Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 20, 1954

              ^^%äiÄiiSiiii-rXAUNOKlRJALUffBN
VllKKOUätTlf
T.TKICKT. tbe <mly Ftnniah Uterary weelclär in Canada
PubUahed and printed by tlie Vapaus PubtfaÄiins C?ompany
Limited; 106-102 Ekn Street West, Sudbury, Otitktiti
Registered at the Post Office Department, 0(towii as
second class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisält&en parasta kaunokirJalUsta ja tieteellistä luettavaa.
THDIfSVALTOIHIN:
1 yuosikerU $5.00
6 kuukautta 2.75
ttLkVSmHSKT'.
1 vnotlkerta $4100
6 kuukautta 1tSl6
SiMukautta . . . . . . . . IJO
SUOMfeSK JA MinjAIXE tTLKOMAIliLE
1 vuosikerta .....-... .$5.50 6 kuukautta - . . ... .$3.00
lUfOmiSmiNAT:
%im patetatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-
ICBBlMItooitiia $«.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
«•««r $£fl(rO^ kiitee $1.75. Klz:)eenvaihtollmoitulk9et $2.00
BHkiiimiimi*» pygyvista ilmoituksista. TUapäisilmottajen
M IttiMltM m«inu e t i i k at
BäläHil^^ Llflkflle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
klMMtta^ ninieea: Vapaus PObllshmsr Company Limited.
BMnttaja Ja painaja: Vapana Publishing Company Limi­ted;
imua mm Street West, Sbdbury. Ontario,
motttaja: K. Sak».
Ailamlehine mydnf^eraan 15 prosentin palkkio.
Lieicldin aiotut kirjoitukset oscdtettava:
9. ökUäzm
LIEKKI
'SUDBVRT; ONTAKIO
; ^ Vanhastaan tunnettua on, etta mit^eeh suh^^^^ va-
Vovasti ja epäSIen. Varsinkin suomalaisim nähden sanotaan
sai pitiivän pi^tkansa ei uskota ennenkuin saadaan koet-iää.
Niin i^yttää okvän asia |oidi|fnkiii' Liekin vaki^
kirieenfsihtEijienkin kohdalto. C^isunme' kuitenkin s>iuresti
pahoiHaaiiiW} jos se johtaisi sMben, kuten hyvä Liekin
avustaja toimittaja Saaren muistolle omisteiji^
^siaÖÄifti SJÖIH», etfS; monet ehkä ^ttäv
miseA, • . • "a^aislia kuin «ntinen, tofei^.^ja e
'sinW(nililC'ka". ' .. ' . .,,-1.'"."^;'^
Vaikka Saaren menetys oliktn Liekille kova isku ^ oh mei­dän
jälkeen jakaneiden Liekin yitävicn asia katsoa uskoen ja
' toivorikkaina tulevaistiiiteen, iuottaen lu|asti siihen, että par-haanmie
yrittämällä kykenemme säilyttämään Liekin yhtä
pirteänä, monipuolisena ja opettayaxia kuin ennenkin ja vielä
parantamaankin sitä, silla eteenpäin täytyy olla elävän mieli.
Tämä voidaankin saavuttaa, jos Lkkin kirjeenvaihtajat ja
ystiivät liittyvät entistä timhnnnn lehtensä 3^irqf>3lf<^ ja afvus-tavat
sitä parhaansa mukaan.
liaksemme olemmekhv heti näin aluksi saaneet vastaan­ottaa
useita rohkaisevia onnitteluja Liekin ystäviltä. Kikamme
niistä^ sH13i robk&isu antaa innostusta ja uskoa^ jota myöskin
Liekin toimitttajalta vaaditaan. Mutta, silloin kun tarvis on,
ovat myöskin kirpeät arvosteltit paikallaan ja nekin ovat ter-vetnileita,
varsinkin sitten, olen^ne ehtineet saada kaikki
Liekin toinritusnarut tiukasti iutsiiinme. >^yt vielä on tämä työ
jossi^tin määrin .kokeilua, vaikka se ei aivan outoa olekaan.
Siisfdi yrittäkäämme yhteisvoimin korvata toonittajä J. W.
Saai«n poistumisen aiheuttama menetys.
