1951-07-28-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 30 Lauaafiaiaa, feDiaälmma S8 pMväaa. 1931
Enii lauantaina ja sunnuntaina pidetään
CSJ:n Keski-Ontarion alueen kesäjuhla
lyön Puistossa, Alertsin kentällä
ja Finnish-haaiilla SHdburyssa. Alue-juhlat
ovat aina olleet huomattavia
merkkitapauksia ja niin odotetaan tästä-kJD
juhlasta tulevan.
Ulköpalfckalaisia kesävieraita-on Sud-buryn
ympäristöllä paljon —r aina Tajan
takaiiiakin. Kaikille lomailijoille tulee
nyt mainio tilaisuus osallistua juhlaan
ja tutustua Sudburyn seudun siioma-..
laisten aikaansaannoksiin kulttuurin
alalla.^ juhla alkaa juhlatansseissa
Työn Puistossa ensi lauantai-iltana ja
jatkuu sitten sunnuntaina Alertsin kentällä
urheilukilpailuissa ja Työn Puistossa
ulkoilraaohjelmalla. . Illalla'on oh-jelmatilaisuus
haalilla kaupungissa.
Kaikki niin omanpaikkaiset kuin ul-kojaikkaliuntalaisetkiTi
ovat tervetiilleet
juWi23iaan. Työn Puisto tarjoaa erikoista
viihdytystä kaikille juhlavieraille.
Siellä saa ravintoa, on tilaisuus käydä ,
saunassa ja uimassa ja viettää aikansa
erittäin hupaisasti. Siis tervetuloa!
Glamour-tytöt sodan
pikkuenkeleinä
Hollywood työskentelee taiäs korkeapaineella
lyödäkseen esiin tähtisiimäisiä
ja upeavartaloisia tyttöjä. Jälleen on
tultu siihen tulokseen, että hyvin muodostuneet
kintut ja Hollywo6d-kasvot
o^-at filmitavaraa, joka kyllä myy: itsen-a
• . • • • • ••>-• • "
Ensimmäiseksi käytettiin tätä ainesta
iihnissä 20-luvun alussk ja^tuloksena
oH Clara Bown ja Loretta Yöngin kaihia
tähtiä. Seuraava glamour-korkea-
^onjunktuuri oli sotavuosina 1941-4S.
(•^rikkahan laskee tunnetusti sodan
^een Pearl Harborin tapahtumas-
7' ..^'"erikkalaiset sotilaat kiinnitti-
^ tahtien kuvia vaatekaappeihinsa ja
teitanseinämille ja.myöskin siviiUväestö
«2«ti torjua sotavuosien suruja suosi-
'^Ua ajanvietefilmiä. Tämän epookin
^tituotantoa olivat erikoisesti Rita
%worth Betty Grable ja Jan« Russel.
^M-i -^P^*"^ Jy^^^ ni^^tos
itua kerrassaan epämoderniksi raken-b
l . ""^^^ Pinup-girlien varaan. Va-
^^Pien filmiaiheiden työntyessä
7° ^^»^ttiin Hollywoodissa joukottain
^^«P-tyttöjä syrjään. Mutta nyt on
^T.' ^^^"^ muodissa ja seikka
^ helppo ymmärtää. Amerikka luo
j a peijaa ja sotilaat tan^tsevat
^ «"det pin-uppuisa.
Rauhanneuvottelut Koreassa ovat herättäneet toivoa. SQtilaissakin
sodan loppumisesta^ kuten ilmenee tästäkin kuvasta, missä sotilaat
rintaman takana pitävät iloaan kuullessaan neuvottelujen kehittyvän
siihen suuntaan, että sodan loppuminen on mahdollinen
PMRTEITÄ KUMIN HISTORIASTA
n^SMERALDAN maakunnassa kas-
""-f vaa puu, jota alkuasukkaat sanovat
heveksi. Jos viiltää haavaa sen runkoon,
niin virtaa siitä valkoista, maitomaista
nestettä, joka: ilmassa hitaasti
tummuu ja kovettuu. Quiton läheisyydessä
tätä mehua sivellään puuvillakankaaseen,
joka muuttuu vedenpitäväksi.
Myös Amazon-virran rannoilla kasvaa
tätä puulajia, ja sielFä mainas-intiaanit
ovat sen «mehulle antaneet nimen 'Ca-huchu',
'vuotava puu'. He valmistavat
siitä jalkineita, jotka pitävät jalat kuivina
. .
Näin kirjoitti ranskalainen oppinut
Charles Marie de Ia Condamine Pariisin
Tiedeakatemialle v. 1739, tehtyään matkan
Brasiliaan. Ensimmäisen tieteellisen
kuvauksen kumipuusta laati ranskalainen
kasvintutkija v. 1762, antaen
sen nimeksi Hevea Brasiliansis.
