Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 28, 1940

              P
E
U
•S
T
T
T
U
Canadan suamalaisten viikkolehti
m
A'?
1
9
3
5
Ivo; 52 1940 LAU.ANT-JUEXA. JOULUKUUN 28 PÄIVÄNÄ 1940
1 9 4 1
Taasen meni vuodenpäivät
, ''joiva turhaan kerrassaan/."
Sinne hyvät, pahat jäivät,
Het, harmit-haudataan.
MiUta niinpä;pääse, emme;^:
matkakuvat vielä jää,:. :
yhtä murhein katselemme,
toinen toki lämmittää. ,
Moni katinis rakennelma
raunioina ehkä on,
suurempikin suunnitelma
kärsi kolkon tuomion.
: Pieni afkipyyde, sek ifi
siirtyi ehkä huomiseen;
mutta imitcn petyimmekin,
äika rientää, edelleen i .
• Joko suomi tahi suosi
manan'saanut matkallaan,
edessä on taisi vuosi, •
johon toivein tartutaan.
Toivein, järjin, toimin lujin,
mikä liekin tie ja työ,
lupauksin uudistuvin:
meitä kohtalo ei Ivö!
Kphoapime thurrokosta,
allikosta aina vain,
kylmästä ja pimennosta •
yksin, kaksin, rinnakkain! AP.
Suor/ienuusijl^e^^^
tkddmmsi StMm^^
• nl Siwmen>:fa Neuvost^^
^ alkamisestarsMkk^^^
• virkaa KäUionlJ^^ ja
•'- halien., erpf;i!wa<M^
• presideMkii^}:^§6^
oli ylioikeuden tuomari X^astreni jon­ka
monet otaksuivat tulevan valituk­si,
mutia eäellisenäpäivänä olivat va­litsijamiehet
(300) puoluekokouksis­saan
päättäneet kannattaa Rytiä, jo­ka
sitten saikin 280 ääntä. Lakien
mukaan hän tulee olemaan virassa
• Kalliolle kuuluneen virkakauden lop-
- puun, joka päättyy ' maaliskuussa
. 1943. • • y •
?^yti:on 51 ikäinen. H ollut
' johtavia miehiä Suomen asiö^^^ lähes
' 20 vuotta, m.my Suomen pankin joh­tajana,
rahaministerinä (häntä pide-täänkin
yhfenä Eufopan etevimmistä
finanssimiehisiäj ja sittemmin pää­ministerinä
JM^e.:-
(Suomen lähimmän naapurin,
Xeuvostoiiiton, sanomalehdistö oli
vanää ennen neuvonut Siiömeä valit­semaan
presidentin, joka takaa nor­maaliset
3rstaväriiset suhteet naapuri­maiden
kanssa ja välttää seikkailujen
tuhoisaa tietä sekä kaikenlaisia kokei-
Juja Suomen ulkopolitiikassa.)
ELSASSISSA, jonka Hitler äsket­täin
julisti Saksaan liitetyksi, on ollut
neijä päivää kestävä yleisten ja yksi­tyisien
kirjastojen "puhdistus". A-sukkaita
on kehpitettu luovuttamaan
viranomaisille "alhainen ranskalainen
kirjallisuus jä kaikki provokaattori-set
Saksanvastäiset teokset" sekä
liäyttäniään' ;tästedes - yjksihomaän
saksalaisia kirjojal Kaikki luvatto-niat
kirjat poltetaan.
NORJALAISIA mielenosoittajia
ja kapinoitsijoita, jotka eivät ole tyy­tyväisiä
natsikomentoon, raahataan
vankileireille. Quislingin hallitus on
. virallisesti myö^ perustaneensa
. varftfleirejä "kasvattaakseen", van­gittuja
norjalaisiä. Tätä pidetään
Quislingin yrityksenä osoittaa natsi-
. laisille isännilleen, että hän voi pa­kottaa
norjalaiset taipumaan. Siitä
huolimatta, kerrotaan. Quislingia
vastustavien julisteiden levitys on '
saavuttanut sellaisen laajuuden, ettei •
julisteiden repijät ehdi niitä poista­maan
niin paljon kuin niitä ilmaan­tuu.
— Yleinen käsitys on -sellainen.
—JÄP.\NILAISTEN kerrotaan vii­me
kuussa kylväneen ruttobasilleja
kolmeen kiinalaiseen kaupunkiih —
Kinghwan, Ninghsien ja Chuchow.