• • *
Melkein kaikissa Caiiadan kunnissa suoritetaan joulu-kuuass
kunnaHhvaaNt, t o i s^ "konnissa joulukuun alkuvii­kolla
toisissa vähän myöhemmin. Vaalien tuloksista riippuu
t mitkä, ryhmät ja henkilöt kussakin kunniassa tulevat «entaa-vana
vuonna hoitamaan kmman asioita, ^ ä i n ollen ne ovat
kaiksUe kunnan asukkaiHe hjrvin tärkeät, dllajnitä paremmin,
mitä «nemmätt asukkaiden sutureft enemmistön etujen mokai-sestft
kunnallisia a^ita hoidetaan, sitä paremmai:si ihmisten
-cUnpMkAksi kukin kunta muodostuu.
Liddn tuk^at, jotka vaitan^altii-enenunistöltään ovat työs­tään
eläviä luutsqiuhmisiä, ^ivät suinkaan voi jäädä välinpitä-mättömik^
kinmallisvaakthin nähden, -sillä se olisi omien ja
kanssaihmisten etujen valvomisen laiminlyöntiä. Jokaisen
kmmon kansalaisen, jokaisen aikansa tasolla elävän ihmisen
yhteiskunnallinen velvoUimus on myöskin mahddlisuuksiensa
mukaan auttaa ja vaikuttaa asioihin siten, kun katsoo olevan
hyödyllisintä työtätekevien kansanihmisten eduille.
ionissa kunniasa, kuten esim. lehtemme kotikaupun­gissa,
on kunnaUisvaaleissa ratkaistavana hyvin tärkeitä kysy­myksiä.
Täällä Sudburyssa estm. se, tuleeko vai eikö tule
valtuustoon enemmistö sellaisia edustajia, jotka väestön suu­ren
enemmistön etujen mukaisesti vaativat Copper Cliffin,
Froodio «kylän ja McKJm townshipin yhdistämistä Sudbu-r}^
n, jotta valtavia omaisuuksia otnistavai, mutta kunnallis-vemisU
meUunn vapaa 50—60 mi^ vuosivoittoja kahminut
nikkeliybtiö Inco saataisiio osafliarksi kunnan laitosten, kou-iu|
en, kenttien, puistojen, katujen ja ka^en muun yHj^Htooo,
joka on käynyt ylK'oimai8eksi pienAiotieil •mittnjair ja pikku-liikcmieiulle.
Nämä Toronto^ A: Konaut-jalka­pallojoukkueen
pelaajat Cass Kr oi
ja Dick Shatto, sekä British "Co-lumbiasta
kotoisin oleva neitone^
Terry Dale, näyttävät hyviltä ystä­viltä.
Ystävälliseltä ei kuitenkaan
tule näyttämään tk:n 27.^ pnä pe-^
lattavassa -Canadan Grey Cupin
ratkaisuottelussa, jossa itä ja länsi
kohtaavat. Ottelu tuUaan esittä­mään
yleisölle CBC.n television vä­lityksellä.
' - .
Eri kulfflilfa
maapalloa
"NOITA'* JA OIKEUS
Puuseppämestari Waldemar Eberjing
ryhtyi Sarzbuettelissä harjoittamaan
'noituutta" uskotellen ihmisille,,
hän pystyjä' yliluonnollisilla voimillaan^
pitämään onnettomuudet loitolla heidän
asunnoistaan.
Mutta kunnon mestari pistettiin siitä
oikeuteen ja siellä hän on tunnustanut
karkoittaneensa pahoja henkiä nöitapul-verilla
ja paholaisen kauhulla, ruusuöl-jyllä,
vahakakuilla ja ompeluneuloilla.
Kumpi lienee enemmän noituudeh
pauloissa, oikeus vai puuseppämestari?
• • •
•
NIINKUIN RIITTIKIN
Saavuttuaan kotimaahansa Kairosta
kertoi Englannin armeijaministeri Heäd
tarinan, joka oli hyvin suosittu Eyp-tissä
siihen aikaan, kun brittiyi ja egyp­tiläisten
välinen jännitys oli suurimmil­laan.
Eräällä Kairon pääkadulla hyök­käsi
kuusi egyptiläistä yksinäisen, kai­kessa
rauhassa kävelevän englantilaisen
kimppuun. EgyptHainen poKisi seisoi
lähistöllä ja katseli näytelmää. Muuan
ohikulkija )cysyi poliisilta:
— Kuulkaahan, ettekö aio puuttua
asiaan?
