Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 7, 1942

              1942 L A U . \ y T A I X A , MARRASKUUN 7 PÄIVÄNÄ Sivu 11
nia
ähthi-::::};;
Ulin ci:-;;i,i
'ahii5t:.:j>::t.
an rryuii
o or. olla
n.
'kkcr .W-län
-vur- I
'^cui::^ it-
'WC, joiia
uc^m it-
'ta k h!?
. mi.
ks[ Gdi-
CLME
ti ?äh-
1 :e öli
iUU-
1 rort
:-eik.
i Ta-
;a a l -
/ästi,
kuu-
•/as-
}ääs-
•iet-
Home rasvan valmistajana Mitä sirkuseläimet syövät
Vatsataudit - sopiva ravinto paras lääke
Cöjan suuren ryhmänsä muodosta-
>t «tsataudit. Koska näissä sai-on
Pesitytynyt juuri it^e. rupan-
!^tuskanavaan. on ymmärrettävää,
ejS ruokajärjestykseUä tässä on suu-lip
merlptys. •.
Vatsakatarrin tavalhsimpia syita
prat liian happamet, suolaiset ja vah­vasti
maustetut ruoat sekä pilaantu-
-gista ruoka-aineista valmistettu ra-nnto,
Diii^ myös huonoksi pureksittu,
yjttäin kuumana tai kylmäria nautittu;
n](*a sekä suuret ja haryät rupkaan-jjoSset.
Myös o n otettava huomioon,
että toisilla ihmisillä on erikoinen tai-
Dumus vatsakatarreihin. Lisäksi mai-
I äittakoon. että vatsakatarri usein e-
[ siintyy muiden tautien esirn. .pitkällis-tfjj
sydän- j a munuaistautien yhtey­dessä.
Vatsakatarripotilaalle ruokajär-jestystä
laadittaessa on siis vältettävä,
edellämainittuja vatsalle vahingollisia
ruokalajeja j a koetettava syödä ruoka
"sopivan "lämpöisellä, hienoksi purek-
^ttuna ja mieluimmin pieninä, mutta
f "iceainpinä äterioihär" Sitäpaitsi rajoi­tetaan
hiilihydraattipitoista ruokaa,
.peninoita j a jauhoruokia, koska ne ai­heuttavat
epänormaalisen käymisen.
Myöskin liian rasvaiset ruoat vaikeut-tawt
nioansulatusta. Ne jätetään siis
pois. Erittäin tärkeätä on välttää kai­kenlaista
ruoan paistamista ja käris­tämistä,
sillä senkautta rayinnpn sula­minen
yhä enemmän vaikeutuu. Vatsa­katarripotilaalle
sopivat seuraavat hel­posti
sulavat ruoat: maito, pehmeäksi
keitetut ja raa'at munat, linnun ja
vasikan liha, lihaliemi, maksa, kevyet
jauhoruat ja valkoinen teipä..yähitel-lea
voi siirtyä tavalUseen sekaruokaan.
Yksityiskohtaisempaa rucrica järjestys­tä
on vaikea antaa, sillä on otettava
huomioon k u n k i n sairaan yksilölliset
erikMsuudet. Jokin niokalaji, joka so­pii
toiselle, ei sovikaan toiselle. Parhai­ten
tästä itse kukin omien, kokemusten,
sa kautta pääsee selville .'
Läheisesti vatsakatarrkt kanssa yh­teydessä
ovat yatsalaulkun liikahappoi­suus
ja toiselta puolen haPQn puute.
Tämäji toteanäin^ii önäirioastiiari lää­kärin
tehtävissä. Aivan terveelläkin
ihmisellä saattaa happoa pila joko lii­an
paljon tai liian vähän, ja nämä
eivät tietysti tarvitse vDtiinkäänlaista
hoitoa, mutta toisissa tapaiiksissa voi
siitä olla suuriakin vaivoja.
Liikahappoisuuteen ovat rasvaa sisäl­tävät
ruoat edullisia mahanesteen erit-trmlstä
ehkäisevän vaikutuksensa ta­kia,
lisäksi maito kasvisruoat ja
vähäsuolainen ravinto. Erikoisen sopi­via
ruokia siis ovat: kerma, voi, ruoka­öljy,
juusto, munat sekä näistä valmis­tetut
vanukkaat, vellit jne. Yleensä
juoksevat ruoat ovat edulliset käyttää.
