Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 31, 1942

              1942 LAUANTAINA, T A M M I K U U N 31 P X l \ ^Ä Sivu 11
Eräässä irlantilaisessa luostarissa,
f tarkemmin sanottuna Liflordin
{munkkiluostarissa,^ on suoritettu kor-fjaustöitä
ja niiden yhteydessä on jou-
Iduttu myös avaamaan niuiitamia
fvanhöja hautojä;^'^'Ja nife^-yhdessä
}tä\'attiin hiafviriäisefen päikklä» oi-
Ikeuttava fiasäi. • -^^äfesa-^ Kaädiaä^^
jnäet tavattiin lutirankö, jonka sormi-jliiiden
välissä oli hyvin säilynyt per-
Igamentti,* jonka huomattiin olevan
f vainajalle paratiisiin menoa varten
[annettu passi.' Se oli kirjoitettu la-ftinaksi
ja siinä oK:
"Patrick, Liffordm luostaria esi-
I mies, (lähettää tämän) suosijalleen ja
jystävälleen Pyhälle Pietarille, Tai-f
vaan valtakunnätt ovenvartislle. ,
'Me todistamme tätBÄv^
[lan palvelija, GroäJiggsnjiji fcra,
[Daniel Rathor,pn, t ä n p n kuollut,
[pyydämme sinua yiit>yiöättä^^ viemään
thänet Jumalan valtakuntaan. Me o-llcmme
antanet hänelle syiminpps-
[tön kaikista^^neistä ja syöneet hä^
|nelie siuflÄuksemm^; Sen vut&si ei
[mitään estettä ö!te olemassa hänen
IpääsyHeenV 3 • • ^ ^ •
[' "Tämän takia plenrai^ täfnäir päs-äh
antane^et i^ailiel R ä t i^
".\nettu luostärissainmie, Xilfprdis-
| s a , k e ^ k u u n ; i ^ . ^ ä i ^ ;
v-A?aliteUavasti pääsi ei joutunut tai-
Jvaän' pöttiile 'ji' Pyhän Pietarin - kä-
|&lih;^Vaan: • jäi haudan pohjalle.
Muuan new-yorkilainen taiteilija
ön koonut a v i o e ^ y i t ä • kokonaisen
luettelon ja mainitaan siinä m.m. seu-
[taavat:
1. Vaimon kieltäytymirten miehen-
I sä suutelemisesta.
2. Vaimon toimenpiteet pakoittak-
\ seen miehensä nukkumaan istumahuo-
[neen sohvalla.
3. Vaimon yritys pakoittaa mie-
^hensä oppimaan jotakin romantti-jsesta
käyttäytymisestä.
4. Vaimon palautuminen tyttöni-i
mensa käyttämiseen.
5. Vaimon käytös, joka hermostut-
[ taa miestä niin että hän alkaa saada
[ pyörtymiskohtauksia.
YKSI R A H A koko maailmaan so­dan
jälkeen, sellaisen ajatuksen on
I lausunut sanomiston neuvotteluissa
|Vhdys. rahastosihteeri Morgenthau.
I Tällä keinolla, että yksi ainoa raha­yksikkö
tulisi yleismaailmalliseksi,
[maailma vapautuisi kaikista rahan-x-
aihtoprobleemeista. Hän sanoi
[yrittävänsä tätä ajatusta esitellä A-merikan
tasavaltojen'. edustajakoko­uksessa
Rio de J Ä i r p s s a ja risasi, et-
1 lä hän toivoo koko maailnian hyväk­syvän
tämän suunnitelman. — Miltei
1 joka maassa on omä rahayksikkönsä
I ja yksi rauhanajan liike-elämän pää-
- probleemeja on ollut rahanarvon
v-aihtelut. Tämä vaihtelu on ollut
[erikoisen akuuttista latinalaisissa A-Fnerikan
maissa; |a ©n se vaikeuttanut
•kaupankäyntiä mdm kaus&a.
flfiil ie
Silmä on aistielimistänune tärkein.
