. Jos ne eivät
ole täysin puhtaat, taikka jos niitä
on ilmeiseesti purtu, saa oppilas
huonon arvosanan. Joka voimistelutunnin
päätyttyä on otettava suihku.
' E i ketään oikeastaan pakoteta siihen,
mutta koska saa huonon arvosanan,
jos suihkurekordi jää tyhjäksi, on
vain yksi tie auki. Suurimmilla korr
koakouluilla on oma uimahallinsa, jota
ei saa käyttää eniien kuin on ottanut
suihkun. Kouluhallitus ainakin
yrittää pitää nuorta Amerikkaa puhtaana!
Toista olivat amerikkalaiset korkeakoulut
muutama sata vuotta sitten.
Yksityisten omistamia. Niiden
ainoat oppilaat olivat nuorukaiset,
jotka aikoivat papeiksi. Ensimmäinen
yleisön kannatuksella toimiva
— ja samalla ensimmäinen sen kaltainen
maailmassa — oli "Bostonin
latinalainen kansakoulu", joka aukaisi
ovensa v. 1635. Kaupunki nudcsoi
opettajan .|>alkiEin tulpista, jotka saaliin
erään saaren laitumeksi vuokraamisesta.
Kymmenen vuotta myöhemmin
säädettiin laki, joka ennusti,
että koulutus tulisi kerran olemaan
hallituksen käsissä, että se tulisi olemaan
yleinen, maksuton ja pakollinen.
Vähitellen lisättiin kätännöllisem-piä
aineita kuin latina ja kreikka,
ja v. 1812 alettiin ajatella korkeampaa
koulutusta tytöillddn. V. 1840
oli päästy jo niin pitkälle, että toimi
monta yhteiskoulua, vaikka m e l kein
kaikki olivatkin maksullisia^ V.
1872 koulukys3rmys kehittyi huippuunsa,
ja ankaran taistelun jälkeen
määrättiin, että tulevaisuudessa \'al-tion
koulut kustantaisi yleinen vero.
Nykyään valtion korkeakouluja on
Yhdysvalloissa, y l i 18,000 j a niiden
oppilasluku lähentelee viittä miljoonaa.
.
Jos oppilas lopetettuaan korkeakoulun
haluaa jatkaa yliopistossa,
hän löytää itsenää aivan vieraassa.—-
j a kalliissa — maailmassa, . jEiänen.
koulutuksensa- tähän saakka ei ole
maksanut mitään, mutta yliopistossa
* lukeminen tulee suhteellisen kalliiksi,
vaikka se tapahtuisikin jonkin osavaltion
kontrolloimassa oji^ilaitok-sessa.
Itse opiskelu voi olla ilmaista,
mutta sisäänkirjoitusmaksu( joka
voi olla jopa 25 dollaria), graduoi-miskulut,
.sairaalakulut, jotka jokaisen
oppilaan on maksettava^ käyttä-köim
hän sitten yliopiston^sairaalaa
ketaan, että kouluvuosi tässä laitoksessa
täysihoitoineen tulee viemään
ainakin tuhat dollaria vuodessa eli
n. 46,0(K) Suomenmarkkaa! Lähes
puolet oppilaista ansaitsee oman ela-tidisensa.
Harjoitetaan kaikkea auringon
alla, kengänkiiiloittamisesta
lypsainuseen.
Ynämainitussa yliopistossa opiskelevat
vieretysten kaikessa sovussa
valkoiset, mustat ja keltaiset, y l i 500
opettajan valvonnan alla. Ja koska
Etelä-Califoirnian yliopisto on tyypillinen,
mainitsen sen eri osastot,
jotta saisitte käsityksen, mitä
Amerikassa opetetaan: astronomiaa,
botaniikkaa, taidetta, arkkitehtuuria,
kemiaa, klassillisia kieliä, l i i -
ketiedettä ja ekonomiaa, klassillisen
kirjallisuuden kehitystä, hammaslääkärin
alaa, geologiaa, englantia, rans.-
kaa, saksaa, italiaa, journalismia,
historiaa, kansainvälisiä suhteita, lakia,
matematiikkaa, lääketiedettä,
musiikkia, itämaisia ja slaavilaisia
tutkielmia, apteekkialaa, filosofiaa,
voimistelua, insinöörialaa, fysiikkaa,
politiikkaa, psykologiaa, elokuvatie-dettä
(johon sisältyy elokuvan arvostelu,
scenarionkirjoitus sekä filmaus),
uskontoa, sosiologiaa; puhetekniikkaa
ja eläintiedettä.
