Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 29, 1949

              ^ Oletko hillot ;^i|il6issaii^
Olitko rakastimut h ä ^^
— Enpä tiedä!
Oletko viime • :ä3u>iii3^ t ä i ^ ^
• •häntä?- •'-::::r^::y^^^^^^^
Ohimennen j ö s ^ S k - ; : •
Miten fe«r4)n? - ;
^ Yhdeksäntoista.
- ^'KauöiS?^;.-
Tällainen keätustehimidS^ti 'Äfi-taeUa.
Efak^ Ruth nyt äavsättfiisi
ja lopettaisi sennisitiämi ^el:^iE^ katis­sa.
HäneUä/MikaeUna/t^isi sit^ pa^
sl pieni yHäfys väiniofeöv^-^^^^ jo
pitkän aikaa fiarjcH^^I-al&erästi ten­nistä
ja p^siyhi öiiitoDi taliäiisa kiin-<
non otteluun sekä Rnthin että Prebe-nin
kanssa. Ja^ |6s liäffen l^fiasiansa
sujuisivat yhtä hgrvin iam tähän asti
voisi hän lähiaikoina ostaa sen pienen
hovilan, jösta 6& hasveiHut; Kaikki
tulisi jälleen hyväksi ja ehjäksi heidän
välillään.
Mutta seuraavalla viikolla Ruth pe­lasi
jälleen Prebenki kanssa. M&aeltn
yliote ei ollut kestänyt kauan. 'Hän is­tui
jälleen ylsna |cä^n iiditÄkkäi-suudesta.",
.• * -.••v^
Mutta sitten alkoi tulla kirjeitä. Ja
nyt ne eivät enää olleet erehdykaa. Mi­kael
oli itse painattanut ttienojä kuoria,
joissa lihettäjänä o l i « J,/^^e^
ollut unohtanut : l^ienoa hajuveden
tuoksuakaan n&tä^i-niitä
itselleen.
Tämä veto tehosi. Äuthi alfeoi
leAi oUa levotw>i^ erle^
kaelin palatessa tmyöhästyneenä Icotiin
huudahti hän ärtyneenä:
— Missä olet olhit?
— Oh, anteeksi, peli kesti hiukan
odotettua kauemmin.
— Peli? ; Macä'peii?
— Tennis tiecyi^a. Olimme molem­mat
niin innostuneet . . .
— alutta en tiennyt, että pelaat len-
. nistä.' •. - ,
. .— Vain niin. Et kai ole koskaan tul­lut;
kysyneeksi.
— Mitä tarkoitit tuolla, että molem­mat
olitte niin innostuneet?
— ^Margitia ja itseäni tietysti; So­vimme
sitä paitsi, 'että lähdemme tä­nään^
hiukan tansffmaan. Ei kai sinul-laole
mitään^ sitä vastaan. Ehkä Pre-ben
. . • •„„•,
Nyt Mikael siis istui puiston penkil­lä
ja odotti, että keljo tulisi niinpaljon,
että hän voisi palata kotiin. Muistaes­saan
vaimönsaNleyottoman ja kiusaan­tuneen
ilmeen "häntä Mukan kadutti,
mutta heidän avioliittonsa ei voinut
enää jatkua tällä tavalla. Hänen täy­tyi
saada Ruth käsittämään.
Aika kului kiusallisen hitaasti ja hän
palasi kotiin jo kello yhdentoista ajois­sa
päättäen teeskennellä viettäneensä
hauskan, illan. . Ruth oli jo vuoteessa,
mutta ei nukkunut vielä. 'Hän tuijotti
avoimin.silijiiii kattoon ja hänen kas­vonsa
olivat hyvin kalpeat.
Mikaelia alkoi kaduttaa ja hävettää,
ja äkkiä hän tunnusti koko juonensa.
Ensin ei Ruth uskonut häntä,, mutta
J^un hän-haki M . J.-kirjekuorensa kir­joituspöytänsä
laatikosta, purskahti
Ruth vapauttavaan nauruun ja pai­nautui
lopulta hänen viereensä.
Seuraava aamu oli sunnuntai ja Ruth
tarjosi kahvia hänelle vuoteeseen. He
tunsivat molemmat olevansa onnelli-sempia
kuin pitkiin aikoihin.
Kello kahdeksantoista tienoissa soi
puhelin. Preben tiedusteli, kiinnostaisi-
^0 Ruthia pari tennisefrää; Jä sen jäl­keen
he voisivat* niennä kerholle syö­mään.