Kiellettyjä ovat karkeat ruoka-aineet,
kaikki vahvat mausteet, väkijuomat,
happamet ja vahvasti suolatut ruokaai-neet.
Hapon puuttuessa on mikäli mahdol­lista
syötävä muhennosruokaa (peru-namuhennosta,
munakokkeUa yjnO,
liha ja kala keitettyinä (ei paistettui­na),
lihalientä, munia, voita sekä mai-toveUejä.
puuroja, vanukkeita, edel­leen
keksejä, paahdettua vehnäleipää,
Mippuja, ranskanleipää — kimupu-ja
kermaa maidon asemesta.
Ruoan valmistukseen tulee käyttää
mahdoUisimman vähän rasyaa, sensi­jaan
lisätään rasva sienunoisenaan
mokaan. Nautittava happamia tip­poja
ohjeen mukaan.
Vatsahaavan hoidossa ainoastaan
pakari voi päättää, millä asteella voi­jan
rajoittua vain maljaiaufckua sääs-
«yaan ruokajärjestykseen vai onko
niidyttävä leikkaukseen, Nykyisen kä­sityksen
mukaan syntyy vatsahaava,
^ Q h a n vatsakatarrin pohjalle. Näin
ouen on siis ruokajärjestys- tässä pää-
Purteissään samanlainen kuin tavaUi-
^ vatsakatarrissa. Taudin vaka-
™udesta ja mahalaukun", suuremmista
muutoksista johtuu, että hoito on kui-
^^n ankarampaa- ja vaativampaa,
^»m on vatsalaukussa lisäksi liika-fJ>
Poisuutta. joten siis hoito on jär-
^ t t a v ä , kuten yllä on mainittu,
ta i!^' Jolt^aisella meistä on kokemus­ko,^
t^^^^ suoUkatarrista. Etenkin
esaicuumalla, joUoinka ruoka-aineet
'posti pUaantuvat ja syödään puoli-
'"^^joja ja hedelmiä, ei sitä ole
t„ helppo välttää. rfTämän niin
j^aJiisen taudin hoidossa on ruokajär-jestyksellä
tärkeä osuutensa. Ensim­mäisenä
päivänä on paras paastota ja
nauttia ainoastaan teetä. Usein on
myös eduksi ottaa risiiniöljyä 1—2
ruokaiusikaUista, että suoli täysin tyh­jenee.
Seuraavana päivänä annetaan
mustikkakeittoa, velliä ja keitettyä
maitoa. Vähitellen lisätään puuroa,
perunamuhennosta, m u n a k o kkelia,
happamatonta leipää, voita ja tuoretta
kalaa. Myöhemmin tavalliseen ruo­kaan
siirryttyäkin on vältettävä pi­laantuneiden
ja raakojen hedehnien
syöntiä.
Jos ei äkillistä suolikatarria kunnplr
lisesti hoideta, saattaa siitä kehittyä
kroonillinm suolikatarri. Mutta myös
munanvalkuaisaineiden e p ä n ormaali
mätänenainen voi aiheuttaa pitkällisiä
suolistohäiriöitä. Useammiten tällöin
on lisäksi hapon puute vatsalaukussa.
Sen johdoste kärsii rupan.hienontumi-nen
mahalaukussa ja munanvalkuaisai
neitten sulaminen ohutsuolessa, ja kun
vielä lisäksi tulee suolahapon desinfi­oivan
kyvyn puuttuminen, on tästä u-seinkin
seurauksena pitkällinen ripuli.
Näissä tapauksissa on siis tärkeätä
kieltää munanvalkuaineet, kuten liha­ruoat.
Annetaan hiilihydraatteja, jau­hoja,
suurima vellejä tai -puuroja sekä
korppuja, vähitellen siirrytään seka-ruokaan.
Lisäksi annetaan happamia
tippoja tarpeen mukaan.