Mutta vasta satasen vuotta Candami-nen
jälkeen kumi tuli tunnetuksi ahtaan
tiedemiespiirin ulkopuolella. Monet
yritteliäät keksijät koettivat soveltaa
sitä käytäntöön. Skotlantilainen
Mac Intosh valmisti kumilla kyllästettyjä
kankaita. Myös kalosseja tehtiin
samoin kuin sadetakkeja 1800-Iuvun ensi
puoliskolla, mutta niillä oli se paha vika,
että ne talvisin halkeilivat ja kesäisin
muuttuivat tahmeiksi.
Tertailijat yrittivät kaikkensa, imutta
huonoin menestyksin. Vihdoin he
luopuivat koko puuhasta. Vain nuori
Charles Goodyear Filadelfiasta jatkoi
tutkimuksiaan. K3mimeneh vuoden ajan
hän sekoitti kumiin kaikkia mahdollisia
aineita, magnesiumia, kalkkia, liimaa,
salpietaria jne., kunnes hän eräänä päivänä
pudotti vahingossa kautshupalasen
sulaan rikkiin. Kumi muuttui heti ja
Goodyear jatkoi innoissaan tutkimuksia,
mitkä vihdoin johtivat kumin vulka-nisoimismenetelmään.
Näin tuli Goodyear,
joka kuoli 18^0, luoneeksi pohjan
eräälle maailman suurimmista teollisuuksista.
Kumi oli leikkikalusta muuttunut tärkeäksi
teollisuuden raaka-aineeksi ja havaittiin
pian, että maailma tarvitsi
enemmän kumia kuin mitä aarniometsien
yhä vähenevät mahdollistmdet saattoivat
tuottaa. Sen vuoksi alettiin Brasiliassa
viljellä kumipuuta. Aluksi va-
JatSoiu 10. sivulla
9
8S 86 jy 88 80 2038
>^ Nimipäiviä
2&-iSEmsMMital . . . . . . . . . lOlavi, Uoti c
o SO—Maamaaftai . . . Asta, Augusta
2 31—TilsteJ . . . , . . . . . . . . . H e l e n a f
1—KesMvti&k©';.....,......... .Rlaire
S—Tcäsfeai . . . . . . . . . . . . . . . . .Kimmo
S^fexjaalal , , , —........Linnea
^Eaeaptoi.............;.. .Veera
9,
Q Oin
ri li fS il i SI
Katselin juuri tässä Canadan tiekarttaa,
kun pn aikomus tulla täältä Ohiosta
sinne Tarmöläan liittojuhlaan. K y l^
tuosta kartasta tiet hy\'in löytää, jos
vain tietmsi, niillä ilmansuunnalla "Tar^
mola" seisoo. .
JQS joku*föroatolainen, joka tietää
tien numerot TaFniolaän, pistäisi ne heti
iLkkkiin. Liekkiä tulee tänne jäiyem
tällekin puolelle, niin siitä saisi osoitteen.
Tai jos Liekin painossa olisi sellaisia,
jotka tietävät Tarmolan tien numerot,
niin he tekisivät hyvin ystävällisen
teon laittamalla ne lehteen, uskoa
sen vielä ehtivän.
Toivon kauniita ilmlsja ja runsasta
osanottoa juhliinne. Siellä tavataan,
ellei mitään erikoista satu.
KURIKAN LIKICA.
Kun uskomme, että torontolaistea»
jotka tietäisivät tämän asian kaikkein
parhaiten, vastaus ei ehdi enää
ajoissa, koetamme saada jonkinlaista
"©osviittaa" Kurikan Hikalle ja hä-nen
seurueelleen. Kun teillä on Canadan
tiekartta ja ehicä erikoisesti
juuri Toronton ympäristön tiekart-
^ , niin siitä voi^e seurata Woodbrid-geen
menevää tietä, jota tullaan Tar-molaan.
Välillä on tietenkin tienviittoja,
joten käsittääksemnae sinne osaa
kyllä, kun ensin löytää Torontosta
Woodbridgeen lähtevän tien. —.
Toim.
Mrs. Betty Cohn, 51-vuotias isoäiti,
on mennyt New Yorkista Lontooseen ja
aikoo uida — ainakin yrittää uida —
Englannin kanaalin poikki.
Mrs. Cohnin treenaaja, hänen miehensä
Harry Cohn, sanoi, että uintiyrityk-sen
pitäisi tapahtua elokuun 20 päivän
tienoilla.
Eräs kelloseppä, joka oli korjaamassa
englantilaisen Suffolktn kreivikunnassa
olevan Rushfordin kyläkirkon tornikelloa,
menetti äskettäin yllättävällä tavalla
nenänpäänsä. Korjaustöissä oleva
tarkasteli parhaillaan pahaa aavistamatta
kellon koneistoa, kun minuutti\disari
äkkiä heilahti muutamia askeleita ja
leikkasi kellosepältä kappaleen nenän-päästä.