Tietysti Ruthia kiinnosti. Mikaelin
korvissa hänen äänensä helisi surutto-
Diampana ja fauölettoinämpana kuin
koskaan ennen. Mikael jäi jälleen istu-
" ^ n tuoliinsa. Oliko tämä totta vai
^ ^äJä-Ainte? OUko J f t ^
Jntrf^
kotona ja ockit^V ^ÄSkoSur i ^ t ^ ä ^
la jatkaa entiseen laj^^
kuulla, että Margitia ei öHutkaan 6!e-
^fiil^ n»u^.^^ 1 ^ j ^ i sH^ taas
sin koko päiväksi jä iUäksi myos.'
l|Jltl :^yi»^ei^ kaLuptingm -^<j«nigWn1.
liijL jkoskai l^^thi petasi ten^
^jtt^ häneöä pelata
Mäigitin kanssa. ; -
^ Niin juu^ Moitin kans^.
Hah na äana^n i^iiJiäis^sm; eU^
tytpn ^iIm to({eUa oli Mar^t. Misgjit
' Vinbioi^ Yhteens^tiim^
kein luän kiiininäUiselta olläkseäi' to
Mäirgit oU tenni^aJlissa muutamien
Mikaietlin tuttavien kanssa,; eikä hänel­lä
ollut; paria. Slikäeltarjou^^
otteluun, jä myöhemmin kävi selville,
cittä tytön vaniiemmilta oli t^nniskentti-hecJn
Huvila, jonka he aikoivat myydä,
koska hänen isänsä oli saanut uuden
toimen maaseudulta.
Saisiko tafoa katsella; ja imilfoin?
— Vaikka jo tänä iltana, : V ^ ^
Öe joivat yhdessä kahvia tennisk^er-hön
TävintoJassa. Mikadl kyseli tietoja
hiivilästa, ja tytön kuvaus^ innostutti
häntä yhä enemmän. *
rodott^^^ual
: tun-nusti
IVIikaiel.
Siii^ :tapai^:^^^ teidät au-
^pl^b^iittii^ ^kat­seli
l^Hntäi^^^ti,:
> ^l^ttth^yns^^jaisuuteU 11
- - — Maigitin-^^nssa,. yai? ^ m nau-
- roi-^k^e^^fia-^äi^il t^ ett^ xni-tääh
Margitia olIut-^oIeiBS^
. r~>:Äfargitm kan^, Vitasi Mikael
vakavasti.
Rutlf. n^uraliti ;j£^ mutta kun
, h|un näki MiJ^ajdiu jä^kistyi^ kasycm-piirteet,
ymjx^isi r } ^ ' T ä ^ ^ 9 ettei enää
ollutkaan -iy^yipys pilalta.
•r- -SJuttaj mutta . . . ^ijhjin ole mi-taän
]\i^r^tia. : S ^noit eilen
vain l^ijei^rneesi ko^jutim tehdäksesi
niinut imust^s\iklLaisel^
• 'J--—•Mutta
. v^M^Esp^ vilkaisi ^eUoas^ sitten Rut­hin
uutta pukua ja iälle^k^^^
; Ilonisen tai^a|i^vi^
töii^ia^tayoi^
neei^ atomikaiMiiell:^^ ja esimerkfesi
yänen k%t.(^sä^An^
tämme monenlaisia vanhoja uskomuk-sa,
jotka ovat peritytyneet 5i&i^plveita
toiselle. .
Tie^ttekö ,esimerkiksi, miksi juuri
mu$ta väri on useimmissa maissa surun
merkki? Mustaa on aina pidetty vaa-timattomutiden
ja alistuvaisuuden vä­rinä.
Sen ei pitäisi aiheuttaa kenessä­kään
kademieltä ja siitä syystä mus­taan
väriin pukeutunut henkilö on aina
jätetty omaan rauhaansa. Ennen aja­teltiin,
että myös kaikki yliluonnolliset
pahat henget suhtautuivat suopeasti
mustaan väriin, koska sen piti ilmaista
ihmisen nöyryyttä kori^eampiä olentoja
kohtaan. Esimerkiksi Tunisissa on hy­vin
erikoinen tapa vieläkin mielistellä
yliluonnollisia demooneja sijoittamalla
jokaisen rakenteilla olevan talon ylä­osaan
ipusta kivi", olkoonpa talo muu­ten
minkä värinen tahansa. Tämän
mustan kiven on määrä tulkita kaiken
ihmistyön epätäydellisyyttä ja sen nöy­rää
tunnustamista ylimaallisten voimien
edessä.