Melkein kaikkia samoja aineita
opetetaan myös_iltaisln,ajotta ne,
jotka työskentelevät päivisin, eivät
jäisi ilman korkeampaa sivistystä.
Harmaahapsisia vanhuksia aivan v i lisee
näissä iltaluokissa, eikä heidän
ikänsä suinkaan hidastuta heidän aivojaan.
Päinx^toin.
Aikuisten koulutus onidn kehitty-nyt
huima^ vauhtia maailmansodan
jälkeen. Koska ulkomaalaisia löytyi
niin runsaasti, perustettiin ensin
"amerikkalaistumisluokkia'', joissa o-pjetettiin
Yhdysvaltain historiaa ja
hallitusmuotoa. Vähitellen aineita
lisättiin, kunnes tänään saa opiskella
mitä eriskummallisimpia ja käy-tännöllisimpiä
aineita valtion maksuttomissa
iltakorkeakouluissa.
Kaunis Belmont-korkeakoulu, joka
on yksi Los Angelesin parhaita, ja
jonka päivisin valloittaa nuori väki
avaa iltaisin, ovensa vanhemmalle ~
väelle. Paitsi yleisiä kouluaineita
voi valita sen luokkasuunnitelmastä
isellaisia mielenkiintoisia aineita kuin
hattujen sekä jäädytettyjen jälkiruokien
valmistusta, nahkataidetta, kukkien
hoitoa, radiopuhetekniikkaa, go-beliinimaalausta,
pilapiirustustä, kul-länkaivausta,
japanilaista kukkasom-mittelua
ja tennistä. Kaiken kaikkiaan
aineita on 56.
E i Amerikassa siis tarvitse rahanpuutteen
takia jäärä vaille sivistystä,
jos vain on tiedonhalua. Ja päättäen
niistä laumoista, jotka "joka ilta
suuntaavat askeleensa kohti valtion
iltakorkeakouluja, sitä kyllä on!
kansaheimo 10,000—16,000 jalan
korkeudessa. Ilmanpaine täällä oh
paljon kevyempi kuiri alhaalla, joten
näistä korkeuksien asukkaista on kehittynyt
erikoinen ihmisrotu, joka on
tervettä ja voi hyvin vaan näissä
korkeuksissa, mutta ei voi elää kauan
alailmoissa.
Tohtori Carlos Morge on tutkinut
näitä korkeuksien ihmisiä ja todennut
e t t ä heidän sydämensä on kehittynyt
noin 20 prosenttia äuuremmäJ^i kuin
alankomaiden ihmisillä ja että se pn
paljon voimakkaampi. Sydämen sykintä
on vaan paljon harvempi eli
keskimäärin 50—60 kertaa minuutissa
sitävastoin kun alankojen ihmisen
sydän lyö keskimäärin 72 kertaa minuutissa.
Vaikka ilms^n paine täällä
ylhäällä on vaan 85 milleä »i^vas-toin
kuin se alhaalla on 150, veren
happipitoisuus täällä yllisiällä on pal^
jon suurempi kuia alhaalla. Alkaali-varastot
myöskin yläilnEjojeft ihmisellä
ovat suuremmat kuin alhaalla asuvilla.
Kokeet ovat osottaneet, että
yläilmojen asukkaista noin puolet
ovat vahvempia ja voimakkaampia
kuin alhaalla asuvat. He voivat kävellä
nopeasti ja kantaa kuormia
näissä korkeuksissa, joissa alailmojen
ihmiset tuskin jaksavat liikkua. Nämä
vuoristoasukkaat ovat myöskin
hedelmällisiä ja lisääntjrvät nopeammin
kuin alhaalla asuvat. Jos taas
alhaalla asuvat muuttavat tänne ylös,
he tavallisesti menettävät hedelmällisyytensä.
