Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 15, 1955

              Hr
f3
! (KAUNÖKIRJAIXtNEN VitKKOLBBTi)
" * --jf"- .-1".-.
TITEKKT; tlie pnly Finniäh Utetaryl^eeftTjEtiSjÖ^^
PiAlished and printeä by jbe ~yai^t^|^
lilfnitei 10Ö-i(ö iain Street W e # ® u ä ^ ^
RegiSller^ at the Post Office Depai^
'Second^class-matteiv " 'z'
Liekki ilmestyy jokaisen viikon laus^taiha-12^
si^ltäpn parasta kaunokirjallista ja ^l4eteeUis^vJne^
TILAX7SHINNAT: . inW>YSYAIitÄliter^r
1 .vUQ^ikerta ,...,.,..$4,00 l^MSlkerta 45jOa
6 kuukautta.^....... 2.2S 6 kuukautta
3 ku?;öKaj#BKj;:!^^
^ijOJRIE£N J A M17UAI.LE UlkoMAII^^
1 vuöjMkeirta^;^C^^^^ 6 kuiäautta
$1.00 palstatuumalt£ HalTto $4.00. f Kiio-lemanilmoitus
$4X)0 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $;L.75. Kirjeenvaihtoilmoitiikset $2;00
Erikoishixmät pysyvistä ilmÖitiil^lsta. Tilapäisilmottajen
on ^pietettävä ms^ '
JBIaikki Licskiile tWkoitet^t on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus PiibtfetUfig Ctompany Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company4<imi>
ted» JlO0rlO2 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja:,K. Salo.
AsiamiehlUe myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBURY. ONTARIO
Tässä numerossa julkaistaan Ltekiii kirjoituskilpailu-julistus
ja kilpailu alkaa helmikuun 1 pnä. Tämän^kilpailu-
.ajatuksen herätti tällä kerralla Ester Kaustinen, joka on
.toiminut Liekin avustajana sen s>mt>Tiiästä^.l^tien, .
ehdotuksensa sai lukuisten toisten Liekin aviistajain J^appa-tuksen
ja edelleen Liekin töimitusneuypston ja .(Lieikkiä
flcustantavan Vapaus Publishing Cp^^ johtokunnan hyväk­symisen.
Tämä kirjoituskUpdlun tarkoituksena on innostaa yhä
usestmpia työläiskynäilijöitä ja kaunokirjallisutiden jrstäviä
ikpkeileniaan kykyjään ja samalla rikastuttaa- ja ;iwinipiip-listuttaa
Liekin sisältöä. Palkintojen tarkoituksena ei ole
niinkään paljon kirjpitusvainojen korvaaminen kuin^ tunnus­tuksen
antaminen h3ryästä ja onnistuneesta iyöskehte^^^
Suurin palkinto lehtemme kirjeenvaihtajille onkin se, etta
he saavat kynäntuotteensa julkisuuteen Liekin suuyen luki­jakunnan
nautinnoksi ja iloksi.
'Kehoitammekin nyt kaikkia Liekin kynäilijöitä ryhty­mään
kirjoitusten suunnitteluun ja myöskin sellaisia, jotka
eivät ole ennen liekkiin kirjoittaneet. Sellaiset jotka ovat
jo ennemmin harrastelleet kaunokirjallisten kertomusten,,
novellien ja pakinoiden kirjoittamista, voivat nyt ryhytä
ajattelemaan jatkokertomusten laatimista. Aloittelevien ja
"heikomman kirjoitustaidon omaavien ori luonnollisesti paras
aluksi ty>'tyä lyhyempiin kertomuksiin.
Liekin kilpatelitävä — joka samalla on myöskin kilpa-arvpitus
— on saanut suuren huomion osakseen. Tähän
mennessä on jo saapunut kynimeniä ratkaisuja ja toisia tie­tenkin
saapuu, sillä eihän ole viikkoakaan kulunut ratkaisu­jen
lähettämiselle varatusta ajasta, joka oli kaksi viikkoa.
Se missä mielessä kilpatehtävä — joka jokaisesta tuntuu
perin helpota ja joka sitä pnkin — on käpa-aryoitus, ei
ehkä kaikille oje aivan selvä. Kilpatehtävän alla sanotaan,
että ^'oikeaksi katsotaan se muoto, minkä kilpatehtävän laa­tijat
ovat siksi katsoneet'*. Niinpä siis monet muuten oikeat
ratkaisut eivät ole "oikeita" tehtävän laatijain ja palkintojen
lahjotttajain määritelmien mukaan.
