Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 18, 1955

              «1 poistanat
i o l i tultav-a
aiho muisti
iin nuori sie-ä
pääsi kyl.
tämässä hy:
eljet ja sis:
ruuden lem:
aarlo Vilku,
li omaa lem-'
seikkailuun;
än äidilleen,
osa oli jyr,
in äidin ja
latta.
Suomenlah»
aivasatamaa
itaa. Jäiset
eet ottees.
Ifelsingin ja
larkkinoiden
n oli saapu*
uoden tava-n
"vihrräta
lämän kau-sykähdeBa
hanista
'ARIO
Q tulitte
a 5 pnä
•ilaiijasta
o päivän
fcaikiUe
NTARIO
UlllHIHII
jsiyllä-kotta^
Man-iitokset
rARIO
ntiuuNuiiuioHaav.
pohjolai&in perukoilla. verpoolista saavan seUaisen laK-an, jon-
Kaiho ilmoitti Tuiskulle aikovansa ka mukana pääsee Amerikkaan tai m i -
Jähteä merOle. J»n maahan haluaa. Kaven&set ajoivat
— Tulen takaisin ellei mielljrtä tai junalla Liverpoliin.
jnenen Amerikkaan, hän päätleK. Liverpoolin Ukaisella satama^ueeUa
Tuisku tuumaili, etta haaveet j a tule. oli joukottain miehiä, enimmäkseen
vaisuuden toiveet ovat kiehtovia j a vie­hättäviä,
kun ne ovat edessäpäin. K o ­kemukset
nseii^in katkeria. 'Isallisesti,
Ikäänkuin neuvojdcseen liänja&oi:
Kokemi&set ovat maksettu palk-
^ pyrkimyksille. Joskus ne voivat oHa
liian kalliita, mutta kokematta^ et pääse
nuoria karkista kansallisuuksista. T o an
satamassa o l i kymmenittaun iaivojjfldn,
mirtla kokeneita merimiehiä ja merille
pyrkijörta oli y l i kysynnän. K a h o l u o -
kftteli: nämä sataana-aluetta feiertelevät
«nidiet kahteen hioÖcäan. Ehsiimä^
merinueääämää tuntmattdinat nuoret,
pjTkimyksiesi perille. Kokemukset me- jotka halusivat nähdä maailmaa, vierai-rimiehiUe
ovat u s e u ö i kuin raemyrs- ta maita sekä kaupunkeja. H e olivat
ky kasvavalle viljalle. Elämä tuhoutuu, valmiit ottamaan pestin milun maail-ellei
hukkumalla, n i in merimiehen ren-toileva
elämä tekee miehestä loppujen
lopuksi rappiolle joutuneen hylkiön.
Tuisku kopisti tiihkat piipustaan, la-lasi
sen uudelleen j a käveli ikkunan
luokse, ikäänkuin etsien autereisesta
avaruudesta omia sekä tuhannen muit­ten
merimieskokemuksia. Varmaankin
menneet kokemukset, haaksirikko, to­verien
hukkuminen, satamat bordelii-lapakoineen
muistuivat tällä hetkellä
mieleen. Hän jatkoi neuvojaan:
— Kaiho poikani! Minä tiedän, että
mankolkfcaan menevään l a i v a a hyvän­sä.
Nuorukaisiksi varttuvia poiMa nar-rataankin
maailman näkemisellä. Toi­seen
luokkaan kuuluivat vanhemmat
merikarhut, joista jotkut olivat rakas­tuneet
mereen, mutta enin osa oli sel­laisia,
jotka eivät satamaan saavuttuaan
pääse rantakapakoita edemmäksi. Mat­kalla
satamaan kylläkin suunnitellaan
jäämistä maakrävuksi, mutta "souari"
tekee sen tyhjäksi.
Kaiho kuului näihin ensinmainittui-hin.