.Sen a\TjIIa saamme lukuisimmat, sei-
^imnjät ja älyllisesti arvokkaimmat
tietomme ulkomaailmasta. Kulttuu­ri-
ihmiselle silmän merkitys monin­kertaistuu
sen takia,, e t t ä se on luke­misen
välikappale. Kuurotkin voi­vat
silmien avuUa pysyä jotakuinkin
maailman kehityksen tasalla, mutta
sokeat jäävät siitä auttamattomasti
jälkeen.
^^iJl^Hsiv^^eftä^ilmiiset^ hoitaisivat
'-Kiotä' siiufiät^ita^eKht^n kufii^:^-'
• ^finStöfäitiBa/Men iättuVä^puhetä-pa
kuuluu, -mutta liiih «i ole laita.
Useimmat meistä tekevät ymmärtä­mättömyydessä
tai huolimattomuu­dessa
joka päivä syntiä silmiään vas­taan.
Näistä tavallisimpia on liian hei­kossa
valaistuksessa lukeminen tai
muu näön tarkkuutta jännittävä työs­kentely.
Monet yrittävät säästää va-laistuskustaraiuksia
ja rasittavat sen
vuoksi sihniään liikaa. Tuloksena on
niiden heUeontuminen ja aikanaan
kalliit matkat silmälääkärin luo.
Useia huoneet taitaniattöinasti ra­kennetaan
sellaKiksi, että nii^^ ei
saada ulkoa kylliksi valoa. Akkimät
tehdään. liian, pieniä tai liian korkeal­le,
täi Täkttmeiajm varsinkia kaupöm
kitaloissa pihat niin ahtaiksfj~ eU^^^^^
lojen seinät pimittärät varpaiset' ik-.
kuhat. T ä t < a £ ^^
- t i m e i ^ huoneissa ei näe tehdä sil­män
tarkkuutta, vaativaa työtä, er
esim. Voi vaivattomasti lukea eikä kir-.
joittaa, ettei lamippu pala keskellä
kirkasta päivää.
KUUB.A on asetettu täysin sota-i
^kannalle ja hallitukselle On annettu
: laajat valtuudpt kontrolloida hintoja
rJa paikkoja sekä sääi^nöstellä maa^ta-l^
oatta, teo^^s^vt^, kawpp««ti tMotau-
? Maalla tclidääh;usein sellainen tyh­myys^,
että istutetaan aivan akkunain
eteei^piHt«t|väp^k^ leljSipujtJi^ *jot:
ka t | p i e n e v « ^ y^
mittS^fitioneitai Sellaiset pUut on
armotta^ jbiafc^^ ppis jai^ iistutettava
uusialiäiimniaksi^tai seinäin viereen
nud^h Miuii^toraille k o h i ^ ^
ne kaunistavat taloa yhtä palj^^^
entiset, miitta eivät ole kiusana.
Sangen monet ihmiset työskentele­vät
lamppujen ääressä, jotka jätetään
vaille v^irjostinta. Varsinkin sähkö­lamppujen
valo sattuu tällöin kovin
räikrästi silmiin/ Pöytälärnpuh var­jostimen
lisäksi tulisi sen ääressä
työskentelijän käyttää silmävarjos-tinta,
sflmälippua, jommoinen ei pal­joa
maksa, mutta on hyvin käytän-nöirmem
Sellaisen varjostimen voi
itsekin tehdä pahvista, leikkaamalla
lakin lipan muotoisen levyn ja kiinnit­tämällä
sen kärkiin nauhan, joka so­vitetaan
pään ympäryksen pituiseksi
niin että levy pysyy otsalla. Kau{x>is- ^
ta saatavat silmävarjostiniet ovat tao-nesti
läpinäkyviä ja sen vuoksi tarkoi­tukseensa
phutteellisia.
^ Pöytälamput valmistetaan usein
typerästi sellaiseksi, että niiden jalka
kiiltää ja heijastaa silmiin häikäise­vää
lampunvaloa. kaupoista on suo­rastaan
vaikea löytää lamppuja, jois­sa
on kunnoUiset jalat, vaan käyttä­jän
tä3rtyy joko maalauttaa ne him-meällä
värillä-Ui verhota ne kankaal­la
Tällaisen verhon voi laittaa esim.
sametista varsin ajlstikkaan, niin ^ittä
se vain kaunistaa lamppua.
