1948-08-21-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ei cdustajaaa, vaan kofcooksen seuraa-
Otinpa sitten jo osaa keskuste-juunkin.
Sen sijaan että äskettäin oli
^r^itty vilua, nyt kärsnnme vähän
feuumuudesta auringon lämmittämässä
teltassa- Puheenvuoroja käytettiin vilk-taasti
ia hyviä päätöksiä tehtiin, kun-
Ijan ne sitten pidettäisiin muistissa ja
toteutetta-siin. Erityisesti Yrityksen
nuoria haluan kiittää, kun otitte osaa
keskusteluun. Jatkakaa vain sDlä ta-
^la, kvllä siitä hyvä tulee.
nialla sitten lähdettiin paluutielle
iIoL«Ua mielellä. Jim ansaitsee erikoisesti
kiitokset matkahauskuudesta, silla
hän se oli huumorin johtaja sillä tavalla,
ettei millään voinut olla naura-natta.
Kiitos loisillekin mtratkatove-teille,
sillä olittehan nitn ystävällisiä,
etta en turtenut ollenkaan itseäni vieraaksi.
Tcverihenki seuratkoon aina
mukananne yhteistoiminnoissa.
Kiitos myöskin Kirkland Laken tovereille
siitä suiiriarvoisesta työstä, minkä
olette tehneet naiden juhlien onnistumiseksi,
ensinnäkin paikkaa valmis-taessanne.
Seuraavat liittoiuhlat pidetään Sud-boryssa
ia =^*eilä siis taas tavataan.
Urheiluterveisin —
HTLD.A.
Kesäloma
Sanotaan että kaikki asiat, joita oikein
hartaasti toivoo, kerran toteutuvat.
Olen itsekin todennut sen
paikkansa pitäväksi, ja^ nämä viimeksi
^kuluneet päivät ovat siitä selvänä todistuksena.
Muistan kuinka monasti
Suomessa j aikamatkoilla oltaessa oli
kauniina toteutumattomana haaveena
saada ikioma pieni viikonloppumaja, tai
edes polkupyörä jolla olisi päässyt pitemmälle
pois suurimmasta kansanpuistojen
vilinästä. No, polkupyörähän nyt
ei olisi ollut mahdoton tmelma, mutta
siitä oli pula. mihinkä sen olisi väliaikoina
sijoittanut ahtaassa kaupunki a-sunnossa.
Nyt olimrre Jussin kanssa jo pitemmän
aikaa pitäneet perheneuvottelua
siitä, m i n i ä mallinen kulkuneuvo olisi
edullisin juuri me*dän tarpeitamme silmällä
pitäen. Voi sitä ilon päivää kun
Jussi .sitten eräänä iltana huomautti
kuin siv-umennen, että "nyt se 'hevonen'
sitten tulee meille htiömenna." Se oli
vain saan^assa viimeisen silluiksen,. kun
sille oli saanut valita mieleisensä värin.
Tietysti Tussi käytännön miehenä valitsi
harmaan, sillä se vähiten kärsii
matkan pölystä. Kun se vuosien unelma
sitten seisoi pitkien pvhien aattona ikkunan
alla valmiina kiidättämään ensimmäiselle
matkalleen, niin silloin tuntui
h}Tältä. -että taas on eräs unelma toteutunut.
Kun se osoittautui niin käytännölliseksi
ensi-matkallaan, niin mitäpäs
muuta kuin aikaa suunnitella juuri
tulossa olevaa lomaa. Nyt otettiin
^rtat esille j a sen kanssa vasta vietettiin
monta hauskaa hetkeä.
Mariksi me ajokkimme ristimme ja
siitä tuli Tre-nie kuin toinen koti. Se oli
nyt oikea ihannekapine retkeilyjä ajatellen.
Oli p=eni ja kulutti vähän polttoainetta,
muua kumminkm sen kanssa
lähtiessä d i aivan omavarainen. Kun
sinn? vielä hankki pehmeän patjan ja
Pri!muske;it=ön. niin kyllä kelpasi eliiä
^"auk.i olisi ioutunut mihinkä korpeen.
