1942-08-22-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
il 3
Km li
Sivu 2 LALL^NTAINA, ELOKUUN 22 PÄIVÄNÄ 1942
1 m
i
4m,
Kk
to*-? K? 'v.
1^
T
i ' . -f
•1
iCam^Um suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publishing Company Idmited, 100-102
Elxn Street,. West, SudbiuTr, Ontario.
Beglstered at the Post Office Depit,
3ttA«a. as seoond class mattrr.
Tflaoshlnnat:
IL • VJK»
B kk. UO
Yhdysvaltoihin:
\ ViC» ^2.»50
euoitneeh Ja muualle ulkomaille:
' r ¥k^ - tSjOO
4 kk. •••4 1J85
XrtOQumerot 5 saattia
UekU Jlmestyy jokaisra «iikon lau-
•atadna IS-^ivuisena, sisältäen p a n s t»
kauncdUrJallista luettavaa kaikilta tOa^K
tft..
Aslamiehllle myönnetään 20 fHrasen*
Ctapalkkio.
I^n^täkää aslamlesväimelta Jo tS>
OäftEL
ILMÖHtJSHINNAT: Kirjeenvaihtoilmoitukset
$1.00 kerta. Avioluttoon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuumft.
Ifiroenmuuttollmoitukset soc
kertf $1.00 kolme kertaa. Syntsonä-
Umolf^kset $1.00 kerta, $2:00 kolme ker-taai
S'4oletnanlImoitukset $2.00 kerta,
50c llsäi»«4^su kiitaslauseelta tai mUisto-vär^
ltä. dalutaan tietää^ Ja osoiteil-mojtukset
40c palstatuuma. —Tilapäis*
ilmoittajie»^' on vaadittaessa lähetettävä
ttmoltusmetsu etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat 40c palstatuuma'.
Ilmoitus. Joka Julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 30c palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma,
kerta ilhiolttaessa.
Erikoisista Ilmoitushinnoista voi tiedustella
tämän lehden konttorista.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing
Ckunpany Limited, 100-102 Elm
Street, West, Sudbxiry, Ontario.
Toimittaja A. Päiviö.
'Ibimitusneuvosto: J. J&rvis, Räiiha
Mäki. Hilja Aho, E. ~ Suksi. Estez
Kaustinen, Alli Malm, Margit Laaksci.
Yrjö Saivo Ja Jalmar Saari.
Liekkiin. . aijotut kirjoitulcset ^oaol*
tettava:
P J O . B O X 69 LIEKKI
Toimituksen Jculmasfa
Olennnc tänään aitttamatiömästi
vakavalla päällä. Lukiessa tai kmilles-'
sa uutisia natsien hirmutöistä Euroopassa
— joita muuten tulee jdtHu-vastlr
toin on toistaan paretnpia —
karmii joskus selkäpiitä ja tulee ajatus,
että mitähän jos tuollainen "rotu"
tuliti meitäkin hallitsemaan (ro-dustakinhan
on kysymys). Olkoon
niin että sota — vaikkapa saksalaisten
Myökkäyssota toisia kansoja vastaan
•— on sotaa, jossa aseet iskevät
vastakkain avonai:':s5a taisteliissa
kentillä, mutta jatkaa sitten syyttömien
ihmisten rääkMystä ja teurastusta
vallatuilla al::eilla, on toinen,
vaikka .ehkä johdormukainen juttu;
juttu seOainen, jo/, on eivät kaikki
''rodut" Pysty, olkoonpa heidän johtajanaan
kuka Julmettu tahansa. Niin
mc päättelemme, siitä huolimatta että
myönnämme kaikkien kansojen ihmiset
vain ihmisiksi, joissa on sitä ja
tätä. Ajatellaanhan, että olisimme
Hitlerin ja hänen raakojen hakamies-ternä
hallittavitta^ ja napiscisimme
tietysti sitä komentoa. Sattuisipa sitten
niirt} että tuolla Junction lähettyvillä
saksalainen potaskavaunu varti-jomcen
suistuisi raiteilta suohon.
KauMstusf Raaka, aseistcth* joukko
hyökkäisi kylääpime^ hutkisi ketä näkisi
ja nuottaisi sutnmamutikassa
1,000 paiUtivankJa, ja kun nämä eivät
voisi ilmaista "syyllistä", alettai-stin
heitä teurastaa, ensin pienin ryhmin,
sitten kaikki. Mitä me sattumalta
henkiin jääneet sen jälkeen ajattelisimme
tai tekisimme, se jääiköan ar-vifilemaita.