— En, vastasi konstaapeli järkähtä­mättä.
Minun mielestäni kuusi riittää.
hy\in.
Jos voisin Hää elämäni uudestaan,
lukisin runoutta, kuuntelisin muiiHkia
ainakin kerran viikossa, ^hkä silloin se
osa aivoistani, mikään surkastunut, oli­si
käyttökuntoinen.
- Charles Da rwin.
Liekin lukijat ovat kansan valistu-neimpaan
osan kuuluvia, eivätkä niin ol­len
voi suhtautua välinpitämättömästi
kunnallisiin kysymyksiin. Siksi he var­maan
tulevatkin kaikkialla osdlistu-maan
kunnallisvaalikamppailuun ja
äänestykseen, täyttäen siten velvollisuu­tensa
kunnon kansalaisina.
• • *
Lopuksi: Vielä on arka pomiistella
tervehdysten ja ilmoitusten-keräämiseksi
Liekin joulunumeroon. Tehkäämme sii­tä
yhteisvoimin entistä ehompi! Myös­kin
kirjoittikaet tähän numeroon ovat
iämpiouusti tervetulleita. — K. S.
KM ji »• voHtohli
i p i (At Jcuiaattt y k i i ktnn vähän yli kohncsai tm
^kunEtiroopibreiis^^ kahviiestit x»Amh
lessa Ranskassa. Sama kalipmki näki k o l m e U ^^
,m0kmMsk j^j^^sm Ä ^ » : ensimmäinen,
ja kaäpongfei a««eiWNsna^ kokoon tui^-atsi,
taam^an knppi ki4)tt< jäSleen musaa dkornajn^
josta he eivät pitäneet, koska se m::is:ui pahalta d i i
lut muita&a^ miellyttäviä puoia. Juomasta t u lV
suosittu, vuosisadan lopussa se oli Ranskan hovin '
ma< ia sitä mukaa oli kahvin voittokulku sslvi
Ranskan hovi käytti, sitä käytettiin vähitellenj^^'
passa . . , ^ *• *
Kahvi tuli Ruotsiin vasta 1700-Iuvun alu?sa. sHläi^.
kaukainen ja takapajuinen maa. Hovi ja aatelisto ii^c^
varovaisesti kiehuvaa mustaa ''olutta joka o i rae
j a hienoa. Pari- kolmekymmentä vuotta myöhemminoi
holma täynnä 'kahviloit*. »e öli jännittävää aikaa, qud'
teet rynnistivät kaikkialla, ja kaupunkien poryarjt >i
määrääviksi ja halusivat sanoa sanansa politiikan j^j]
sanoivat he, on yhtä arvokas kuin syntyperä, ja he keski
vat jumalattoniista ranskalaisista aatteista ja lukK-ai sai
lehtiä. Kahviloista tuli politiikan puhujien kokoont^mij
koja ja kahvi aivankuin symbolisoi uutta aikaa.
•Mutta vanhat arvokkaat suvut närkäsiyivät. Mi-i
oli? Paloviina ja olut olivat miesten juomia, kjihvioli :«i
aikojen merkki.
Taistelu kahvista alkoi,^ taistelu, josta tuli sekä ki
että pitkäaikainen, jä joka kaiken aikaa liittyi joMin i
pofiittisee<n kehitykseen. Ensimmäisenä asettnivat tiede
het kahvin jj^olelle. Linne suositteli kahvia mässäilyä jxli
lihavuutta vastaan, von Aken selitti, että kahvi on hnä
ke päänsärkyä vastaan. Mutta pian huomättiiiv; ettäi
villa oli epämieluisia vaikutuksia. Kahvin paheen örjäkii'
tunget' kärsivät unettomuudesta, menettivät ruokahaltH
iunsrvat itsensä heikoiksi ja vapisivat.