Toisilla ihmisillä taas on erikoinen
I herkkyys suuriin hiilihydraattimääriin
nähden. Heillä l^iiliryhdraatit eivät re-sorvoitu
ruonansulatuskanavan sopissa,
vaan suolen alaosissa tapahtuu epänpr
maali käymiijen, josta on seurauksena
pitkällinen suolikatarri. Hiilihydraat­tipitoiset
ruoat kielletään alussa ko­konaan
ja määrätään samantapainen
ruokavalio kuin sokeritautiselle. Täl­laista
ankaraa ruokajärjestystä ei pidä
noudattaa liian kauan, sillä muuten voi
helposti syntyä edellämainittu munan-valkuaisaineiden
mätänemisestä johtu­va
suolistohäiriö. Myöskin päinvastai­nen
on mahdollista.
Eräs. erittäin tavallinen vaiva on
suolen hidastunut toiminta, n.s. kova
vatsa. Suolen säännöllisellä toimip-nalla
on mitä suurin merkitys ihmi­sen
hyvinvoinnille. On merkillistä, mi­ten,
.yähän ihmiset yleensä välittävät
huolehtia siitä. Varsinkin naiset lai­minlyövät
tässä suhteessa paljon. Jo­kaisen,
jolla on vähänkään taipumus­ta
kovaan, vatsaan, pitäisi mahdolli­simman
paljon harrastaa ruumiinlii-kimtoa
sekä ottaa tavaksi joka päivä
tiettynä hetkenä esim. aamulla tyh­jentää
suolistonsa. Mitä sitten ruoka-järjestykseen
näissä tapauksissa tulee,
on yleensä vallalla käsitys, että on
syötävä ainoastaan vähän ja helposti
sulavaa ruokaa, mutta se ei ole oikein.
Ainoastaan runsaamman, suolta är­syttävän
ravinnon kautta voidaan pa­rantuminen
aikaansaada. Tarkoituk­sen
mukaista on siis syödä runsaasti
karkeata leipää, kuten karkeasta koti-vehnästä
leivottuja korppuja, lisäksi
voita, hedelmiä ja hunajaa.
Lopuksi vielä muutama sana erikoi­sesti
hermostuneen ihmisen vatsavai­voista.
Tiedänamehän itsekin, kuinka
erilaiset mielenliikutukset, suuttumus,
pelko suru tai ilo on viedä meiltä ruo­kahalun,
kuinka voimakkaan kiihtymi­sen
seurauksena voi olla oksennukset
tai ripulia. Kuinka monta kertaa
herkempi onkaan hermustunut ihmi­nen.
Pieninkin mielialan ärtyneisyys
voi hänellä aiheuttaa voimakkaita ki­puja
vatsassa, lisäksi pahoinvointia
sekä oksennuksia; toisilla taas, joilla
suolisto on erittäin herkkä, purkautu­vat.
psyykilliset häiriöt ripulin taik­ka
suolistokoliikkien muodossa.
Suurta osaa näyttelevät myös poti­laan
kuvitelmat ja luulottelut. Pelko
sutä, että jokin ruokalaji voi va­hingoittaa
hänen vatsalaukkuaan, tuo
alituinen oireiden odotteleminen ja
tarkkaileminen, johtaa lopulta niiden
puhkeamiseen. Pelätystä kivusU tu­lee
todellinen kipu ja pelätystä pa­hoinvoinnista
tulee todellinen pahoin­vointi.
Säälittävä on esim. henkilö,
joka elää alituisessa syövän pelossa. -
Varsinkin jos jollakulla läheisessä tut­tavapiirissä
on tauti äskettäin todettu,
alkavat ystävättäret jo pelkästä myö­tätunnosta
tuntea samanlaisia oireita.
/Jatkuu)
Vhdj^svaltain kemiallinen toimisto
on huomannut, että eräs homelaji, jo­ka
kasvitieteellisellä nimellä tunne­taan
Penicillium jav^inicum, vetää
vertoja sioille hiilihydraattien, lähin­nä
glukoosi-nimisen sokeriaineen
muuttamisessa rasvaksi. Herrat G.
E. Wärd ja L. B. Lockwood ox^at u-ranuutajiä
tällä tutkimuksen alalla.
He o^at huomanneet, että useat
muutkin PenicJllium lajit kehittävät
koko joukon ras\'aa, kun niitä rah­taan
glukoosilla, mutta että javani-cum
laji voittaa ne kaikki Iässä suh­teessa.