Mahdollisesti kanlaisim-nie
yhä suuripää vihaa »oita Icama-loijta
halUisijoiiamtne kolttaan ja pyrkisimme
lasmimaankin, mutia mehän
ykäui vanhoille
Ma.xim Litvinovin nimi on parin
viimeisen vuosikymmenen aikana tullut
yhtenään esiin Neuvostoliiton diplomaattisten
asiain yjiteydessä tavalla,
joka on herättänjrt midenkiintoä.
Hänen tullessaan Neuvostoliiton lä-hettaääksi
Yhdysratoihin Jcirioitti
nimim, B. R. G. hänen elämänvaiheistaan
seuraavan katsauksen:
"Yhtenä vanhimpana aktiivisena
boläthevikipuolueeh jäsenenä", kuteii
Stalin ja Mo|otbv luönftehtivat hälifet
1936 häneii kuudentöiakymmeriCTite-nä
vuosipäivänääh, annettiin hänelle
LeninkuniamiElrikki; W0SJxa iit-vinov
on lähtöihin porvarilMsesta perheestä.
Hän syntyi hein^uua %7
p: liä 1876 pienen pankkivirkailijan
perheessä Belostökissa, Warsovan ja
Vilnan välillä. Oppilaana hän osasi
vähän latinaa ja vieläkin vähemmän
kreikkaa, sillä siinä fe;orkeakoulussa,
jossa hän opiskeli, ei opetettu klassillisia
tieteitä. Kahdenkymmenenk^-..
den vuoden ikäisenä työskenteli hän
kirjaripitäjähä tehtaassa Klintsissä,
joka on muutamia maileja pohjoiseen
Gamelista. Täällä kiintyi poliisin
huomio Litvinovin aktiivisuuteen työläisten
piireisrä. Vuonna 1899 hän
muutti Kieyiin, jossa hänestä tuli Venäjän
Sos.v Dem. Työväenpuolueen
kaupungin koijiitean jäsen. Kaksi
vuotta myöhemmin hänet vangittiin
Kievissä. Hän karkasi vankilasta ja
matkusti Sveitsiin, jossa hän oli vain
lyHyen ajan. .
. Vuonna 1903 Venäjän Sos. Dem.
Työväehpuoliieelsa tapahtuneen ha-olisimme
jo kaikissa tapauksissa a-seettöinia
ja niiden armoilla. Mutta
kuka sanoo, ettei tuota potaskavau-nua
suisianiit joku natsi, saadakseen
aikaan tuon hirmnnäytelmän, jolla
tahdottiin herättää keskuudessamme
maahan masentavaa pelkoa ja kauhua,
tullaksemme nöyriksi hallittaviksi
ja riistettäviksi, orjiksi.
.Ajattelimme tässä niitä kansalaisiamme,
jotka vielä kieppuvat kahden
vaiheella, hyväksyäkö vai ei hitleriläi-nen
ystävyys itsensä ja oman kansansa
kohdalta. Hyväksyäkö mjn. Hitlerin
ja hätien pääpyöveleittensä kun^
niamerkeillä koristaminen vanhan kotimaamme
hallitusmiesten taholta,
vai tuomitako Se ankarimman jälkeen..
Vaikkapa nuo merkit eivät paljon
maksa, perin halpoja ne ovat, juuri
tuo vapauden suurristikitt, mutta niiden
antaminen maksaa — niillä häväistään
Suomen kattsaa ja tehdään
siitä kavalaa kauppaa.
Lehtemme lukijat ylimalkaan ovat
selvillä vesillä. Mutta vielä joku aika
takaperin saapui joltakin Ifikijolta
mme paheksumislausc sen johdosta
kun olimme näissä asioissa kantamme
ilmaisseet. Meitä'syytettiin "puolueellisuudesta"
. ja sanottiin, että
"täällä tulee tilaa jamäärä laskemaan".
Otettuamme vähän myöhemmin
asiasta selvää huomasimme, ettei
tuossa puheessa ollut perää, sillä juuri
silläkin paikkakunnalla oli lehtemme
tilaajat iisääntyne^i: Siis ääni tuli
vain yksilöltä, joka ttmsi sillä tavalla,
toivottavasti hänkin on jo sei-viitttynyt.