Perun pääkaupunki muutettiin
vuonna 1639 13,000 jalan korkeudesta
sijaitsevasta Jaja'sta L i maan,
meren tasolle, siitä syystä kun
karja ei ottanut lisääntyäkseen näissä
korkeuksissa. Vuoristossa asuvat
tietävät, että nautakarja, lampaat ja
hevoset kyllä elävät samoissa korkeuksissa
kuin ihminenkin, mutta
eivät iisääriny, mutta kissat, koirat,
siat ja monet imettäjät eivät enää elä
_kymmentätuhatta_^ Jalkaa korkÄm-malla.
Täältä Perun ylängöiltä näitä ihmisiä
vaeltaa alas laaksoihin sesonkiaikoina
töihin noin satatuhatta hen-
• kea, mutta he eivät tavallisesti viivy
kolmea kuukautta enempää kerrallaan
kun he palaavat sinne korkeuksiin.
Bolivian ja Paraguan välisen
sodan aikana näitä ylämaan asukkaita
palveli Bolivian armeijassa, mutta
heitä kuoli paljon enemmän ilmastollisista
syistä kuin paragualaisten kuulista.
Niin, että ylhäällä syntyneen
ja kasvaneen on parasta pysyä ylhäällä
ja alhaalla syntyneen alhaalla, sillä
ilmaston näin jyrkkä vaihtuminen ei
sittenkään ole terveellistä.
Ompelen, ompelen,
on vielä kesken työ,
kotte kiivaasti lankaa syö;
keskiyö.
Ompelen, ompelen,
ktrveltääpi silmiä,
nukkumaan ei ennätä;
voi kiirettä.
Huomenna, huomenna,
tämän hienon leningin
panee rouva kamreerin
päälleen jitklihin.
Väsyttää, väsyttää,
yksinäistä istujaa,
nukkua ei saa, ci saa,
ei torkahtaa.
Ompelen, ompelen,
on vielä kesken työ,
kone kiivaasti lankaa syö;
pn keskiyö.
LEENA UtKKl
. K U O L L U T - M E R l , tunnettu j^r-vi
Palestiinassa, El Ghorin laaksossa
(76 km. pitkä ja noin S—16 km.
leveä) on maailman syvimmällä oleva
vesistö, 394 metriä merenpinnan
alapuolella ja korkein veden syvyyi
399 m. Rannat alastomat ja jyrkät.
Monin paikoin rantaa on rikki- ja
suolakerroksia sekä nafta- ja maapi-kilähteitä.
Näiden vaikutuksesta sekä
suuren haihtuvaisuuden ja lasku-jokien
puutteen takia KuoUeenmeren
kaunis, sininen vesi on tavattoman
kitkeränsuplaista, niin että elollinen
elämä siinä on mahdotonta. Pohjaa
peittää asfaltti.
LAUDA-runot ovat kansanomaisia,
kansankielellä kirjoitettuja hengellisiä
runoja, jotka syntyivät alhai-simmissa
kansankerroksissa 13rniien
vuosis. jälkipuoliskolla. Näillä runoilla
ori hetkellisesti kiihoiltava
luonne ja niitä esittivät ruoskijat ja
muut • uskonkiihkoiset henkilöt. Ne
olivat lyyrillisiä, mutta myöskin draa-mallisluonteisia,
ja viimemainitut olivat
Italian kansankielisen hengellisen
draaman ituja.
En haluaisi kumpaakaan, mutta jos
minun olisi pakko valita, kärsisin ennemmin
itse vääryyttä, kitin tekisin
sitä toiselle. — Platon.
Minä voitin venäläiset jokaisessa
taistelussa ja kuitenkin minä hävi-.
sin. — Napoleon.
* • * . * .
Monen ihmisen ikä kuluu suuremman
ja pienemmän pahan valinnan
välillä näkemättä oikeaa.
