1945-09-15-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ia ha-
Kun
lustaan
larjosi
ettei
xn\ sa-maksoiD
s.^eitäin
-vuotias
toimi-
.ieiT;pien-mies
oli
luteen ja
irkakun-en
autor,
asemalle.
pahar.-
lä hän oli
ta oli it-
Itä ky5yt-mies
ettei
inka näki
den. X. L
)on kakii
kiinni oi-iälkeen.
S-i
li
St'
lasine"
ion,cttä
Suki*-
LAlT.\yTAiyA SYYSKirjy 15 PÄ^ÄXÄ Sivu 3
T A I D E J A K U L T T
Turkestsrän-malkoitlani v i e railin
kerran ystäväni luona, joka toimi
Murgab nimisen suuren maatilan johtajana.
Tilan oli omistanut itse Jtei-sari
Aleksanteri III ja sen oli häneltä
perinyt keisari Nikolai II. Mervin
keidas oli jo muinaisina aikoina tunnettu
hedelmällisyydestään, mikä
johtui Bukharan emiirien sinfie aikoinaan
rakennuttamista suiirenmoi^
sistä kastelulaitteista, joiden avulla
Murgabjoen vesi usean suuren ja pie-rien
kanavan kautta jahdettiin ympäröiville
alueille. - 1800-luvun alkupuolella
eräs Bukharan hallitsija
emiiri Uaider^ joka oli sekaantunut
sotaan Venäjän kanssa, oli kuitenkin
antanut hävittää Murgabjoessa olevan
nk. Sulttaani Bendin.padon, jolloin
kukoistava Mervin keidas muuttui
hedelmättömäksi erämaaksi. Keisari
Aleksanteri III rakennutti Mur-gabjokeen
kolme patoa, nimittäin
Hindukusch-padon, joka sijaitsee 43
km Murgabin tilan yläpuolella, 7 km
edellä mainitusta ylöspäin olevan Jo-lotan-
padon sekä aikaisemmin hävitetyn
Sulttaani Bendin-padon, joka
sijaitsee vielä 18 km edellisestä ylöspäin.
Näiden suurenmoisten patojen
ja vesisäiliöiden avulla ei taattu ainoastaan
Murgabin tilalle kuuluville
alueille, vaan myös Mervin keitaan
muille osille riittävä määrä vettä voimaperäisen
viljelyksen aikaansaamiseksi.
Murgabilaiset maat, jotka sijaitsivat
samannimisen joen molemmin
puolin äsken mainitun Hindukusch-
padon alapuolella, käsittivät n.
100,000 hehtaarin suuruisen alan ensiluokkaista
maata, jonka ainoana
puutteena oli vesi. Murgab sijaitsi
Mairam-Ali-nimisen aseman läheisyydessä
Samarkand—Taschkentin rautatielinjalla.
Asemalta 'johti upea,
tuuhea lehtikuja täydelliseen pieneen
kaupunkiin. Tämän ryhmän keskellä
kohosi keisarillinen palatsi, joka, kuten
sitä ympäröivät rakennuksetkin,
oli rakennettu persialaiseen tyyliin tasaisten
kattojen alla olevine pylväs-töineen.
urkestdnin puuvilla
Kirj. PAUL LINDER
Siellä oli puuvillan puhdistuslaitoksia,
samoin kuin tehtaita puuvilla-ölj\'
n ja saippuan valmistamista varten
sekä jalostustehdas. Koko yhteiskuntaa
vMMsee 43 km pääs^ sijaitsevasta
vesivoimalaitoksesta johdettu
sähkövalo. Puhdistuslaitoksissa puhdistetaan
vuosittain noin 1 milj. puu-taa
raakaa puuvillaa. Paitsi tässä
mainittuja teollisuuslaitoksia on siellä
suuri joukko erilaisia työpajoja, kirkko
ja useita moskeijoita. Yhteiskunta
kokonaisuudessaan teki suurenmoisen
vaikutuksen, -Kastelulaitteiden tuottaman
siunauksen ansiosta kasvillisuus
oli niin rehevää, että luuli olevan
sa tropiikissa. Siellä oli suuria aprikoo
si- ja persikkapuutarhoja, viini- ja ry-pälevainioita
ja kokonaisia mantelipuu
metsiä, ja harvinaisia puulajeja
tuotettiin Intiasta ja Kiinasta. Saattoi
luulla olevansa maanpäällisessä
paratiisissa. Lukemattomat suuret ja
pienet kanavat, joissa vesi iloisesti
solisi, risteilivät koko tätnän alueen
halki, jossa oivallinen maaperä yhtyneenä
lämpimään maastoon tarvitsi
vain vettä houkutellakseen maasta
esiin tämän ihanan kasvillisuuden,
Päilviljelyksen muodostivat puu-villaistutukset,
jotka menestyivät
erinomaisesti. Turkestanin puuvillan-viljelyksellä
on hyvin vanhat juuret.