'SV
i i i i
» i i i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 28, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-07-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510728 |
Description
| Title | 1951-07-28-01 |
| OCR text | No. 30 Lauaafiaiaa, feDiaälmma S8 pMväaa. 1931 Enii lauantaina ja sunnuntaina pidetään CSJ:n Keski-Ontarion alueen kesäjuhla lyön Puistossa, Alertsin kentällä ja Finnish-haaiilla SHdburyssa. Alue-juhlat ovat aina olleet huomattavia merkkitapauksia ja niin odotetaan tästä-kJD juhlasta tulevan. Ulköpalfckalaisia kesävieraita-on Sud-buryn ympäristöllä paljon —r aina Tajan takaiiiakin. Kaikille lomailijoille tulee nyt mainio tilaisuus osallistua juhlaan ja tutustua Sudburyn seudun siioma-.. laisten aikaansaannoksiin kulttuurin alalla.^ juhla alkaa juhlatansseissa Työn Puistossa ensi lauantai-iltana ja jatkuu sitten sunnuntaina Alertsin kentällä urheilukilpailuissa ja Työn Puistossa ulkoilraaohjelmalla. . Illalla'on oh-jelmatilaisuus haalilla kaupungissa. Kaikki niin omanpaikkaiset kuin ul-kojaikkaliuntalaisetkiTi ovat tervetiilleet juWi23iaan. Työn Puisto tarjoaa erikoista viihdytystä kaikille juhlavieraille. Siellä saa ravintoa, on tilaisuus käydä , saunassa ja uimassa ja viettää aikansa erittäin hupaisasti. Siis tervetuloa! Glamour-tytöt sodan pikkuenkeleinä Hollywood työskentelee taiäs korkeapaineella lyödäkseen esiin tähtisiimäisiä ja upeavartaloisia tyttöjä. Jälleen on tultu siihen tulokseen, että hyvin muodostuneet kintut ja Hollywo6d-kasvot o^-at filmitavaraa, joka kyllä myy: itsen-a • . • • • • ••>-• • " Ensimmäiseksi käytettiin tätä ainesta iihnissä 20-luvun alussk ja^tuloksena oH Clara Bown ja Loretta Yöngin kaihia tähtiä. Seuraava glamour-korkea- ^onjunktuuri oli sotavuosina 1941-4S. (•^rikkahan laskee tunnetusti sodan ^een Pearl Harborin tapahtumas- 7' ..^'"erikkalaiset sotilaat kiinnitti- ^ tahtien kuvia vaatekaappeihinsa ja teitanseinämille ja.myöskin siviiUväestö «2«ti torjua sotavuosien suruja suosi- '^Ua ajanvietefilmiä. Tämän epookin ^tituotantoa olivat erikoisesti Rita %worth Betty Grable ja Jan« Russel. ^M-i -^P^*"^ Jy^^^ ni^^tos itua kerrassaan epämoderniksi raken-b l . ""^^^ Pinup-girlien varaan. Va- ^^Pien filmiaiheiden työntyessä 7° ^^»^ttiin Hollywoodissa joukottain ^^«P-tyttöjä syrjään. Mutta nyt on ^T.' ^^^"^ muodissa ja seikka ^ helppo ymmärtää. Amerikka luo j a peijaa ja sotilaat tan^tsevat ^ «"det pin-uppuisa. Rauhanneuvottelut Koreassa ovat herättäneet toivoa. SQtilaissakin sodan loppumisesta^ kuten ilmenee tästäkin kuvasta, missä sotilaat rintaman takana pitävät iloaan kuullessaan neuvottelujen kehittyvän siihen suuntaan, että sodan loppuminen on mahdollinen PMRTEITÄ KUMIN HISTORIASTA n^SMERALDAN maakunnassa kas- ""-f vaa puu, jota alkuasukkaat sanovat heveksi. Jos viiltää haavaa sen runkoon, niin virtaa siitä valkoista, maitomaista nestettä, joka: ilmassa hitaasti tummuu ja kovettuu. Quiton läheisyydessä tätä mehua sivellään puuvillakankaaseen, joka muuttuu vedenpitäväksi. Myös Amazon-virran rannoilla kasvaa tätä puulajia, ja sielFä mainas-intiaanit ovat sen «mehulle antaneet nimen 'Ca-huchu', 'vuotava puu'. He valmistavat siitä jalkineita, jotka pitävät jalat kuivina . . Näin kirjoitti ranskalainen oppinut Charles Marie de Ia Condamine Pariisin Tiedeakatemialle v. 1739, tehtyään matkan Brasiliaan. Ensimmäisen tieteellisen kuvauksen kumipuusta laati ranskalainen kasvintutkija v. 1762, antaen sen nimeksi Hevea Brasiliansis. Mutta vasta