Nykyään ovat muodissa teräsput­kesta
tehdyt huonekalut. Jos teräs­pinta
on jätetty kiUtäväksi, kuten ta­vallisesti
on laita, niin ne <wat huone­kaluiksi
kelvottomia. Sähkövalossa
ne salamoivat niin, että huoneessa is-,
tumraen on silmille suoranaista pu-
.naa.' . •^"C.;^ .. .
Kuondvalujeh y.m. huonein ole­vain
esineiden vaimistajät ii^yvät
yleensäkin kovasti suosivan kiiltoa ja
perheenemännät asettavat mieleUään
huoneisiin kiiltäviä kapineita, k»teni
lasimäl|akkoja^ siten^ että auringon-tal
sähkölamppujen valo sattuv aiiihin
ja salamoi silmiin. He^ ihmettelevät,
miksi heidän silmänsä. tuntMvat-^niin
rasittuneilta, eivätkä huomaa, «ttä he
•^ts^ terartrv suhtautmteet-^^
-viioieHsellä .^A^la^:: asettaneet niiden
- «teen^läkavaKa {^^^^
Varsin usein näkee ihmisten työs­kentelevän
pöydän ääressä, johon au­rinko
paistaa verhottomista ikkunois­ta
täydeltä terältään. Pöydällä ole­vat
paperit häikäisevät silmiä, mutta
siitä ei piitata. Nähtävästi ajatel­laan
että "pjtäähän silmälääkärinkin
elää", ja onhan se kaunis näkökanta
sekin. Vähemmän kauniita ovat ne
. mustat silnäälasit, joita lääkärin on
pakko määrätä moisille silmäurheili-
- joille käytettäväksi heidän kävelles­sään
äunn^hpaisteisitla kaduilla, jot­ta
heidän silmänsä saisivat levätä.
.. Kaduilla paista\'at usein silmiin
huikean väliiöisiksi rapatut seinät^ tai
yal^unat, joista aurinko heifastuu.
• JVföutenJ^ ulkosalla usein
katsekmäan häikä^ Silloin on
lakin lippa^ erikoisen tervetullut sil­mien
suöjelijfa. ; Kene^k^n ei pitäisi
käyttää lipattbmiätai lierittöniiä läk-kejai,
jot^ eivät anna;sHmilte vähin-
. täkä^~:^,.suo|j^^
rnuotfkau^
konnat silmiä pilaavia hattuja, tulisi
varcÄrsellsdseen loukkuun • menemästä.
Rasittuneet, tihruiset ja vettä vuota-
•vat."Silmät eivät ole erikoisen;;tarkoi-
. tuksenmukaisia valloituisidjiy^^
seen eivätkä nuhinkaan. rtiH^^^^
, paitsi silmälääkärin rikastuttamiseen.
Kasyoharsot kilpailevat reunattomien
hattujen kanssa silmäin pilaamisen
innossa ja taidossa.
IVIonet pilaavat silmänsä käyttä­mällä
huonosti valittuja lageja. Var­minta
_6n ahtaa lääkärin tai ainakin
asiantuntevan sihnälasikauppiaan
tutkia millaiset lasit ^veltuvat henki­lölle
parhaiten. Samat lasiteivät kel­paa
monta vuotta peräkkäin, vaan sil­mä
vaatii yhä niykevämpiä laseja si­käli
kuin,henkilö vanhenee. — V.-A.
0« muila yksi ystävä,
; : jokä ei minua kylkä^^
mm seuraa elossa f ,
- niin surussa ktmi ilossa.
V Ei mene koskaan kielimää»
eikä petä ystMvää^'
hän aina pitää suunsa kii,
jos vaikka initä näkisi.
lian aina köeftaa-polvellay
jos Jttukuniiiu äott valveilla;
;*i^^OTö^ ji^s^s iUukkbl^ni'-'^
•••.vtrc; .uvt^K;'; v»vv3.;;;l>;.^ bo-
Jos joskus sdtUH-ärtymään,
kansaa muti jälleen leppymään.
Ken on tuo kallis toveri?
Se on mun rakas — piippmi.
JÄKKl K—KI.
Vitamiineja mer^ä
Vielä kolme vuotta sitten hai oli ar­voton
kala lännen rannikoilla — mut­ta
nyt: saattaa saapua Astoriaan ka-lastusvene^
i jossa onr lastina kaksi ton­nia
tuota ennen arvotonta kalaa, ja
kapteeni nostaa ihaihin päästyään sie­voisen
shekin tuosta saaliista, esim.
