1943-08-28-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1943 LAUANTAINA, ELOKUUN 2S PÄIVÄNÄ
Sivu 9
I -
Kummalta näyttäälaiva. Kuuiuisa entinen ranskalainen loistolaiva, toiseksi maailman suurin,
Normandte, joka aikainaan. kaatui ja upposi Hudson-virran pohjamutaan N&iv Yorkin edustalla, on
jälleen, suurten toimenpiteiden ja kustannusten hinnalla, kohoamassa ilmoille. Vielä on 27 astetta
kallellaan, mutta pian sen sanotaan pääsevän oikeaan asentoonsa, jonka jälkeen se laitetaan uudet-ken
kuntoon. /
•Parin tunnin ahkeran työn jälkeen
oli kaikki rysät koettu. Raskaassa las
tissa, oleva apu vene. soudettiin moottorin
kupeelle ja kiinnitettiin-jälleen
sen perään. Paluumatka alkoi. He
istuivat taas rinnakkain keskituhdol-ia,
mutta nyt oli jo niin valoisaa, ettei
lyhtyjä enää tarvittu. Auringon
punainen hehku loimusi jo: itäisellä
taivaalla. Katsellessaan toisiaan tässä
aamun punertavassa. hämyssä he
hymyilivät hyvästä mielestä, joka
pulppusi heidän sisiinmästään ehty-mättömästi,
kuin siellä olisi avautunut
tyhjentymätön ilon lähteeiisUmä.
Saalis tuotiin yhteiselle; varastopaikan
tuulilta suojattuun pohjukkaan.
Isä, jonka vuoro oli tänään lähteä
viemään kaloja kaupunkiin, päätti
mennä hetkeksi kotiin lepäämään.
Nuorten tehtäväksi jäi nostaa kalat
laatikkoihin ja pinota laatikot valmiiksi
moottoriin. Mutta isä ei mennytkään
suoraan kotiin, vaan jäi hetkeksi
seisomaan jonkun matkan päähän
metsän keskelle. Hän oli huomannut
jotakin ja hymyili itsekseen
vanhan miehen tyyntynyttä hymyä.
Rantaan jääneet tekivät työtä reippaasti,
mutta se ei ollut sen kirouk-
•seaalaista, joka pantiin ihmisen päälle
maailman alussa. Se di^ leikkiä.
Heidäa välillään oli syntymässä, jota-joka
teki työn juhlaksi, nautin-
»lo^i, yUtsevuotavaksi; riemuksi. Isä
•ei tiennyt, mitä pojalle. oU kaupungissa
tapahtunut, mutta mitä. tahansa
^ oU ollutkin, niin saari otti hänet S?*^'^ haltuunsa tnon tytön avulla.
Hän oli jäävä kotiin, sillä hänen poissa
oUessaan oli tääUä. tapahtunut jö-jota
kukaan heistä ei ollut ennen
huomannut: muuan tyttö oli kaskut
naiseksi. Saari. ei. oUut enää
yksmäinen. Siellä oli nyt hän, joka
^yscni viihdyttämään levxjttommi-den
parantamaan haavat ja otta-
^ pois tuskan.
ESPANJ.\N suurin 'kaupunki on
arcelona, jonka asukasluku viimeis-
^ ^»«tojen mukaan oli 2,301,164.
CAXADASSA on tuotettu tämän
^«an aikana viime toukokuun lop-
P^un mennessä 8,014 lentokonetta, ja
^^^^akuussa tuli Canadassa tehtaasta
500,000: nnes moottoriajoneuvo
^aastarkoitusta varten.
Yksi syy siihen, miksi Argentina
on suhtautunut sotaan eri tavalla
kuin. toiset latinalaisen Amerikan tasavallat,
johtuu sen kansakunnan erilaisuudesta.