Lentokoneista laskettu aine nä3rtti il­massa
valkoiselta savulta, mutta
inj^Jiän- se muistutti
kälaiimätiä. Kiinalaiset lääkärit to­tesivat
siinä olevan ruttobasilleja. Sen
jälkeen näissä kaupungeissa ilmenikin
rauhasruttotapauksia.
että jos Quisling erotetaan, niin nat­sit
luopuvat kansallishallituksen yl­läpitämisestä
ja julistavat suojelus-valtion.
SUOMEN 'LAPISSA^ toimitetuissa
geologis^^Sat^tiMumiiksissa on todettu,
että siellä pn sinkkiäi nikfceUä, ku-
Paria jar kuitata.! Eräiltärpaikkakun--
oilta löydetyissä^kai^au^
on arvioitu:ole^.T^Sp ku-
Pärimalmia; • ....
Ross'-hanhien pesimispaikan löytäminen on ollut lintitieteilijäin vaivana noin
kahdeksankymmentä vuotta ja turhaan sitä ovat pohjoisen tutkijat ja met­sästäjät
etsineet, kunnes vihne kesänä sattumalta kaksiHudsor^sBay Co:n
virkailijaa teki tuon löydön: Erään^ nimettömän järven nimettömältä-saarelta
kartoittamattomalla Perry Riverin alueella löysivät he noiden fianhien pesiä
ja ottivat^nukaarisa.pari lintua ja vUsr munaa» jotka nyt-ovt Kamallismu^.
seossa/Ottautassa..^ Nämä linnutialyehthat.Saaamentossa ja Saiyloaquin
laaksossa CaUfonuassai.4imne^^^^^
jäämerenrflnnaltaMpi A^^^^ .
KYÖSTI KALLIO
entinen Suomen-presidsfitti, joka koi'
me viikkoa sitten erosi virastaan sai­rauden
takia, kuoli sydänhalvaukseen
t.k. 19 p:n iltana Helsingin rautatie»
asemalla. Hän oli päivällä osaUistU"
nut useihin virallisiin tilaisuuksiin^ m,
m. esiintynyt juuri valitun uuden pre-sidentin
Risto Rydin vastaanotossa
presidentin palatsissa jä oli nyt. mat­kalla
maatilalleen NiVa^asia, yanhaän
kotiinsa, jossa äiköi viettää vätthuu-tensa
päivät syrjään vetäytyneenä
julkisesta elämästä. A jettuaan vai­monsa
kanssa Helsingin katujen läpi
tuhansien ihmisten toivottaessa on­nellista
matkaa ja asfeltuaan asema­sillalle
asetetun sotilaskunniavarton
läpi hän kääntyi ympäri ja lausui hy­myillen:
"Hyvästi, kiitos kaikesta l"
Samassa hän tarttui rintaansa, hor­jahti
ja kaatui kenraali Mannerhei­min
syliin. Rouva Kallio oli odotus­huoneessa,
johon hänen miehensä ruu­mis
kannettiin.
Kallio oli vuosikymmeniä maalais­liiton
johtajana ja eduskunnan jäse­nenä,
osallistui hallitukseen m. m,
pääministerinä, kunnes 1936 tuli va­lituksi
Suomen presidentiksi. Hän oli
monessa suhteessa edistysmielinen ja
talonpoikaistonkin tarpeita ymmär­tävä
mies, siitäkin luonnollisesta
syystä, koska oli maalta lähtöisin ja
aikoinaan, toisin kuin monet presi­dentit,
puskenut töitäkin kotipelloil­laan,
niityillään ja ojillaan. Hän oli
kuollessaan 67 vuoden ikäinen.
VAINAJATKIN tarvitsevat mat-
' kapassin. Sveitsin, Belgian, Egyptin,
Ranskan, Saksan ja Italian välisen
sopimuksen mukaan näiden maiden
läpi kuljetettavien kuolleiden pa^it
täytyy ,olla laillisessa kunnossa ja.
ruumiit täytyy kuljetfaä metalliar<
kuissa.
USKONNOLLISISTA tai oman-tuohon
syistä on Manitobassa noitf
. 800 nuorta miestä, enimmäkseea
mennoniittain uskonnolliseen lahkooii
kuuluvia, pyytänyt vapautusta sota­palveluksesta.
Heidän anomuk^iaafl(
on jo käsitelty yli 50.
4
i! i • m