Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 1, 1954

              Se rakkaus, se rakkaus
MUISTUI tuossa mieleeni kun poi-kanulik-
kana oikein silmittömästi
. j ^ t u a rötkähdin ja eikä se enää mi-
-^leDJkkarakkautta ollutkaan, sillä
M [o ^^^^^'^ täyttänyt 18 vuotta.
%lötiin n.s. pioneeriaikakautta. Ko­lo
seutu oli aivan uudisasukkaita, joita
oli tullut kaikilta maailman suunnilta.
Tahisin oli tapana kulkea tansseissa oi­kein
joukolla, reki vain täyteen ja pojat
\'Uorotellen ajurina. Joskus tehtiin pit­kiäkin
matkoja.
Niin siinä sitten kävi, e t t ä pihkaan-nuin
erääseen ruotsalaiseen tyttöön ja
meistä tuli aivan erottamaton pari. Ta­pana
oli. että pojat maksoivat soittajan
ia tytöt toivat eväät. Meistä tuli ruot­salaisen
t\tön kanssa vakituinen illallis-pari.
Tämä nyt sellaisenaan olisi joten­kin
menetellyt, mutta mieli paloi, että
olisi pitänyt aina olla yhdessä, mutta
kuitenkin asuimme liian kaukana toisis­tamme,
ettei voinut mitenkään joka päi­vä
toisiamme tavata. Silloin en tahto­nut
saada unta silmään millään, t y t tö oli
aina mielessä. Olin kyllä kuullut mai­nittavan
sellaisesta taudista, mutta en
ollut sitä aikaisemmin vielä itse kokenut.
Tällaista ihmisrääkkäystä oli jatkunut
jo kevättalveen saakka, mutta sitten
sattui sattumalta pelastava muutos.
Naapurin poika sanoi kuulleensa, että
jär\-en eteläpäässä on tanssit ja sinne
on tullut monta perhettä Yhdysvalloista.
Hän sanoi yhdessäkin perheessä olevan
nisi tytärtä, joista vasta vanhin on nai­misissa
ja kaikki ovat kauniita. [No mi-iäpä
muuta, sinne vain. Se oli muuten- .
kiri turvallista, ei näes ollut pelkoa sii­tä,
että vakituinen heilu tulisi sinne, sil­lä
hän asui kokonaan eri suunnalla.
Kyllä naapurin puheessa olikin perää,
tytqt olivat kauniita, eivätkä ollenkaan
ylpeitä, joten ei ottanut kauan kuin ol­tiin
tuttuja. Sanoivat tulleensa Tennes-seen
valtiosta ja isänsä oli ottanut ho-mesteadin
tuosta järven rannalta.
Tanssittiin katrillia ja satuin vahin­gossa
ottamaan vähän kovemmin tytön
kädestä kiinni. Luulen hänen otaksu­neen,
että pusersin tarkoituksellisesti ja
liän vastasi puserrukseeni. Siinä samas­sa
alkoi vanhan heilun kuva häipyä,
mutta ei siitä ollut mitään apua, nyt olin
ANTON SALON
M U I S T O L L E
KaoH huhtikuun 29 p ä i v ä n ä 1953
Vuosi p i t k ä on kulunut s i i t ä,
kun kotoa l ä h d i t.
En voinut silloin arvata,
että h y v ä s t i j ä t t ö oli viimeinen.
Suon sinulle levon rauhaisan.
S j T ä l l ä kaipauksella muistellen,
Vaimosi E dia
Poikasi Donald ja vaimonsa Ruusu.
Fort William, Ont.
WM. R. FALLS
SUOMEA PUHUVA O P T O M E T R I S T I
Fourth Floor
mhfion'^ Mav Companj»
Vancouver, B. C.
tähän uuteen yhtä pahasti pihkassa.
Teimme sopimuksen tavata seuraavalla
viikolla koululla, jossa talvisin oli joka
perjantai-ilta tanssit, eikä taaskaan ollut
pelkoa siitä, että vanha heilu tulisi sin­nepäin.