' if^^i heriiF-v-n mielessä ajatus lähteä
•^•»1 n.iikan päältä katsomaan sitä lehti-
P^JM. iokn v.ilistusta jakaa suomalai.s-ten
k o u k u n * s j j s Sudburyyn. Ja kun
ain.i h^.iveillut päiväkirjan pitoa.
mi;...i n or\ aina haaveeksi jäänvt.
^::n p;i;i,,-p camalla kirjoittaa matka-
»^•»Kymiii p-.-vittäin. sittenhän .sekin haave
tuli.j fovjutetuksi.
Aikomuk f^rme oli eilvn lähteä lau-
^f^-iina. mtitta maanantai sopikin pa-
^mmin "niirustuksiin", ja niin sitä läh-
^«tt»n iloisella mielellä matkalle vasta
seitsemän aikaan illaUa .MarUcia hyrräsi
keveästi kuormastaan huolimatta.
Minä Sohvi vielä viime hetkellä ajatuksissani
kertasin oli\-atko kalkki tarpeelliset
varmasti mukana, Jussi kyilä i h metteli,
onko aikomuksen: koko koti
muuttaa, muita lohduttelin vain. että
••'kyllä vielä näet kaiken olevan tarpeen
eikä m:tääi?li"kaa'\ Mari vielä juotettiin
ja sitten alkoi ihana seikkailu.
Elämä on ihanaa ja onni asuu kaikkialla
kun \'aan osaa sen omistaa. Mutta
myöskin vaara ja kuolema voi vaania
joka-sen mutkan takana, sillä ei o'e
suinkan pieni se ihmishenkien hukka
joka vuosien aikana menetetään auto-onnettomuuksissa.
Mutta miksi ajatella
nyt sellaista kun ihana loma on juuri
alkamassa. Kunpa s'lmät olisivat näkevät
huomaamaan kaiken sen kauniin
minkä meille Luonto lahjaksi antaa, ja
kynä ol^si herkkä siitä kaikesta kertomaan.
Tervetuloa ihana vapaus, jossa ei
tunne-a -"'herätyksiä", on vain *'ylös-nousufi".
Hvr3'=ti h^^tkpk^i T'-»-onto ja •
tervetu'oi kalkki uudet näkyxät!
* * *
Koko maansmtain ja jo monta edell s-täkin
päivää oli ollut niin hiostavaa, että
ukonilmaa ennustettiin.
Alkumatkasta ohitimme niin vanhan
auton, etten sellaista luullut löytyvän
muualta kuin museosta. Jussi sanoi sen
syntymävuodeksi 1903! Kyllä se vielä
tiellä pysyi ja kovasti arvokkaana istui
nuori mies sen korkealla istuimella. Auto
oli hyvin säilynyt ja sen kullanväriset
m.e^alliosat välkkivät, m.utta ei senkään
kanssa kulkiessa vonut kiireitä
pitää. Taisi mennä siinä 15—20 mailia
•tunnissa.
Taivaalle oli kerääntynyt tumma ta-s-^
inen kansi ja .\uvoraan saaxTJttaessa
alkoi sataa ja salamoida. Ta sitä iatkui
Churchilliin asti. Heti Churchillin sivuutettuamme
meille tuli pieni pysähdys.
Jo ennen meitä oli r-äen n ä ä l le
pysähtynyt muutama auto ia taakse tuli
aina uusia. Jussi meni katsomaan
m''ksi oM n im huono "ve^o". S-ellä o l i
tapahtunut hv\-in vakavalta näyttävä
onnettomuus. Polii'^it olivat kummassakin
mäessä sulkem.assa liikenteen, sillä
onnettomuus oli tapahtunut mäkien
vär>e3sä laaksossa. Odotettuam.me ehkä
noin 15 minuuttia, alkoi autojono
liikkua m.äkeä alas. Vastaamme t u l i m ä essä
muutamia ihmisiä kuka enemmän,
kuka vähemmän kääreissä. Olipa eräälläkin
miehellä pää kokonaan peitossa.
