1938-10-29-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
" Sivu 2 ' LAL'-\XTAIXA, LOKAKLTX 29 PÄIVÄNÄ
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Reglstered at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second class matter.
1 vk.
6 kk.
3 kk.
Tilaushinnat:
UlkaooiaUle
$2.00
1.10
.60
Kansainvälinen vartiolaivue, joka pitää ^ImäUä
jäävuorten liikehtimistä
ovat melkein uskomattoraat. \Titenä
ainoana päivänä on Labradorin rannikolla
huomattu pari kolme sataa
1 vk. $3.^^
; 6kk.
Iiton^ 5 senttiä
Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lau-
Bntaina 12rslvuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
•
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesväUneitä Jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd. : ,:
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis, Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester
Kaustinen, Aili Malm, Margit Laakso
ja Yrjö Saivo.
Liekkiin aijotiit kirjoitukset osoitettava:
l».0. Box 69 Sttdbiiry» Ont.
KnLPAKmJOITUKSIA on saapunut
jo M&eita, tarkemmin sanoen
seitsemältä kynäUijältämme, ja kaikesta
päättäen kiitä vielä saapuu,
ehkä pai joitkin. Ensimmäinen julkaistiin
jo vHme numerossa ja nyt
tulee, toinen kokonaisena ja kolmannesta
alkuosa. Seuraavissa numeroissa
mitä-ätäee jatkumaan.
Jatkoromaani "Kätketyt kalleudet"
alkaa myöskin tässä numerossa ja
tulee jatkumaan kotvan aikaa: Siinä
sykdistyy kahden jaloluontoisen Jh-
' inisen fakkaus ja monenlaisilla ominaisuuksilla
mrustetut ihmiset jäh-
• nittäviin seikkailuihin. TMä romaania
ei ehkä olisi juuri nyt kilpakirjoitusten
aikoina tarvinnut alkaakaan,
mutta kun siitä oli puhuttu, niin
aletaanpahan, jäähän vielä tilaa mtiul-iektn.
Myöhemmin katsotaan mui-
'ta pitempiä jatkokertomuksia tar-
' peen triukaan.
LEVlTYSRYNTÄYKSESTJi ei
enää tarvitseisi puhua rmitään, mutia
seitraava, erään vanhan ja hyvän
asiamictiemMc kirje johtaa vielä
asiaan.
N iin, se Liekin ryntäys on nyt
ohi, ja eikä se vallan imonosti mennytkään.
Minä kyllä olin jö hyvin
epäilevällä kannalla, eitä jos muillakin
paikkakunnilla ollaan sen levityksen
suhteen samalla kannalla kuin
"täällä ja Suäburyssä — kun päätettiin
rynnätä oikein joukkotyöllä, -—
sillä viisikyfnmenvuotisen asiamiesko-kemukseni
ajalla olen tullut huomaamaan,
että joukkotyö-päätökset jää
• Mseimmassd tapauksessa väin pöytäkirjan
koristuksiksi; kyllä Mytän-
. nöUiset ioimenpiteet jäävät harvojen
yksityisieniavemeniebtäväksi. NUn
se kävi iässäkin ryntäyksessä. Kyilä
• JJekiniilaitksiasaapijVaan täytyy alita
^ieellä.> IMinusia ei kyllä enää
ck takaksi- aikaa' mihinkään ryn-
- 3$äyksiin, siilä ensi:kuussadtäytän 75
muoUttyjotenxiäyiyy:jätiää kaikki iM^
imeinttor.empieniehiäyäksi.**
¥lläokva antaa m&lle firSän huo-ifttattiuksen,
JQka sopH vasiaisissaryn-
•täyksissä otkiä: Tornioon. — TOIM.
JARVAT lukijat tuskin tienne-vätkääh,
että Atlannin valtamerellä
toimii kansainvälinen jäävartio,
jonka tehtävänä ön pitää silmällä
liikkuvia jäävuoria ja tiedoittaa niistä
merellä liikennöiville aluksille. Vuosikymmenien
kuluessa jäävuoret olivat
näet tuhonneet lukemattomia laivoja,
ja tunnetuin onnettomuus oli
se, kun fitanie huhtik. 12:ntena v.