Vai eikö vieläkään/ tuo o-lisi
soma kuulla.
Puolueettomana voidaan olla monissa
pienissä asioissq, mutta tässä a-siassa
on puolueettomuuskin rikos.
Ja tuskinpa kukaan voikaan olla puolueeton.
— AP.
jaannuksen aikana hän linjoittäutui
bolshevistiseen siipeen. Hänet lähetettiin
Riigaan, jossa hän oli 190S
saakka. Riigästa käsin hän tdki usei-eta
matkoja Lontooseen ja oK puolueen
kolmannessa edustajakokouksessa
yiraJlisena edustajana. Syksyllä
1905 yhdessä M^im Gorkin jar muiden
kanssa h ^ osallistui lailliseen
lehden Novaja Zhiznin perustamiseen
Pietarissa. Hänen saamansa kok
Iskran Sveitsin konttpHn johtajana
rfi lehdelle situreksi aivuksi. Seuraa-
^diia vuosina hän matkusteli laajasti
Ä i j ä l l ä ja- keski-Volgan
t^iireissä sekä lopuksi meni Stuttgart-tijn
ja JParisiin. Ranskassa hänet
vangittiin uskottavasti tsaarin poliisilaitoksen
toimesta ja hän myöhemmin
matkusti Lontooseen, jossa hän oli
seuraavan kynanenen vuotta.
Ldiakuun 8 pinä 1917 ilmoitettiin
hänelle sähkösanomalla, että Neuvostoliiton
kahsankomisariaatti on nimittänyt
hänet lähettilääksi Englantiin.
Hä»en siirtymisensä diplomaattiselle
alalle ei ollut nukään mieluinen Britannian
haöitukseUe eikä se tunnustanut
hänen edustustaan. Tämä ei saanut
häntä horjumaan ja seuraavan
kahdenkymrneneidjahden vuoden a-
Jalla "persoonallisella tarmollaan, a-loitteeJlisuudellaan
ja älykkyydellään
tuli hänestä neuvostodiplomaattikun-nan
yksi johtavin persoonallisuus".
Vuonna 1920 nimitettiin hän ulkoasiain
var^omissaariksi. ja 1930 kun
Thicherin sairastni nimitettiin hän ulkoasiain
komissaariksi.
'Vuodesta 1917 aina 1939 asti eli
siihen saakka kunnes Molotov otti hänen
paikkansa. ^Litvinovin historia on
Neuvostoliiton diplomatian historiaa
ja hänen nimensä on liitettynä "dip- ,
lomaattisen saarron" rikkomisyrityk-seen,
joka saarto oli kohdistettu Neuvostoliittoa
vastaan. Hänen nimensä
on myöskin liitetty menestyksdfli-siin
hyökkäämättömyyssopimuksiin
ja keskinäisiin avunannon sopimuksiin
useiden maiden kanssa. Näinä
vuosina hän esitti kiitoksia, tervehti^
protesteerasi ja teki ehdotuksia Neuvostoliiton
nimessä. Se aika mitä
Neuvostoliiton sanakirjassa sanotaan
"litvinovilaiseksi logiikaksi, litvinovi-laiseksi
sarkasmismiksi ja sukkeluudeksi"
kehittyi sellaiseksi, jota toiset
ihailivat ja toiset pelkäsivät. Kööpenhaminassa
1919, kun hän onnistui
saamaan sopimuksen useiden maiden
kanssa haavottuneiden vaihtamiseksi;
V^irossa 1920, jossa hän oli ensimmäisenä
Neuvostohallituksen edustajana;
Riigassa, missä hän pääsi sopimukseen
Amerikan avustuskomitean
kanssa; Moskovassa 1923 ja Genevessä,
jossa hän tarmokkaasti taisteli
aseistariisumisen puolesta ja myöhemmin
taistellessaan saman asian
puolesta Geneven konferenssissa;
Haagin konferenssissa sekä Montre-auxin
konferenssissa sekä erikoisesti
jälkeen 1934 Kansainliiton istunnoissa,
hän voitti, vieläpä niidenkin kunnioituksen,
jotka omasivat hänen
kanssaan \'astakkaiset näkökannat.
