1950-10-07-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
oleTielätdrjoittpn,
^leivän ja leivcitei,'
•a -sokeria ja fe-
^rveellistä -ms-v-aa
'aineitay-jaika-.oi-a'!
ttäin-:teldän vaivo'
mainiUuja ^länöi] f
sairastua ja pyjy!
kea niihin.
Syökää inikä teili
lar^Xlikä.on.-toiseiVi
ain, että ainöästaai *H
restelmästään. Halii
jnaäissuöloista, \dta
:tä. 1
käa 'Se purematta
Födessäane.:- Tärrlij j
:'-]iyiin-¥aMiigdli5t2' [
itvjisia. .;.:Lihasteniic{ f
nne ja poistaa ruu ;
i tulos voisi -siis ai j
olehtikaa siitä, ett!'
pneessanne-oa ain:'
driasuijetut ja väit
tilin ilman .•kanssz;
in":teidät,.ja ämta:
>'Vaikeuttaa suuresi
vm m^imtmokä [
3;\;tekfivät^-työtä, o!,
;eji-surullLSta-teidä
' '•• • fr
^ jos; tahdon auttas^
airaina; m. ettis '
|i€di$iyätLtässä-;'suh,
sellonne joka -päiv.
;|iäivään .-• vftia- job
da jonkin niääräty,
ihen ia:olksa nii* f
- ^ - il
helppo p.uherf „
ta. On hyvin turj [
meidän ruumiiranr.
•uhua kaikista; mali'
ista joita t€il]ä O/
Ikää unohtako, ett
itaait heti huomiot?
ih äsoaUiriasatak sjia jalii kjäef ef 1^,
iin kaikki lääkäri!
. Älkää uiiobtat
:opyhä teeskenteli]
ÖMMEJA?
(imeja tai Vei
ahaa ponimiai jol-yvää
ponimia, joi-
>vat rikollisia, aim
;,;^ekunnis&-'^«to*
,R^mia'pn;nk«^^5ir-si
.atomiasetta
imiskuntaa'iraäta'"
ioliisena.'
hmiskunta , • • ,
:t. .pelästyvät,
j!ta,jo-nyt.katGfe^
.Jo -nyt .le^itetäl
'tulee' :Mo5kci"3s|
ikeudenmukaisuutf
tsijamme:^'at va*
tulisi-kanssarikP^'
lierin puheesta.
Jksess, iorvUsä j
iimäL -^^^"^^^
TU^•XEL:^|AT J A porva-iVl
rillisen kodin rauhallinen iimapii-ji
kuvastuvat Rembrandtin taiteessa
^oko hänen elämänsä ajan. Hänen eri-
^Qj5piirteensä, josta aina mainitaan, on
valonhämyn mestarillinen kuvaaminen
kaikissa tilanteissa. Muotokuviinkin,
lian soinnutteli \^lon ja varjon hieno-,
vivahteisia vaihteluja ja huonekuvissa
tämä hänen kykynsä pääsee oikeuksiinsa.
Jo lapsuudessaan ..hän oli, etupääs-ga
otaksuttavasti myllyn ansiosta, kiin-
Eostunut tarkastelemaan puolihämärien
suojien väri- ja valovivahteita. Sittemmin
hän tutustui renessanssin mestarin
Leonardo da Vincm mystillisiin hä-uiytauluihin,
joiden yäreissä , ilmenee,
tämän neron maailmankatsomys — pi-,
ioieyden ja valon ihmeellinen yMeen-soinnuttaminen,
synteesiä luova ajatustyö,-,
• . •^r'
Rembrandtin. porvarillineö - maäil^
niankatsomus ei tosin kohonnut Leonar- '
dop suuruuteen, mutta hän on. kuitenkin
nierkittäv^ä juuri oman säätynsä ja
ympäristönsä elämäntapojen ja -muotojen
uskollisena, mielikuvitusrikkaana
ja jnyöhemmin myös psykologisesti
tarkkanäköisenä kuvaajana. . Nuoruis-dessaan
hän oli aito romantUvko, pyrki
voiman ja suuruuden kuvaukseen, hiu-
•kan raskaaseen mystillisyjrteen ja haa-ceellisuuteen.
Itallae vanhojen Hiestänen
taiteesta hän oppi voimakasta eri-;
fjoisvaikutelmiin pyrkivää valon kzyt-töä.