Argentinan väestöstä
huomattavan suuri osa on italialaisia
ja siitä johtuu, että väestön myötätunto
on ollut Italian puolella, joka
taas kuuluu osana akseliin. Toisena
huomattavana osana ovat espanjalaiset,
jotka ovat tulleet maahan viimeisen
siirtolaisuuskauden aikana ja niiden
myötätunto myöskin on akselin
puolella. Kuudenkymmenen vuoden
aikana, joka alkoi viime vuosisadan
puolivälin paikkeilla ja päättyi viimeiseen
maailmansotaan, - Argentinan
väestö muuttui niin, että se tuon aikajakson
päättyessä oli jotenkin puo-
. let italialaisia. Vähän enemmän kuin
puolet siirtolaisista olivat italialaisia
ja noin kolmas osa espanjalaisia. Tuona
aikana Italia lähetti Argentinaan
kaksi ja puoli miljoonaa uutta asukasta,
kun samaan aikaan Yhdysvaltoihin
tuli noin neljä miljoonaa. ]Mut-ta
Argentinan väkiluku on vain noin
kymmeneosa Yhdysvaltain väkiluvusta
taikka nyt noin 13 miljoonaa.
Nuo kaksi maata yhteensä lähettivät
noina vuosina noin viisi miljoonaa
siirtolaista sitävastoin kum kaikki
muut maat yhteensä lähettivät vain
yhden miljoonan. Ja juuri nuo vuodet
muodostavatkin Argentinan asutuksen
perustavat vuodet.
Kun Yhdysvaltain varapresidentti
Wallace teki matkan latinalaisiin A-merikan
maihin, hän palatessaan erikoisesti
korosti havainnoltaan siitä
miten huomattavan osan intiaanit ja
heidän seka jälkeläisensä muodostavat
latinalaisen Amerikan asutuksesta ja
miten huomattava osa heillä on noiden
maiden kehitykseen ja historian
kulkuun, sekä myöskin kieleen. Hän
sanoo noissa maissa vieläkin puhuttavan
Quechua, Aymara, Guarani, Az-teca.
Maya ja Tarascan kieliä ja hän
mainitsee miten suurta osuutta intiaanit
o\at näytelleet m.m. Meksikon
vallankumouksissa. Jos Wallace olisi
samalla matkallaan käynyt Argen-tinassa,
hän sieltä olisi saanut aivan
vastakkaisen kuvan.
Argentinan väestöstä intiaanit
muodostavat yhden neljäsosa prosenttia
eli 30,000 intinaania koko
maassa. Suhde intiaanien ja muun
väestön kesken Argentinassa on jotenkin
sama kuin Yhdysvalloissakin.
Yhdysvalloissa intiaaneja on noin
350,000 eli neljäsosa prosenttia sadan
kolmenkymmenen miljoonan väestöstä.
Sekarotuisia intiaaneja on
suhteellisesti yhtä vähän kuin Yhdysvalloissakin.
On siis ymmärrettävää
ja vallan luonnollistakin, että Argentiina
on suhtautunut eri tavalla nykyiseen
sotaan ja muutenkin sen
käyttäytyminen on erilaista kuin
toisten latinalaisten maiden. Mutta
se sellaisenaan ei vielä merkitse sitä,
että kansan enemmistö sielläkään olisi
pohjaltaan ja mieleltään enemmän
natsilaista ja fasistista diktatuuria
kannattavaa kuin toisissa latinalaisissa
maissa. Senhän on m.m. osoittanut
siellä tapahtunut pieni vallankumous,
jota tuskin voi vallankumoukseksi
sanoa, vaan pikemminkin olojen
aiheuttamaksi hallitusvaihdok-.
seksi, joka ei korjannut tilannetta.
Oli kerran hyvin huomattu englantilainen,
joka on nähnyt osan tuota
maata ja tutkinutkin sitä, mutta hänestä
ei tullut sen maan asukasta.
Tuo englantilainen oli kuuluisa Charles
Darwin, joka nuoruudessaan teki
viisi vuotta kestävän tutkimusretken
tähän silloin vielä aivan nuoreen tasavaltaan.
Vuoden 1830 paikkeilla
hän teki laajan tutkimusretken La
Plata joen alueelle. Tämä suuri mutainen
jpki ei kuitenkaan vetänyt erikoisesti
hänen mielenkiintoaan. Hänen
luonnohistorialliset vaistonsa vetivät
häntä pampasaavikolle ja elämään
siellä. Hän kovasti piti gau-choista,
lehmäpoikain edeltäjistä, heidän
hevosenkäsittelytaidostaan ja vapaasta
elämästään. Hän eli monia
kuukausia Banda Orientan alueella
tehden sieltä retkiä pohjoiseen, nykyisen
Uruguayn alueelle.