Neuvostoliiton taholta pidetään Litvinovin
työtä "koneneen diplomaatin
ja suuren valtiomiehen työnä".
Vuodesta 1939 te9iolullonv4eRA
Vuodesta 1939 vuoteen 1941 oli
hän aktiivinen Neuvostoliiton sisäisissä
asioissa, esiintyen erikoisesti e-dustajana
'Neuvostoliiton korkeim-
Kanssaveljet. Sanon teille sen tosi-astm,
että joskus voitte sokeripulsn
aikana löytää makeutenne, vaimoväen
vankoist(i vaatekappaleista. Sanon sen
teUle kokemuksesta.
^ Te kyllä itse tiedätte, miten väkSn
me yleensä välitämme hienommasta
sukupuolesta" ja sitäkin vähemmän
heidän erinäisistä vaatekappaleistaan.
Mutta minä voin lyödä vetoa, ettäiei-dänkmmis^
löytäisiite: t^en sisältä sen, minkä
minä löysin. Se kävi nähkääs näin:
Oli liiUtthiMi
iloitsin ja ajattelin fätä suurta onneani,
kttnolen näin pitkään säilynyt poi-kamiehenäi
ettei yksikään hienohelma
ole vielä kyennyt minua millään tavalla
kalilehtimaan. Tästä, suuresta
onnestani iloiten, puita pilkkoen la
niitä heitellen edessäni olevaan puu-sänftään,
lentää liihotteli aivan korvani
vieritse suuri mehiläinen ja päätä
pahkaa sisälle puusänttään, siellä
nurkassa olevaan vaatekasaan, jotka
oli jätetty toisarvoisten joukkoon. Ihmettelin,
mitä tekoa, mehiläisellä on
noiden vanhain vaatteiden kanssa ja
uteliaisuudessa pistäydyin ottamaan
selvää. Aloin penkoa vaatekasaa. Ensimmäistä
vaatekappaletta kohottaes-.
sani en saanut vielä mitään selvyyttä
asialle, mutta toista kappaletta kohottaessa
alkoi kasasta kuulua pihinää
ja kihinää kuin kiehuvasta kattilasta.
Nyt valkeni minulle koko salaisuus.
Arvasin noiden phkkusiivekkäir
den rakentaneen pesänsä tuohon vaa- ,
tekasaan. Ja niin oikein, vetäcssäni
joitain erinäisiä vaatekappaleita sattui
hyppysteni väliin aito villamUa-tuntuva
vaatekappale. Vedin sen päivän
valoon ja senkös mukana tuli u-los
koko siivekäs sakki, joka tästä ko
tirauhan häiritsemisestä äkämysty-.
neenä alkoi hyökätä tuhotyön tekijän
kimppuun. Niin yksi siivekäs tarrautui
poskipäähäni kiinni ja antoi sellaisen
mällin, että toinen puoli kasvojani
turposi kuin taikina pytyssä. Arvasin
sen ansainneeni, sillä tiesin tekeväni
vääryyttä penkoessani noiden
pikkuisten eläjien kaikilla kotoisilla
ajatuksilla valitsemaa pesäpaikkaa.
Hyökkäyksistä huoliinatta, suomalaisella
itsepäisyydellä jatkoin tutkimus-taru,
ja aivan niinkuin arvelinkin, oU
sen villavaatteen sisällä noiden pikku
siivekkäiden varasto sitä mainiota
mehiläisten hunajaa, jota Suomessa
ennen paimenpoikana kesäisiltä niityiltä
^iin hartaasti etsin. Kutoi tiet-,
tyä, löysi tämän mehiläisten pesän aina
jostain mättäästä tai ojan reunasta.