'Varsinkin venezialainen taide
näytti kiinnostaneen häntä ja olleen
tiäntä lähinnä.
Taiteilijan elämästä ei ole erikoisen
yksityiskohtaisia tietoja. Nuorena hänet
jo Mtettiinypopistoqn, josta hän kuitenkin
-melkein itsestään siirtyi erään
maalarin-ateljeriin, jossa opiskeli kolme.
\motta. Sen jälkeen hän muutti t a l i sin
Leideniin. Mitään erikoisia vastuksia
ei hänen taiteiiijantiellään todennäköisesti
ollut.. ^Leidenin kaupungissa
oli ennen häntä asuniit kuuluisa maalari
Lucas van Leiden, jonka vaikutus,
kaupungin kulttuurielämään oli kauan
ajkäa huomattava. Kaupungin porva-,
litkin olivat täten myötämielisiä maalaustaiteelle,
niin -myös Rembradtin
TOnhemmat, ja epäilemättä heidän taiteellisesti
lahjakkaassa pojassaan oli he-ränn>
t ajatus kohota yhtä suureen maineeseen
kuin edesmennyt Lucaskin. Mitään
taloudellisia vastoinkäymisiä -hänellä
ei myöskään ollut uransa alussa.
Jo ennen naimisiin menoaan hän oli
maalannut suurta huomiota herättäneen
taulunsa "Professori Tulpin anatomia-luento.'
Tällöin hän jo asui maan
pääkaupungissa Amsterdamissa ja sai
mainetta p.o. teoksellaan. V. 1634 hän
«^eni naimisiin porvarisneito Saskia van
1'ulenburghin kanssa,; jonka hempeitä -
Woja hän ikuisti moneen tauluunsa.
Enimmät Rembrandtin maalauksista
fet muotokuvia reheviä hoUantilaisia
«^ehiä ja naisia, muutamia "intiimejä"
^isemia, värikkäitä raar\iatallisia ai-cjita.
omia kuvia ja henkilöku'vda suu-alankomaalaisissa
porvaristohuo-
Eeissa.
Elämän vastoinkäyroiset eivät kui-
^f^kaan karttaneet tätäkään taiteilijaa..
Heinäkuun ^5 p:nä tuH kuluneeksi S44 zmoita maailmankuulun koU:
lafitilaisen maalarin Rembrandt Harmensz van Rijnin — kuten Mneu td-mensa
kokonaisuudessaan kmuluu — syntymästä, HoVannin vapaussodasta
oli kzilmmt vaMa kolmekymmentä vuotta, joten maan itsemisyyttä o^i
kestänyt sukteellisen väkäu aikaa. Rembrandtin elämä sattui'keskelle
Hollannin heräävää itsenäisyyden ja kansallisuuden tuntoa, sen stmmuden
aikoihin, joten hänen taiteensa rehevä porvarillinen elämämla ja optimismi
saavat tästä hyvin selityksensä. Rembrandt sytstyi varakkaafi myPmin
poikana pienessä Leidenin katipimgissa etelä-Hollanmssa, läheliä Rotterdamia
ja Amsterdamia.
keutua yhä enemmän uskonnollisten aiheiden
pariin ja vetäytyä syrjään sensijaan
että olisi ryhtynyt taistelemaan
syytöksiä vastaan. Hänellä oli pari ta-löudeöhöitajaa,
joista.toingn nosti syytteen
äviölupauksen rikkomisesta ja aiheutti
skandaalinkäryä Riembrandtin
ni-men ympärillä. Lopulta joutui taiteilija.
vararikkoon:- .ja Jiänen . talonsa
' joutui -vasaran alle. Kuitenkin hänen
tultavansa . auttoivat- sen . verran, etti
vapauttivat-hänet veloistaan-ja antoivat
hänelle' vapaan ylläpicioB ja ' asimnoay
kun.häa' sitoutui heidän perustemans^
taidekaupan -paK^eliikseen. Tämän jälkeen
hän maalasi vielä useita tauluja,
eräitä pathaimpiakin, enimmäkseen
muotokuväryhmiä ja raamatullisaiheisia.
Yli kuusikymmenvuotiaana hän
sitten kuoli jokseenkin. yksinäisenä ja
vaatimattomissa. oloissa Amsterdamissa
4, 10. 1669,
Tunnusomaista -Reröbrandtin :täitelllr
jakehitykselle on, että hän -alussa"«maalasi
pikkutarkalla huolellisuudella, nuo-,
ruuden itsetyytyväisyydellä, jossa ei' ollut
'initään. kiihkoista, lei^ötonta etsintää.