Olin niin typerä, etten rohjennut
noin vain tehdä eroa vanhastakaan hel-lusta,
vaan kuljin hänen kanssaan aina
silloin, kun hänen kotiperukallaan päin-oli
tanssit. Ei siis ollut pelkoa uuden ja
vanhan heilun yhteensattumisesta.
Tämä järjestely onnistui. Oli jo pääs­ty
kesään, kun naapurin vanhin tytär
pääsi koulusta ja tuli kotiin kesäksi. O-limme
tunteneet toisemme jo tenavina,
mutta nyt vasta tapasimme toisemme
aikuisina. En ollut häneen erikoisem­min
kiintjmyt, mutta hän asui niin lä­hellä,
^ t t ä melkein joka päivä tapasim­me
toisemme ja niin siitä alkoi kehittyä
välillemme enemmän kuin tavalliset naa­puruussuhteet.
'Epäilin kyllä, ettei tä­mä
voi pitkälle jatkua ja että ennenpit­kää
käy niiUj^että samoihin tansseihin
saapuu tyttöystäviäni useampia kerralla
— ja silloin minut perii hukka.
En erikoisemmin välittänj-t toisista,
mutta olin tavallista enemmän pihkassa
tuohon Amerikan tyttöön ja olisin ha­lunnut
hänet pitää. Se, mitä eniten pel­käsin,
oli juuri tapahtumaisillaan. Asia
oli nähkääs siten, että eräs hiljattain
Yhdysvalloista tulleista uudisasukkais­ta
oli rakentanut itselleen uuden asunto
huoneen ja lähetti naapurin .kautta kut­sun
saapua tupaantulijaistansseihin seu­raavalla
viikolla. Ennenkuin ehdin hä­nen
puheilleen, oli hän lähettänyt kut­suja
ympäri kontria. Mietin, e t tä mitä­hän
nyt teen. Olin varma, että tanssei­hin
saapuu ainakin nämä kaksi viimeistä
ihastustani ia mahdollisesti se ruotsalai­nenkin,
sillä ei hänkään niin kaukana
ollut, etteikö hän voisi kesän aikana hel­posti
tulla. Mietin jo olla poissa koko
tansseista tekeytvmällä sairaaksi, tai
lähtemällä kokonaan muille markkinoil­le.
Mutta siitä lähdöstä ei tullut sen
kummempaa valmista.
Se puoH oli ainakin hyvä, ettei tarvin­nut
ketään kyyditä, sillä ei ollut kuin
yksi satulahevonen, joten sen puolesta
voi mennä tansseihin ihan viattomalla
naamalla. 'iMutta siihen se viattomuus
sitten loppuikin. Kävi aivan kuin olin
aavistanut — kaikki kolme olivat siellä,
eikä enää parantunut pakoonkaan läh­teä.
Nyt ei kuulunut mitään 'halloo
Sulo"', vaan kirveenkokoisia katseita.
Mistä lienevät olleet vihaisia, mutta ä-käisiä
näyttivät olevan. Aina kun lähes
tyin heitä, siirtyivät he muualle.
Silloin minulle alkoi selvitä, että koko
Eevan suku on kieroa väkeä. Ensin
ollaan makeita ja jos niiesparka joskus
heikkona hetkenä heitä vähän pusertaa.
kirjeenvaihtotoverin
kirjeet . . .
tuovat Sinulle tuulahduksen
kotimaasta
kä^r-^'^'- y^-^^inäinen nuori tai iäk-v
Ä ' '""^^i^^^nkilö t a i haluat kirjeen-t
u . ^ l ^^^o"iest^, j ä r j e s t ä ä e r ä än
kun •,^'^.'-'^'^olehden kirjekerho asian, t<SJin.°' 'käsi. harrastuksesi, s e kä
OTnuxsesi kirjeenvaihtotoverin suh-
J2oo" ^^'^Jf'" p e i t t ä m i s e k s i kirjeeseen
Suomi"r'^" vaitiolo niin t ä ä l l ä kuin
•^omessakm taataan.