Ihmettelin nyt näiden ahkeram
hunajankerääjäin outoa pesäpaikkaa,
villaista vaatekappaletta, jonka tarkemmin
katseltua huomasin olevan —
massa neuvostossa. Hän oli Neuvoä-
^ toliiton Kommunistisen puolueen keskuskomitean
jäenenä aina vuoteni
1941 saakka. Hänen uusi nimityksensä
diplomaattiselle alalle on mita
laajin, sillä häntä ei ole vain nimitetty
lähettilääksi Yhdysvaltoihin, mutta
hänet nimitettiin samalla ulkoasiain
.varakomissaariksi. Hänen mukanaan
Yhdysvaltoihin matkusti hänen
englantilaissyntyinen vaimonsa,
Ivy Litvinov, jonka kanssa hän niern
naimisiin Lontoossa ollessaan. t"SJ
lähettiläs saapui toisen kerran Vhd>^
valtoihin aikana, joka on paljon kn^
tiUisempi hänen maalleen kuin mi
oli aika ^933.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 22, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-08-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420822 |
Description
| Title | 1942-08-22-02 |
| OCR text | il 3 Km li Sivu 2 LALL^NTAINA, ELOKUUN 22 PÄIVÄNÄ 1942 1 m i 4m, Kk to*-? K? 'v. 1^ T i ' . -f •1 iCam^Um suomalaisten viikkolehti) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Idmited, 100-102 Elxn Street,. West, SudbiuTr, Ontario. Beglstered at the Post Office Depit, 3ttA«a. as seoond class mattrr. Tflaoshlnnat: IL • VJK» B kk. UO Yhdysvaltoihin: \ ViC» ^2.»50 euoitneeh Ja muualle ulkomaille: ' r ¥k^ - tSjOO 4 kk. •••4 1J85 XrtOQumerot 5 saattia UekU Jlmestyy jokaisra «iikon lau- •atadna IS-^ivuisena, sisältäen p a n s t» kauncdUrJallista luettavaa kaikilta tOa^K tft.. Aslamiehllle myönnetään 20 fHrasen* Ctapalkkio. I^n^täkää aslamlesväimelta Jo tS> OäftEL ILMÖHtJSHINNAT: Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.00 kerta. Avioluttoon menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuumft. Ifiroenmuuttollmoitukset soc kertf $1.00 kolme kertaa. Syntsonä- Umolf^kset $1.00 kerta, $2:00 kolme ker-taai S'4oletnanlImoitukset $2.00 kerta, 50c llsäi»«4^su kiitaslauseelta tai mUisto-vär^ ltä. dalutaan tietää^ Ja osoiteil-mojtukset 40c palstatuuma. —Tilapäis* ilmoittajie»^' on vaadittaessa lähetettävä ttmoltusmetsu etukäteen. Yleiset ilmoitushinnat 40c palstatuuma'. Ilmoitus. Joka Julkaistaan neljä-kertaa samanlaisena 30c palstatuuma. Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma, kerta ilhiolttaessa. Erikoisista Ilmoitushinnoista voi tiedustella tämän lehden konttorista. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Ckunpany Limited, 100-102 Elm Street, West, Sudbxiry, Ontario. Toimittaja A. Päiviö. 'Ibimitusneuvosto: J. J&rvis, Räiiha Mäki. Hilja Aho, E. ~ Suksi. Estez Kaustinen, Alli Malm, Margit Laaksci. Yrjö Saivo Ja Jalmar Saari. Liekkiin. . aijotut kirjoitulcset ^oaol* tettava: P J O . B O X 69 LIEKKI Toimituksen Jculmasfa Olennnc tänään aitttamatiömästi vakavalla päällä. Lukiessa tai kmilles-' sa uutisia natsien hirmutöistä Euroopassa — joita muuten tulee jdtHu-vastlr toin on toistaan paretnpia — karmii joskus selkäpiitä ja tulee ajatus, että mitähän jos tuollainen "rotu" tuliti meitäkin hallitsemaan (ro-dustakinhan on kysymys). Olkoon niin että sota — vaikkapa saksalaisten Myökkäyssota toisia kansoja vastaan •— on sotaa, jossa aseet iskevät vastakkain avonai:':s5a taisteliissa kentillä, mutta jatkaa sitten syyttömien ihmisten rääkMystä ja teurastusta vallatuilla al::eilla, on toinen, vaikka .ehkä