1912 törmäsi jäävuoreen upoten nopeasti,
jolloin 1600 ihmistä menetti
henkensä.
Titanic'in onnettomuus vavahdutti
koko ihmiskuntaa. Pidettiin kansainvälinen
konferenssi, jossa päätettiin
perustaa erikoinen jäävartio, jonka
järjestämisen Yhdysvallat sai huolekseen.
Tarkoitukseen varattiin kolme
rannikko vartioalusta, jotka ovatkin
täyttäneet tehtävänsä niin hyvin, et-
. tei sitten vuoden 1912 ainoakaan
matkustajalaiva ole törmännyt jäävuoreen
eikä ihmishenkiä senvuoksi
menetetty.
Jäävartioilla on kolme päätehtävää:
huomioida jäävuorten liikehtimisiä
Pohjqis-Atlantilla ja tiedoittaa
niistä kaikiUe aluksille, loistolaivasta
kalasta jasumppuun saakka, sekä
mahdollisuuksien mukaan hävittää
ajo jäitä, ijötka merenkuliille ovat yhtä
vaarallisia.
Jäävartiön järjestäminen on, kuten
sanottu, "thdysyaltain m^riyartiolai-.
toksen huolena, mutta kustaniiiiksiin
Qsallistuyat Englanti, Ranska, Saksa,
Italia, Bdgia, Hollanti, Norjaj Ruotsi,
Kanada ja Yhdysvallat suhtelelli-.
sesti kunkin maan tonnistomäärän
mukaan. Niinpä esim. Ruotsi maksaa
vuosittain tähän tarkoitukseen 13,000
kruunua.
Vartioinnista huolehtii kolme alusta,
joista kaksi on aina merellä, kun
taas kolmas ,on reservissä varalta,
että mainituille Jiahdelle jotakin tapahtuisi.
Vartioalukset eivät ole kovin
suuria; m*iden pituus on n. 80
m. ja leveys 14 m., mutta ne ovat
huolellisesti rakennettuja voimakkain
konein. Alukset ovat sähköistettyjä,
jonka vuoksi ne ovat puhtaita, mukavia
ja helposti liikuteltavia. Kunkin
laivan miehistöön kuuluu 10 upseeria
ja 84 miestä. Aseistuksena on
10-sentin pikatykkejä ynnä kelpo varasto
kaikenlaisia räjähdysaineita.
Radiolaitteet ovat täysiä nykyaikaiset
ja sähköttäjat ovat alaansa perehtyneitä;
Kun j*äävuoria lähestyy, saavat
he olla toimessa yötä päiyääi mikä
ilmenee! siitäkin, että purjehduskautena
lähetetään n. 450,000 tiedon- {
antoa.
\ Miehistö on valioainesta ja pysyy
se kunnossa työnsä ja alituisten harjoitusten
avulla. onkin tärkeätä,
sillä heidän tehtävänsä on erU
koisen vaativaa ja vaarallista. Ei ole
Jaahah: Se oli Liekin levitysfvutäys^
kin taas. Sai siinä hafikihtäosuuden
^ Pidänkin kylämme ja sc osuus tuli-
; Ä täytetyksi tällä kertaa — ökotn.
'Oikeastaan ei sillii saävntiiksdld mei.
ään.sopisi pröystäillä, sillä me toimimme
siinä tUausten hankinnassa
jäävuort^l^iito w
yhtä paljon kuin niiden lukumäärä. -^^^^^^ ^"^'mna oli.