Paikalla näkvi enää hiekkaisia auton
pyörän jäiksa, jotita kulkivat poikittain
ue.T yli. Vähän sivussa oli auto kyiki
kovasti lylyssä ja pyörät ylhääilä. Ambulanssi
näkyi menevin vastakkaiseen
suuntaan. B-T.me olleet päässeet vielä
m ä e n päälle kun näimme autoa. Jonka
iiokka oli puolesta, välistä aidan sisällä
M-es seisoi auton vieressä ja pol isi näkyi
kirjoittavan kirjaansa. Tuli '^mieleen.
e:iä O l i k o h a n tuo tapahtunut uteliaisuudesta,
xiimiitän, että kuljettaia
olisi tuntenut liikaa mielenkiintoa mäen
alia tapahtuneeseen eikä olkrt seurannut
oman autonsa menoa. Oli kuinka tahansa,
m.utta kai se sai aikaan pienen
varovaisuuden tunteen, sillä aina Barq-layhin
asti oli "haivei" numero 11 aika
rauhallisesti liikennöity.
Ma'semat vaihtuivat koko ajan. Oli
kauniita pikkutaloja puutarhoineen,
laajoja viljapeltoja, pieniä järviä ympäristönsä
kaunistuksena. Mutta mitään
niin mäkistä tietä en ole ennen
nähnyt ku'n mitä oli kulkureittimme
Churchillin ja Barclayn \'älillä. Juuri
kun oli kavunnut jyrkän mäen päälb
ja kuvitteli näkevänsä liukkaan alastulon
jälkeen tasaisen'pia maisemia, niin
kyllä pahasti ereht\n, sillä paljon valta
va.mpi mäki oli vastassa ja autot
näyttivät niin kovin p*eniltä sitä kavu-tessaan,
noin matkan päästä katsoen.
K'itos Mari-kulta kun niin kauniisti ja
tasaisesti meitä hoivailit mäen päältä
toiselle. Salaa mielessäni kuvittelin miltähän
tuntuisi jalkaisin kavuta tällaisia
mäk a. Mutta täällähän ei jalankulkijoita
tapaa juuri muualla kuin katukäytävillä
kaupungeissa.
Pitkin matkaa näytti sataneen ja >e'-
k ö s sai kaiken näyttämään kirkkaalta ji
puhtaalta. Kyllä näki että maa on r i kas
ja Luonto" antelias, niin rehevää oli
k a i k k i kasvullisuus. Hämärä hiipi muutenkin
jo pilviselle maisemalle ja pian
olikin jo pimeätä. Mari se vaan hyrräsi
tyytyväisenä maileja meidän ja kodin
väliin. Monta kaupunkia ja kauppalaa
ohitettiin pysähtv-mättä. vain värilliset
ma-nosvalot saivat osakseen ihailumme.
Kaupungin lasta sykähdyttää ain.i
n i i n kummasti tuo kirjava valojen loiste
pimeässä illassa. Sateen jälkeen kosteana
kimaltavat asfalttikadut antavat
oman lisärsä loistoon. Kaikesta t ä s tä
nautti vielä enemm.än k u n ni"n monta
pim.eätä sotavuotta sai olla kailjkea lii-,
kaa valoa vailla, ja sitten aivan äkkiä
n ä k e e loistoa aivan tuhlaten ympärillään.