Hänen muistiinpanoissaan on eräs
pieni kertomus sieltä, joka on monessa
suhteessa erikoinen ja samalla filosofinen.
Hän tapasi erään kerjäläisen
ja antaessaan almua hän ky-
Taistelijaa
muistetaan
Sisiliassa kaatuneen Hugh Andersonin
muistolle on Sudburyssa pidetyssä
kommunistien kokouksessa hyväksytty
seuraava päätöslauselma: •
Sudburyn kommunistit ja työ\^en-liike
jdeensä on syvästi suruissaan
Hugh Andersonin kuolinsanomasta.
Hän kaatui taistelussa merentakana
ottaessaan ©saa fasistivihollista vastaan
kohdistettuun hyökkäykseen,
t^rhoollisena taistelijana fasistipetoja
vastaan, oli Hugh Andersonin menie-t>^
suuri uhraus, että Canada ja sen
kansa voisi jatkuvasti säilyttää dfe-mokratiansa
]a demokraattisen elä-mätitapansa
sodan jälkisen rauhan
aikakaudessa.
Hugh Anderson oli Canadan kansan
lapsi. Hän otti paikkansa työväen
liikkeessä jo varhaisessa nuoruudessaan.
Nuorukaisena ollessaan
hän teki voitavansa auttaakseen työläisten
järjestymistä suuremman demokraattisen
vapauden ja yhteiskunnallisen
turvallisuudert saavuttamiseksi.
Hän saavutti kaikkien niiden
ihailun ja luottamuksen osakseen,
jotka työskentelivät taikka olivat
kanssakäymisissä hänen kanssaan
Sudburyssa, ja mustien voimien kii-ten
jättiläis Corporationin, Incon e-dustajien
sekä työväestön-näj-^kkijä
Sudbury-Starin vastustuksen, vihan
ja ylenkatseen. Hän asetti elämänsä
demokratian ja Canadan kansan yhteisten
etujen alttarille. Hän antoi
elävän esimerkin lojaalisuudestaan ja
uskollisuudestaan kansalle. Mutta
nei jotka hyökkäsivät häntä vastaan
herjaavalla tavalla patriotismin varjossa,
yhäti jatkavat turmiollista pu-nakauhun-
ja työväkivastaista lietsomista
tässä ympäristössä. Heidän
päätarkoituksenaan on työväenrivien
hajoittaminen ja epäsovun lietsominen
heikentääkseen meidän totaalisia
sotapyrkimyksiämme, sitä osaa kansan
liikkeestä jolle Hugh'kin elämänsä
uhrasi. Kansa oppii nopeasti e-roittamaan
oikeat canadalaiset demokraatit.
Sudburyssa ollessaan Hugh Anderson
toimi Mine, Mill and Smelter
Workers' uniossa. Hän oli aktiivinen
toimitsija ja kamppaili kaivostyöläisten
union rakentamiseksi. Hän
oli kommunisti ja Canadan kaiisan
tosi ystävä.
Sudburyn kommunistien konferenssi
kunnioittaa suuresti Hugh Andersonin
muistoa sekä hänen arvokasta
työtään. Tämä konferenssi lähettää
syvimmän myötätuntonsa hänen vaimolleen
Helen Andersonille, hänen
karsimansa menetyksen johdosta. E -
dustajat lupautuvat vahvistamaan
uuden puolueen rivejä viemällä e-teenpäin
lippua jolle hän oli piirtänyt:
"Vapauttakaa maailma fasistien
barbaarisuudesta ja orjuudesta!"
syi: "Miksi ette tee työtä elääkseh-ne?"
Kerjäläinen vastasi: "Minä o-len
liian köyhä tekemään työtä." Darwin
omasta puolestaan jatkaa, että
mies kai käsitti, että työstä kun maksetaan
niin pieni palkka, että sillä
-vaivoin voi sielun ja ruumiin pitää
yhdessä ja kun hän kjHkeni sen muutenkin
tekemään, niin miksi silloin
tehdä työtä.