Kuivattu homematto sisälsi
20—54 prosenttiin rasvaa, riippuen
viljelyehdoista. Hpme tarvitsee vain
12 päivää valmistaakseen suurimman
rasva-annoksen glykoosi-liuoksesta.
Uutos, (extract) on punertavan OT_
renssivärinen öljy. Kemiallinen tut­kimus
osoittaa, että sen kokoonpano
on sama kuin muittenkin rasvojen ja
öljyjen.
Sl'O.A[Kss.-\, maan eri puolilla, on M.VRG.AR^IXIX vahnistuk.sen
•^ytannössä pääasiallisesti kaksitois- keksi eräs ranskalainen kemisti v.
^!:ilai<ia soutuvenemallia. 1S70,
HENGEN.AHDISTUST.\ POTE-V'ILLE,
jotka joskus ovat aivan tu­kehtumaisillaan,
kuvastaa yksi uusi
apukeino. New Yorkin Bellevue
sairaalan radiologiosaston päällikkö
tri Ira I. Kaplan väittää saavutta­neensa
alustavaa menestjrstä x-säteil-lä.
Hän sanoo apulaisensa, tri Ru-benfieldin,
kanssa hoitaneensa yli
kymmenen vuotta hengenahdistusta
potevia x-säteillä rinnan kautta, kym­menestä
kahteenkymmeneen minuut­tiin
kerrallaan kolme kertaa viikos­sa.
Noin 72 prosenttia potilaista sai
huojennusta ja niistä 40 pros. tauti
ei uusiintunut. X-säteiden vaiku­tus,
tri Kaplan selittää, voi poistaa
kaksi niistä tekijöistä, joita on arvel­tu
henegenahdistuksen aiheuttajiksi
— lymfa-rauhasten turpoaminen
henkitorven ympärillä tai vissien ai­nesten
puuttuminen verestä. Omi­tuista
heidän kokeilussaan on se, et­tä
ne, joilla hengenahdistus oli ollut
kauemmin, parantuivat lyhimmässä
ajassa.
UAM AND EGGS — savustettu
siankinkku ja munat, amerikalaisten
suosittu aamiaisruoka — on viimei­sin
uutuus kannutettujen ruokata-varain
joukossa, ollen se järjestykses­sä
36 5: s, ilmoitetaan Washingtonis-ta.
Noita kaikkia, siis 365 erilaista
ruoka-aineita, kannutetaan Ameri­kassa
nykyään biljoonia kannuja
kuukaudessa. — Mutta ruokatava­roiden
kannutus ei ole niinkään uusi
kuin ehkä luullaan. Jo Napoleonin
aikana Ranskan hallitus lupasi 12,-
000 frangin palkinnon sille joka voi
preserveerata ruokia armeijalle. Nel­jätoista
vuotta myöhemmin eli v.
1809 eräs pariisilainen makeistehtai-lija
Nicholas Appert sai tuon palkin­non.
Hänen ipenettelytapansa mu­kaan
määrättyjä ruoka-aineita pan­tiin
tiiviistisuljetturhin lasipulloihin
ja sitten vedessä kuumennettiin ja
kiehutettiin kullekin lajille määrät­ty
aika, jolloin ne säilyivät. Tämän,
tiedoksi tultua levisi "taikatemppu"
nopeasti käytäntöön gekä Ranskassa
että muualla. Myöhemmin tulivat
raskaiden ja epäkäytännöllisten, la­sipullojen
sijaan tehdasmaisessa kap-nutuksessa
käytäntöön tinakannut ja
miten missäkin., sopivat, menettely­tavat,
mutta, periaate on sama. Esi­merkkinä
siitä, miten tehokas jo ai­kaisempi
kannutus oli, voidaan mai­nita,
että kun 114 vuoden kuluttua
avattiin eräs Sir Edvi^ard Parryn
pohjoisilla tutkimusrctkillään käyt-
Ringling Brothers sirkuksessa on
suuri valikoima villejä eläimiä, Nii­den
elättäminen maksaa sirkuksen o-.