Valkoinen on aina merkinriyt. puh­tautta,
viattomuutta ja sillä on oletettii
myös olelvan suojeleva vaikutus. Ete-läbalkatiin
eräissä valtioissa peitetään
vielä tänäkin päivänä .äidin ja vasta­syntyneen
lapsen kasvot valkealla lii­nalla.
Heitä halutaan tällä tavalla suo­jella
"pahan silmän" vaikutusta vas­taan.
Ennen muinoin oli vallalla myös sel­lainen
uskomus, että kolmesta väristä
punottu nauha suojeli ''pahalta silmäl­tä",
ja esimerkiksi Abessiiniassa kulke­vat
lapset vielä tänäkin päivänä kirjava
nauha niskassaan.
Sinisellä värillä on aina katsottu ole­van
erikoisen voimakas suojeleva vai­kutus.
A^anhassa Kreikassa kuului jo­kaisen
morsiamen varusteisiin sininen
kangassuikale tai säie — ja useimmi­ten
se oli ommeltu sukkanauhaan ellei
koko sukkanauha ollut sininen. Tur­kissa
suojeltiin vastasyntyneitä lapsia
sinisillä lioruilla ja vaatteilla 'jä Meck-lenburgissa
sininen nauhanpätkä pystyi
"estämään" peräti ^ kurkkumädän pal­jon
tehol^ammin kuin ro&otus. Syy­riassa
lähetetään morsiamelle häitten
jälkeen ruukkukasveja — ja rui&ku-
. jeh ; on --siifean :Tehd^ oltava si-msia.
. : < .
SimsenircM^a^^ väri
olhtt VäSiutään }^tä^^^ imaag9-
listen vohnien annosta. Punaiset nau­hat
ja huivit ovat «rflleet yleisinä suoja-keindma
pahoja voimia vastaan useissa
maissa. Tällä värillä oii toisaalta ole­tettu
saatavan yhteys höihih samoihin
peloittaviin henkiin. Monien kjöispjeri'
poppamiesten "virkapuku" on ipllut
punainen * ja Tahitissa on pianaisiella*
linnunhöyhenellä 'estetty' o n n et t o -
muuksia, vaaroja ja epämiellyttäviä-tai­koja.
Pohjoiseuroopassa ön punainen
puku tuottanut metsästysonnea, ja K r i ­millä
on morsiamen välttämättömiin
varusteisiin kuulunut punainen huntu.
Myöskin Kreikassa: peitetään morsian
eräillä seuduilla kokonaan punaiseen
huntuun, ja Egyptissä kääritään mor­sian
punaiseen lakanaan hänen men­nessään
ensimmäiseen kylpyynsä. Ma­rokossa
ratsastaa sulhanen punaisessa
takissa nuorikkoaan noutamaan jä Hin-dustaniassa
kääritään kaikki häälah-jat
punaisella langalla.
Punainen väri on yleensä näytellyt
hyvin suurta osaa ja'näyttelee sitä
monin paikoin edelleenkin, juun hää-menoissa
ja tavoissa. Sen suojelevaa
voimaa, on pidetty hyvin tärkeänä se­kä
avioliittoon aikoville että heidän
myöhemmin syntyville perillisilleen.
Vihreä on ylefensä toivon väri ja
muhamettilaisissa maissa ön se omis­tettu
profeettojen väriksi? Se' liittyy
elimellisesti uskonnollisiin käsityksiin.
Länsirnaissa on keltaista pidetty vaa­ran
ja ruton merkkinä, mutta Kiinassa
se on pyhä väri — ehkä siitä syystä,
että kiinalaiset ovat itse keltaisia.
Taikauskosta väreihin löytyy vaikka
minkä Verran esimerkkejä ympäri maa­pallon.
Tässä esitetyt ovat vain eräi­tä
poimintoja, ja usein on enää nykyi­sin
hyvin vaikea päätellä, mistä syystä
yleensä määrätyt värit liittyvät mää­rättyihin
vaatekappaleisiin Tosinhan
puhtaasti käytännölliset näkökohdat
ovat usein ratkaisevia, mutta yhtä ta­vallista
on vieläkin, ettävtieltämätt^
me pyrimme suojelemaan itseämme jol­lakin
määrätyllä värillä niitä yliluon­nollisia
voimia kohtaan, jotka kiunmit--
televat i h n ^ ^ uskonauksissa ja alita-
• junnassa^-^^ '••y:--:-^. •/• "
>hi]|«iiusta .ajä^tilt&si;
Mikael hymyili ?«ä§yneestii. i
^ ^ Minälu^
— Mäigitin ka|issa^ i
— Valehtekt, Mikarf, Yrität uudel­leen
Iterättää imustasuickalsuuttaai.