Hudson Bay-yhtiön laiva ''Pelican"
sivuutti kerran Ungavän luona jäävuoren,
jonka pituus oli IS km., ja
korkeus vedenpinnan yläpuolella 90
m. Erään White Bayssa Labradorin
rannikolla ta\(atun jäävuoren korkeus
oli 130 m. Kun ajattelee, että vedenpinnan,
yläpuolella näkyy jäävuoresta
vain kahdeksasosa, niin käsittää> -miten
valtavasta jääröj4kiöstä saattaa
olla kysymys. Erään Melvillerlahden
rannalle ajautuneen jäävuoren painoksi
arvioitiin kaksi mii jaardia tonnia,
mutta se olikin juuttunut 800 .m.
syvyydessä olevaan-pohjaan. SiHurim-jnan
Pohjois-Atlantilla tavatun jää-
•vuoren vhuomasi Pacific-linjan laiva
MOi,ei mädän Ussulla sentään vielä
varpaita ole^ pyörät sillä on, oikeat
kutnirenkailla varustetut Pyörät, ki.
ten muillakin ajopeleillä jotka auton
nimeä kantavat. ^ Joo, Lissu se vei
meitä kylästä kylään ja talosta ta-loon,
eikä meidän tarvinnut muuta
kuin istua kuskipukilla ja aina talon
.kohdalla .nousta ja kävellä taloon sisälle.'
JamMen ialossa sisällä ei tar-vitmut
muuta kuin 4h7netellä että "eikös
teitte vielä tullutkaan Liekkiä?
7Wä^kaäpanyt,kun on Liekinleivityi-ryntäysktn\^
kyttä me ioimiita
posMin, että teidän ei tarvi vaivautua.'*
NUn ^tä sitten tuli lilaus toisensa
jälkeen. Liekki alkaa olla jo
."Einpress"ö7SoUand''^^einä^^ ^r,^^^ että d s,,
V. 192S. Sen pituus ;oli kokonaista ^^''^^e ^^•^^^'«Ä^ jokainm
8 km ja se kohosi 30 m. kofkeuteen
vedenpinnasta.
Atlannin jäävuoret ovat ;tosirt suuria,
mutta kääpiöitä; ne silti ovat
Eteläisellä jäämerellä tavattujen jäävuorten
rinnalla. V. 1893 sivuutti
"Loch Torridon" Kap Hornin luona
jäävuoren, joka merenpinnasta kohosi
500 m. korkeuteen, ja v. 1896 "Ant-artic"
huomasi samoilla vesillä toisen,
jonka pituus oli 96 km!
Keväisin lähtevät jäävuoret liikkeelle
kohti 5uurialnitälikkoja, jörme
suuriuvosa niistä ajautuu. Kun auringonsäteet
niitä lämmittävät, niin
ne lohkeilevat ja palaset ajelehtivat
itilaa sen 'ilman mukisematta, kun vain
, on jäku,joka muistuttaa että tilaappa
^yt. .Aikomuksemme oli saada vielä
paljon;lisää:0auksia, mutta, loppm
kylät.rja ialot. Tämä meidän kylämme
kun niin turhan pieni, että
Aäältä on enää mikea saada niiauksia
jamaapurikylät ylitä pieniä—iw8
>ettämeni intiimi: taloon hyvänsä min
toina /kuulee -vastattavan — meille tulee
jo (Liekki?
Muuten oli hyvä, että se.
ryntäys oli kerrankin sellaiseen vuodenaikaan
että meidän vanha Ussum-mekin^
äsi liikkumaan. Muulloin ne
on aina järjestetty lumikelille, jolloin
edelleen kohden laivaväyliä. Ajojään .kulku, autolla on mahdotonta täällä
eteläraja Länsi-Atlannilla on New
Yorkin seuduilla, siis samalla levejrs-asteella
kuin Rooma. On todellakin
onni Englannille^ että Golf-virta ja
leudot lounaistuulet estävät jäitä
saartamasta brittiläisiä satamia.
Pahimmin jäävuorista kärsivät- ne
laivat, joiden on kuljettava St. Law-rencen
suiston läpi. Ne kohtaavat
vuoria ja lauttoja ei vain matalikoilla
ja Cabot-salmessa, vaan myös itse
virran suussa. Nämä kulkuväylät
ovat vaarallisia joulu—toilkokuun välisenä
aikana. - Newfoundlandin. rannikolla
työskentelevät kaapelilaivat
pitävät jäävuoria pahimpina. vihollisinaan,
eikä vähempää kuin 80 pros.
kaapelien katkeamisista johtuu jäistä.