mistajille huomattavia määriä. K u ­ningas
leijonalle, tiikereille, pantte­reille,
puumaeläimille^ jagnarille jne. r
annetaan viikossa vain viisi varsi-;
naista ateriaa, keskiviikkoisin ja
sunnuntaisin vain maitoa. ,Suufi lei-!
jona syö kerralla 60 paunaa, lihaa,'
tiikerit ja jagiiarit vähän vähemmän,'
20—40 paunaa. Puumat ja muut •
pienemmät lihansyöjät tyyt3rvät 8;
—10 paunaan kerralla. Elefantti
syö "päivässä 100 paunaa heiniä ja
-28 varttia jyviä. Virtaihepo ja sar-,
vikuono syö kumpikin ,$3.25 edestä
vihanneksia ja hedelmiä päivää koh­den.
Niiden elättäminen tuleekin,
kalliimmaksi kuin muiden eläinten},
paitsi elefantin ja leijonan. Kaikkein
ahkerin syöjä on kuitenkin hylj.e. SeJ
pureskelee kaloja yhtä mittaa. Se
ei ryhdy minkäänlaisiin kujeilutoi-miin
ennen kuin se on saanut kalan.^
Ja kun se on tempun tehnyt, vaatii"
se kalan palkkioksi. Jos se ei tem­pussaan
onnistu suuttuu se ja se täy­tyy
lepyttää kalalla.
Mitä kieliä eniten puhutaan
World Telegram lehdessä, ''In .the,|
Wide XVorld" joku aika sitten j u ll
kaistan m.m, seuraavaa: " H a r v a ^^
tietävät, että turkinkieli on enit<en
puhuttuja kieliä maailmassa. Eng­lanninkieli
tietenkin voittaa sen." ,
Maria A. Pei, Columbian yliopis­tolla,
vastaa tuohon, mainiten, että: "
"Ensi lause osoittaa suurta Hioit-;
telua, jälkimäinen ei ole..-vaikeä ym^,
märtää. Todellisuudessa turkinkiel-.
tä puhuu vain 18,000.,000 ihmistä,,
Turkin valtakunnassa. Jos siihen l i ­säämme
kieliryhmän, joka tunnetaan
"Turkic" kieliryhmän sukulaiskieli­nä,
(ei turkinkielenä) kuten tat^ri-laiset,
kirgiisit, turkmanit, usbekit,
baskirit, y-m., joita kieliä puhutaaai
Siperiassa, Mongoliassa, Venäjällä,
ja Turkestanissa, sekä eri osissa Itä-
Euroopaa, niin sittenkin saamme
vain 70,000,000. Jos siihen, vielä l i ­säämme
kaukaiset sukulaFskieliksi
lasketut, mutta ei lähelläk^län turkin-kieltä
olevat kieliryhmät, kuten suo­men
ja unkarin kielet, niin koko tä­hän
kieliryhmään tulee vain tuonne
80,000,000.
Englanninkieltä puhuu 220,000,-
000 ja sen lisäksi sitä kieltä ymmär­tää
100,000,000 lisää. Ranskankiel­tä
puhuu 60,000,000 ranskalaista ja
sen lisäksi sitä kieltä ymmärtää 100,-
000,000 lisää. Saksartkieltä puhuu
80,000,000 saksalaista ja sen lisäksi
ymmärtää 70,000,00 lisää. Espanjan­kieltä
puhuu noin 110,000^00. Por­tugalin,
kieltä puhuu yli 60,000,000.
Italian kieltä puhuu lähes 70,000,-
000.. Venäjänkieltä noin 180,000,-
000. Japaninkieltä 100,OOQ^OOO. Tur-;
kinkieli ei ole'^"Jäheskään eniten pu­huttuja
Jcieliä.
EUROPAN SUURIMPIA, raken­nuksia
on Bcysselinoikeuspalatsi, jo­ka
on rakennettu 24,600 neliömetrin
(noin kuuden eekkerin) suuruiselle
alalle..
ENSIMMÄISET sähköllä käyvät
pölynimijät tuqtiin Europaan Ame­rikasta
v. 1908.
tämistä säilykekannuista, lihakannu,
huomattiin .sen sisällön olevan vie­läkin
käyttökuntoista.
mm
II' i l
ii
11-''-,
m.
'ff