Orillia oli. ensimmäinen pysähdys
paikka. Juotimme varmuudeksi Marin
ja samalla joimme itsekin kupilliseen
kahvia, kitn ajätteliram?, että pimeässä
ehkä e: enää tule itse ke'tettyä eikä ollut
yöpymispaikasta vielä tietoa. Taivas
oH kirkastunut ja kuukin sieltä-kurkla-teli,
terävät sarvet ala=päin, Pi"käk5: ei
pysähdyksemme tullut, ana \'ain eteenpäin,
tai nyt 'O haimme sopix-na yöpy-mis
paikkaa. Mutta aina Gravenhurst-än
saakka Mari vei meidät ennenkuin
maelumen löytyi. Mitä lie ollut kello
kun väsyneet päämme kall{.<4*imme peh-
.nreälle oatialle. Kuu VT in kurkisteli uteliaana
j3L ivna aivan likellä mennä vihelsi.
(Jatketaan.)
SOHVI.
Algomalin Jalta
23—.\lgoma-rnjalta
Täältä meidän kylästä ei ole usein
näkjmyt kirjoituksia lehdissä, Liekissä
ei koskaan, Yritäni>ä siis.
Tämä Hawk Junction on pieni kylä
.\lgoma rautatien varrella, 165 mailia
pohjoiseen Sault Ste. Mir.><ta. Jäällä
asuu enimmäkseen toiskielistä väestöä,
rautatietyöläisiä. Vaan eipä ole
juuri seMäista kolkkaa Canadassai, johon
ei olisi suoma^ais-akin kulkeutunut.
Niinoä täälläkin on meitä Joitain oer-heitä.
Ei oalion tapahdu erikoista keskuudessamme.
Vaan r»ina ioskus jotakin,
joka sitten on nreistä aivan erikoista.
Niinpä 3ske'tä!nkin se. kun
täällä viettivät häitään E«1a Penttilä,
Hawk Junctionin tyttöjä ja .^rvo Ko-rell
Sault Ste. Mariesta. Vihkiminen
toimitettiin kirkossa, joka oli koristettu
monenmoisin kukkalaittein, mikä antoi
tilaisuudelle hyv'n iuhlal!i.«;en tunnelman.
Iltapäivällä kokoonnuttiin morsiamen
kotiin, jossa tarjoiltiin herkullinen
hääateria, ja illalla s'tten alkoi tanssit
kylämme koululla. jo,v<;a aika kului
aamutunneille asti hilpeän mielialan
vallitessa salintäyteisen hää väen keskuudessa.
Seuraavana päivänä lähtivät
nuorikot kuherrusmatkalle Niagara
Fallsilie. josta he palaavat viikon kuluttua
ia perustavat kotinsa tänre. Hää-t*
laisuudes5a he saivat paljon käytännöllisiä
lahjoja.
Lopuksi toivon paljon onnea nuorille
heidän elämänsä tainaleella. Muistakaa.
Eila ja Arvo, olla toisillenne hyvät!
IDA YST.^V.^NNE.
Äskettäin Ixfroin lähellä Simcoejarvellä kUpasoutuun osaUistuneita kaunottaria
LAUANTAINA, EUOKUUK 21 PÄIVÄNÄ, 1943 SIVU 7
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 21, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-08-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480821 |
Description
| Title | 1948-08-21-07 |
| OCR text |
ei cdustajaaa, vaan kofcooksen seuraa-
Otinpa sitten jo osaa keskuste-juunkin.
Sen sijaan että äskettäin oli
^r^itty vilua, nyt kärsnnme vähän
feuumuudesta auringon lämmittämässä
teltassa- Puheenvuoroja käytettiin vilk-taasti
ia hyviä päätöksiä tehtiin, kun-
Ijan ne sitten pidettäisiin muistissa ja
toteutetta-siin. Erityisesti Yrityksen
nuoria haluan kiittää, kun otitte osaa
keskusteluun. Jatkakaa vain sDlä ta-
^la, kvllä siitä hyvä tulee.
nialla sitten lähdettiin paluutielle
iIoL«Ua mielellä. Jim ansaitsee erikoisesti
kiitokset matkahauskuudesta, silla
hän se oli huumorin johtaja sillä tavalla,
ettei millään voinut olla naura-natta.