Purjealukset sekä rannikko-, ja kalas-tuslaivat
joutuvat usein runnelluiksi,
ja ennen jäävartiön perustamista oli-
Avat ihmisuhrien lukuniäärät New-fouftdlandin:
rannikolla-nÄo ^s^^
' Valaanpyytäjät puristuivat usem kuoliaiksi
jäämassojen välissä, .sillä jää-meidän
iiettömillä teillämme, etenkin
kun auto on sellainen iianha yskivä
rämä, kuten meidän Lissumme.
Jaa„ ja meillähän oli aikomus sanoa
uusille lukijoillemme, joita ryn-täyksen:.
aikana Liekillemme tuli, eitä
— eikö teidän joukossanne ole joitain
sellaisia jotka tykkäävät kirjoittamisesta?
^iirjäkääpä : tarinoita paperille
ja .lähettäkää Liekille. Meillä on
.niin kuHamen toimittaja, että saatte
olla varmoja, ^ttei hän heitä
tanne.ipaperikoriinoikein hevillä. SHtä
on hyvänä todistuksena nämä mädän
juttumme, jotka yksi toisensa p-mänim^
je. mukavaa,kun saa olla yhtenä "kor-
Mna.keossa", eikös teistäkin?Mutta
•josj€Me^tykkääL»JQitlaakaa^lf^
toivomme, että loytäisitte Lkkissä
yhtä Mskollisen ^ävän, kuin mitä
se on allekirjoittaneelle.
SIRPA-SERKKU.
Parhairikin alus joutuu tnuUajoUe,
jos silta puuttuu peräsin.
ti ^lehtiiroapavirtojen mukana ete-vuoret
tuntuvat vetävän toisiaan puo- lään, kunnes jäävartio sen huomaa )a
leensa melkein magneettisella voimal- ^Motittaa äiitä• cadion .avulla
la. ' lähellä oleville laivoille.
Jäät saavat ensikädessä alkunsa Pahimpien jäämassojen keskeE
lastenleikkiä mennä aaUökossa jolle- Grönlannista, jossa suunnattomat vartioalukset työskentelevät kuukau-kin
jäävuordle joko räjähdyttämään jäätiköt :äUtuiseen?liifckuvat merta simäärin. Miehistöt tosin vaihtuvat,
se tai pelastamaan mahdollisia haak- kohden. Varmuudella ei tiedetä, mi- mutta ^vartiopäällikkö ja laivojeniap-sirikkoisia.
ten paksu jääkerros iieittää Etelä- teenit ovat. koko ajan palveluks^
Jäävartiön toimiaika k^tää iieljä Grönlannin. Keskikohdalla, on mit- Vartioiäluksilla on muutakin teöia*
kuukautta alkaen maaliskuun l:nä. taamälla päästy ISOa m..syvyyteen, kuin jäävuorten valvominen ja
Juuri sinä vuodenaikana Jäävuoret Joustava jäämassa liukuu Iljalleen puista tieäöittaminen. Ne näet to;
tevamsimniin ovat UikkeeUä kulkien penisvuoren yli ja^,]^^^^ keilevat tehökkäuita menetelnäa jaa-
Davism salmesta pitkin labradorin r^^^^ vuorten tUhoaniiBeksi. Ennen P«Je^
rannikkoa Newfoundlandin ohi suu- tukseen suolaisen meriveden kanssa, tun jäävuoria liiin hauraina, etta_^
rille matalikoille. Niiden lukumäärä se menettää kiinteytensä Ja uloin osa muutamien tykinlaukausten ^
^uppuu Labradorm virran voimak- katkeaa, tätä sanotaan jäätikön jtukse$ta hajoaisivat mureniksi. JO
kvudesta )a tämä taas vuorostaan '^poikimiseksi", ja aiheuttaa se voi- t ^ vuosia sitten eräs panssari^^
silta, ovatko luoteistuulet kevääUä oi- makasta jyrinää, ja-summatouta aal-. pommitti: jäävuorta 28-sentinty»
leet runsaita. Tiedot jäävuorista toilua, Sittea vastasyntynyt jäävuo- (Jatkoa sivulla 10)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 29, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-10-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki381029 |