Sen kehto lienee Aasiassa ollut tämän
maanosan eteläisimmässä osassa, josta
se lienee kulkeutunut pohjoiseen päin
Iraniin ja Murgabjoen. suvantoon ja
edelleen .\mu-Darja ja Syr-Darjajo-kien
laaksoihin. Tämä aasialainen
puuvilla oli kuitenkin sangen huonoa,
minkä vuoksi amerikkalaista puuvillaa
koetettiin totuttaa tähän ilmanalaan.
Turkestanin silloisen kenraali-kuvernöörm
kenraaliadjutantti von
Kaufmanin aikana, 1800-luvun jälki-^
puoliskolla, ensimmäiset amerikkalaiset
puuvillan koevainiot kunnostettiin
Taschkentin kaupungin läheisyydessä.
Tällöin kokeilluista puuvillaiajeis-ta
a7.toi nk. "ylämaan'* (upland) —
Gossj-pium Hirsutum — parhaat tulokset.
Murgabin vainioilla kasvoi
sittemmin yksinomaan tätä puuvilla-laatua.
Maa, johon kylvettiin puuvillaa,
muokattiin erittäin huotellisesti ja vähän
ennen kylvämistä siihen johdettiin
runsaasti vettä vainioilla risteilevistä
kanavista. Puuvillan siemenet
kylvettiin vakoihin tavallisesti koneilla,
mutta myöskin käsin. Kylvön
jälkeen, joka toimitettiin maaliskuun
lopussa, kasteltiin maa uudelleen
vasta 'sitten, kun se alkoi versoa,
mikä tapahtui tavallisesti 4—5 päivää
sen jälkeen, kun siemenet oli pantu
maahan. .Aiikaisempi kastelu muodostaisi
maan pintaan kuoren, joka estäisi
ituja nousemasta taimelle. Vasta
20 päivää kylvön jälkeen kasteltiin
vainiot uudelleen. Kesäkuussa
alkoivat taimet kukkia, jolloin kuk-?
kia ilmestyi ensin alemmille oksille ga
vasta myöhemmin ylemmille. Puu-villapensas
saavuttaa suunnilleen 1
metrin korkeuden. Heinäkuussa, jolloin
aurinko näillä seuduin paahtaa
kaikkein kuumimmin, alkaa vihreä
puuvillan hedelmä vähitellen ruskettua,
minkä jälkeen se halkeaa, ja kuoren
alta näyttäytyy hohtavan valkoinen
puuvilla. Mitä lämpimämpi ja
kuivempi kesä on, sitä enemmän aukeaa
puuvillaa ympäröivä kuori. Tämä
helpottaa sadonkorjuuta, jota-paitsi
itse puuvilla pysyy puhtaana,
koska siihen"siten tulee vähemmän
vieraita aineita. Sadonkorjuu suoritettiin
Murgabissa loppuun loka- ja
marraskuun aikana. Keisarillisen
maatilan puuvillasato oli noin 90 puu-
1
IS M l
'il.
'•m
5^
i}atar Sarah Elizabeih Rodger ajamassa sivulim'xaliUa maalatulla entiseUä sotUasjeepillä New Yorkin
. kaduUla. Jeeppi kuuluu ^'runnaavan" enkotscn hyvin.
taa eli 1440 kiloa hehtaaria kohden,
minkä oli parempi kuin toisten yksityisten
maiden sato, joka vaihteli
40—60 puutaan (460—960 kg) hehtaarilta.