^800.00, joka siis on nurutaman vuo-rokaiiden
työn tulps.
Mistä tämä huikea ero? Miksi
haista on tullut kalasta jäin "kultaka­la"?
"
Se on merkki uuden, elinvoimaisen
teollisuuden synnystä Oregonin ran­nikoille.
Laboratorioissa on todettu
' • • - ' . . . . ^
kalanmaksaöljyä tutkittaessa; että
erityisesti n.s. söupfin hain maksa si­sältää
tavallista runsaammin A-vita-miinia,
jota tarvitaan, niin ihmisten
kuin eläotenkin ravitsemisproUeeme-ja
ratkaistessa. Astoriassa. toimii
Bioproductä Inc., jonka. 1920 perus­ti
joukko yritteliäitä astorialaisia noO'
ria miehiä. Se ryhtyi ensin tule­maan
ja ty^skentdemään; paikallisen
suuren kalastusteollisuuden rinnalla
sen kannutusteollisuudessa arvotto­mina
sivuunheitettyjen Jätteiden mer­keissä.
Ensin, käytettiin lohen mak­saa,
sitten tuli tuna, ja silloin havait­tiin,
e t i ä albacoretunan maksa sisälsi
runsaasti. D^^mmistäu vitamiinia. Ja
lopuksi astui n^rtlämölle hai. Aluksi
oli vaikeata saada kalastajia : usko­maan,
että tuossa kalapedossa olist
- mitään rahanarvoista — mutta nyt
he uskovat, kun sen maksapkunaista
maksetaan $8.50,-soupfin haista sel­laisenaan
kuin se merestä nostetaan
$675.00 torini eli 35 senttiä paunalta^
A<>vitamiineista rikasta kalanmak­saöljyä
saadaan halibuteista, lingcod-tur^
ka&ta, black vodi^a^ rock codista,
sole-kalasta ja erityisesti haikalois­ta.
Parhaat haiiajeista ovat soupfin
ja dogfish shark. Hai on todennäköi­sesti
kaloista suurimman maksan o-mistaj^.
Kalassa on sen osuus noin
8—25 pros,, tavallisen suhteen olles­sa
vain 2 pros. Mainittakoon, että
Californiassa tiedetään soupfin-hain
hinnan olleen niin korkealla kuin^
§1,000 tonni. Jos vitamiinipitoisen
öljyn kysyntä pysyy nykyisellään tai
jos se kasvaa, pysyy myös hain hinta
tasolla, joka on aivan satumainen.
Länsirannikolla on kalanmaksaöl--
jytehtaita muuallakin. British Co-lumbiassa,
Canadassa, on neljä, Cali­forniassa
kuusi, Puget Soundissa kol­me,
Grays Harborissa yksi ja Colum­bia-
joen alueella kaksi, Bioproducts
.Astoriassa ja New England Fish Co:n
omistama Pillar Rockissa VVashing-tonin
puolella.
Näin siis nyk3raikainen tiede labo-ratorioineen
ja jatkuvasti kehittyvä
ravitsemusoppi avaavat aivan uusia
näköaloja valtameren riistan hyväksi­käytölle.
Nykyinen huikea hai-kuume, joka
On tehnyt tuosta pedosta todellisen
"kultakalan", aiheutuu siis siitä, että
tiede tahtoo käytettäväkseen vitamii­nit,
jotka nuo syvyyksien pedot va-:
rastoivat ruumiiseensa.
W A L T E R SICKER, yksi Britan­nian
kuuluisimpia taidemaalareita, on
kuollut Bathamptonissa, Somersetis-sa,
8L-vuotiaana. Hän oli yhteen ai­kaan
tunnetuin brittiläinen taidemaa­lari
. Europan mantereella. Hänen
maalauksiaan, jotka ovat enimmäk­seen
impressionistista laatua, on Brit­tiläisessä
Museossa, Tate-galleriassa,
Bibliotheque Nationalessa Liaxem»
burgfasa^ Johannesburgin tatdegalle-ciassa
j a Roomassa.
••5;. Il
i