Description
| Title | 1938-10-29-02 |
| OCR text | " Sivu 2 ' LAL'-\XTAIXA, LOKAKLTX 29 PÄIVÄNÄ (Canadan suomalaisten viikkolehti) Reglstered at the Post Office Dept., Ottawa, as second class matter. 1 vk. 6 kk. 3 kk. Tilaushinnat: UlkaooiaUle $2.00 1.10 .60 Kansainvälinen vartiolaivue, joka pitää ^ImäUä jäävuorten liikehtimistä ovat melkein uskomattoraat. \Titenä ainoana päivänä on Labradorin rannikolla huomattu pari kolme sataa 1 vk. $3.^^ ; 6kk. Iiton^ 5 senttiä Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lau- Bntaina 12rslvuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. • Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää asiamiesväUneitä Jo tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co. Ltd. : ,: Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J. Järvis, Rauha Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester Kaustinen, Aili Malm, Margit Laakso ja Yrjö Saivo. Liekkiin aijotiit kirjoitukset osoitettava: l».0. Box 69 Sttdbiiry» Ont. KnLPAKmJOITUKSIA on saapunut jo M&eita, tarkemmin sanoen seitsemältä kynäUijältämme, ja kaikesta päättäen kiitä vielä saapuu, ehkä pai joitkin. Ensimmäinen julkaistiin jo vHme numerossa ja nyt tulee, toinen kokonaisena ja kolmannesta alkuosa. Seuraavissa numeroissa mitä-ätäee jatkumaan. Jatkoromaani "Kätketyt kalleudet" alkaa myöskin tässä numerossa ja tulee jatkumaan kotvan aikaa: Siinä sykdistyy kahden jaloluontoisen Jh- ' inisen fakkaus ja monenlaisilla ominaisuuksilla mrustetut ihmiset jäh- • nittäviin seikkailuihin. TMä romaania ei ehkä olisi juuri nyt kilpakirjoitusten aikoina tarvinnut alkaakaan, mutta kun siitä oli puhuttu, niin aletaanpahan, jäähän vielä tilaa mtiul-iektn. Myöhemmin katsotaan mui- 'ta pitempiä jatkokertomuksia tar- ' peen triukaan. LEVlTYSRYNTÄYKSESTJi ei enää tarvitseisi puhua rmitään, mutia seitraava, erään vanhan ja hyvän asiamictiemMc kirje johtaa vielä asiaan. N iin, se Liekin ryntäys on nyt ohi, ja eikä se vallan imonosti mennytkään. Minä kyllä olin jö hyvin epäilevällä kannalla, eitä jos muillakin paikkakunnilla ollaan sen levityksen suhteen samalla kannalla kuin "täällä ja Suäburyssä — kun päätettiin rynnätä oikein joukkotyöllä, -— sillä viisikyfnmenvuotisen asiamiesko-kemukseni ajalla olen tullut huomaamaan, että joukkotyö-päätökset jää • Mseimmassd tapauksessa väin pöytäkirjan koristuksiksi; kyllä Mytän- . nöUiset ioimenpiteet jäävät harvojen yksityisieniavemeniebtäväksi. NUn se kävi iässäkin ryntäyksessä. Kyilä • JJekiniilaitksiasaapijVaan täytyy alita ^ieellä.> IMinusia ei kyllä enää ck takaksi- aikaa' mihinkään ryn- - 3$äyksiin, siilä ensi:kuussadtäytän 75 muoUttyjotenxiäyiyy:jätiää kaikki iM^ imeinttor.empieniehiäyäksi.