MIML\M SCHXEID:
ÄIDIN LAULU
Minä olen Äiti. Minusta hän pn lähtöisin
iloni ja kärsim-ys^ieni kohde.
Minä^ Äiti, smja^ häntä : • -
hänen syntymjastään viime hikeeni
saakka.
Minä olen iÄti. Sydämeni rakkaudella
mitM kasvatfl^
joka rakastaa ja rakentaa, r
suunnittelee ja ajattelee tulevaisuutta.
Minä olen Äiti. Män pn minun lapseni.
Kuinka minä voin olla rauhallinen,
kun -tifskan^fiudpt raastavat rintaani,
kun Mnet ^kdM^i minulta mtaat%y
Jgsfu^^än ei palaa enää koskaan?
0^p^öpn hiljaisuus ja kyyneleet!
Minä suojelen häntä elämälläni!
Minä huudan kaikille kansqiile,
jokaisen pojan äidille :
Korottakaa äänenne!
^- Ihmisen veri on sama!
Ei epätoivoa,
ine pelastamme poikamme vielä!
Muodostamme elävän seinän kaikkien
poikien äideistä,
ruskeista, valkoisista ja mustista,
keltaisista ja punaisista.
Miljoonat erilaiset naiset jakavat
saman suuren onnen:
he synnyttävät lapsia, tulevat äideiksi
ja lausuvat elävän penikansa nimen.
Miljoonat nousevat, miljoonat kädet,
ne nousevat korkeuteen
ja vannovat:
Me emme anna poikiamme
tapettavaksi,
maa ja taivas olkoon todistajamme!
Yhtykää miljoonat äidit
pelastakaa ihmiskunta, synnyttämämme
pojat!
Yhtykää, miljoonat ja taas miljaonat!
T^ftkäämme pyhä hipatis — rauhan
lupaus!
Miehen tsydan rmnan
oikealla puoleHa
Omahasta, Yhdysyallpista, ilmpitet-tiin
tammikuun S. pnä, että sikäläiset
. lääkärit ovat todenneet hämmästyksek­seen
eräällä 19^uptiaal|a nuorukaisella
olevan sydämen oikealla puolella rin­taa.
Kysymyksessä .oleva nues, Peter
Molalnd, saapui v. 1952 Englannista
Randolfiniin, Iowa.
Häntä tutkineet lääkärit sanovat
miehen olevan erittäin hyväypintisen,
vaikka sj'dämen lisäksi vats^aukku ja
umpisuoli eivät ple aiv^ sampilla pai-kpiHa
kuin nprmaali-äimisillä.
i^^Jt pn sitten taas talven hiihtokausi parhaillaan ja mo-
.sfiilla paH^a^unnilla meidän nuori -räkemme on innokkaasti
jmukana hiih^okilp^iliiissa, faarjoittduissa ja yleensä yirkistä-
;yässä ja terveyttä tuovassja hiihtourheilussa. Me Liekin
perhekuntaan kuuluvat pyrimme myöskin olemaan tässä hy-
.!V'ässä ja jalostavaa^ tpiminnassa muk^na^ sellaisetkin, jotka
etvät ^ ä ä tunne erikoista imipstusta nousta sjciksille, eivätkä
.pysy seisaälaan laskiessaan mäkiä ja hyppyreitä. Vanhem­man
väestön mukana olo, nuorille antama hiipmio ja Vanna-
<tus> pn.pmiaan innostamaan nuorta väkeä ja hiihto pn juuri
sellaista toimintaa, johon me pyrimme nuoria innostamaan.
Samoin on tietenkin kaikenlainen muukin urheilu ja voi­mistelu.
iNyt on myöskin valmisteilla CSJ:n" vuotuiset nuPrten
näytelmäkilpailut, jotka parina edellisenävuorina ovat siaa-
«leet kiitettävään huomipn psakseen. Keholtamme Liekin
ystäviä niissä seuroissa ja järjestöissä joihin kuuluvat, anta-
^maan kaiken mahdollisen apunsa niille nuorille, jotka'<wät
näyttämötyöhön kiintyneitä, jotta he saisivat innpstusta ja
KliUE&NVAQiTOA
LAPm LEENA — Kuten ha­vaitsette,
jätimme hiukan arvoste­ltua
pois. Eiköhän näin ole parem­pi?
