1937-08-28-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kellotapuli ilman kitttkoa
Canpäan suonialatsUn kaunokirjallinen
vpkkölehti >
Tilaushinnat:
1 vk. $2.00
6 kk. . ...... 1.1Ö
3 kk. J60
Ulkomalile
1 ,vk. $3.00
.6:kk. 1,65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen "»'iikon lauantaina
12-sivuiseria. sisältäen parasta
kaunokirjallista lyettavaa kaikilto^fiOoil-ta.
•
• Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä ^ jo 1^^-
nään.
Kustantaja: Vapaus PublishilngjGo.
Ltd.
Liekkiin aljotut kirjoitukset .osoitettava:
,
P.O. Box 69
Tähdellä «ö] merkittyjä kirjpituksia
2ainattaessa"on .alkulähde ehdottoinasti
mainittava.
; Olemme saaneet vasi.auksen viime
numerossa olleeseen a}an viet^tehtä-
•liään eräältä. 10-vuotiaalta tytöM
ja mstatis oli aivan oikein. liQiitQS
vain, Helen, tutki edelleenkin; tiEK-klÄ.
Jnlkaisemme siinä aina pikhu
^Janvietetehtä^ä, kunhan saamme
niitä käsiimme. Siinä spmil'
la voit ainakin silmäillä ^ktivat,
!'fKJslkuri-Kassun" ja muuta ^^sellais-tä,
vaikka et vielä osaisikaan suomen-kieltä
lukea. Opettele kuitenl Pyydä,
äidiltä apua, kyllä hän antafl.
Kun jotkut avustajamme kirjoittavat
pitkän pitkiä pakinoita joistain
kysymyksistä, useinkin vain hyvin
iurJ^anpäiväisistä asioista, joilla —
suoraan sanoen — ei ole ^ttitään
merkitystä, niin täytyy meidän sanoa,
että emme voi julkaista niitä enem-
^ pää. Useatkin kirjoittajamme ovat
ryhtyneet kokonaan pakinoimam, joien
Lit^Ki on aivan •'pakinoita"
täynnä. Julkaisemme tästälähtkn
hain lyhyet, asialliset pakinat. Sen
kokoiset, kuin Sirpa-serkun pa.kitiat-kin,
ovat varsin riittäviä yleensä)iai-kista
pakistavista asioista. Mmtitut
pitkät pakinat eivät kiinnosta kuin
mahdollisesti niiden kirjoittajaa ja
sitä, jolle pakina on aiottu ja SiMi
toiseksi, koska me emme voi jpitkiä
pakinoita käyttää, niin niiden, lyhentäminen
tuottaa mahdollisesti ntieli-pahaa
niiden kirjoit ta jUc, jota mc; emme
halua: Kertomukset ja runot oi>at
aivan paikallaan ja luonnollisesti joku
pakinakin aina silloin tällöin^
tHiuttaykuten. saji20tt4i,: pakina -tulee- rajoittaa'^
verrattain lyhyeen nmetoon.
Tällä ei ole tahdottu loukata ketään,
vaan sanoa asia sellaisenaan kuin se
•on ja toivomme kaikkien LIEKIN V5-
'tavien ottavafitätnän huomioonsa, v
Olemme saam-ct käytctiäväksem-me
kuvau, joka au etmivuUa. Siinä
,on< neljä miestä, joista CoJiadan
Mansa saa, oUa ylpeä. Ile ovat mitä
tnaoimue poikia, jotka .^vat xwhniit
it&raamaan työmä ja i^oimansa Es-ipanjan
koftsan aviista^niseksj, Xos-lammehcHle
lakkiamme.'
Toivöfimie kaikäle HEKIN
'iotUe farasia tmmmiaiarmm Espan-jamkiMsan
avttSjktfHiseksi,
tOIMITrAJA..
^^k^i^iUaa^uot ^iMkflkurimn ^mon mfft^m
^imtamssa '^msmn Mo^lmr^^^ ^i^^i^, ^,^,nmt-
!j0hniFuUer-mm^nen,nmsmtmMt'ftli, hänilim.ässafmkM^vnf^ta ^m.
eri maabdo.