Hän o l i nuoruusvuosinaan lukenut
J-ivingstonin matkakertomuksia Afri­kasta,
Cookin kertomuksia Etelämeren
saarista sekä monta muuta matkakerto­musta
j a innostunut niissä kerrottujen
sinä olet itsestäsi huolehtiva, arvostelu­kykyinen
mies, mutta kuitenkin toivo­mukseni
on se, että kun sinä njrt läh­det
merille, niin älä jää sinne! Meri,
merimieselämä, tekee miehestä rauhat- seitojen sekä täpabtum"ien~'taikia'"^^^^
dänjuuriaan myöten. Eikä hän, vaikka
olikin kehittynyt mies, ollut ylielänyt
niitä lumottuja vaikutelmia, joita mat­kakertomukset
seikkailuineen nuoreen
sieluun synnyttivät. Siis ainoa keino
itoman, mistään mitään välittämättö-raän
tusinasielun. Loppujen lopuksi
henkisesti ja useinkin myös fyysillises-ti
rappeutuneen raukan. Tosin on poik­keuksiakin.
Merimieselämäkään ei voi
kaikkia merimiehiä turmella, mutta par- työläiselle näiden lumottujen matkavai-ihammatkin
heistä vanhoiksi tultuaan
elävät jossakin rantamökissä hyljättyi­nä
yksinäistä elämää. Mieluummin soi-iin
^inun menevän Amerikkaan, kuin
jäävän meriä kiertelemään. Amerikassa
ovat tuhannet ja tuhannet kansalaisis­tamme
löytäneet uuden kotimaansa.
Muista kuitenkin synnyinmaatasi, tän­ne
jääviä omaisiasi, isääsi, äitiäsi, vel­jiä
sekä siskojasi ja minua. Mutta —
Tuisku ikäänkuin epäröi sanoessaan —
minne hyvänsä menetkin, mubta käy­tännöllisten
roomalaisten elämänohje:
Missä menestyt hyvin, siellä on isän­maasi.
kutelmien tyydyttämiseksi on myydä i t ­sensä
siihen tai tähän laivaan.
Ollessaan viimeistä talvea Helsingis­sä
Kaiho o l i harrastanut iltaopintoinaan
englanninkieltä. Työmaallaan hän oli
oppinut auttavasti puhumaan ruotsia.
Nyt häntä auttoivat molemmat kielet;
ruotsinkieli englanninkielen oppimista,
englanninkielen osaaminen edes osittain
oli nyt välttämätöntä, jos^mieli saada
t)maii ammattinsa työtä.
Kaihoa työonni kantoi siivillääri. Hän
sai paikan toiseksi konemieheksi erää­seen
Turbulenttia suurempaan sekä pa­rempaan
Tumult-nimiseen höyrylai-vaan.
Englantilaisen höyrylaiva Turbulen- Kaksi vuotta Kaiho kynti meriä T u ­tin
yksi lämmittäjisfä sairastui ja niin 'multin mukana. Hän ehti käymään
Kaiho sai lämmittäjän pestin siihen. Australiassa, Intiassa sekä monessa
Väliäpä sillä, vaikka.syytää kivihiiltä muussa maassa. Eräässä tapauksessa
pesään väliaikaisesti, pääseehän mene- muistorikkaimmat matkat olivat Afrik-mään
Englantiin saakka, tuumi hän. J a kaan sekä Espanjaan. •
sieltä, Englannista, saa kai laivan Arne- Kaihon ensimmäinen matka Tumul-rikkaan
tai mihin maahan tahansa ha- tilla suuntautui Afrikkaan. Tumult las-luaa
ijiennä. Laivasatamaan Kaihoa tattiin halvimmalla calicolla — kirjo-saatelleet
toverit ennustivat, että kyllä
sinä saat konemiehen paikankin, onhan
sinulla hyvät paperit.