K OS o Lausun sydämeUiset kutokset Mr-,
ja Mrs. Aholle käynnistänne li»n»mo
lltorcnton. sairaalassa. En lUiohcUo
rikoskaan niitä hauskoa hetkiä jou-^
Sla Uabdutitte minua. Olen aina ku-o
atolHsinidelJa muistava.
*** Kiitos myö? runsaista lahjois.a.
MRS. HILJA VUOEI
^North Bay
* KIITOS
•
Kauniimmat kiitokseni kaiKillfi, jotka" saapuivat ylättänn li^o^^*^
viettämään 70 vuotista syntymäpäivääni, lokakuun 6 p:nä 1941. tu^en
mukananne minulle tarpeelliset ja arvoöcaat laihjat sckä kahvit herkuJ-lis'ne
leivoksineen.
Kiitokseni alkuunpanijoille ja myöddn nlDle lahjoitukseen osalli5-
tujile, jotka olivat estetyt silloin saapumasta luokseni.
^hanä. ystävyytenne oscitus tulee säilymään m'elessäni yhtenä kauniimpana
muistona eloni iltaan asti.
Sointula
RIIKA KIVI
B. C.
•
•
•
•
•
•
•
•
t
4
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 1, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-11-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki411101 |
Description
| Title | 1941-11-01-10 |
| OCR text | L A U A N T A I N A , M A R R A S K U U N 1 PÄIVÄNÄ 'mm ii' k-f" ^ r. ^ ("f - 1 * •f » ^ >-1 1 11 1.^ oma ravintolansa. Sieltä oppilaat ja opettajat saavat halvalla maukkaita ruokia, joita kotitalousoppilaat ovat valmistaneet. Korkeakouluissa myös opetetaan sekä taide- että steppaus- -"tanssia.-';" Valittua kurssia' tietenkin jatketaan korkeakoulussa. Latinan lisäksi voi lukea joko', ranskaa tai e^anjaa. (Saksaa ei ^maailiiiähsödan jälkeen ole juuri opetettu valtion korkeakouluissa, paitsi iitäköuluissia aikuisia varten.) Algebra muuttuu geometriaksi ja trigonometriaksi. Englanninkielen tunneilla ei ainoastaan kirjoiteta runoja ja novelleja, kuten a-lemmassa korkeakoulussa, vaan näy-telrniäkin, joita sitten esitetään oppilaskunnalle. Yhdysvaltain historiaa sekä hallitusmuotoa on jokaisen opiskeltava; j a tieteellisellä alalla voi valita; joko kemian tai biologian, v a i k^ n ^ t ä molempia luettiin jo kahdeksannella luokalla. Voimistelutunneilla opetetaan fysiologiaa j a hygieeniaa — jälkim-tai ei, voimistelu- ja laboratoriomak-sut kaikki yhteensä tekevät sievoisen summan. Eikä saa unohtaa kerhomaksuja. Näihin ekslusiivisiin kerhoihin on melkein välttämätöntä kuulua, jos haluaa saada ollenkaan iloa koulu-elämästä. Mutta ne maksavat huikeasti. iMonl' köyhä ylioppilas oh jättänyt kokonaan koulunkäyntinsä, kun ei ole voinut yhtyä niihin. Joissakin osavaltioiden yliopistoissa opiskelu on ilmaista, joissakin se vaihtelee vuosittain 25—1 SO dollarin välillä. Yksit3nsten .omistamat laitokset ovat kalliimpia. Esim. Etelä- Califomian yliopistossa Los Angelesissa yksinomaan opiskelu maksaa 250—400 dollariin vuodessa. Las- Ylänköjen ihminen Ompelija laulaa Perun tasavallassa Etelä-Amerikassa, Andesvuoriston ylängöillä, asuu maista n i i» perusteellisesti, e t t ä pari kertaa vdikossa opettaja tai^asitaa oppilaitten ^cmenkynnet. Jos ne eivät ole täysin puhtaat, taikka jos niitä on ilmeiseesti purtu, saa oppilas huonon arvosanan. Joka voimistelutunnin päätyttyä on otettava suihku. ' E i ketään oikeastaan pakoteta siihen, mutta koska