SUUREN RIISTAN METSÄS­TÄJÄ
--Saapunut, ji^kikistaan.
HOLLOIAN POIKA — Saapu­nut
ja otetaan heti ensi tilassa tar-kastelttn
alaiseksi.
rohkeutta tänä vuonna Svdburyssa pi­dettäviin
kilpailuihin os^istuakseeh.
Kun aina tuontuosta Liekille saapuu
sellaisia maksuosoituksia, jptka ovat
osoitettu toimittajan nimeen tai Liekin
nimeen, niin pyydämrne iiuomauttaa,
että moneyorderit ja muut maksuosoi-tukset
tulee ostaa. nimellä "Vapaus
Publishing Co. Ltd." tai ainakin ni-mdlä
"Vapaus". Tämä siksi, että min­käänlaisia
raha-asioita ei käsitdlä toi­mituksessa.
K. S.
Jiatka loisiin k i ^ ^
A'aL.^\TILAIXEN t^tideteilijä ja Brittiläisen Inter,
planet^risen Seuran puli^njphtäja Arthur G. Claike oa E
kirjoittanut, että ennen vuotta 2000 on luultavasti päästy
useimpiin aurinkokuntamme tärkeinunistä tähdistä, vaikij
kestääkin vupsbatpja tutlua niitä yksityfekbhtaism
Tieteen hänunäst3rttä^äD iiopea kehitys vuoisisadallänöBj
pn avannut valt^^^ näkc^pja. Atomienergia on vien)i[
ihmiskunnan uuden aikakaudfjn k3rimy]^^ jpKa-^eroaa ai.
käisemnxasta kmn kiyil^usi rautakaude^^^ ^eii^pstoliitossii
oyät cvaTuuslennpn valmistelut täydes^a^^ ja sika-^
jäisten tiedemiesten lausuntpjen mjaka^^ muutamaii^^
vuoden sisällä odottaa ensimmäisiä lentoja stratosfääriin. Voi!
siis olla vain ajan kysymys, naillpin ensimmäinen anatkj
kuuhun tapahtuu.
Uusi iculttuuri, uuden tuptantoei\ergian amesty^ oi?|
aina .vaikuttantkirvoittayasti: luoviin dämänleri" J
aloilla. V rVl^ ifemirien ja k;idttMuriii yertaistaani
hakeva yhtäkkiä noussut kukpistos sz;:ttm;^^ löytöret-J
kien ja mullistavien keksintöjenv^a^^
uusille planeetoille tulevat vaikiittamaan: käänteentekevästi
'ihmiskunnan henkiseen ja ainedlise^^^l^iiä^
me henkilpä, joka ei näe ja jota ei kiinnosta niikään muu |
kuiff Äiitä hänen kotikylässään tapahtuu. Ehkä kehit)anme.!|
liian hitaasti näkemään tapahtumia koko maapallon puit- Ä|
teissä, sanoo Arthur C. Glarke. AVaruuden valloitus tulee
jouduttamaan kehitystä. On vaikeata kuvitella, että äärb |
mainen kiihkokansallisuus säilyttäisi otteensa kauan sen jal-keen,
kun ihmiset ovat alkaneet nähdä maapallon oikeassa
mittasuhteessaan — pienenä yksijtkönä muiden tähtien jou- 4
koSSa.. ; • ;
Mutta eikö ihminen kanna ryöstö- ja valloitushaluaan
avaruuslöytöretkille? Tätä A. J. Clarke pitää varsin epä­todennäköisenä.
Ayaruusmatkojen järjestäminen edellyttää
kansojen vpimien kesikttämistä rauhaiipmaiseen yhteistyöhön
^a jos joku yaltaiyhmä keksisi imperialistisessa niielessäjiar-je^
tää tällaisen retken yusia tukikohtia hankkiakseen, voi "
käydä helposti niinkin, että löytöretkeilijät löytävät itsensä
samanlaisessa tilanteessa kuin olisivat keskiaSjaiset meri­rosvot,
purjehtiessaan hitailla kaljaaseillaan jphpnkin meidän- -
aikamme suurkaupungin satamaan. Me emme tiedä mitään
mahdollisesti muilla planeetoilla elävistä olennoista ja niiden
kehitysasteesta. Tiedämme vain, että ihniiskunnan ikä xnaa- löydä]
PII
f^.nautti
nioitu
daan.