Wän luuli kenties, "pääsevänsä hel-fK>
mmalIa suureksi maalariksi kuin mitä
sitten osoittautui. Myöhenimin ' • häo"
maalasi aivan toisella- tavalta','-kiihkeäs--
ti, ku\'attavansa olemusta tavoitellen,
.levein vedoin,-joskus'sormiaan siveltimen
- asemasta käyttäen. Rauhallinen
Ja porvarallinen ympäristö-ei ilmeisesti
antanut hänelle tilaisuutta kokeilla voi*
" miaan ja mahdollisuuksiaan, se ei tuonut
esiin kysymyksiä, ei asettanut uu-
• sia tehtä\iä. Jotka hänen olisi pitänyt
taiteilijana ratkaista. Vasta myöhem-pi
elämä toi hänen eteensä ristiriiiojaj
joissa hänen maailmankatsomuksensa
syveni, karaistui ja 'nöyrtyi.
Rembrandtin vanhuudentuotanto
eroaakin täysin aikaisemmasta. Sopu*»
sointuisten sommitelmien sijasta ilmenee
hänen taiteessaan impressionistisia
ja ekspressionistisia piirteitä, väreikseen
hän on valinnut punaisen ja kullan.
Kuitenkin hän säilyttää uskonnollisen
mystlHisyytensä, germaanisen hengen,
joka ilmenee Ibsenillä ja Goethea
Faustissa, idealistisen, ehdottaman, etsivän
ja kovan mentaliteetin. "Kiiiten-
~kin oli Rembrandtin , maalhninkatso-muliLsessa
pehmeämpiä, yleisempiä sävy*
Jä. Hän saattoi maalata myös yhteis»
kuntansa vähäisempiä, resuisia lapsia^
kerjäläisiä, juutalaiskorttelin asukkaita
jne. ydinaines hänen taiteessaan on si!«>
tl lopultakin värien romanttinen, fantastinen
viljely, .jcka hallitsee -kuvausta
niinkuin voimakas urkumusiikki.
VIRI. '
Ytemälset maiset ©wät
Lokal5.uun- 4 pnä 1772 'kuoli everstin-puustellissaan
Saaren kartanossa Mynä-,
mäellä sotamarsalkka Augustin Ehrens-
"värd,' jonka nimi on lähtemätlömästi
^ liittynyt ~ Ruotsi-Suomen viimeisen yhteisen
vuosisadan historiaan.
- 'Augustin -EÄ-rensvärdiä-ovat-eräät
tutkijat tahtoneet pitää suomalaisena.
Hän kuuluu sukuun, jonka jäseniä oli
useassa polvessa asimut Suomessa isäkin
.syntynyt Turussa. Itse hän S3rntyi
Ruotsissa syyskuun 25 pnä 1710 —
suuren sodan aikana — ja vietti
suutensa ja nuoruutensa siellä, mutta
elämänsä suurtyön hän suoritti Suomessa
ja piti itseään myös Suomeen
kuuluvana.
Loistavalahjaisena miehenä hänelle
aukeni varsin merkittävä elämänura.
Opiskeltuaan matematiikkaa Upsalan
yliopistossa — matematiikan professoriksi
hän yhteen aikaan itsekin toivoi
voivansa valmistua —- sekä mekanik-kaa
aikansa huomattavimpien ruotsalaisten
mekaanikkojen johdolla hän antautui
sukunsa perinteitä seuraten so-tilasalalle.
Mutta hänestä ei tullut tavallista
joukko-osastoupseeria, vaan hän
valitsi ase- ja linnoitusuJ>^eerin alan.
Tutkittuaan monissa Euroopan maissa
tykistöä ja armeijojen aseistusta y-leensä-
sekä samalla myös linnoituksia,
niitten rakentamista sekä niitten asemaa
ja merkitystä sodassa, hän joutui
aivan ratkaisevasti vaikuttamaan Ruotsi—
Suomen linnoitusrakennussuunnitel-miln.
ja niitten toteuttamiseen.