** ¥lläokva antaa m&lle firSän huo-ifttattiuksen, JQka sopH vasiaisissaryn- •täyksissä otkiä: Tornioon. — TOIM. JARVAT lukijat tuskin tienne-vätkääh, että Atlannin valtamerellä toimii kansainvälinen jäävartio, jonka tehtävänä ön pitää silmällä liikkuvia jäävuoria ja tiedoittaa niistä merellä liikennöiville aluksille. Vuosikymmenien kuluessa jäävuoret olivat näet tuhonneet lukemattomia laivoja, ja tunnetuin onnettomuus oli se, kun fitanie huhtik. 12:ntena v. 1912 törmäsi jäävuoreen upoten nopeasti, jolloin 1600 ihmistä menetti henkensä. Titanic'in onnettomuus vavahdutti koko ihmiskuntaa. Pidettiin kansainvälinen konferenssi, jossa päätettiin perustaa erikoinen jäävartio, jonka järjestämisen Yhdysvallat sai huolekseen. Tarkoitukseen varattiin kolme rannikko vartioalusta, jotka ovatkin täyttäneet tehtävänsä niin hyvin, et- . tei sitten vuoden 1912 ainoakaan matkustajalaiva ole törmännyt jäävuoreen eikä ihmishenkiä senvuoksi menetetty. Jäävartioilla on kolme päätehtävää: huomioida jäävuorten liikehtimisiä Pohjqis-Atlantilla ja tiedoittaa niistä kaikiUe aluksille, loistolaivasta kalasta jasumppuun saakka, sekä mahdollisuuksien mukaan hävittää ajo jäitä, ijötka merenkuliille ovat yhtä vaarallisia. Jäävartiön järjestäminen on, kuten sanottu, "thdysyaltain m^riyartiolai-. toksen huolena, mutta kustaniiiiksiin Qsallistuyat Englanti, Ranska, Saksa, Italia, Bdgia, Hollanti, Norjaj Ruotsi, Kanada ja Yhdysvallat suhtelelli-. sesti kunkin maan tonnistomäärän mukaan. Niinpä esim. Ruotsi maksaa vuosittain tähän tarkoitukseen 13,000 kruunua. Vartioinnista huolehtii kolme alusta, joista kaksi on aina merellä, kun taas kolmas ,on reservissä varalta, että mainituille Jiahdelle jotakin tapahtuisi. Vartioalukset eivät ole kovin suuria; m*iden pituus on n. 80 m. ja leveys 14 m., mutta ne ovat huolellisesti rakennettuja voimakkain konein. Alukset ovat sähköistettyjä, jonka vuoksi ne ovat puhtaita, mukavia ja helposti liikuteltavia. Kunkin laivan miehistöön kuuluu 10 upseeria ja 84 miestä. Aseistuksena on 10-sentin pikatykkejä ynnä kelpo varasto kaikenlaisia räjähdysaineita. Radiolaitteet ovat täysiä nykyaikaiset ja sähköttäjat ovat alaansa perehtyneitä; Kun j*äävuoria lähestyy, saavat he olla toimessa yötä päiyääi mikä ilmenee! siitäkin, että purjehduskautena lähetetään n. 450,000 tiedon- { antoa. \ Miehistö on valioainesta ja pysyy se kunnossa työnsä ja alituisten harjoitusten avulla. onkin tärkeätä, sillä heidän tehtävänsä on erU koisen vaativaa ja vaarallista. Ei ole Jaahah: Se oli Liekin levitysfvutäys^ kin taas. Sai siinä hafikihtäosuuden ^ Pidänkin kylämme ja sc osuus tuli- ; Ä täytetyksi tällä kertaa — ökotn. 