KÄSIT;V^KSET naisteo; yhteiskMn-ixaUisista
oikeuksista, ennen kaikkea
, oikeudesta itsenäiseen työhön ia toimintaan
tasavertaisena mieheiiä; kanssa,
ovat jäJUeen.viime aikojnä yanhpis-sa
,; kulttuurimaissakin osoittaneet
Is^ahteen peräti vastakkaiseen ; leiriin
.jakautumisen merkkejä. fTarpeetopta
i Jiaätä* mitä, näistä toimen edustaa:, nai-
; nen, varsinkin naimisissa ole.va,
, luiij kotiin ja. perhe^Ue^nijes; hoitakoon
; kaiken j ulk isen ja; kodin yjkopuoleila
olevan, iltsestäänsselyä.ä, miten;.lijoh-talokk^
atolisivat jälleen:naisiUe-käy-
>. tännössä täi?iän periaatteen sov^Jl,ut-tamisen
.seuraukset.
, :IiimiskwB»an_^he;j.kisliä kehitystä
johtavat: miehet jarnaiset ovat yksi
Vtoisensa jälkeen lausyiieet,näisj;ä.'ky-symyksi^
tä tötjmdejlisen -^a : inhimil-liisestikin
aryQvaltaisen ajatuksensa.
1 Lalnaamnie seur^yas^ näiltä ^ erään
; huomattavipTnian, : tanslvalaisen filo-soiih
U.arald iHöjjdingin eräitä lausuntoja.
•'Vihdoin on meidän päivinämme
useissa maissa ,avautunut naisille
pääsy varsin monille toimialoille,
joita aikaisemmin voitiin ajatella
ainoastaan miesten hoitamiksi..
Heitä;työskentelee nyt lääkäreinä
asianajajina, pappeina, tieteellisinä
•tutki jo.ipa, insinööreinä, konttoristeina,
asemapäällikköinä- ine.
ja he ovat saaneet kunnallisen ja
: poliittisen äänioikeuden. Siten on
taivattii naiselle tietä aivan toisenlaiseen
ckebitykseen ja toisiin
elinehtoihin kuin ne, joita entiset
•" iajat pitivä Monet
iCSittävät kuitenkin vielä tärtän
^ Yttnxeisen työnjaon välttämättö-myyteeri'^
kohdistuvia,
efailyksjä. ^
Oft sitäkin mielerikiintoisemp^
tatkiä- t3ta kj^ymykstä/ kun nai-sen
aseman voi sanoa -sopi\'an ih-m^
uvun. eettisen kehityksen
mittapuuksL .RrÄ^alainen kehuskeli,
jiohteleviansa,. allista: par^-
min vkiiin barbaari, , roomal^iijen
kehui itseänsä sapial^aper^^
kreikkalaiseen verraten - ja'kestitty
vuorostaan; roonxalaiseen .veriia-ten.-
*
Historia osoittaa kuitenkin, ,€t-tei
naisen asemaa, ^ri aikpi.na: ijiää-
' rää ainoastaan talou.dejiijjjen ja;SO-
-slälinen työn ja;kautumine;U, yaan
myöskin ylei^n sivistyksen .ja
. henkisen ^lämän koko luontie.
^^IjUoin ilmenee .suuria' j^atteita,
AJotka; koskettavat syyästv ihmiselämää,
ilmenee samalla itaipunMJsta
pitää miehiä ja naisia s^m^^rvoi-siria."
^]VIiettikää, punnitkaa,: onko OJikem
sanottu?
Monet tunnetut kaskuiQSoitt^yat,
ettei rautateiden alkuaikoina - osattu
.sanottayästikaan aavistaa niiden, sit-,
temmin tapahtunutta kehitystä. Seuraava
asiaa A^alaiseya; juttu, i joka ei
ole ennestään ollut julkisuudessa'tunnettu,
on ollut eräässä Englannin rautateitä
käsittelevässä teoksessa.
1840-luvulla teki Lontoon ja:Bristolin
välilg •rautatieliikennettä harjoittamaan
ryhtynyt yhtiö — rä^n
nimenä on nykyisin Great Western
Raihvay — 99 vuodeksi sopimuksen,
jolla erääUe raviptoloitsijalle ^myönnettiin
oikeus ravintolan pitänjiseen
Swuidon.in kylässä, olevalla asemalla,
joka on radan puolimatkassa. B^vin-toloitsija
vaati varmuud^ii Ahoksi so-pinvukseen
kohdan, jonka mukaan
mukaan kaikki junat pysähtyisivät
mainitulle asemaljle kymmeQeliSi minuutiksi.