Murgabilaisesta puuvillasta
maksettiin huippuhinta eli 4 ruplaa
puudalta (1 puuta = 16 kg). Muualla
myytiin puuvillaa huomattavasti
halvemmalla.
Turkestanin suimnattomastä7"höin~
168 milj. hehtaarin pinta-alasta on
ainoastaan murto-osa eli suunnilleen
3 milj. hehtaaria kasteltua maata. Se,
että vain näin pieni osa koko Turkestanin
alueesta on kasteltu, ei johdu
kastelutarkoituksiin tarvittavan veden
puutteesta. Turkestanin joista
ja suuresta Araljärvestä on saatavissa
niin suunnattomia määriä vettä, että
jos tämä vesimäärä' käytettäisiin järkiperäisesti
kastelutarkoituksiin, niin
Turkestan" pystyisi täyttämään koko
suuren Venäijän puuvillatarpeen, jbka
siihen arkaan, josta tässä on kysyn\ys
(v. 1913 nousi noin 22,000,000 puutaan.
Murgabin tilalla, kuten yleensäkin
niissä osissa koko Turkestania, joissa
veden saanti on taattu, viljellään e-nimmäkseen
puuvillaa. Toisella sijalla
ovat riisi viljelykset, jotka vaativat
vielä enemmän vettä kuin puuvilla,
koska riisipeltojen on oltava
suunnilleen 100 päivän ajan kokonaan
veden peitossa. Muista viljellyistä
kasveista mainittakoon vehnä,
pellava ja luserni (eräs rehukasvi).
Tämä seutu on myöskin hedelmien
luvattu paratiisi. Muistan kuinka
Murgabin läheisellä markkinapaikalla
sai ostaa kuormallisen vesime-looneja
yhdellä ruplalla — tätä hyvää
oli ilmeisesti liian runsaasti. Murgabin
tila oli todellakin mallitila.
Kaikki rakennukset, puutarhat ja pellot
olivat ensiluokkaisessa kunnossa.
Keitaissa, 'jota ympäröivät lukemattomat
toistaiseksi vielä vedettömät
alueet ja jossa murhaava aurinko
on polttanut maan ruskeaksi, on
aurinkolodellinen rasitus, sillä lämpötila
nousee 45° C. Yksinpä S\TI-nynnäiset
kirgiisitkin ja heidän uskolliset
juhtansa, kameellt, näyttivät silloin
saaneen kylliksi. Eurooppalaiset
pysyttelivät sellaisina päivinä sisällä.
Kuumuus oli todellakin sietämätön.
Hengitettävä ilma oli huomattavasti
lämpimämpää kuin ruumiinlämpö.
Tämän lisäksi tuli vielä näillä seuduin
vallitseva ikuinen tyven. Iltaisin,
lämpömittarin jonkin verran
laskettua, näki pitkien kameeli- ja
dromedaarikaravaanien — dromedaareilla
on ainoastaan yksi kyttyrä, kun
kameelit sen sijaan ylväslelevät kahdella
— raskaine kuormineen verkalleen
liikkuvan eteenpäin. Etunenässä
kulkevan eläimen kaulassa oli iso
kello, jonka kaihoisa, yksitoikkoinen -
ääni joka askeleella helähti arojen yli.
Utelias kuu
.Vö, onpas kumma vasta:
Kun katsoo akkunasta!
Sen varmaan taivaankappaleet
Uteliaist' ovat naisista oppineet.
Paljonhan oppii heistä,
Luomisen enkeleistä.
Kas, mitähän mahtaa kurkistaa.
Viattomuuttako nukkuvaa?
Kuu kulta, olit myöhäinen:
Viattomuus jo kauvan
TääW otti matkasauvan.
Palauttaa jos voisit sen f •—
No, voi nyt mitä huokailen.