satasen vuotta Candami-nen jälkeen kumi tuli tunnetuksi ahtaan tiedemiespiirin ulkopuolella. Monet yritteliäät keksijät koettivat soveltaa sitä käytäntöön. Skotlantilainen Mac Intosh valmisti kumilla kyllästettyjä kankaita. Myös kalosseja tehtiin samoin kuin sadetakkeja 1800-Iuvun ensi puoliskolla, mutta niillä oli se paha vika, että ne talvisin halkeilivat ja kesäisin muuttuivat tahmeiksi. Tertailijat yrittivät kaikkensa, imutta huonoin menestyksin. Vihdoin he luopuivat koko puuhasta. Vain nuori Charles Goodyear Filadelfiasta jatkoi tutkimuksiaan. K3mimeneh vuoden ajan hän sekoitti kumiin kaikkia mahdollisia aineita, magnesiumia, kalkkia, liimaa, salpietaria jne., kunnes hän eräänä päivänä pudotti vahingossa kautshupalasen sulaan rikkiin. Kumi muuttui heti ja Goodyear jatkoi innoissaan tutkimuksia, mitkä vihdoin johtivat kumin vulka-nisoimismenetelmään. Näin tuli Goodyear, joka kuoli 18^0, luoneeksi pohjan eräälle maailman suurimmista teollisuuksista. Kumi oli leikkikalusta muuttunut tärkeäksi teollisuuden raaka-aineeksi ja havaittiin pian, että maailma tarvitsi enemmän kumia kuin mitä aarniometsien yhä vähenevät mahdollistmdet saattoivat tuottaa. Sen vuoksi alettiin Brasiliassa viljellä kumipuuta. Aluksi va- JatSoiu 10. sivulla 9 8S 86 jy 88 80 2038 >^ Nimipäiviä 2&-iSEmsMMital . . . . . . . . . lOlavi, Uoti c o SO—Maamaaftai . . . Asta, Augusta 2 31—TilsteJ . . . , . . . . . . . . . H e l e n a f 1—KesMvti&k©';.....,......... .Rlaire S—Tcäsfeai . . . . . . . . . . . . . . . . .Kimmo S^fexjaalal , , , —........Linnea ^Eaeaptoi.............;.. .Veera 9, Q Oin ri li fS il i SI Katselin juuri tässä Canadan tiekarttaa, kun pn aikomus tulla täältä Ohiosta sinne Tarmöläan liittojuhlaan. K y l^ tuosta kartasta tiet hy\'in löytää, jos vain tietmsi, niillä ilmansuunnalla "Tar^ mola" seisoo. . JQS joku*föroatolainen, joka tietää tien numerot TaFniolaän, pistäisi ne heti iLkkkiin. Liekkiä tulee tänne jäiyem tällekin puolelle, niin siitä saisi osoitteen. Tai jos Liekin painossa olisi sellaisia, jotka tietävät Tarmolan tien numerot, niin he tekisivät hyvin ystävällisen teon laittamalla ne lehteen, uskoa sen vielä ehtivän. Toivon kauniita ilmlsja ja runsasta osanottoa juhliinne. Siellä tavataan, ellei mitään erikoista satu. KURIKAN LIKICA. Kun uskomme, että torontolaistea» jotka tietäisivät tämän asian kaikkein parhaiten, vastaus ei ehdi enää ajoissa, koetamme saada jonkinlaista "©osviittaa" Kurikan Hikalle ja hä-nen seurueelleen. Kun teillä on Canadan tiekartta ja ehicä erikoisesti juuri Toronton ympäristön tiekart- ^ , niin siitä voi^e seurata Woodbrid-geen menevää tietä, jota tullaan Tar-molaan. Välillä on tietenkin tienviittoja, joten käsittääksemnae sinne osaa kyllä, kun ensin löytää Torontosta Woodbridgeen lähtevän tien. —. Toim. Mrs. Betty Cohn, 51-vuotias isoäiti, on mennyt New Yorkista Lontooseen ja aikoo uida — ainakin yrittää uida — Englannin kanaalin poikki. Mrs. Cohnin treenaaja, hänen miehensä Harry Cohn, sanoi, että uintiyrityk-sen pitäisi tapahtua elokuun 20 päivän tienoilla. Eräs kelloseppä, joka oli korjaamassa englantilaisen Suffolktn kreivikunnassa olevan Rushfordin kyläkirkon tornikelloa, menetti äskettäin yllättävällä tavalla nenänpäänsä. Korjaustöissä oleva tarkasteli parhaillaan pahaa aavistamatta kellon koneistoa, kun minuutti\disari äkkiä heilahti muutamia askeleita ja leikkasi kellosepältä kappaleen nenän-päästä. 'SV i i i i » i i i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-07-28-01