^JEENVAIHTOVALITYS
^ 781. Port Arthur, Ontario
( 2 4 - l - « - l 5 - 2 2 )
Kansainvälisesti kuuluisuuHa saavutta­nut
neuvostoliittolainen viulut aiteiii ja
Ixonid Koijan csiinlyiy muiden neuvos-totaiteUijain
kanssa konserttikiertueella
Canadassa. V. 1951 hän voitti kansain­välisen
viulunsoiton kilpailun Brysse­lissä.
Maattman väluiiiktt on
lisärätynyt huomattavasti
Yhdktyneiden Kansojen tilastotoi­miston
julkaiseman vuosikirjan mukaan
lisääntyi maailman väkiluku 30 miljoo­nalla
henkilöllä v. 1951 keskivaiheilta v.
1952 keskivaiheeseen. <Kirjassa arvioi­daan,
että jos lisäys tapahtuu tällä ta­valla,
niin vähemmässä kuin 70 \'uoden
ajassa maailman \-äkiluku kaksinkertais­tuu.
Saman kirjan mukaan on valkoihois­ten
naisten keskimääräinen elinikä kor­kein
Yhdysvalloissa, ollen se 72,4 Aoiot-ta.
* Miesten korkein keskimääräinen
elinikä, 69.4 vuotta Q-n 'Hollannissa.
niin silloin ei saisi enää toisen naisen
päälle katsoakaan.
Meni se ilta vähän pilalle, mutta ei
sentään aivan kokonaan. Siellä sattui
nimittäin olemaan muuan nuori elävän
leski, joka oli myöskin tullut ratsuhe­vosella
ja niin siinä aamupuolella yötä
lähdimme kotiin päin. Siinä ratsastaes­sa
johtui mieleeni se vanha sananlasku,
joka melkein sopii tähän:
'"Kun pirulle antaa sormensa, niin se
vie koko käden.'
Suuret» vuihat puut ja ^jäiset vuo-renkolot
omaax^at parantavia ominai­suuksia.
Usein hyljätään rakkaus kunnianhi­mon
takia, eikä kunnianhimosta milloin­kaan
palata rakkauteen. *
VAPPUTERVEHDYS!
MARIA LEHTO
IDA MÄKI
O l d Giurson Road
New Sudbury. Ontario
KIITOS
T ä t e n haluan k i i t t ä ä kaikkia mrs.
Ida Stonen y s t ä v i ä j a tuttavia, jotka
osallistuivat h ä n e n hautaustilaisuu-teensa
ja koristivat h ä n e n hautansa
kauniilla kukkalaitteilla.
Kiitos kantajille ja kaikille niille,
jotka antoivat autonsa k ä y t e t t ä v ä k ­si,
sekä erikoinen kiitos mrs. Alli
Pajuselle kauniista laulusta. Kiitos
Pastori Pedenille ja hautaantoimit-tajille
Everest & Son.
C. J. WILSON
P E S Ä N H O I T . - U . l
Port Arthur, Ontario
KIITOS
^tiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuiiiiiiiiKiiiinuHiniiitiiiHiuiinuiiiiiiHiiitHiiuiiiiiiiiiiiiiti^
P y y d ä m m e lausua parhaimmat
kiitokset kaikille, jotka y h d e l l ä tai
toisella tavalla ottivat osaa m e i d än
uuden kotimme tuliaisiin.
Erikoisesti kiitämme yllätyksen
j ä r j e s t ä j i ä mrs. Inga Saloa, mrs.
Ihaksia ja mrs. Reino Saarta. Kiitos
m y ö s kahvitarjoilusta e m ä n n i l l e ja
runsaista herkuista k a h v i p ö y d ä s s ä.
M y ö s k i n kiitämme rahalahjasta,
jolla olemme ostaneet muiston, joka
tulee muistuttamaan meille tätä
tilaisuutta.
KIITOS
Toivomme,
toistenkin.
e t t ä käytte kylässä
K i i t t ä e n ,
Hilja ja Niilo Itkonen
2137 West I s t A v e.
Vancouver 9, B. C.
M i n ä allamainittu k i i t ä n t e i tä
Sointulan toverit s i i t ä suuresta
y l l ä t j i k s e s t ä . kun tulitte ja panit­te
p ö y d ä n komeaksi t ä y t t ä e s s ä ni
80 vuotta.