J. H. ERKKO.
t M
1
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 15, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-09-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450915 |
Description
| Title | 1945-09-15-03 |
| OCR text | ia ha- Kun lustaan larjosi ettei xn\ sa-maksoiD s.^eitäin -vuotias toimi- .ieiT;pien-mies oli luteen ja irkakun-en autor, asemalle. pahar.- lä hän oli ta oli it- Itä ky5yt-mies ettei inka näki den. X. L )on kakii kiinni oi-iälkeen. S-i li St' lasine" ion,cttä Suki*- LAlT.\yTAiyA SYYSKirjy 15 PÄ^ÄXÄ Sivu 3 T A I D E J A K U L T T Turkestsrän-malkoitlani v i e railin kerran ystäväni luona, joka toimi Murgab nimisen suuren maatilan johtajana. Tilan oli omistanut itse Jtei-sari Aleksanteri III ja sen oli häneltä perinyt keisari Nikolai II. Mervin keidas oli jo muinaisina aikoina tunnettu hedelmällisyydestään, mikä johtui Bukharan emiirien sinfie aikoinaan rakennuttamista suiirenmoi^ sistä kastelulaitteista, joiden avulla Murgabjoen vesi usean suuren ja pie-rien kanavan kautta jahdettiin ympäröiville alueille. - 1800-luvun alkupuolella eräs Bukharan hallitsija emiiri Uaider^ joka oli sekaantunut sotaan Venäjän kanssa, oli kuitenkin antanut hävittää Murgabjoessa olevan nk. Sulttaani Bendin.padon, jolloin kukoistava Mervin keidas muuttui hedelmättömäksi erämaaksi. Keisari Aleksanteri III rakennutti Mur-gabjokeen kolme patoa, nimittäin Hindukusch-padon, joka sijaitsee 43 km Murgabin tilan yläpuolella, 7 km edellä mainitusta ylöspäin olevan Jo-lotan- padon sekä aikaisemmin hävitetyn Sulttaani Bendin-padon, joka sijaitsee vielä 18 km edellisestä ylöspäin. Näiden suurenmoisten patojen ja vesisäiliöiden avulla ei taattu ainoastaan Murgabin tilalle kuuluville alueille, vaan myös Mervin keitaan muille osille riittävä määrä vettä voimaperäisen viljelyksen aikaansaamiseksi. Murgabilaiset maat, jotka sijaitsivat samannimisen joen molemmin puolin äsken mainitun Hindukusch- padon alapuolella, käsittivät n. 100,000 hehtaarin suuruisen alan ensiluokkaista maata, jonka ainoana puutteena oli vesi. Murgab sijaitsi Mairam-Ali-nimisen aseman läheisyydessä Samarkand—Taschkentin rautatielinjalla. Asemalta 'johti upea, tuuhea lehtikuja täydelliseen pieneen kaupunkiin. Tämän ryhmän keskellä kohosi keisarillinen palatsi, joka, kuten sitä ympäröivät rakennuksetkin, oli rakennettu persialaiseen tyyliin tasaisten kattojen alla olevine pylväs-töineen. urkestdnin puuvilla Kirj. PAUL LINDER Siellä oli puuvillan puhdistuslaitoksia, samoin kuin tehtaita puuvilla-ölj\' n ja saippuan valmistamista varten sekä jalostustehdas. Koko yhteiskuntaa vMMsee 43 km pääs^ sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta johdettu sähkövalo. Puhdistuslaitoksissa puhdistetaan vuosittain noin 1 milj. puu-taa raakaa puuvillaa. Paitsi tässä mainittuja teollisuuslaitoksia on siellä suuri joukko erilaisia työpajoja, kirkko ja useita moskeijoita. Yhteiskunta kokonaisuudessaan teki suurenmoisen vaikutuksen, -Kastelulaitteiden tuottaman siunauksen ansiosta kasvillisuus oli niin rehevää, että luuli olevan sa tropiikissa. Siellä oli suuria aprikoo si- ja persikkapuutarhoja, viini- ja ry-pälevainioita ja kokonaisia mantelipuu metsiä, ja harvinaisia puulajeja tuotettiin Intiasta ja Kiinasta. Saattoi luulla olevansa maanpäällisessä paratiisissa. Lukemattomat suuret ja pienet kanavat, joissa vesi iloisesti solisi, risteilivät koko tätnän alueen halki, jossa oivallinen maaperä yhtyneenä lämpimään maastoon tarvitsi vain vettä houkutellakseen maasta esiin tämän ihanan kasvillisuuden, Päilviljelyksen muodostivat puu-villaistutukset, jotka menestyivät erinomaisesti. Turkestanin puuvillan-viljelyksellä on hyvin vanhat juuret. Sen kehto lienee Aasiassa ollut tämän maanosan eteläisimmässä osassa, josta se lienee kulkeutunut pohjoiseen päin Iraniin ja Murgabjoen. suvantoon ja edelleen .