Kun rata oli pjtM.pJi tuollainen
pysähtymiiiein tarpeen ,Yagitima
ci yain S^indonissaya^,Uhaksi muuallakin
matkan.yarreIla4onka Yuoksi
kontraliti ary^ematta kirjpi|:ettiin.
Mutta sittemna^x i u ö ^ t ^ ^ kul-
Onko lukija huomannut) etta aUe.
iffi^jpittanut- on ollut ^
tä^^kka nimittävät lorvikatariksi
mu^^ammä en hienostele, vaan sanan
täyiiellä syyllä laisktmdcksi. Olen
0fiJ?ääs saanut nipun kirjeitä ja sen
sijaan, että olisin vastannut niihin heti^
olenkin' laiskuudessani siirtänyt
uiiden vastaamista päivästä toiseen
kuin Puurin vaari, kuolemaansa. Mutta
nyPiyödä rojautin laiskuutta kor-
,valle ja aloin kriivatai.. Olisi kyllä
.oikeus ja kohtjitis, että kirjoittaisin
teille kaikille erikseen, mutta ette
ikflhte :mitu,mi^
/Mrijeenm s/amflssa kuoressa, vai?
^^ySJitf n ensiksi Kaija MaisaJk
;Jiij^s,0jfjki90l:!Mi pitänyt ollen-ikQ
§rt0ff^y0W^^^^hemvuoroa^^^
^kmmellut qm^iä .puolta .pitm-
,npäsfi, sjllä^s^lhkesta ^puheesta ptm
ipMmiJäAkif^nkle^ vaikka kahvi
jiäähtyisi^m. Mkhet pitävät aina
:;Sumtä:MUta>mtä,,että me akat. etn-itrpe
ipm^ fMs^kmn •yksimielisyytm
fJie^k^fifimme,Mi:-^^^^^^ kysymys mis-
'tä ttidhm^.ay mHtta mikäli minä olm
Qsf^itfl iS^mm?^^ i>l€n tullut kun-
Mmme jpms itmhmm- Nimkmp-
.fiun 0pt^isep0iffqemuorosiM^ suh
ly^fi iio^n i^Äyfj^m y/tteisymmänyk-
^yjk^ssmiMmt, .fljattekvat SO-
}^jtt^nMt^ liMU^ syntymqp$-
väkuiStmtfii! i^l^n •0i€lelläni,^muii<i
;ä^t^o im^iQmt kkyilin isoprpö^-
^d^fiy.^Ufl.mfmnteMhin senyni^-
.rifle,^^:$ijMyinm^nh^ mimdle-Md
jaff^ JJMP s4Jtie^? Minut oli- .4{ut'
mtiu^s^f^^0ivtlle ja kun tuU-kd-sm
.m,oro> itjäyttyi tiiöytä^nm ,piirii'
j0kShkttä>ni^:en.enää sopinut. Sm
.sftten )jäf€:si4, J^^^ olivat jm-ne^
t,s0fdä iporot pannusta. En ty-
Mmyls^ftä, oikein hyvää, joten laita
:mM5P!päytM,(että,minäkin siihen so-yfn-
Sfttmimjdille. Joo, kyllä pn tosi,
. ^ttäihMkim onhyvä pila kun onjar-
M: Mellp . sen. kokenut. Minm
jfi it^fl %!»oin ja minä teen,
\ml^ ymmti •. f^Msi ^ieli räjäh0,
eitjä asmn.sen.te:hdä<ihnan käskijää'
iMm.jJmhi;ktfimkm
.iUfi^hj^^^^ viisaat^euvo- .
Vfti,,,p0siikun rkirjoitau näitä p^j
,9m0amä. Sillm toimin tyhmän
fiMfP^Miheen.
' Ji^ paperi, täytyy
iettm.
• S^PA-SERKKU.
kea yhä vnopeammin ja nopeammin.