Kiitos alkuunpanijoille ja illan
e m ä r m i l l e . Kiitos soitosta ja lau­luista
s e k ä kajeesta.
T e i t ä kaikkia kiitollisuudella
muistaen,
JOHN MALM
Box 164, Sointula, B. C.
KIITOS
S y d ä m e l l i a e n kiitos sille suiu-elle toverijoukoUe siitÄ suurenmoisesta tilaisuu­desta,
jonka j ä r j e s t i t t e minulle Clinton-haalilla t ä y t t ä e s s ä n i 70 vuotta.
Kaunis kiitos suuresta rahalahjasta teille kakille jotka osallistuitte lahjaan,
s e k ä kaikesta h y v ä s t ä tarjoilusta ja ohjelmasta. E r i t t ä i n kiitos n i i s t ä kauniista
lauluista.
Herttainen kiitos homman alkajille ja t ä m ä n unhoittumattoman illan toimitsi­joille.
Teille kaikille m i t ä parhain kiitos.
T ä m ä unhoittumaton i l ta tulee s ä i l y m ä ä n muistossani aina.
Toveruudella,
J O H N H Ä Y HÄ
2605 East Pender Street Vancouver 6, B. C.
^•«iiitmi!H«HiiiiirMiiMmimtm«)mmHiiiimiiiinimiiimiMMiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiniiiimiiiHiiiHimniMi»i»
Parhainta onnea ja hyvää terveyttä toivotamme
MRS, MIMMI LUOMALLE
hänen täyttäessään 80 vuotta huhtikuun 6 p:nä 1954
Ikää karttuu sulle Mimmi, clos iltaa kohden saapuu,
rajapyykki cessäs' ompi, jonka harvat saavuttaa.
Rattoisia iltahctkiä toivotaan vielä monia. — Fanny Lind.
H e n r y Luoma
M r . ja mrs. A. K ä r m e k a n g as
Mr. ja mrs. H . L . Curtis
M r . ja mrs. H . Migntosh
M r . ja mrs. H . E3cengren
M r . ja mrs. J. Johnson
M r . J. Mackie
M r s . L i l y Hooper
M r . ja mrs. Eleoson
M r . ja mrs. G . Rintanen
M r . ja mrs. Doyle ja S a n d ra
M r . ja mrs. O. S w a n s on
M r s . H a n n a Petterson
Mr. ja mrs. Y. Mutta
Mr. ja mrs. M. H i ll
Mr. ja mrs. M. T e r ä v ä ja Kaija
Mrs. Edilli Johnson
Mr. G . Backman
Mr. K. Kauppi
Mr. K. Kangas
Mr. L . Storey
Mr, ja mrs. H. Mäki
Mrs. Siiri Puttonen
Mr. ja mrs. J. Hull
Mr. ja mrs. H. Johnson
Mr. T. Ikonen
i i i i i i i r i i i n i i i i i i n i i n i i t i i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i i m i i i i i i m i i t i i i i i i t r m i i r i m i i i i i i i i i i i tiniitniiiiiiiiiimiiHniiciiiMiiiiiniiiiiiiiiPiiiiiiitiiiKiHiiiiMiiniiiiiiiiuiiMiMiiiimiM
K I I T O S
Lau-sun parhaat kiitokset teille, y s t ä v ä t , kun tuhtte y l l ä t t ä e n v i e t t ä m ä än
niin rattoisia h e t k i ä kodissani t ä y t t ä e s s ä n i 80 vuotta. S y d ä m e l l i n e n kiitos mo­nista
arvokkaista lahjoista ja rahalahjoista, kukista ja s a h k ö s a n o m a o n n i t t e -
luista. Kiitos kaikesta, m i t ä toitte tuUessanne.
On suurenmoista tuntea, r t t ä on t o s i y s t ä v l ä.
T e i t ä kaikkia v i l p i t t ö m ä . s t i k i i t t ä e n.
MRS. MIMMI LUOMA
2224 GvtHtu Drfre VaaeouTer 12, B. C.
: i. 'j A , ^ i . , : i j : a i . i
LauanlainA. lotikoknun 1 p i i r i n i . 1854