saa huonon arvosanan, jos suihkurekordi jää tyhjäksi, on vain yksi tie auki. Suurimmilla korr koakouluilla on oma uimahallinsa, jota ei saa käyttää eniien kuin on ottanut suihkun. Kouluhallitus ainakin yrittää pitää nuorta Amerikkaa puhtaana! Toista olivat amerikkalaiset korkeakoulut muutama sata vuotta sitten. Yksityisten omistamia. Niiden ainoat oppilaat olivat nuorukaiset, jotka aikoivat papeiksi. Ensimmäinen yleisön kannatuksella toimiva — ja samalla ensimmäinen sen kaltainen maailmassa — oli "Bostonin latinalainen kansakoulu", joka aukaisi ovensa v. 1635. Kaupunki nudcsoi opettajan .|>alkiEin tulpista, jotka saaliin erään saaren laitumeksi vuokraamisesta. Kymmenen vuotta myöhemmin säädettiin laki, joka ennusti, että koulutus tulisi kerran olemaan hallituksen käsissä, että se tulisi olemaan yleinen, maksuton ja pakollinen. Vähitellen lisättiin kätännöllisem-piä aineita kuin latina ja kreikka, ja v. 1812 alettiin ajatella korkeampaa koulutusta tytöillddn. V. 1840 oli päästy jo niin pitkälle, että toimi monta yhteiskoulua, vaikka m e l kein kaikki olivatkin maksullisia^ V. 1872 koulukys3rmys kehittyi huippuunsa, ja ankaran taistelun jälkeen määrättiin, että tulevaisuudessa \'al-tion koulut kustantaisi yleinen vero. Nykyään valtion korkeakouluja on Yhdysvalloissa, y l i 18,000 j a niiden oppilasluku lähentelee viittä miljoonaa. . Jos oppilas lopetettuaan korkeakoulun haluaa jatkaa yliopistossa, hän löytää itsenää aivan vieraassa.—- j a kalliissa — maailmassa, . jEiänen. koulutuksensa- tähän saakka ei ole maksanut mitään, mutta yliopistossa * lukeminen tulee suhteellisen kalliiksi, vaikka se tapahtuisikin jonkin osavaltion kontrolloimassa oji^ilaitok-sessa. Itse opiskelu voi olla ilmaista, mutta sisäänkirjoitusmaksu( joka voi olla jopa 25 dollaria), graduoi-miskulut, .sairaalakulut, jotka jokaisen oppilaan on maksettava^ käyttä-köim hän sitten yliopiston^sairaalaa ketaan, että kouluvuosi tässä laitoksessa täysihoitoineen tulee viemään ainakin tuhat dollaria vuodessa eli n. 46,0(K) Suomenmarkkaa! Lähes puolet oppilaista ansaitsee oman ela-tidisensa. Harjoitetaan kaikkea auringon alla, kengänkiiiloittamisesta lypsainuseen. Ynämainitussa yliopistossa opiskelevat vieretysten kaikessa sovussa valkoiset, mustat ja keltaiset, y l i 500 opettajan valvonnan alla. Ja koska Etelä-Califoirnian yliopisto on tyypillinen, mainitsen sen eri osastot, jotta saisitte käsityksen, mitä Amerikassa opetetaan: astronomiaa, botaniikkaa, taidetta, arkkitehtuuria, kemiaa, klassillisia kieliä, l i i - ketiedettä ja ekonomiaa, klassillisen kirjallisuuden kehitystä, hammaslääkärin alaa, geologiaa, englantia, rans.