Muuten Argentma on Etelä-Amerikan
kehittynein maa ja sen luonnoii-rikkaudet,
varsinkin maanviljelykseö
ja karjanhoidon mahdollisuudet, ovat
kerrassaan rajattomat. Monet a-siantuntijat
sanovat, että se kehiteltynä
voisi elättää koko Euroopan
väestön ja vielä sittenkin jäisi tilaa
muillekin elinkeinoille.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 28, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-08-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430828 |
Description
| Title | 1943-08-28-09 |
| OCR text | 1943 LAUANTAINA, ELOKUUN 2S PÄIVÄNÄ Sivu 9 I - Kummalta näyttäälaiva. Kuuiuisa entinen ranskalainen loistolaiva, toiseksi maailman suurin, Normandte, joka aikainaan. kaatui ja upposi Hudson-virran pohjamutaan N&iv Yorkin edustalla, on jälleen, suurten toimenpiteiden ja kustannusten hinnalla, kohoamassa ilmoille. Vielä on 27 astetta kallellaan, mutta pian sen sanotaan pääsevän oikeaan asentoonsa, jonka jälkeen se laitetaan uudet-ken kuntoon. / •Parin tunnin ahkeran työn jälkeen oli kaikki rysät koettu. Raskaassa las tissa, oleva apu vene. soudettiin moottorin kupeelle ja kiinnitettiin-jälleen sen perään. Paluumatka alkoi. He istuivat taas rinnakkain keskituhdol-ia, mutta nyt oli jo niin valoisaa, ettei lyhtyjä enää tarvittu. Auringon punainen hehku loimusi jo: itäisellä taivaalla. Katsellessaan toisiaan tässä aamun punertavassa. hämyssä he hymyilivät hyvästä mielestä, joka pulppusi heidän sisiinmästään ehty-mättömästi, kuin siellä olisi avautunut tyhjentymätön ilon lähteeiisUmä. Saalis tuotiin yhteiselle; varastopaikan tuulilta suojattuun pohjukkaan. Isä, jonka vuoro oli tänään lähteä viemään kaloja kaupunkiin, päätti mennä hetkeksi kotiin lepäämään. Nuorten tehtäväksi jäi nostaa kalat laatikkoihin ja pinota laatikot valmiiksi moottoriin. Mutta isä ei mennytkään suoraan kotiin, vaan jäi hetkeksi seisomaan jonkun matkan päähän metsän keskelle. Hän oli huomannut jotakin ja hymyili itsekseen vanhan miehen tyyntynyttä hymyä. Rantaan jääneet tekivät työtä reippaasti, mutta se ei ollut sen kirouk- •seaalaista, joka pantiin ihmisen päälle maailman alussa. Se di^ leikkiä. Heidäa välillään oli syntymässä, jota-joka teki työn juhlaksi, nautin- »lo^i, yUtsevuotavaksi; riemuksi. Isä •ei tiennyt, mitä pojalle. oU kaupungissa tapahtunut, mutta mitä. tahansa ^ oU ollutkin, niin saari otti hänet S?*^'^ haltuunsa tnon tytön avulla. Hän oli jäävä kotiin, sillä hänen poissa oUessaan oli tääUä. tapahtunut jö-jota kukaan heistä ei ollut ennen huomannut: muuan tyttö oli kaskut naiseksi. Saari. ei. oUut enää yksmäinen. Siellä oli nyt hän, joka ^yscni viihdyttämään levxjttommi-den parantamaan haavat ja otta- ^ pois tuskan. ESPANJ.\N suurin 'kaupunki on arcelona, jonka asukasluku viimeis- ^ ^»«tojen mukaan oli 2,301,164. CAXADASSA on tuotettu tämän ^«an aikana viime toukokuun lop- P^un mennessä 8,014 lentokonetta, ja ^^^^akuussa tuli Canadassa tehtaasta 500,000: nnes moottoriajoneuvo ^aastarkoitusta varten. Yksi syy siihen, miksi Argentina on suhtautunut sotaan eri tavalla kuin. toiset latinalaisen Amerikan tasavallat, johtuu sen kansakunnan erilaisuudesta. Argentinan väestöstä huomattavan suuri osa on italialaisia ja siitä johtuu, että väestön myötätunto on ollut Italian puolella, joka taas kuuluu osana akseliin. Toisena huomattavana osana