Kiitos loisillekin mtratkatove-teille,
sillä olittehan nitn ystävällisiä,
etta en turtenut ollenkaan itseäni vieraaksi.
Tcverihenki seuratkoon aina
mukananne yhteistoiminnoissa.
Kiitos myöskin Kirkland Laken tovereille
siitä suiiriarvoisesta työstä, minkä
olette tehneet naiden juhlien onnistumiseksi,
ensinnäkin paikkaa valmis-taessanne.
Seuraavat liittoiuhlat pidetään Sud-boryssa
ia =^*eilä siis taas tavataan.
Urheiluterveisin —
HTLD.A.
Kesäloma
Sanotaan että kaikki asiat, joita oikein
hartaasti toivoo, kerran toteutuvat.
Olen itsekin todennut sen
paikkansa pitäväksi, ja^ nämä viimeksi
^kuluneet päivät ovat siitä selvänä todistuksena.
Muistan kuinka monasti
Suomessa j aikamatkoilla oltaessa oli
kauniina toteutumattomana haaveena
saada ikioma pieni viikonloppumaja, tai
edes polkupyörä jolla olisi päässyt pitemmälle
pois suurimmasta kansanpuistojen
vilinästä. No, polkupyörähän nyt
ei olisi ollut mahdoton tmelma, mutta
siitä oli pula. mihinkä sen olisi väliaikoina
sijoittanut ahtaassa kaupunki a-sunnossa.
Nyt olimrre Jussin kanssa jo pitemmän
aikaa pitäneet perheneuvottelua
siitä, m i n i ä mallinen kulkuneuvo olisi
edullisin juuri me*dän tarpeitamme silmällä
pitäen. Voi sitä ilon päivää kun
Jussi .sitten eräänä iltana huomautti
kuin siv-umennen, että "nyt se 'hevonen'
sitten tulee meille htiömenna." Se oli
vain saan^assa viimeisen silluiksen,. kun
sille oli saanut valita mieleisensä värin.
Tietysti Tussi käytännön miehenä valitsi
harmaan, sillä se vähiten kärsii
matkan pölystä. Kun se vuosien unelma
sitten seisoi pitkien pvhien aattona ikkunan
alla valmiina kiidättämään ensimmäiselle
matkalleen, niin silloin tuntui
h}Tältä. -että taas on eräs unelma toteutunut.
Kun se osoittautui niin käytännölliseksi
ensi-matkallaan, niin mitäpäs
muuta kuin aikaa suunnitella juuri
tulossa olevaa lomaa. Nyt otettiin
^rtat esille j a sen kanssa vasta vietettiin
monta hauskaa hetkeä.
Mariksi me ajokkimme ristimme ja
siitä tuli Tre-nie kuin toinen koti. Se oli
nyt oikea ihannekapine retkeilyjä ajatellen.
Oli p=eni ja kulutti vähän polttoainetta,
muua kumminkm sen kanssa
lähtiessä d i aivan omavarainen. Kun
sinn? vielä hankki pehmeän patjan ja
Pri!muske;it=ön. niin kyllä kelpasi eliiä
^"auk.i olisi ioutunut mihinkä korpeen.
' if^^i heriiF-v-n mielessä ajatus lähteä
•^•»1 n.iikan päältä katsomaan sitä lehti-
P^JM. iokn v.ilistusta jakaa suomalai.s-ten
k o u k u n * s j j s Sudburyyn. Ja kun
ain.i h^.iveillut päiväkirjan pitoa.
mi;...i n or\ aina haaveeksi jäänvt.
^::n p;i;i,,-p camalla kirjoittaa matka-
»^•»Kymiii p-.-vittäin. sittenhän .sekin haave
tuli.j fovjutetuksi.
Aikomuk f^rme oli eilvn lähteä lau-
^f^-iina. mtitta maanantai sopikin pa-
^mmin "niirustuksiin", ja niin sitä läh-
^«tt»n iloisella mielellä matkalle vasta
seitsemän aikaan illaUa .MarUcia hyrräsi
keveästi kuormastaan huolimatta.