'Oikeastaan ei sillii saävntiiksdld mei. ään.sopisi pröystäillä, sillä me toimimme siinä tUausten hankinnassa jäävuort^l^iito w yhtä paljon kuin niiden lukumäärä. -^^^^^^ ^"^'mna oli. Hudson Bay-yhtiön laiva ''Pelican" sivuutti kerran Ungavän luona jäävuoren, jonka pituus oli IS km., ja korkeus vedenpinnan yläpuolella 90 m. Erään White Bayssa Labradorin rannikolla ta\(atun jäävuoren korkeus oli 130 m. Kun ajattelee, että vedenpinnan, yläpuolella näkyy jäävuoresta vain kahdeksasosa, niin käsittää> -miten valtavasta jääröj4kiöstä saattaa olla kysymys. Erään Melvillerlahden rannalle ajautuneen jäävuoren painoksi arvioitiin kaksi mii jaardia tonnia, mutta se olikin juuttunut 800 .m. syvyydessä olevaan-pohjaan. SiHurim-jnan Pohjois-Atlantilla tavatun jää- •vuoren vhuomasi Pacific-linjan laiva MOi,ei mädän Ussulla sentään vielä varpaita ole^ pyörät sillä on, oikeat kutnirenkailla varustetut Pyörät, ki. ten muillakin ajopeleillä jotka auton nimeä kantavat. ^ Joo, Lissu se vei meitä kylästä kylään ja talosta ta-loon, eikä meidän tarvinnut muuta kuin istua kuskipukilla ja aina talon .kohdalla .nousta ja kävellä taloon sisälle.' JamMen ialossa sisällä ei tar-vitmut muuta kuin 4h7netellä että "eikös teitte vielä tullutkaan Liekkiä? 7Wä^kaäpanyt,kun on Liekinleivityi-ryntäysktn\^ kyttä me ioimiita posMin, että teidän ei tarvi vaivautua.'* NUn ^tä sitten tuli lilaus toisensa jälkeen. Liekki alkaa olla jo ."Einpress"ö7SoUand''^^einä^^ ^r,^^^ että d s,, V. 192S. Sen pituus ;oli kokonaista ^^''^^e ^^•^^^'«Ä^ jokainm 8 km ja se kohosi 30 m. kofkeuteen vedenpinnasta. Atlannin jäävuoret ovat ;tosirt suuria, mutta kääpiöitä; ne silti ovat Eteläisellä jäämerellä tavattujen jäävuorten rinnalla. V. 1893 sivuutti "Loch Torridon" Kap Hornin luona jäävuoren, joka merenpinnasta kohosi 500 m. korkeuteen, ja v. 1896 "Ant-artic" huomasi samoilla vesillä toisen, jonka pituus oli 96 km! Keväisin lähtevät jäävuoret liikkeelle kohti 5uurialnitälikkoja, jörme suuriuvosa niistä ajautuu. Kun auringonsäteet niitä lämmittävät, niin ne lohkeilevat ja palaset ajelehtivat itilaa sen 'ilman mukisematta, kun vain , on jäku,joka muistuttaa että tilaappa ^yt. .Aikomuksemme oli saada vielä paljon;lisää:0auksia, mutta, loppm kylät.rja ialot. Tämä meidän kylämme kun niin turhan pieni, että Aäältä on enää mikea saada niiauksia jamaapurikylät ylitä pieniä—iw8 >ettämeni intiimi: taloon hyvänsä min toina /kuulee -vastattavan — meille tulee jo (Liekki? Muuten oli hyvä, että se. ryntäys oli kerrankin sellaiseen vuodenaikaan että meidän vanha Ussum-mekin^ äsi liikkumaan. Muulloin ne on aina järjestetty lumikelille, jolloin edelleen kohden laivaväyliä. Ajojään .kulku, autolla on mahdotonta täällä eteläraja Länsi-Atlannilla on New Yorkin seuduilla, siis samalla levejrs-asteella kuin Rooma. On todellakin onni Englannille^ että Golf-virta ja leudot lounaistuulet estävät jäitä saartamasta brittiläisiä satamia. Pahimmin jäävuorista kärsivät- ne laivat, joiden on kuljettava St. Law-rencen suiston läpi. Ne kohtaavat vuoria ja lauttoja ei vain matalikoilla ja Cabot-salmessa, vaan myös itse virran suussa. Nämä kulkuväylät ovat vaarallisia joulu—toilkokuun välisenä aikana. - Newfoundlandin. rannikolla työskentelevät kaapelilaivat pitävät jäävuoria pahimpina. vihollisinaan, eikä vähempää kuin 80 pros. kaapelien katkeamisista johtuu