- kaa, saksaa, italiaa, journalismia, historiaa, kansainvälisiä suhteita, lakia, matematiikkaa, lääketiedettä, musiikkia, itämaisia ja slaavilaisia tutkielmia, apteekkialaa, filosofiaa, voimistelua, insinöörialaa, fysiikkaa, politiikkaa, psykologiaa, elokuvatie-dettä (johon sisältyy elokuvan arvostelu, scenarionkirjoitus sekä filmaus), uskontoa, sosiologiaa; puhetekniikkaa ja eläintiedettä. Melkein kaikkia samoja aineita opetetaan myös_iltaisln,ajotta ne, jotka työskentelevät päivisin, eivät jäisi ilman korkeampaa sivistystä. Harmaahapsisia vanhuksia aivan v i lisee näissä iltaluokissa, eikä heidän ikänsä suinkaan hidastuta heidän aivojaan. Päinx^toin. Aikuisten koulutus onidn kehitty-nyt huima^ vauhtia maailmansodan jälkeen. Koska ulkomaalaisia löytyi niin runsaasti, perustettiin ensin "amerikkalaistumisluokkia'', joissa o-pjetettiin Yhdysvaltain historiaa ja hallitusmuotoa. Vähitellen aineita lisättiin, kunnes tänään saa opiskella mitä eriskummallisimpia ja käy-tännöllisimpiä aineita valtion maksuttomissa iltakorkeakouluissa. Kaunis Belmont-korkeakoulu, joka on yksi Los Angelesin parhaita, ja jonka päivisin valloittaa nuori väki avaa iltaisin, ovensa vanhemmalle ~ väelle. Paitsi yleisiä kouluaineita voi valita sen luokkasuunnitelmastä isellaisia mielenkiintoisia aineita kuin hattujen sekä jäädytettyjen jälkiruokien valmistusta, nahkataidetta, kukkien hoitoa, radiopuhetekniikkaa, go-beliinimaalausta, pilapiirustustä, kul-länkaivausta, japanilaista kukkasom-mittelua ja tennistä. Kaiken kaikkiaan aineita on 56. E i Amerikassa siis tarvitse rahanpuutteen takia jäärä vaille sivistystä, jos vain on tiedonhalua. Ja päättäen niistä laumoista, jotka "joka ilta suuntaavat askeleensa kohti valtion iltakorkeakouluja, sitä kyllä on! kansaheimo 10,000—16,000 jalan korkeudessa. Ilmanpaine täällä oh paljon kevyempi kuiri alhaalla, joten näistä korkeuksien asukkaista on kehittynyt erikoinen ihmisrotu, joka on tervettä ja voi hyvin vaan näissä korkeuksissa, mutta ei voi elää kauan alailmoissa. Tohtori Carlos Morge on tutkinut näitä korkeuksien ihmisiä ja todennut e t t ä heidän sydämensä on kehittynyt noin 20 prosenttia äuuremmäJ^i kuin alankomaiden ihmisillä ja että se pn paljon voimakkaampi. Sydämen sykintä on vaan paljon harvempi eli keskimäärin 50—60 kertaa minuutissa sitävastoin kun alankojen ihmisen sydän lyö keskimäärin 72 kertaa minuutissa. Vaikka ilms^n paine täällä ylhäällä on vaan 85 milleä »i^vas-toin kuin se alhaalla on 150, veren happipitoisuus täällä yllisiällä on pal^ jon suurempi kuia alhaalla. Alkaali-varastot myöskin yläilnEjojeft ihmisellä ovat suuremmat kuin alhaalla asuvilla. Kokeet ovat osottaneet, että yläilmojen asukkaista noin puolet ovat vahvempia ja voimakkaampia kuin alhaalla asuvat. He voivat kävellä nopeasti ja kantaa kuormia näissä korkeuksissa, joissa alailmojen ihmiset tuskin jaksavat liikkua. Nämä vuoristoasukkaat ovat myöskin hedelmällisiä ja lisääntjrvät nopeammin kuin alhaalla asuvat. Jos taas alhaalla asuvat muuttavat tänne ylös, he tavallisesti menettävät hedelmällisyytensä. Perun pääkaupunki muutettiin vuonna 1639 13,000 jalan korkeudesta sijaitsevasta Jaja'sta L i maan, meren tasolle, siitä syystä kun karja ei ottanut lisääntyäkseen näissä korkeuksissa. Vuoristossa asuvat tietävät, että nautakarja, lampaat ja hevoset kyllä elävät samoissa korkeuksissa kuin ihminenkin, mutta eivät iisääriny, mutta kissat, koirat, siat ja monet imettäjät eivät enää elä _kymmentätuhatta_^ Jalkaa korkÄm-malla. Täältä Perun ylängöiltä näitä ihmisiä