johdormukainen juttu; juttu seOainen, jo/, on eivät kaikki ''rodut" Pysty, olkoonpa heidän johtajanaan kuka Julmettu tahansa. Niin mc päättelemme, siitä huolimatta että myönnämme kaikkien kansojen ihmiset vain ihmisiksi, joissa on sitä ja tätä. Ajatellaanhan, että olisimme Hitlerin ja hänen raakojen hakamies-ternä hallittavitta^ ja napiscisimme tietysti sitä komentoa. Sattuisipa sitten niirt} että tuolla Junction lähettyvillä saksalainen potaskavaunu varti-jomcen suistuisi raiteilta suohon. KauMstusf Raaka, aseistcth* joukko hyökkäisi kylääpime^ hutkisi ketä näkisi ja nuottaisi sutnmamutikassa 1,000 paiUtivankJa, ja kun nämä eivät voisi ilmaista "syyllistä", alettai-stin heitä teurastaa, ensin pienin ryhmin, sitten kaikki. Mitä me sattumalta henkiin jääneet sen jälkeen ajattelisimme tai tekisimme, se jääiköan ar-vifilemaita. Mahdollisesti kanlaisim-nie yhä suuripää vihaa »oita Icama-loijta halUisijoiiamtne kolttaan ja pyrkisimme lasmimaankin, mutia mehän ykäui vanhoille Ma.xim Litvinovin nimi on parin viimeisen vuosikymmenen aikana tullut yhtenään esiin Neuvostoliiton diplomaattisten asiain yjiteydessä tavalla, joka on herättänjrt midenkiintoä. Hänen tullessaan Neuvostoliiton lä-hettaääksi Yhdysratoihin Jcirioitti nimim, B. R. G. hänen elämänvaiheistaan seuraavan katsauksen: "Yhtenä vanhimpana aktiivisena boläthevikipuolueeh jäsenenä", kuteii Stalin ja Mo|otbv luönftehtivat hälifet 1936 häneii kuudentöiakymmeriCTite-nä vuosipäivänääh, annettiin hänelle LeninkuniamiElrikki; W0SJxa iit-vinov on lähtöihin porvarilMsesta perheestä. Hän syntyi hein^uua %7 p: liä 1876 pienen pankkivirkailijan perheessä Belostökissa, Warsovan ja Vilnan välillä. Oppilaana hän osasi vähän latinaa ja vieläkin vähemmän kreikkaa, sillä siinä fe;orkeakoulussa, jossa hän opiskeli, ei opetettu klassillisia tieteitä. Kahdenkymmenenk^-.. den vuoden ikäisenä työskenteli hän kirjaripitäjähä tehtaassa Klintsissä, joka on muutamia maileja pohjoiseen Gamelista. Täällä kiintyi poliisin huomio Litvinovin aktiivisuuteen työläisten piireisrä. Vuonna 1899 hän muutti Kieyiin, jossa hänestä tuli Venäjän Sos.v Dem. Työväenpuolueen kaupungin koijiitean jäsen. Kaksi vuotta myöhemmin hänet vangittiin Kievissä. Hän karkasi vankilasta ja matkusti Sveitsiin, jossa hän oli vain lyHyen ajan. . . Vuonna 1903 Venäjän Sos. Dem. Työväehpuoliieelsa tapahtuneen ha-olisimme jo kaikissa tapauksissa a-seettöinia ja niiden armoilla. Mutta kuka sanoo, ettei tuota potaskavau-nua suisianiit joku natsi, saadakseen aikaan tuon hirmnnäytelmän, jolla tahdottiin herättää keskuudessamme maahan masentavaa pelkoa ja kauhua, tullaksemme nöyriksi hallittaviksi ja riistettäviksi, orjiksi. .Ajattelimme tässä niitä kansalaisiamme, jotka vielä kieppuvat kahden vaiheella, hyväksyäkö vai ei hitleriläi-nen ystävyys itsensä ja oman kansansa kohdalta. Hyväksyäkö mjn. Hitlerin ja hätien pääpyöveleittensä kun^ niamerkeillä koristaminen vanhan kotimaamme hallitusmiesten taholta, vai tuomitako Se ankarimman jälkeen.. Vaikkapa nuo merkit eivät paljon maksa, perin halpoja ne ovat, juuri tuo vapauden suurristikitt, mutta niiden antaminen maksaa — niillä häväistään Suomen kattsaa ja tehdään siitä kavalaa kauppaa. Lehtemme lukijat ylimalkaan ovat selvillä vesillä. Mutta vielä joku aika takaperin saapui joltakin Ifikijolta mme paheksumislausc sen johdosta kun olimme näissä