Tämä tapahtui vuosien 1746—47\^i-
'tiopäivillä. Silloin luotiin "Viaporin
linnoitussounnitelma". Hän osallistui
yhtenä kaikkein innokkain^ana suun-nittelutyöthön
ja sar sitten tehtäväkseen
vahvistetun suunnitelman toteuttamisen.
Siinä työssä hän uurasti vuosikymmeniä.
Helsingin .edustalla sijaitsevat
Susisaaret muutettiin nyt hänen
johdollaan uudenaikaiseksi linnoitukseksi
ja siten syntyi nykyinen Suomenlinna.
Hänen syytään ei ollut, että
suunnitelmaa ei milloinkaan saatu täysin
valmiina toteutumaan. Hänen tar-mokkaitten
toimenpiteittensä ansiosta
sijoitettiin Suomeen tuolloin myös säa-ristolaivasto.
Hänestä tuli senkin komentaja.
Pitkin silloista itärajaakin
jakennetöin puolustustukikohtia. Svar-Äikoinaan
hänkin sai tutustua kohtalon
^olhaisuihin. Hänen kolme lastaan
^'«-^olivat aivan pieninä ja neljännen syTi-
^i^^ettyään kuoli hänen ilomen Saskian-
Näiden yksityiselämän surujen
iji^een alkoi Rembrandtin talous men-j'^^
rappiolle, velkoja kertyd ja myös tai-l^
j^Uaniaine alkoi järkkyä. Mielipide
^ant\i hänen hämjnmaalaustaan vas-ja
alkoi suosia selvää fa "kirkasta^'
maalaustyyliä. Rembrandt alkaa ha-
Canadmt Yleisradion lasten ohjelma päivittäin on hyvin popu-läärinen
lastentarhan oppilaille. Kuva on Torontosta Givens-kadim
kansakoulusta, jossa 2—6 vuoden ikäiset lastentarha-
Mset kuuntelevat lastentmmin ohjehnaa.
Philadelphiassa pidetyssä naislääkä-^
lien • liansalnvälisen yhdistyksen koko«
•uksessa -äskettäin lausui kansainvälisti'
kuuluisuutta syöpätaudin tuntijana saa»
vuttanut' aBnerlkkalainen tri Catherine
MacFarlane, että naimattomat naisel
eivät ole niin alttiita syövälle kuin nzh
:,mlsissa-olevat naiset. Syöpätaudin ruE<=>
•telemlnen on huomattavampi lapsia oa
maavien äitien keskuudessa.
Tri MacFarlane sanoi, että vaikka
Philadelphiassa on ihmisten keskimääräinen
ikä 67 vuotta, niin syöpään kuo-levaisuus
on suurempi. Hän sanoi, että
taudin mahdollisimman aikaisin to-»
. teahiinen voi parantaa huomattavan o-san
syöpäpotilaista.
tholma Loviisan edustalla tuli niistä
tärkeimmäksi.
Mutta Ehrensvärd ei ollut vain linnoitusten
rakentaja. Hän toimi myös
sotapälälikkönä ja oli yhteen aikaaia
ylipäällikkönä Pommerien sodassa, jota
käytiin Venäjän liittolaisena Preussia
vastaan. Kuitenkaan hän ei tässä asemassa
saanut suuria aikaan. Sodaa
päätyttyä ja puoluesuhteitten valtakunnassa
muututtua hän menetti asemansa
Suomessakin ja joutui luovuttamaan
sekä linnoitustyöt että saaristolaivastoa
komennon toisiin käsiin. Kun jälleen
pian tapahtui uusi suunnanmutos, hänet
kutsuttiin takaisin entisiin tehtäviinsä.
Hänestä tuli nyt myös Suomen
sotilasylipäällikkö. Mutta hän oli
jo murtunut mies. Pian hän jättikin
julkiset toimet — eikä enää kauan
senjälkeen elänytkään.
EhrensvärfI oli -myös aikansa huoma-tuimpia
kulttuuripersoonallisuuksia koko
Ruotsin valtakunnassa. Hänellä oli
suuret taiteelliset lahjat: hän oli tai»
ta\^a kynän käyttäjä, sekä kirjoittaessaan
että piirtäessään: toisinaan hän
käytti myös sivellintä. Hänen tliapäis-ninonsa
kertovat hänen filosofisista
harrastuksistaan. Luonteena hän oli
suora ja lahjomaton. • -
Augustin Ehrens\'ärd lepää haudattuna
Suomenlinnassa.