Ma^r^ttla ei ole. ^ 'Hän on yaijn midikti-vituksesi
tuotetta. Itse olet mustasukT
kaineijl Siipat kai^i. V ^
^ Ktin olexiMii, tunnusti Mikael äk-
•kiäi kiivaasU. Olen mustasukkainen,
koska rakastan sinua. - Miiksi lenmie pi-
.dälgnnni tointamme.
benin kazissa, luin nnnä^ jätän Mar«
Ruth näytti hiukan epäröivältä ^
huol^uneelta.
-r- Preben odottaa minut, ja olemtne
vain ysiiävia. ^^^^^^ ^ ^ '
. - T - Margit ja minä olemme myös vain
ystäviä.;- -
-— Ei olemitään Margitia. ; Sinä v^-
l^telet, valehtelet... Voin olla aivan
-rauh£^injen suiun suhteesi.
Sa^na^ssa kutilui auton törähdys.
— Preben on tullut, sanoi Rutjh.
. — Eipähän l^uin Margit, vakuutti
. M l i ^ ; ; : ^ - , ; : ; " ' Z : - : ; -.J^:.y:^::•:::\
Hän aukaisi ikkunan ja heilautti, kät­tään
autossa istuvalle valkopukuiselle
tytölle, joka vilkutti taaisin.
—^ Tiiieö ytij Margit.
Mikaiel kiirehti vdos, ja k^Jpea ja sa­naton
Ruth jäi ikkunaan katselemaan
auton lähtöä. .
Sinä iltana Mikä^^^ osti uneliiiiejisa
huvilan. Mutta hän palasi kotiin tun­tematta
npt^än erikoista rionua. Mitä
tämä kf^ikki loppujen lopuksi kannatti?
Ruthan ei käsittänyt kuite^ että.
molemmilla aviopuolisoilla piti olla sa­mat
oikeudet ja vdyollisuudet,' jos ha­lusivat
tehdä elämänsä onnelliseksi.
Nyt hän, Mikael, saisi taas istuä.yksin
ja odottaa, että Prpben saattaisi I^uthin
kotiin. Samanlaista kai tulisi olemaan
heidän omassakin huvilassaan.
Mutta Ruth oli kotona. Hän syök­syi
jo hailissa Mikaelin kaulaan.
— Rakas, tämä on ollut kamalaa.
Missä olet ollut?
— Etkö olekaan Prebenin seurassa?
— En. Soitin hänelle ja ilmoitin, et­tei
minulla olekaan aikaa. Ei tänään,
eikä enää koskaan. Kuulun tänne si­nun
luoksesi. Mutta ehkä on jo liian
myöhäistä! Olen ollut tyhmä. Vasta
tänä iltana ymmärsin kaiken. Onko jo
liian myöhäistä, Mikael?
• Mikael hymyili ja syleili vaimoaan.
— Xiiankö myöhäistä? Ei, rakkaa­ni,
mutta nyt aloitamme jälleen alusta,
emmekä enää koskaan ole mustasukkai­sia,
eikö niin?
— Emme koskaan, vastasi Ruth hil­jaa.
— -oOo———— I . .
Terävästi sanottu
Tummaveriset: Miehet pitävät tum­maverisistä
— ainakin sellaiset, jotka
ovat menneet naimisiin vaaleaverikön
kanssa. . i
Aamiainen: Mies on niin vanha kuin
miksi tuntee itsensä ennen aaniiaista
—nainen on niin vanha kuin miltä hän
näyttää ennen aamiaista.
Kyllä: Kun mies saa viimeisen sanan,
se on aina 'kyllä'.
Laihuus: Mies ~töivoo, että hänen
laihat vuotensa olisivat lopussa — nai­nen,
että ne alkaisivat.
Avioero: Hän, joka menee naimisiin
rahojen vuoksi, eroaa usein rakkaujden
tähden. ; -, '^y
Mies, jolla önollutfon-iiea
rakkaudessa.
Ikä: NTäiset vanhenevat nopeammin
kuin miehet, mutta harvemmin;