Lopulta, kävi myös tuo pakollinen: pysähtyminen
Swindonissa yhä hanka--
lammaksi.''"Sopimus oli kuitenkin
selvä .eikä sitä voitu rikkoa, ^'aan
jokainen : matkustajajuna pysähtyi
SwiAdonissa kymmeneksi minuutiksi
aina Vuoteen 1895. Tällöin kuiten-kin
tilanne kävi yhtiölle sietämättömäksi,
jonka vuoksi se katsoi parhaaksi
ostaa itsensä vapaaksi tuosta
sopimuksesta,; joka olisi ollut voimassaa
-vielä vi:5 vuotta. Ajattelematon
sitaumus.tull#löin maksamaan yö-tiöHe
10P,000 puntaa. ^
LENINGRADIN tiedemiehet p^at
k p i i ^ t J^oki^lman vallankijnjou^
alisia FMUoia, -^Panlaskuja.
;p^??eita,Ji,e.--k,ikkiaan^^^
: p i e t t ä . .Kajkki *ntä ovat syntS^
jm;
tyksen aikana.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 28, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-08-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370828 |
Description
| Title | 1937-08-28-02 |
| OCR text |
Kellotapuli ilman kitttkoa
Canpäan suonialatsUn kaunokirjallinen
vpkkölehti >
Tilaushinnat:
1 vk. $2.00
6 kk. . ...... 1.1Ö
3 kk. J60
Ulkomalile
1 ,vk. $3.00
.6:kk. 1,65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen "»'iikon lauantaina
12-sivuiseria. sisältäen parasta
kaunokirjallista lyettavaa kaikilto^fiOoil-ta.
•
• Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä ^ jo 1^^-
nään.
Kustantaja: Vapaus PublishilngjGo.
Ltd.
Liekkiin aljotut kirjoitukset .osoitettava:
,
P.O. Box 69
Tähdellä «ö] merkittyjä kirjpituksia
2ainattaessa"on .alkulähde ehdottoinasti
mainittava.
; Olemme saaneet vasi.auksen viime
numerossa olleeseen a}an viet^tehtä-
•liään eräältä. 10-vuotiaalta tytöM
ja mstatis oli aivan oikein. liQiitQS
vain, Helen, tutki edelleenkin; tiEK-klÄ.
Jnlkaisemme siinä aina pikhu
^Janvietetehtä^ä, kunhan saamme
niitä käsiimme. Siinä spmil'
la voit ainakin silmäillä ^ktivat,
!'fKJslkuri-Kassun" ja muuta ^^sellais-tä,
vaikka et vielä osaisikaan suomen-kieltä
lukea. Opettele kuitenl Pyydä,
äidiltä apua, kyllä hän antafl.
Kun jotkut avustajamme kirjoittavat
pitkän pitkiä pakinoita joistain
kysymyksistä, useinkin vain hyvin
iurJ^anpäiväisistä asioista, joilla —
suoraan sanoen — ei ole ^ttitään
merkitystä, niin täytyy meidän sanoa,
että emme voi julkaista niitä enem-
^ pää. Useatkin kirjoittajamme ovat
ryhtyneet kokonaan pakinoimam, joien
Lit^Ki on aivan •'pakinoita"
täynnä. Julkaisemme tästälähtkn
hain lyhyet, asialliset pakinat. Sen
kokoiset, kuin Sirpa-serkun pa.kitiat-kin,
ovat varsin riittäviä yleensä)iai-kista
pakistavista asioista. Mmtitut
pitkät pakinat eivät kiinnosta kuin
mahdollisesti niiden kirjoittajaa ja
sitä, jolle pakina on aiottu ja SiMi
toiseksi, koska me emme voi jpitkiä
pakinoita käyttää, niin niiden, lyhentäminen
tuottaa mahdollisesti ntieli-pahaa
niiden kirjoit ta jUc, jota mc; emme
halua: Kertomukset ja runot oi>at
aivan paikallaan ja luonnollisesti joku
pakinakin aina silloin tällöin^
tHiuttaykuten. saji20tt4i,: pakina -tulee- rajoittaa'^
verrattain lyhyeen nmetoon.