"1 •..
•u •
L A U . \ X T A I N A , L O K A K U U N 7 PÄIVÄNÄ, 195*0 SIVU 3!
• li'
•ii
'^2^^ '1
O i \ i , ^i
un}''
1 ' ^ U * » 1 1 » .
/4
• \m
[ V i i
' r l ,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 7, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-10-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki501007 |
Description
| Title | 1950-10-07-03 |
| OCR text | oleTielätdrjoittpn, ^leivän ja leivcitei,' •a -sokeria ja fe- ^rveellistä -ms-v-aa 'aineitay-jaika-.oi-a'! ttäin-:teldän vaivo' mainiUuja ^länöi] f sairastua ja pyjy! kea niihin. Syökää inikä teili lar^Xlikä.on.-toiseiVi ain, että ainöästaai *H restelmästään. Halii jnaäissuöloista, \dta :tä. 1 käa 'Se purematta Födessäane.:- Tärrlij j :'-]iyiin-¥aMiigdli5t2' [ itvjisia. .;.:Lihasteniic{ f nne ja poistaa ruu ; i tulos voisi -siis ai j olehtikaa siitä, ett!' pneessanne-oa ain:' driasuijetut ja väit tilin ilman .•kanssz; in":teidät,.ja ämta: >'Vaikeuttaa suuresi vm m^imtmokä [ 3;\;tekfivät^-työtä, o!, ;eji-surullLSta-teidä ' '•• • fr ^ jos; tahdon auttas^ airaina; m. ettis ' |i€di$iyätLtässä-;'suh, sellonne joka -päiv. ;|iäivään .-• vftia- job da jonkin niääräty, ihen ia:olksa nii* f - ^ - il helppo p.uherf „ ta. On hyvin turj [ meidän ruumiiranr. •uhua kaikista; mali' ista joita t€il]ä O/ Ikää unohtako, ett itaait heti huomiot? ih äsoaUiriasatak sjia jalii kjäef ef 1^, iin kaikki lääkäri! . Älkää uiiobtat :opyhä teeskenteli] ÖMMEJA? (imeja tai Vei ahaa ponimiai jol-yvää ponimia, joi- >vat rikollisia, aim ;,;^ekunnis&-'^«to* ,R^mia'pn;nk«^^5ir-si .atomiasetta imiskuntaa'iraäta'" ioliisena.' hmiskunta , • • , :t. .pelästyvät, j!ta,jo-nyt.katGfe^ .Jo -nyt .le^itetäl 'tulee' :Mo5kci"3s| ikeudenmukaisuutf tsijamme:^'at va* tulisi-kanssarikP^' lierin puheesta. Jksess, iorvUsä j iimäL -^^^"^^^ TU^•XEL:^|AT J A porva-iVl rillisen kodin rauhallinen iimapii-ji kuvastuvat Rembrandtin taiteessa ^oko hänen elämänsä ajan. Hänen eri- ^Qj5piirteensä, josta aina mainitaan, on valonhämyn mestarillinen kuvaaminen kaikissa tilanteissa. Muotokuviinkin, lian soinnutteli \^lon ja varjon hieno-, vivahteisia vaihteluja ja huonekuvissa tämä hänen kykynsä pääsee oikeuksiinsa. Jo lapsuudessaan ..hän oli, etupääs-ga otaksuttavasti myllyn ansiosta, kiin- Eostunut tarkastelemaan puolihämärien suojien väri- ja valovivahteita. Sittemmin hän tutustui renessanssin mestarin Leonardo da Vincm mystillisiin hä-uiytauluihin, joiden yäreissä , ilmenee, tämän neron maailmankatsomys — pi-, ioieyden ja valon ihmeellinen yMeen-soinnuttaminen, synteesiä luova ajatustyö,-, • . •^r' Rembrandtin. porvarillineö - maäil^ niankatsomus ei tosin kohonnut Leonar- ' dop suuruuteen, mutta hän on. kuitenkin nierkittäv^ä juuri oman säätynsä ja ympäristönsä elämäntapojen ja -muotojen uskollisena, mielikuvitusrikkaana ja jnyöhemmin myös psykologisesti tarkkanäköisenä kuvaajana. . Nuoruis-dessaan hän oli aito romantUvko, pyrki voiman ja suuruuden kuvaukseen, hiu- •kan raskaaseen mystillisyjrteen ja haa-ceellisuuteen. Itallae vanhojen Hiestänen taiteesta hän oppi voimakasta eri-; fjoisvaikutelmiin pyrkivää valon kzyt-töä. 