Minä Sohvi vielä viime hetkellä ajatuksissani
kertasin oli\-atko kalkki tarpeelliset
varmasti mukana, Jussi kyilä i h metteli,
onko aikomuksen: koko koti
muuttaa, muita lohduttelin vain. että
••'kyllä vielä näet kaiken olevan tarpeen
eikä m:tääi?li"kaa'\ Mari vielä juotettiin
ja sitten alkoi ihana seikkailu.
Elämä on ihanaa ja onni asuu kaikkialla
kun \'aan osaa sen omistaa. Mutta
myöskin vaara ja kuolema voi vaania
joka-sen mutkan takana, sillä ei o'e
suinkan pieni se ihmishenkien hukka
joka vuosien aikana menetetään auto-onnettomuuksissa.
Mutta miksi ajatella
nyt sellaista kun ihana loma on juuri
alkamassa. Kunpa s'lmät olisivat näkevät
huomaamaan kaiken sen kauniin
minkä meille Luonto lahjaksi antaa, ja
kynä ol^si herkkä siitä kaikesta kertomaan.
Tervetuloa ihana vapaus, jossa ei
tunne-a -"'herätyksiä", on vain *'ylös-nousufi".
Hvr3'=ti h^^tkpk^i T'-»-onto ja •
tervetu'oi kalkki uudet näkyxät!
* * *
Koko maansmtain ja jo monta edell s-täkin
päivää oli ollut niin hiostavaa, että
ukonilmaa ennustettiin.
Alkumatkasta ohitimme niin vanhan
auton, etten sellaista luullut löytyvän
muualta kuin museosta. Jussi sanoi sen
syntymävuodeksi 1903! Kyllä se vielä
tiellä pysyi ja kovasti arvokkaana istui
nuori mies sen korkealla istuimella. Auto
oli hyvin säilynyt ja sen kullanväriset
m.e^alliosat välkkivät, m.utta ei senkään
kanssa kulkiessa vonut kiireitä
pitää. Taisi mennä siinä 15—20 mailia
•tunnissa.
Taivaalle oli kerääntynyt tumma ta-s-^
inen kansi ja .\uvoraan saaxTJttaessa
alkoi sataa ja salamoida. Ta sitä iatkui
Churchilliin asti. Heti Churchillin sivuutettuamme
meille tuli pieni pysähdys.
Jo ennen meitä oli r-äen n ä ä l le
pysähtynyt muutama auto ia taakse tuli
aina uusia. Jussi meni katsomaan
m''ksi oM n im huono "ve^o". S-ellä o l i
tapahtunut hv\-in vakavalta näyttävä
onnettomuus. Polii'^it olivat kummassakin
mäessä sulkem.assa liikenteen, sillä
onnettomuus oli tapahtunut mäkien
vär>e3sä laaksossa. Odotettuam.me ehkä
noin 15 minuuttia, alkoi autojono
liikkua m.äkeä alas. Vastaamme t u l i m ä essä
muutamia ihmisiä kuka enemmän,
kuka vähemmän kääreissä. Olipa eräälläkin
miehellä pää kokonaan peitossa.
Paikalla näkvi enää hiekkaisia auton
pyörän jäiksa, jotita kulkivat poikittain
ue.T yli. Vähän sivussa oli auto kyiki
kovasti lylyssä ja pyörät ylhääilä. Ambulanssi
näkyi menevin vastakkaiseen
suuntaan. B-T.me olleet päässeet vielä
m ä e n päälle kun näimme autoa. Jonka
iiokka oli puolesta, välistä aidan sisällä
M-es seisoi auton vieressä ja pol isi näkyi
kirjoittavan kirjaansa. Tuli '^mieleen.
e:iä O l i k o h a n tuo tapahtunut uteliaisuudesta,
xiimiitän, että kuljettaia
olisi tuntenut liikaa mielenkiintoa mäen
alia tapahtuneeseen eikä olkrt seurannut
oman autonsa menoa. Oli kuinka tahansa,
m.utta kai se sai aikaan pienen
varovaisuuden tunteen, sillä aina Barq-layhin
asti oli "haivei" numero 11 aika
rauhallisesti liikennöity.