ovat espanjalaiset, jotka ovat tulleet maahan viimeisen siirtolaisuuskauden aikana ja niiden myötätunto myöskin on akselin puolella. Kuudenkymmenen vuoden aikana, joka alkoi viime vuosisadan puolivälin paikkeilla ja päättyi viimeiseen maailmansotaan, - Argentinan väestö muuttui niin, että se tuon aikajakson päättyessä oli jotenkin puo- . let italialaisia. Vähän enemmän kuin puolet siirtolaisista olivat italialaisia ja noin kolmas osa espanjalaisia. Tuona aikana Italia lähetti Argentinaan kaksi ja puoli miljoonaa uutta asukasta, kun samaan aikaan Yhdysvaltoihin tuli noin neljä miljoonaa. ]Mut-ta Argentinan väkiluku on vain noin kymmeneosa Yhdysvaltain väkiluvusta taikka nyt noin 13 miljoonaa. Nuo kaksi maata yhteensä lähettivät noina vuosina noin viisi miljoonaa siirtolaista sitävastoin kum kaikki muut maat yhteensä lähettivät vain yhden miljoonan. Ja juuri nuo vuodet muodostavatkin Argentinan asutuksen perustavat vuodet. Kun Yhdysvaltain varapresidentti Wallace teki matkan latinalaisiin A-merikan maihin, hän palatessaan erikoisesti korosti havainnoltaan siitä miten huomattavan osan intiaanit ja heidän seka jälkeläisensä muodostavat latinalaisen Amerikan asutuksesta ja miten huomattava osa heillä on noiden maiden kehitykseen ja historian kulkuun, sekä myöskin kieleen. Hän sanoo noissa maissa vieläkin puhuttavan Quechua, Aymara, Guarani, Az-teca. Maya ja Tarascan kieliä ja hän mainitsee miten suurta osuutta intiaanit o\at näytelleet m.m. Meksikon vallankumouksissa. Jos Wallace olisi samalla matkallaan käynyt Argen-tinassa, hän sieltä olisi saanut aivan vastakkaisen kuvan. Argentinan väestöstä intiaanit muodostavat yhden neljäsosa prosenttia eli 30,000 intinaania koko maassa. Suhde intiaanien ja muun väestön kesken Argentinassa on jotenkin sama kuin Yhdysvalloissakin. Yhdysvalloissa intiaaneja on noin 350,000 eli neljäsosa prosenttia sadan kolmenkymmenen miljoonan väestöstä. Sekarotuisia intiaaneja on suhteellisesti yhtä vähän kuin Yhdysvalloissakin. On siis ymmärrettävää ja vallan luonnollistakin, että Argentiina on suhtautunut eri tavalla nykyiseen sotaan ja muutenkin sen käyttäytyminen on erilaista kuin toisten latinalaisten maiden. Mutta se sellaisenaan ei vielä merkitse sitä, että kansan enemmistö sielläkään olisi pohjaltaan ja mieleltään enemmän natsilaista ja fasistista diktatuuria kannattavaa kuin toisissa latinalaisissa maissa. Senhän on m.m. osoittanut siellä tapahtunut pieni vallankumous, jota tuskin voi vallankumoukseksi sanoa, vaan pikemminkin olojen aiheuttamaksi hallitusvaihdok-. seksi, joka ei korjannut tilannetta. Oli kerran hyvin huomattu englantilainen, joka on nähnyt osan tuota maata ja tutkinutkin sitä, mutta hänestä ei tullut sen maan asukasta. Tuo englantilainen oli kuuluisa Charles Darwin, joka nuoruudessaan teki viisi vuotta kestävän tutkimusretken tähän silloin vielä aivan nuoreen tasavaltaan. Vuoden 1830 paikkeilla hän teki laajan tutkimusretken La Plata joen alueelle. Tämä suuri mutainen jpki ei kuitenkaan vetänyt erikoisesti hänen mielenkiintoaan. Hänen luonnohistorialliset vaistonsa vetivät häntä pampasaavikolle ja elämään siellä. Hän kovasti piti gau-choista, lehmäpoikain edeltäjistä, heidän hevosenkäsittelytaidostaan ja vapaasta elämästään. Hän eli monia kuukausia Banda Orientan alueella tehden sieltä retkiä