'Varsinkin venezialainen taide näytti kiinnostaneen häntä ja olleen tiäntä lähinnä. Taiteilijan elämästä ei ole erikoisen yksityiskohtaisia tietoja. Nuorena hänet jo Mtettiinypopistoqn, josta hän kuitenkin -melkein itsestään siirtyi erään maalarin-ateljeriin, jossa opiskeli kolme. \motta. Sen jälkeen hän muutti t a l i sin Leideniin. Mitään erikoisia vastuksia ei hänen taiteiiijantiellään todennäköisesti ollut.. ^Leidenin kaupungissa oli ennen häntä asuniit kuuluisa maalari Lucas van Leiden, jonka vaikutus, kaupungin kulttuurielämään oli kauan ajkäa huomattava. Kaupungin porva-, litkin olivat täten myötämielisiä maalaustaiteelle, niin -myös Rembradtin TOnhemmat, ja epäilemättä heidän taiteellisesti lahjakkaassa pojassaan oli he-ränn> t ajatus kohota yhtä suureen maineeseen kuin edesmennyt Lucaskin. Mitään taloudellisia vastoinkäymisiä -hänellä ei myöskään ollut uransa alussa. Jo ennen naimisiin menoaan hän oli maalannut suurta huomiota herättäneen taulunsa "Professori Tulpin anatomia-luento.' Tällöin hän jo asui maan pääkaupungissa Amsterdamissa ja sai mainetta p.o. teoksellaan. V. 1634 hän «^eni naimisiin porvarisneito Saskia van 1'ulenburghin kanssa,; jonka hempeitä - Woja hän ikuisti moneen tauluunsa. Enimmät Rembrandtin maalauksista fet muotokuvia reheviä hoUantilaisia «^ehiä ja naisia, muutamia "intiimejä" ^isemia, värikkäitä raar\iatallisia ai-cjita. omia kuvia ja henkilöku'vda suu-alankomaalaisissa porvaristohuo- Eeissa. Elämän vastoinkäyroiset eivät kui- ^f^kaan karttaneet tätäkään taiteilijaa.. Heinäkuun ^5 p:nä tuH kuluneeksi S44 zmoita maailmankuulun koU: lafitilaisen maalarin Rembrandt Harmensz van Rijnin — kuten Mneu td-mensa kokonaisuudessaan kmuluu — syntymästä, HoVannin vapaussodasta oli kzilmmt vaMa kolmekymmentä vuotta, joten maan itsemisyyttä o^i kestänyt sukteellisen väkäu aikaa. Rembrandtin elämä sattui'keskelle Hollannin heräävää itsenäisyyden ja kansallisuuden tuntoa, sen stmmuden aikoihin, joten hänen taiteensa rehevä porvarillinen elämämla ja optimismi saavat tästä hyvin selityksensä. Rembrandt sytstyi varakkaafi myPmin poikana pienessä Leidenin katipimgissa etelä-Hollanmssa, läheliä Rotterdamia ja Amsterdamia. keutua yhä enemmän uskonnollisten aiheiden pariin ja vetäytyä syrjään sensijaan että olisi ryhtynyt taistelemaan syytöksiä vastaan. Hänellä oli pari ta-löudeöhöitajaa, joista.toingn nosti syytteen äviölupauksen rikkomisesta ja aiheutti skandaalinkäryä Riembrandtin ni-men ympärillä. Lopulta joutui taiteilija. vararikkoon:- .ja Jiänen . talonsa ' joutui -vasaran alle. Kuitenkin hänen tultavansa . auttoivat- sen . verran, etti vapauttivat-hänet veloistaan-ja antoivat hänelle' vapaan ylläpicioB ja ' asimnoay kun.häa' sitoutui heidän perustemans^ taidekaupan -paK^eliikseen. Tämän jälkeen hän maalasi vielä useita tauluja, eräitä pathaimpiakin, enimmäkseen muotokuväryhmiä ja raamatullisaiheisia. Yli kuusikymmenvuotiaana hän sitten kuoli jokseenkin. yksinäisenä ja vaatimattomissa. oloissa Amsterdamissa 4, 10. 