Turbulent o l i vanha "tramppi'', joka
oli nuoruusvuotensa jo aikoja sivuutta­nut
Se teki m a t k o j a vain kivenheiton
päähän Englannista. Suomeen oli tuo-kartuuna
— Sheffildin puupäisillä haa­rukoilla
sekä veitsillä, tinalautasilla ja
kupeilla, läkkipeltipesäisillä lampuilla,
lankarullilla, ongenkoukuilla, hamppu­köydellä,
kirveillä, viinaksilla, raama­tuilla,
purukumilla ja jumala tiesi mitä
kaikkea afrikkalaisten sivistämisessä
nut kivihiiltä j a vei puutavaraa^ men- käytettävää rihkamaa siihen lastattiin-
»essään. kaän belgialaisen rihkaman kanssa k i l -
Matka HuUiin - kesti muutamia päi- pailemaan.
viä, mutta sillä matkalla Kaiho jo sai Kaiho luuli Tumultin menevän syväl-kokea
helvetin esimakua tarpeekseen, le sisämaahan Congo-jokea myöten, a i -
Pannuruumassa o l i . n i in kuuma, että na Stanleyvilleen saakka, mutta pettyi-
^kkukm olisi seinällä paistunut, ku- kin luuloissaan. Tumult meni kylläkin
*en hän jäiestäpäin tätä ensinmiäistä niin kauas kuin pääsi, Matadifeiin, 110
»»«rimatkaansa muisteli. jLämmittäjät mailia merenrannalta. Matadin luona
Wivät neljä tuntia kerrallaan k i v i - olevien koskien yläpuolelta laivat k y l -
hiiltä uuniin sen kun ehtivät. Yläosa läkin kulkevat toistatuhatta mailia s i -
^umista oli paljaana j a noesta musta- samaahan, mutta sinne eivät meriladvat
kuin päiväntasaajan pojan pinta, koskien takia pääse. Kuiteidun miebem-
^anvaihtoa pahnuhuoneessa oli tus- me sai nähdä ja kokea tfopiikin kuu-
^ nimeksikään. Jos tämä työ on ainoa man ilmaston sekä kasvillisuuden ja af-
^eivän ja voin hankmtakeino, niin mie- rikkalaisten alkukantaista elämää.
hummin palaan Suomeen takaisin ja 'Myöskin hän sai nähdä Gongon majes-alan
siellä vaikka rengiksi, tuihni Kaiho teetillisen valtavuuden, jonka vesimää-itsekseen.
^aiho tapasi Hullissa suomalaisen
*»tsemän meren seflarin, Turun Cha-
J*^? joka tiesi j a tunsi satamakaupun-
^ Kapkaupungista Melbourneen ja
Hongkongiin saakka. Chaly sanoi L i -
rässään voittaa vain Amazon-virta Ete­lä-
Amerikassa.
Matadissa Tumultiin lastattiin
Congon taloudellisen hallitsijan, E d ­gar
Sengierin tuotteita: kuparia,
hopeaa, sinkkiä, tropiikin puutavaraa,
(ttikkia, mahbnlda, ruusupuuta, kudos-hikria
ynnä muita puulajeja) joita alas­tomat
bantuliaset — alkuasukkaat —*
kantoivat laivaan. Kuumuus o l i niin t u ­kahduttava,
ettei valkoinen mies olisi
voinut työtä tehdä^an. Tummat pojat­kaan
emt tehneet työtä keskipäivällä.
Katsellessaan naiden afrikkalaisten
alkuasukasten elämää, kulttuurin alku-poFtaikplla
olevia puhuvia työvälineitä
j a nnden juhtamiusta madaiitaa. l u li
Kaiho ajatelleeksi, että mahdollisesti
noidenkin puhiivii^n tylh^inei^^ ön
kohottava henkisesti sbkä teknillisesti
ke^mkertaisiksi maailman kansalaisik-a
ennei&uin tulee "tuhatvuotinen val­takunta'*
~ työn tasavalta.