pohjoiseen, nykyisen Uruguayn alueelle. Hänen muistiinpanoissaan on eräs pieni kertomus sieltä, joka on monessa suhteessa erikoinen ja samalla filosofinen. Hän tapasi erään kerjäläisen ja antaessaan almua hän ky- Taistelijaa muistetaan Sisiliassa kaatuneen Hugh Andersonin muistolle on Sudburyssa pidetyssä kommunistien kokouksessa hyväksytty seuraava päätöslauselma: • Sudburyn kommunistit ja työ\^en-liike jdeensä on syvästi suruissaan Hugh Andersonin kuolinsanomasta. Hän kaatui taistelussa merentakana ottaessaan ©saa fasistivihollista vastaan kohdistettuun hyökkäykseen, t^rhoollisena taistelijana fasistipetoja vastaan, oli Hugh Andersonin menie-t>^ suuri uhraus, että Canada ja sen kansa voisi jatkuvasti säilyttää dfe-mokratiansa ]a demokraattisen elä-mätitapansa sodan jälkisen rauhan aikakaudessa. Hugh Anderson oli Canadan kansan lapsi. Hän otti paikkansa työväen liikkeessä jo varhaisessa nuoruudessaan. Nuorukaisena ollessaan hän teki voitavansa auttaakseen työläisten järjestymistä suuremman demokraattisen vapauden ja yhteiskunnallisen turvallisuudert saavuttamiseksi. Hän saavutti kaikkien niiden ihailun ja luottamuksen osakseen, jotka työskentelivät taikka olivat kanssakäymisissä hänen kanssaan Sudburyssa, ja mustien voimien kii-ten jättiläis Corporationin, Incon e-dustajien sekä työväestön-näj-^kkijä Sudbury-Starin vastustuksen, vihan ja ylenkatseen. Hän asetti elämänsä demokratian ja Canadan kansan yhteisten etujen alttarille. Hän antoi elävän esimerkin lojaalisuudestaan ja uskollisuudestaan kansalle. Mutta nei jotka hyökkäsivät häntä vastaan herjaavalla tavalla patriotismin varjossa, yhäti jatkavat turmiollista pu-nakauhun- ja työväkivastaista lietsomista tässä ympäristössä. Heidän päätarkoituksenaan on työväenrivien hajoittaminen ja epäsovun lietsominen heikentääkseen meidän totaalisia sotapyrkimyksiämme, sitä osaa kansan liikkeestä jolle Hugh'kin elämänsä uhrasi. Kansa oppii nopeasti e-roittamaan oikeat canadalaiset demokraatit. Sudburyssa ollessaan Hugh Anderson toimi Mine, Mill and Smelter Workers' uniossa. Hän oli aktiivinen toimitsija ja kamppaili kaivostyöläisten union rakentamiseksi. Hän oli kommunisti ja Canadan kaiisan tosi ystävä. Sudburyn kommunistien konferenssi kunnioittaa suuresti Hugh Andersonin muistoa sekä hänen arvokasta työtään. Tämä konferenssi lähettää syvimmän myötätuntonsa hänen vaimolleen Helen Andersonille, hänen karsimansa menetyksen johdosta. E - dustajat lupautuvat vahvistamaan uuden puolueen rivejä viemällä e-teenpäin lippua jolle hän oli piirtänyt: "Vapauttakaa maailma fasistien barbaarisuudesta ja orjuudesta!" syi: "Miksi ette tee työtä elääkseh-ne?" Kerjäläinen vastasi: "Minä o-len liian köyhä tekemään työtä." Darwin omasta puolestaan jatkaa, että mies kai käsitti, että työstä kun maksetaan niin pieni palkka, että sillä -vaivoin voi sielun ja ruumiin pitää yhdessä ja kun hän kjHkeni sen muutenkin tekemään, niin miksi silloin tehdä työtä. Muuten Argentma on Etelä-Amerikan kehittynein maa ja sen luonnoii-rikkaudet, varsinkin maanviljelykseö ja karjanhoidon mahdollisuudet, ovat kerrassaan rajattomat. Monet a-siantuntijat sanovat, että se kehiteltynä voisi elättää koko Euroopan väestön ja vielä sittenkin jäisi tilaa muillekin elinkeinoille. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-08-28-09