1669, Tunnusomaista -Reröbrandtin :täitelllr jakehitykselle on, että hän -alussa"«maalasi pikkutarkalla huolellisuudella, nuo-, ruuden itsetyytyväisyydellä, jossa ei' ollut 'initään. kiihkoista, lei^ötonta etsintää. Wän luuli kenties, "pääsevänsä hel-fK> mmalIa suureksi maalariksi kuin mitä sitten osoittautui. Myöhenimin ' • häo" maalasi aivan toisella- tavalta','-kiihkeäs-- ti, ku\'attavansa olemusta tavoitellen, .levein vedoin,-joskus'sormiaan siveltimen - asemasta käyttäen. Rauhallinen Ja porvarallinen ympäristö-ei ilmeisesti antanut hänelle tilaisuutta kokeilla voi* " miaan ja mahdollisuuksiaan, se ei tuonut esiin kysymyksiä, ei asettanut uu- • sia tehtä\iä. Jotka hänen olisi pitänyt taiteilijana ratkaista. Vasta myöhem-pi elämä toi hänen eteensä ristiriiiojaj joissa hänen maailmankatsomuksensa syveni, karaistui ja 'nöyrtyi. Rembrandtin vanhuudentuotanto eroaakin täysin aikaisemmasta. Sopu*» sointuisten sommitelmien sijasta ilmenee hänen taiteessaan impressionistisia ja ekspressionistisia piirteitä, väreikseen hän on valinnut punaisen ja kullan. Kuitenkin hän säilyttää uskonnollisen mystlHisyytensä, germaanisen hengen, joka ilmenee Ibsenillä ja Goethea Faustissa, idealistisen, ehdottaman, etsivän ja kovan mentaliteetin. "Kiiiten- ~kin oli Rembrandtin , maalhninkatso-muliLsessa pehmeämpiä, yleisempiä sävy* Jä. Hän saattoi maalata myös yhteis» kuntansa vähäisempiä, resuisia lapsia^ kerjäläisiä, juutalaiskorttelin asukkaita jne. ydinaines hänen taiteessaan on si!«> tl lopultakin värien romanttinen, fantastinen viljely, .jcka hallitsee -kuvausta niinkuin voimakas urkumusiikki. VIRI. ' Ytemälset maiset ©wät Lokal5.uun- 4 pnä 1772 'kuoli everstin-puustellissaan Saaren kartanossa Mynä-, mäellä sotamarsalkka Augustin Ehrens- "värd,' jonka nimi on lähtemätlömästi ^ liittynyt ~ Ruotsi-Suomen viimeisen yhteisen vuosisadan historiaan. - 'Augustin -EÄ-rensvärdiä-ovat-eräät tutkijat tahtoneet pitää suomalaisena. Hän kuuluu sukuun, jonka jäseniä oli useassa polvessa asimut Suomessa isäkin .syntynyt Turussa. Itse hän S3rntyi Ruotsissa syyskuun 25 pnä 1710 — suuren sodan aikana — ja vietti suutensa ja nuoruutensa siellä, mutta elämänsä suurtyön hän suoritti Suomessa ja piti itseään myös Suomeen kuuluvana. Loistavalahjaisena miehenä hänelle aukeni varsin merkittävä elämänura. Opiskeltuaan matematiikkaa Upsalan yliopistossa — matematiikan professoriksi hän yhteen aikaan itsekin toivoi voivansa valmistua —- sekä mekanik-kaa aikansa huomattavimpien ruotsalaisten mekaanikkojen johdolla hän antautui sukunsa perinteitä seuraten so-tilasalalle. Mutta hänestä ei tullut tavallista joukko-osastoupseeria, vaan hän valitsi ase- ja linnoitusuJ>^eerin alan. Tutkittuaan monissa Euroopan maissa tykistöä ja armeijojen aseistusta y-leensä- sekä samalla myös linnoituksia, niitten rakentamista sekä niitten asemaa ja merkitystä sodassa, hän joutui aivan ratkaisevasti vaikuttamaan Ruotsi— Suomen linnoitusrakennussuunnitel-miln. ja niitten toteuttamiseen. Tämä tapahtui vuosien 1746—47\^i- 'tiopäivillä. Silloin luotiin "Viaporin linnoitussounnitelma". Hän osallistui yhtenä kaikkein innokkain^ana suun-nittelutyöthön ja sar sitten tehtäväkseen vahvistetun suunnitelman toteuttamisen. Siinä työssä hän