Tällä ei ole tahdottu loukata ketään,
vaan sanoa asia sellaisenaan kuin se
•on ja toivomme kaikkien LIEKIN V5-
'tavien ottavafitätnän huomioonsa, v
Olemme saam-ct käytctiäväksem-me
kuvau, joka au etmivuUa. Siinä
,on< neljä miestä, joista CoJiadan
Mansa saa, oUa ylpeä. Ile ovat mitä
tnaoimue poikia, jotka .^vat xwhniit
it&raamaan työmä ja i^oimansa Es-ipanjan
koftsan aviista^niseksj, Xos-lammehcHle
lakkiamme.'
Toivöfimie kaikäle HEKIN
'iotUe farasia tmmmiaiarmm Espan-jamkiMsan
avttSjktfHiseksi,
tOIMITrAJA..
^^k^i^iUaa^uot ^iMkflkurimn ^mon mfft^m
^imtamssa '^msmn Mo^lmr^^^ ^i^^i^, ^,^,nmt-
!j0hniFuUer-mm^nen,nmsmtmMt'ftli, hänilim.ässafmkM^vnf^ta ^m.
eri maabdo.
KÄSIT;V^KSET naisteo; yhteiskMn-ixaUisista
oikeuksista, ennen kaikkea
, oikeudesta itsenäiseen työhön ia toimintaan
tasavertaisena mieheiiä; kanssa,
ovat jäJUeen.viime aikojnä yanhpis-sa
,; kulttuurimaissakin osoittaneet
Is^ahteen peräti vastakkaiseen ; leiriin
.jakautumisen merkkejä. fTarpeetopta
i Jiaätä* mitä, näistä toimen edustaa:, nai-
; nen, varsinkin naimisissa ole.va,
, luiij kotiin ja. perhe^Ue^nijes; hoitakoon
; kaiken j ulk isen ja; kodin yjkopuoleila
olevan, iltsestäänsselyä.ä, miten;.lijoh-talokk^
atolisivat jälleen:naisiUe-käy-
>. tännössä täi?iän periaatteen sov^Jl,ut-tamisen
.seuraukset.
, :IiimiskwB»an_^he;j.kisliä kehitystä
johtavat: miehet jarnaiset ovat yksi
Vtoisensa jälkeen lausyiieet,näisj;ä.'ky-symyksi^
tä tötjmdejlisen -^a : inhimil-liisestikin
aryQvaltaisen ajatuksensa.
1 Lalnaamnie seur^yas^ näiltä ^ erään
; huomattavipTnian, : tanslvalaisen filo-soiih
U.arald iHöjjdingin eräitä lausuntoja.
•'Vihdoin on meidän päivinämme
useissa maissa ,avautunut naisille
pääsy varsin monille toimialoille,
joita aikaisemmin voitiin ajatella
ainoastaan miesten hoitamiksi..
Heitä;työskentelee nyt lääkäreinä
asianajajina, pappeina, tieteellisinä
•tutki jo.ipa, insinööreinä, konttoristeina,
asemapäällikköinä- ine.
ja he ovat saaneet kunnallisen ja
: poliittisen äänioikeuden. Siten on
taivattii naiselle tietä aivan toisenlaiseen
ckebitykseen ja toisiin
elinehtoihin kuin ne, joita entiset
•" iajat pitivä Monet
iCSittävät kuitenkin vielä tärtän
^ Yttnxeisen työnjaon välttämättö-myyteeri'^
kohdistuvia,
efailyksjä. ^
Oft sitäkin mielerikiintoisemp^
tatkiä- t3ta kj^ymykstä/ kun nai-sen
aseman voi sanoa -sopi\'an ih-m^
uvun. eettisen kehityksen
mittapuuksL .RrÄ^alainen kehuskeli,
jiohteleviansa,. allista: par^-
min vkiiin barbaari, , roomal^iijen
kehui itseänsä sapial^aper^^
kreikkalaiseen verraten - ja'kestitty
vuorostaan; roonxalaiseen .veriia-ten.-
*
Historia osoittaa kuitenkin, ,€t-tei
naisen asemaa, ^ri aikpi.na: ijiää-
' rää ainoastaan talou.dejiijjjen ja;SO-
-slälinen työn ja;kautumine;U, yaan
myöskin ylei^n sivistyksen .ja
. henkisen ^lämän koko luontie.
^^IjUoin ilmenee .suuria' j^atteita,
AJotka; koskettavat syyästv ihmiselämää,
ilmenee samalla itaipunMJsta
pitää miehiä ja naisia s^m^^rvoi-siria."