asioissa kantamme ilmaisseet. Meitä'syytettiin "puolueellisuudesta" . ja sanottiin, että "täällä tulee tilaa jamäärä laskemaan". Otettuamme vähän myöhemmin asiasta selvää huomasimme, ettei tuossa puheessa ollut perää, sillä juuri silläkin paikkakunnalla oli lehtemme tilaajat iisääntyne^i: Siis ääni tuli vain yksilöltä, joka ttmsi sillä tavalla, toivottavasti hänkin on jo sei-viitttynyt. Vai eikö vieläkään/ tuo o-lisi soma kuulla. Puolueettomana voidaan olla monissa pienissä asioissq, mutta tässä a-siassa on puolueettomuuskin rikos. Ja tuskinpa kukaan voikaan olla puolueeton. — AP. jaannuksen aikana hän linjoittäutui bolshevistiseen siipeen. Hänet lähetettiin Riigaan, jossa hän oli 190S saakka. Riigästa käsin hän tdki usei-eta matkoja Lontooseen ja oK puolueen kolmannessa edustajakokouksessa yiraJlisena edustajana. Syksyllä 1905 yhdessä M^im Gorkin jar muiden kanssa h ^ osallistui lailliseen lehden Novaja Zhiznin perustamiseen Pietarissa. Hänen saamansa kok Iskran Sveitsin konttpHn johtajana rfi lehdelle situreksi aivuksi. Seuraa- ^diia vuosina hän matkusteli laajasti Ä i j ä l l ä ja- keski-Volgan t^iireissä sekä lopuksi meni Stuttgart-tijn ja JParisiin. Ranskassa hänet vangittiin uskottavasti tsaarin poliisilaitoksen toimesta ja hän myöhemmin matkusti Lontooseen, jossa hän oli seuraavan kynanenen vuotta. Ldiakuun 8 pinä 1917 ilmoitettiin hänelle sähkösanomalla, että Neuvostoliiton kahsankomisariaatti on nimittänyt hänet lähettilääksi Englantiin. Hä»en siirtymisensä diplomaattiselle alalle ei ollut nukään mieluinen Britannian haöitukseUe eikä se tunnustanut hänen edustustaan. Tämä ei saanut häntä horjumaan ja seuraavan kahdenkymrneneidjahden vuoden a- Jalla "persoonallisella tarmollaan, a-loitteeJlisuudellaan ja älykkyydellään tuli hänestä neuvostodiplomaattikun-nan yksi johtavin persoonallisuus". Vuonna 1920 nimitettiin hän ulkoasiain var^omissaariksi. ja 1930 kun Thicherin sairastni nimitettiin hän ulkoasiain komissaariksi. 'Vuodesta 1917 aina 1939 asti eli siihen saakka kunnes Molotov otti hänen paikkansa. ^Litvinovin historia on Neuvostoliiton diplomatian historiaa ja hänen nimensä on liitettynä "dip- , lomaattisen saarron" rikkomisyrityk-seen, joka saarto oli kohdistettu Neuvostoliittoa vastaan. Hänen nimensä on myöskin liitetty menestyksdfli-siin hyökkäämättömyyssopimuksiin ja keskinäisiin avunannon sopimuksiin useiden maiden kanssa. Näinä vuosina hän esitti kiitoksia, tervehti^ protesteerasi ja teki ehdotuksia Neuvostoliiton nimessä. Se aika mitä Neuvostoliiton sanakirjassa sanotaan "litvinovilaiseksi logiikaksi, litvinovi-laiseksi sarkasmismiksi ja sukkeluudeksi" kehittyi sellaiseksi, jota toiset ihailivat ja toiset pelkäsivät. Kööpenhaminassa 1919, kun hän onnistui saamaan sopimuksen useiden maiden kanssa haavottuneiden vaihtamiseksi; V^irossa 1920, jossa hän oli ensimmäisenä Neuvostohallituksen edustajana; Riigassa, missä hän pääsi sopimukseen Amerikan avustuskomitean kanssa; Moskovassa 1923 ja Genevessä, jossa hän tarmokkaasti taisteli aseistariisumisen puolesta ja myöhemmin taistellessaan saman asian puolesta Geneven konferenssissa; Haagin konferenssissa sekä Montre-auxin konferenssissa sekä erikoisesti jälkeen 1934 Kansainliiton istunnoissa, hän voitti, vieläpä niidenkin kunnioituksen, jotka omasivat hänen kanssaan \'astakkaiset näkökannat. Neuvostoliiton