Työtavan alkeellisuuden kilpakentäl­lä
nämä a f r ^ a l d s e t tummat työnteki­jät
pitäisi seppdöidä voittajina. Joku
(merimiehistä kertoi olleensa ylempänä
<xongon varsilla ja nähneaiisä miten
miehet naiset mukanaan vetömallä kul-*
jettivat tukit metsistä joenrannalle. Sa­maten
kuljetetaan muidcin tavara. P a l ­kakseen
he saavat juuri niin paljon, että
sielu j a ruumis pysyvät liittolsusina. E i
«elämän alkeellisimniatkaan ontd^vuu-det
kuulu ^ c l ä h ^ ä n ^ ^ Vaatteita
he eivät kaipaa j a kenetkin ovat ylel-
KUULUISIA
KÄÄN)4(KR0MÄÄNEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
lÄADYD C. DOUGILASIN uusi, h e i ^ Tcnnaaia
309 SIVUA HINTA SID. $3.25
Syksyn ensimmäinen myräky toi Hannah Paimaleen Wardin per­heeseen.
Myöhemmin Marcia usein ihmetteli, miten he olivat kos­kaan
tidleet toimeen ilman ihäntä. Wardit olivat erinomaisia nuoria
ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen elämäänsä
selvyyttä ja järjestystä. Eikä kysyms^ ollut vain taloudenhoidosta
ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämpää
— elämäntyylistä, oUceasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin ja
itseensä.
, 4 , . ^
FRANK G. SLAUOHTBR:
HELLÄT KÄDET
319 SiVUA HINTA SID. $3.25
Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääikäriromaanin paiOiäat omi­naisuudet,
mutta se on samalla intohimoinen raikikausdraama Poh­jois-
Amerikan el;elävaltioista.
A D A N PATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA ©ID. $2.75
Alan Patoh tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKiB RMCAS-TJJTITU
M A A , jolla hän vähässä ajassa loi maailmanmaineensa.
Patonin toinen romaani L H A N MYÖHÄÄN VESIPASSKY lumoaa
lukijansa yhtä väkevästi ja ehdottomasti. Bakenteensa t^okkuu-dessa
ja teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä.
Kehyksenä on Jälleen iEteIä-Afrikka, mutta tällä kertaa aiheena
on valkoisen miehen tragedia. Nuori polilslluutnantti, vanhan, yl­peän
buurisuvun jäsen, rikkoo maan ankarinta ja leppymättömintä
lakia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen naiseen
rangaistaan julistamalla pannaan sekä syyllinen itse että koko hänen
sukunsa.
Lumoava ranskalainen rakkausromaani
VIIMEINEN SUUDELMA
KIRJ. AliPHONSE DAUDET
230 SrVUA HINTA SID. $2.00
Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mes­tareihin,
j<»)ka taide on valloittanut ja yhä valloittaa lukijansa
kautta maailman. "Viimeinen suudelma", Daudefn pääteos, on lii­kuttavan
heikästi, sielukkaasti ja samalla johdonmukaisesti kerrottu
tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", ja rakkauden kaikki-nielevästä
intohimosta. ^
HELEN D. BOYISTON:
CAROLA TEATTERITYTTÖ
192 SIVUA HINTA SH). $1.60
Helen D. Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaan­hoitajien
elämää kuvailevilla HKLENA-kirjoillaan. Nyt sisar Hele­nan
ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun
sankarittareen Carola Pageen. Carola on teatterikärpäsen purema
nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.
TAYLOR CALDWBIiL:
VAPAUDEN MIEKKA
349 SIVUA HINTA sm. $2.00
"Vapaudeg miekka" on uusi erinomainen näyte Caldwellin mu-kansatempaavasta
kertomustekniikasta, elegantista tyylistä ja oival­lisesta
tyyppikuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa Ridielieun
aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin. Juonitteluihin Ja jännittävyy-dessä
vertaansa hakeviin seikkailuiibin. joita punoo toisiinsa loista­vasti
kuvattu rakkaustarina.
it RAKETTI SARJAN ROMAANIT ^
HUBIAA JÄNNITYSTÄ
JACK VANCE:
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani
172 SIVUA HINTA SID. $2.00
ARTHUR C. CJaABBM:
ILMOJEN SAARET
MetkilUsis seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani.
164 SIVUA HINTA &JD. $2.00
ROBERT A. HEINLEIN:
RAKETHLAIVAN KADETTI
Tieteellinen seikkailuromaani — Seikkailuja tulevaisuudessa
213 SIVUA HINTA SID. $2.00
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURT, ONT.
Sivu 9