^Pettei
istu -
ijokac
Lnenkii
utaan:
maleh
tajan?
maani
osaksi
^mät.)
Me
harraj
ja kui
ka P
U^veni
Lmeri
Jou
^iaay
niä hi
misvii
kohta
rsel^
pallolla on hyvin nuori tähtikuntieji- perspektiivistä katsoen.
Kulttuuritt^edistyminen jpllakin-alalla vaikuttaa yleeäsä
myös muille inhimillisen elämän aloille. Voiko kehitys jatkua
vain teknillisellä linjalla vaikuttamatta ihmiskunnan moraa­liseen
kehitykseen ? "Kysymys on vakava, sölä jos niin- kä)
johtaa sellainen sivistys itsensä nopeasti tuhoon. Ja silloin
lapsenlapsemme ypiyat, sensijaan, että y^lloit|aisiyat pljaneet-
.tpjii, etsiä aypttpiifjma su^^^ joiltakin keitajata keskellä \ \
•r%dio-:^tiiv:ista ejäm^tp,, joka -j)n tuhpnnut kaikki sivistyksen
. . ^^^^
Kehityksen kulku riippuu ihmisen vastuuntunnon herää-misestä
— kansojen aktiivisesta ylit^istoinji|?ni^^ ^äniäli ja
rauhan turvaamiseksi. Vetypommiji räjghjlyisset Bjkinffla
ovat järkyttävä osoitus siitä, mihin vaaraan edesyast^^ ^4
sotaan laskelmoiva pplitiikka johtaa. Se on herättänyt yha ^
laajemmat piirit ajattelemaan, mikä on tärkeitä ja mi ta ^
kunkin tulee tehdä tuleyaisuutensa puolesta. Ihmisten heran-nyttä
tietoisuutta tarvitaan, että tieteen tulokset palvelisivat i
elämää e:ikä sp^eata tuhoa. Meidän sukupplvellemme kuu-luu
sellaisen kansainvälisen pikeusjärjestyksen luominen, jos- f
sa jpukkotuhphaseet kielletään ja elämä rakennetaan kaik- %
kien kansojen rauhanomaisen yuorprvaikutuksein ja yhteistoi- c
minnän pohjalle erilaisista yhteiskunnallisista ja pjoliittisista •
järjestelmistä riippumatta.
Tällaisen järjestyksen luominen vaatii ja edellyttää sitä,
että kaikjki edistysmieliset ja hyvää tafkoittavat ihmiset voi­miensa,
kykyjensä ja mahdpllisuuksiensa^ ^^^^
tavat siihen suuntaan, pttä kansojen ja Valtakuntien pääpyr-kimykseksti
omaksutaan rauhanomainen työsk<^t«ly« Ta*^
edellyttäeii myös sitä, että toisiin kainspihin ja valtakun- ^^
riin suhtaudutaan vdjeUisesti, niMen däniänjärjestystä, itse-määTäämispikeutta,
kulttuuria ja koskemattomuutta kun­nioittaen.
•
huone
•tfejvotaa]
r oleva
4 :
työsfe
tava
kulue
Su9m
•Asl
taa i
mäali
ist
katki
Canadan kansallisissa .^^
den aikana,, huhtikuusta syyskuuhun viitae vuonna, kaik­kiaan
2,759,882 vierailijaa.
P^
ja ha
juotu
meist
Otaä
sesta'
"Siam
'täkaf
Ne, joita jumalat rakastavat, kuplevat nuprina — po­loin
heidän kuplemansa. sitten tapahtuneekin.-rr=- ^ - . -^
ISarie Tempest.
<Kun opit rakastamaan työtäsi, tulee elämäsi onndlisem-maksi.—
John Ruskin.
sa.
kiire
hän
Mair
tään,
jojaS
Parempi ori kuiva leipäpala rauhassa kuin huone täynnä
riits^itoja.— Salomo.
Ei siitä rikastu, että tähkiä noukkii, eikä siitä köyhdy,
että vieraat ruokkii.
dissä
M
Aivdi
te h3
Mi
Si^u 2