jäistä. Purjealukset sekä rannikko-, ja kalas-tuslaivat joutuvat usein runnelluiksi, ja ennen jäävartiön perustamista oli- Avat ihmisuhrien lukuniäärät New-fouftdlandin: rannikolla-nÄo ^s^^ ' Valaanpyytäjät puristuivat usem kuoliaiksi jäämassojen välissä, .sillä jää-meidän iiettömillä teillämme, etenkin kun auto on sellainen iianha yskivä rämä, kuten meidän Lissumme. Jaa„ ja meillähän oli aikomus sanoa uusille lukijoillemme, joita ryn-täyksen:. aikana Liekillemme tuli, eitä — eikö teidän joukossanne ole joitain sellaisia jotka tykkäävät kirjoittamisesta? ^iirjäkääpä : tarinoita paperille ja .lähettäkää Liekille. Meillä on .niin kuHamen toimittaja, että saatte olla varmoja, ^ttei hän heitä tanne.ipaperikoriinoikein hevillä. SHtä on hyvänä todistuksena nämä mädän juttumme, jotka yksi toisensa p-mänim^ je. mukavaa,kun saa olla yhtenä "kor- Mna.keossa", eikös teistäkin?Mutta •josj€Me^tykkääL»JQitlaakaa^lf^ toivomme, että loytäisitte Lkkissä yhtä Mskollisen ^ävän, kuin mitä se on allekirjoittaneelle. SIRPA-SERKKU. Parhairikin alus joutuu tnuUajoUe, jos silta puuttuu peräsin. ti ^lehtiiroapavirtojen mukana ete-vuoret tuntuvat vetävän toisiaan puo- lään, kunnes jäävartio sen huomaa )a leensa melkein magneettisella voimal- ^Motittaa äiitä• cadion .avulla la. ' lähellä oleville laivoille. Jäät saavat ensikädessä alkunsa Pahimpien jäämassojen keskeE lastenleikkiä mennä aaUökossa jolle- Grönlannista, jossa suunnattomat vartioalukset työskentelevät kuukau-kin jäävuordle joko räjähdyttämään jäätiköt :äUtuiseen?liifckuvat merta simäärin. Miehistöt tosin vaihtuvat, se tai pelastamaan mahdollisia haak- kohden. Varmuudella ei tiedetä, mi- mutta ^vartiopäällikkö ja laivojeniap-sirikkoisia. ten paksu jääkerros iieittää Etelä- teenit ovat. koko ajan palveluks^ Jäävartiön toimiaika k^tää iieljä Grönlannin. Keskikohdalla, on mit- Vartioiäluksilla on muutakin teöia* kuukautta alkaen maaliskuun l:nä. taamälla päästy ISOa m..syvyyteen, kuin jäävuorten valvominen ja Juuri sinä vuodenaikana Jäävuoret Joustava jäämassa liukuu Iljalleen puista tieäöittaminen. Ne näet to; tevamsimniin ovat UikkeeUä kulkien penisvuoren yli ja^,]^^^^ keilevat tehökkäuita menetelnäa jaa- Davism salmesta pitkin labradorin r^^^^ vuorten tUhoaniiBeksi. Ennen P«Je^ rannikkoa Newfoundlandin ohi suu- tukseen suolaisen meriveden kanssa, tun jäävuoria liiin hauraina, etta_^ rille matalikoille. Niiden lukumäärä se menettää kiinteytensä Ja uloin osa muutamien tykinlaukausten ^ ^uppuu Labradorm virran voimak- katkeaa, tätä sanotaan jäätikön jtukse$ta hajoaisivat mureniksi. JO kvudesta )a tämä taas vuorostaan '^poikimiseksi", ja aiheuttaa se voi- t ^ vuosia sitten eräs panssari^^ silta, ovatko luoteistuulet kevääUä oi- makasta jyrinää, ja-summatouta aal-. pommitti: jäävuorta 28-sentinty» leet runsaita. Tiedot jäävuorista toilua, Sittea vastasyntynyt jäävuo- (Jatkoa sivulla 10) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-10-29-02