Ma'semat vaihtuivat koko ajan. Oli
kauniita pikkutaloja puutarhoineen,
laajoja viljapeltoja, pieniä järviä ympäristönsä
kaunistuksena. Mutta mitään
niin mäkistä tietä en ole ennen
nähnyt ku'n mitä oli kulkureittimme
Churchillin ja Barclayn \'älillä. Juuri
kun oli kavunnut jyrkän mäen päälb
ja kuvitteli näkevänsä liukkaan alastulon
jälkeen tasaisen'pia maisemia, niin
kyllä pahasti ereht\n, sillä paljon valta
va.mpi mäki oli vastassa ja autot
näyttivät niin kovin p*eniltä sitä kavu-tessaan,
noin matkan päästä katsoen.
K'itos Mari-kulta kun niin kauniisti ja
tasaisesti meitä hoivailit mäen päältä
toiselle. Salaa mielessäni kuvittelin miltähän
tuntuisi jalkaisin kavuta tällaisia
mäk a. Mutta täällähän ei jalankulkijoita
tapaa juuri muualla kuin katukäytävillä
kaupungeissa.
Pitkin matkaa näytti sataneen ja >e'-
k ö s sai kaiken näyttämään kirkkaalta ji
puhtaalta. Kyllä näki että maa on r i kas
ja Luonto" antelias, niin rehevää oli
k a i k k i kasvullisuus. Hämärä hiipi muutenkin
jo pilviselle maisemalle ja pian
olikin jo pimeätä. Mari se vaan hyrräsi
tyytyväisenä maileja meidän ja kodin
väliin. Monta kaupunkia ja kauppalaa
ohitettiin pysähtv-mättä. vain värilliset
ma-nosvalot saivat osakseen ihailumme.
Kaupungin lasta sykähdyttää ain.i
n i i n kummasti tuo kirjava valojen loiste
pimeässä illassa. Sateen jälkeen kosteana
kimaltavat asfalttikadut antavat
oman lisärsä loistoon. Kaikesta t ä s tä
nautti vielä enemm.än k u n ni"n monta
pim.eätä sotavuotta sai olla kailjkea lii-,
kaa valoa vailla, ja sitten aivan äkkiä
n ä k e e loistoa aivan tuhlaten ympärillään.
Orillia oli. ensimmäinen pysähdys
paikka. Juotimme varmuudeksi Marin
ja samalla joimme itsekin kupilliseen
kahvia, kitn ajätteliram?, että pimeässä
ehkä e: enää tule itse ke'tettyä eikä ollut
yöpymispaikasta vielä tietoa. Taivas
oH kirkastunut ja kuukin sieltä-kurkla-teli,
terävät sarvet ala=päin, Pi"käk5: ei
pysähdyksemme tullut, ana \'ain eteenpäin,
tai nyt 'O haimme sopix-na yöpy-mis
paikkaa. Mutta aina Gravenhurst-än
saakka Mari vei meidät ennenkuin
maelumen löytyi. Mitä lie ollut kello
kun väsyneet päämme kall{.<4*imme peh-
.nreälle oatialle. Kuu VT in kurkisteli uteliaana
j3L ivna aivan likellä mennä vihelsi.
(Jatketaan.)
SOHVI.
Algomalin Jalta
23—.\lgoma-rnjalta
Täältä meidän kylästä ei ole usein
näkjmyt kirjoituksia lehdissä, Liekissä
ei koskaan, Yritäni>ä siis.
Tämä Hawk Junction on pieni kylä
.\lgoma rautatien varrella, 165 mailia
pohjoiseen Sault Ste. Mir.> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-21-07