Kahvi'saapui myös Ruotsin itäkulmaan, Suorne^n.Ti
vuonna 1750 oli Helsingin kaduilla enemmän lehmiä ktiin
misiä, nnuttä täällä asui kuitenkin melkoinen joukko'äätt
upseereita.^.Helsingissä oli lld teenjuojaa ja 130 kah\*hijt»
.näihin aikoihin, mistä näemme, että kaupiirili] oH töÄtii
tysmieliiien. Helsinki sai pian oman •kahvrkbkkrm". Iin
berg^n, jolläröli myös ravihtblaoH^ Poi^Vocssä-sitätraJtt
oli 19 teehjiiöjaa j i 6^ kahvinjuojaa. " ' -"-^
lr^louspolitiikka'ja ^Ruotsin iilkomaankäiipp^^
hen aikaan kysymyksiä, joista muodostui riitakapula kahd(
puolueen, vanhoilirsten hattujen, aateliston, ja liberaali!
myssyjen, porvariston välille. Hatut esiintyivät kuhvia\-a;
taan siitä syystä, että he halusivat poistaa kaiken ulkomaala:
sen Ruotsista, unelmoivat suurista voitokkaista sodista ja ha
lusivat-tehdä tuontisuunntelmat tyhjiksi.
Kummalliseksi kiistakysymykseksi muodostui, kahvilaa,
pito-oiketis. Katsottiin, että kahviloiden työvoima meni kau
santaloudellisesti hukkaan eivätkä näinollen muuten hyödvi
liset ihmiset saisi omistautua tälle ammati le. Ehdotukse-im»
kaan voitaisiin ensi sijassa vanhempia naishenkilöltä käytti
kahviloidai pitäjinä; niin ettei ainoankaan miehen työypia
menisi hukkaan, mutta OK>ositio oli sitä mieltä, että täai
olisi vaarallista, koska ''naispuoliset liikkeenharjoittajat
sivat helposti johtaa nuoret, kokemattomat miesasiakkaat kr
hapoluille'. Niin vaarallista kahvi o l i !
Valtiopäivillä 1746—4,7 pantiin kahville vero niin fi
jokainen kahvia juova kaupunkilaisperhe s:.i maksaa
, hopeataalaria ja maaseudulla 2 hopeataakria. Pitäjiä,
käytettiin kahvia, verotettiin ankarasti ja kahvin juonti"
kieHettim.. Kahvin juojat vastasivat vastapropa§andail»
Myäistyskirjoituksilla. M u tU kun myssyt tulivat, valtaa J
siyät he kahvin samalla tavoin kuin hatutkiri. Xaov^'^*^
1. p ä i v i ä vuonna 1767 oli kahvia käyttö kielletty. Hallit
oli niin peloissaan vastareaktiosta että samalla,kaikcnia.
yalilijsteo ti^ö kiellettiin. Mutta pian sepitettiin Jukfituat
määrä; yalitusveisuja ja sanottiin, että naiset itkivät.
Ja jotta kukaan ei olisi keittänyt tai juonut kahviipa^t
kasi hallitus tutkimusmiehiä, joilla oli oikeus suorittia.
etsintöjä mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Virkamiehet h
pivät katiTvierustoilla ja nmiskivat, tulisiko mis:ään kil»J
tuoksua. Mutta mustan pörssin kauppa rehaitti, kahsii»i*
kuljetettiin ja sitä paahdettiin kotona. Kaksi \uottJi myo
min kumottiin päätös, mutta v. 1794 se astui uudeHeen ^
maan Kustaa IV Adolfin holhoushallituksen aikana. HoJ
niin sanottiin, tulisi näyttämään hyvää esimerl;kiä ja
maan kahvista uskollisen kansan kärjessä. Heinäkuun TUIT
senä päivänä 1794 vietettiin kahvin hautajasia mieie?
tuksin naisten kantaessa huntua ja miehillä oli mu?^^ ^_
hihassa. Kaikkialla juotiin kahvia — viimeisen ketraJ
raavana päivänä Äi maaherra Carpelanilla kutsut ja
sanotaan satiirisessa kronikassa, nukahtivat kaikki nais»
päivällisen loppupuolella kun tavanomaista kahviKU
ei Urjottukaan. Kustaa IV Adolf kumosi kahvikielton
saan valtaistiumelle — toimenpide, jolla hän halusi
kansaa suosiota. Kieltoa ei uusittu koskaan enää sen
enempää Ruotsissa kuin Suomessakaan, joka pian soi:
— vuonna 1809 erotettiin Ruotsista.
laJO-luvu» alussa tuli kakvisU Suomessa todejliaen^