uurasti vuosikymmeniä. Helsingin .edustalla sijaitsevat Susisaaret muutettiin nyt hänen johdollaan uudenaikaiseksi linnoitukseksi ja siten syntyi nykyinen Suomenlinna. Hänen syytään ei ollut, että suunnitelmaa ei milloinkaan saatu täysin valmiina toteutumaan. Hänen tar-mokkaitten toimenpiteittensä ansiosta sijoitettiin Suomeen tuolloin myös säa-ristolaivasto. Hänestä tuli senkin komentaja. Pitkin silloista itärajaakin jakennetöin puolustustukikohtia. Svar-Äikoinaan hänkin sai tutustua kohtalon ^olhaisuihin. Hänen kolme lastaan ^'«-^olivat aivan pieninä ja neljännen syTi- ^i^^ettyään kuoli hänen ilomen Saskian- Näiden yksityiselämän surujen iji^een alkoi Rembrandtin talous men-j'^^ rappiolle, velkoja kertyd ja myös tai-l^ j^Uaniaine alkoi järkkyä. Mielipide ^ant\i hänen hämjnmaalaustaan vas-ja alkoi suosia selvää fa "kirkasta^' maalaustyyliä. Rembrandt alkaa ha- Canadmt Yleisradion lasten ohjelma päivittäin on hyvin popu-läärinen lastentarhan oppilaille. Kuva on Torontosta Givens-kadim kansakoulusta, jossa 2—6 vuoden ikäiset lastentarha- Mset kuuntelevat lastentmmin ohjehnaa. Philadelphiassa pidetyssä naislääkä-^ lien • liansalnvälisen yhdistyksen koko« •uksessa -äskettäin lausui kansainvälisti' kuuluisuutta syöpätaudin tuntijana saa» vuttanut' aBnerlkkalainen tri Catherine MacFarlane, että naimattomat naisel eivät ole niin alttiita syövälle kuin nzh :,mlsissa-olevat naiset. Syöpätaudin ruE<=> •telemlnen on huomattavampi lapsia oa maavien äitien keskuudessa. Tri MacFarlane sanoi, että vaikka Philadelphiassa on ihmisten keskimääräinen ikä 67 vuotta, niin syöpään kuo-levaisuus on suurempi. Hän sanoi, että taudin mahdollisimman aikaisin to-» . teahiinen voi parantaa huomattavan o-san syöpäpotilaista. tholma Loviisan edustalla tuli niistä tärkeimmäksi. Mutta Ehrensvärd ei ollut vain linnoitusten rakentaja. Hän toimi myös sotapälälikkönä ja oli yhteen aikaaia ylipäällikkönä Pommerien sodassa, jota käytiin Venäjän liittolaisena Preussia vastaan. Kuitenkaan hän ei tässä asemassa saanut suuria aikaan. Sodaa päätyttyä ja puoluesuhteitten valtakunnassa muututtua hän menetti asemansa Suomessakin ja joutui luovuttamaan sekä linnoitustyöt että saaristolaivastoa komennon toisiin käsiin. Kun jälleen pian tapahtui uusi suunnanmutos, hänet kutsuttiin takaisin entisiin tehtäviinsä. Hänestä tuli nyt myös Suomen sotilasylipäällikkö. Mutta hän oli jo murtunut mies. Pian hän jättikin julkiset toimet — eikä enää kauan senjälkeen elänytkään. EhrensvärfI oli -myös aikansa huoma-tuimpia kulttuuripersoonallisuuksia koko Ruotsin valtakunnassa. Hänellä oli suuret taiteelliset lahjat: hän oli tai» ta\^a kynän käyttäjä, sekä kirjoittaessaan että piirtäessään: toisinaan hän käytti myös sivellintä. Hänen tliapäis-ninonsa kertovat hänen filosofisista harrastuksistaan. Luonteena hän oli suora ja lahjomaton. • - Augustin Ehrens\'ärd lepää haudattuna Suomenlinnassa. "1 •.. •u • L A U . \ X T A I N A , L O K A K U U N 7 PÄIVÄNÄ, 195*0 SIVU 3! • li' •ii '^2^^ '1 O i \ i , ^i un}'' 1 ' ^ U * » 1 1 » . /4 • \m [ V i i ' r l , |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-07-03