taholta pidetään Litvinovin työtä "koneneen diplomaatin ja suuren valtiomiehen työnä". Vuodesta 1939 te9iolullonv4eRA Vuodesta 1939 vuoteen 1941 oli hän aktiivinen Neuvostoliiton sisäisissä asioissa, esiintyen erikoisesti e-dustajana 'Neuvostoliiton korkeim- Kanssaveljet. Sanon teille sen tosi-astm, että joskus voitte sokeripulsn aikana löytää makeutenne, vaimoväen vankoist(i vaatekappaleista. Sanon sen teUle kokemuksesta. ^ Te kyllä itse tiedätte, miten väkSn me yleensä välitämme hienommasta sukupuolesta" ja sitäkin vähemmän heidän erinäisistä vaatekappaleistaan. Mutta minä voin lyödä vetoa, ettäiei-dänkmmis^ löytäisiite: t^en sisältä sen, minkä minä löysin. Se kävi nähkääs näin: Oli liiUtthiMi iloitsin ja ajattelin fätä suurta onneani, kttnolen näin pitkään säilynyt poi-kamiehenäi ettei yksikään hienohelma ole vielä kyennyt minua millään tavalla kalilehtimaan. Tästä, suuresta onnestani iloiten, puita pilkkoen la niitä heitellen edessäni olevaan puu-sänftään, lentää liihotteli aivan korvani vieritse suuri mehiläinen ja päätä pahkaa sisälle puusänttään, siellä nurkassa olevaan vaatekasaan, jotka oli jätetty toisarvoisten joukkoon. Ihmettelin, mitä tekoa, mehiläisellä on noiden vanhain vaatteiden kanssa ja uteliaisuudessa pistäydyin ottamaan selvää. Aloin penkoa vaatekasaa. Ensimmäistä vaatekappaletta kohottaes-. sani en saanut vielä mitään selvyyttä asialle, mutta toista kappaletta kohottaessa alkoi kasasta kuulua pihinää ja kihinää kuin kiehuvasta kattilasta. Nyt valkeni minulle koko salaisuus. Arvasin noiden phkkusiivekkäir den rakentaneen pesänsä tuohon vaa- , tekasaan. Ja niin oikein, vetäcssäni joitain erinäisiä vaatekappaleita sattui hyppysteni väliin aito villamUa-tuntuva vaatekappale. Vedin sen päivän valoon ja senkös mukana tuli u-los koko siivekäs sakki, joka tästä ko tirauhan häiritsemisestä äkämysty-. neenä alkoi hyökätä tuhotyön tekijän kimppuun. Niin yksi siivekäs tarrautui poskipäähäni kiinni ja antoi sellaisen mällin, että toinen puoli kasvojani turposi kuin taikina pytyssä. Arvasin sen ansainneeni, sillä tiesin tekeväni vääryyttä penkoessani noiden pikkuisten eläjien kaikilla kotoisilla ajatuksilla valitsemaa pesäpaikkaa. Hyökkäyksistä huoliinatta, suomalaisella itsepäisyydellä jatkoin tutkimus-taru, ja aivan niinkuin arvelinkin, oU sen villavaatteen sisällä noiden pikku siivekkäiden varasto sitä mainiota mehiläisten hunajaa, jota Suomessa ennen paimenpoikana kesäisiltä niityiltä ^iin hartaasti etsin. Kutoi tiet-, tyä, löysi tämän mehiläisten pesän aina jostain mättäästä tai ojan reunasta. Ihmettelin nyt näiden ahkeram hunajankerääjäin outoa pesäpaikkaa, villaista vaatekappaletta, jonka tarkemmin katseltua huomasin olevan — massa neuvostossa. Hän oli Neuvoä- ^ toliiton Kommunistisen puolueen keskuskomitean jäenenä aina vuoteni 1941 saakka. Hänen uusi nimityksensä diplomaattiselle alalle on mita laajin, sillä häntä ei ole vain nimitetty lähettilääksi Yhdysvaltoihin, mutta hänet nimitettiin samalla ulkoasiain .varakomissaariksi. Hänen mukanaan Yhdysvaltoihin matkusti hänen englantilaissyntyinen vaimonsa, Ivy Litvinov, jonka kanssa hän niern naimisiin Lontoossa ollessaan. t"SJ lähettiläs saapui toisen kerran Vhd>^ valtoihin aikana, joka on paljon kn^ tiUisempi hänen maalleen kuin mi oli aika ^933. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-08-22-02