^]VIiettikää, punnitkaa,: onko OJikem
sanottu?
Monet tunnetut kaskuiQSoitt^yat,
ettei rautateiden alkuaikoina - osattu
.sanottayästikaan aavistaa niiden, sit-,
temmin tapahtunutta kehitystä. Seuraava
asiaa A^alaiseya; juttu, i joka ei
ole ennestään ollut julkisuudessa'tunnettu,
on ollut eräässä Englannin rautateitä
käsittelevässä teoksessa.
1840-luvulla teki Lontoon ja:Bristolin
välilg •rautatieliikennettä harjoittamaan
ryhtynyt yhtiö — rä^n
nimenä on nykyisin Great Western
Raihvay — 99 vuodeksi sopimuksen,
jolla erääUe raviptoloitsijalle ^myönnettiin
oikeus ravintolan pitänjiseen
Swuidon.in kylässä, olevalla asemalla,
joka on radan puolimatkassa. B^vin-toloitsija
vaati varmuud^ii Ahoksi so-pinvukseen
kohdan, jonka mukaan
mukaan kaikki junat pysähtyisivät
mainitulle asemaljle kymmeQeliSi minuutiksi.
Kun rata oli pjtM.pJi tuollainen
pysähtymiiiein tarpeen ,Yagitima
ci yain S^indonissaya^,Uhaksi muuallakin
matkan.yarreIla4onka Yuoksi
kontraliti ary^ematta kirjpi|:ettiin.
Mutta sittemna^x i u ö ^ t ^ ^ kul-
Onko lukija huomannut) etta aUe.
iffi^jpittanut- on ollut ^
tä^^kka nimittävät lorvikatariksi
mu^^ammä en hienostele, vaan sanan
täyiiellä syyllä laisktmdcksi. Olen
0fiJ?ääs saanut nipun kirjeitä ja sen
sijaan, että olisin vastannut niihin heti^
olenkin' laiskuudessani siirtänyt
uiiden vastaamista päivästä toiseen
kuin Puurin vaari, kuolemaansa. Mutta
nyPiyödä rojautin laiskuutta kor-
,valle ja aloin kriivatai.. Olisi kyllä
.oikeus ja kohtjitis, että kirjoittaisin
teille kaikille erikseen, mutta ette
ikflhte :mitu,mi^
/Mrijeenm s/amflssa kuoressa, vai?
^^ySJitf n ensiksi Kaija MaisaJk
;Jiij^s,0jfjki90l:!Mi pitänyt ollen-ikQ
§rt0ff^y0W^^^^hemvuoroa^^^
^kmmellut qm^iä .puolta .pitm-
,npäsfi, sjllä^s^lhkesta ^puheesta ptm
ipMmiJäAkif^nkle^ vaikka kahvi
jiäähtyisi^m. Mkhet pitävät aina
:;Sumtä:MUta>mtä,,että me akat. etn-itrpe
ipm^ fMs^kmn •yksimielisyytm
fJie^k^fifimme,Mi:-^^^^^^ kysymys mis-
'tä ttidhm^.ay mHtta mikäli minä olm
Qsf^itfl iS^mm?^^ i>l€n tullut kun-
Mmme jpms itmhmm- Nimkmp-
.fiun 0pt^isep0iffqemuorosiM^ suh
ly^fi iio^n i^Äyfj^m y/tteisymmänyk-
^yjk^ssmiMmt, .fljattekvat SO-
}^jtt^nMt^ liMU^ syntymqp$-
väkuiStmtfii! i^l^n •0i€lelläni,^muii itjäyttyi tiiöytä^nm ,piirii'
j0kShkttä>ni^:en.enää sopinut. Sm
.sftten )jäf€:si4, J^^^ olivat jm-ne^
t,s0fdä iporot pannusta. En ty-
Mmyls^ftä, oikein hyvää, joten laita
:mM5P!päytM,(että,minäkin siihen so-yfn-
Sfttmimjdille. Joo, kyllä pn tosi,
. ^ttäihMkim onhyvä pila kun onjar-
M: Mellp . sen. kokenut. Minm
jfi it^fl %!»oin ja minä teen,
\ml^ ymmti •. f^Msi ^ieli räjäh0,
eitjä asmn.sen.te:hdä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-08-28-02