vaeltaa alas laaksoihin sesonkiaikoina töihin noin satatuhatta hen- • kea, mutta he eivät tavallisesti viivy kolmea kuukautta enempää kerrallaan kun he palaavat sinne korkeuksiin. Bolivian ja Paraguan välisen sodan aikana näitä ylämaan asukkaita palveli Bolivian armeijassa, mutta heitä kuoli paljon enemmän ilmastollisista syistä kuin paragualaisten kuulista. Niin, että ylhäällä syntyneen ja kasvaneen on parasta pysyä ylhäällä ja alhaalla syntyneen alhaalla, sillä ilmaston näin jyrkkä vaihtuminen ei sittenkään ole terveellistä. Ompelen, ompelen, on vielä kesken työ, kotte kiivaasti lankaa syö; keskiyö. Ompelen, ompelen, ktrveltääpi silmiä, nukkumaan ei ennätä; voi kiirettä. Huomenna, huomenna, tämän hienon leningin panee rouva kamreerin päälleen jitklihin. Väsyttää, väsyttää, yksinäistä istujaa, nukkua ei saa, ci saa, ei torkahtaa. Ompelen, ompelen, on vielä kesken työ, kone kiivaasti lankaa syö; pn keskiyö. LEENA UtKKl . K U O L L U T - M E R l , tunnettu j^r-vi Palestiinassa, El Ghorin laaksossa (76 km. pitkä ja noin S—16 km. leveä) on maailman syvimmällä oleva vesistö, 394 metriä merenpinnan alapuolella ja korkein veden syvyyi 399 m. Rannat alastomat ja jyrkät. Monin paikoin rantaa on rikki- ja suolakerroksia sekä nafta- ja maapi-kilähteitä. Näiden vaikutuksesta sekä suuren haihtuvaisuuden ja lasku-jokien puutteen takia KuoUeenmeren kaunis, sininen vesi on tavattoman kitkeränsuplaista, niin että elollinen elämä siinä on mahdotonta. Pohjaa peittää asfaltti. LAUDA-runot ovat kansanomaisia, kansankielellä kirjoitettuja hengellisiä runoja, jotka syntyivät alhai-simmissa kansankerroksissa 13rniien vuosis. jälkipuoliskolla. Näillä runoilla ori hetkellisesti kiihoiltava luonne ja niitä esittivät ruoskijat ja muut • uskonkiihkoiset henkilöt. Ne olivat lyyrillisiä, mutta myöskin draa-mallisluonteisia, ja viimemainitut olivat Italian kansankielisen hengellisen draaman ituja. En haluaisi kumpaakaan, mutta jos minun olisi pakko valita, kärsisin ennemmin itse vääryyttä, kitin tekisin sitä toiselle. — Platon. Minä voitin venäläiset jokaisessa taistelussa ja kuitenkin minä hävi-. sin. — Napoleon. * • * . * . Monen ihmisen ikä kuluu suuremman ja pienemmän pahan valinnan välillä näkemättä oikeaa. K OS o Lausun sydämeUiset kutokset Mr-, ja Mrs. Aholle käynnistänne li»n»mo lltorcnton. sairaalassa. En lUiohcUo rikoskaan niitä hauskoa hetkiä jou-^ Sla Uabdutitte minua. Olen aina ku-o atolHsinidelJa muistava. *** Kiitos myö? runsaista lahjois.a. MRS. HILJA VUOEI ^North Bay * KIITOS • Kauniimmat kiitokseni kaiKillfi, jotka" saapuivat ylättänn li^o^^*^ viettämään 70 vuotista syntymäpäivääni, lokakuun 6 p:nä 1941. tu^en mukananne minulle tarpeelliset ja arvoöcaat laihjat sckä kahvit herkuJ-lis'ne leivoksineen. Kiitokseni alkuunpanijoille ja myöddn nlDle lahjoitukseen osalli5- tujile, jotka olivat estetyt silloin saapumasta luokseni. ^hanä. ystävyytenne oscitus tulee säilymään m'elessäni yhtenä kauniimpana muistona eloni iltaan asti. Sointula RIIKA KIVI B. C. • • • • • • • • t 4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-11-01-10