\mu-Darja ja Syr-Darjajo-kien laaksoihin. Tämä aasialainen puuvilla oli kuitenkin sangen huonoa, minkä vuoksi amerikkalaista puuvillaa koetettiin totuttaa tähän ilmanalaan. Turkestanin silloisen kenraali-kuvernöörm kenraaliadjutantti von Kaufmanin aikana, 1800-luvun jälki-^ puoliskolla, ensimmäiset amerikkalaiset puuvillan koevainiot kunnostettiin Taschkentin kaupungin läheisyydessä. Tällöin kokeilluista puuvillaiajeis-ta a7.toi nk. "ylämaan'* (upland) — Gossj-pium Hirsutum — parhaat tulokset. Murgabin vainioilla kasvoi sittemmin yksinomaan tätä puuvilla-laatua. Maa, johon kylvettiin puuvillaa, muokattiin erittäin huotellisesti ja vähän ennen kylvämistä siihen johdettiin runsaasti vettä vainioilla risteilevistä kanavista. Puuvillan siemenet kylvettiin vakoihin tavallisesti koneilla, mutta myöskin käsin. Kylvön jälkeen, joka toimitettiin maaliskuun lopussa, kasteltiin maa uudelleen vasta 'sitten, kun se alkoi versoa, mikä tapahtui tavallisesti 4—5 päivää sen jälkeen, kun siemenet oli pantu maahan. .Aiikaisempi kastelu muodostaisi maan pintaan kuoren, joka estäisi ituja nousemasta taimelle. Vasta 20 päivää kylvön jälkeen kasteltiin vainiot uudelleen. Kesäkuussa alkoivat taimet kukkia, jolloin kuk-? kia ilmestyi ensin alemmille oksille ga vasta myöhemmin ylemmille. Puu-villapensas saavuttaa suunnilleen 1 metrin korkeuden. Heinäkuussa, jolloin aurinko näillä seuduin paahtaa kaikkein kuumimmin, alkaa vihreä puuvillan hedelmä vähitellen ruskettua, minkä jälkeen se halkeaa, ja kuoren alta näyttäytyy hohtavan valkoinen puuvilla. Mitä lämpimämpi ja kuivempi kesä on, sitä enemmän aukeaa puuvillaa ympäröivä kuori. Tämä helpottaa sadonkorjuuta, jota-paitsi itse puuvilla pysyy puhtaana, koska siihen"siten tulee vähemmän vieraita aineita. Sadonkorjuu suoritettiin Murgabissa loppuun loka- ja marraskuun aikana. Keisarillisen maatilan puuvillasato oli noin 90 puu- 1 IS M l 'il. '•m 5^ i}atar Sarah Elizabeih Rodger ajamassa sivulim'xaliUa maalatulla entiseUä sotUasjeepillä New Yorkin . kaduUla. Jeeppi kuuluu ^'runnaavan" enkotscn hyvin. taa eli 1440 kiloa hehtaaria kohden, minkä oli parempi kuin toisten yksityisten maiden sato, joka vaihteli 40—60 puutaan (460—960 kg) hehtaarilta. Murgabilaisesta puuvillasta maksettiin huippuhinta eli 4 ruplaa puudalta (1 puuta = 16 kg). Muualla myytiin puuvillaa huomattavasti halvemmalla. Turkestanin suimnattomastä7"höin~ 168 milj. hehtaarin pinta-alasta on ainoastaan murto-osa eli suunnilleen 3 milj. hehtaaria kasteltua maata. Se, että vain näin pieni osa koko Turkestanin alueesta on kasteltu, ei johdu kastelutarkoituksiin tarvittavan veden puutteesta. Turkestanin joista ja suuresta Araljärvestä on saatavissa niin suunnattomia määriä vettä, että jos tämä vesimäärä' käytettäisiin järkiperäisesti kastelutarkoituksiin, niin Turkestan" pystyisi täyttämään koko suuren Venäijän puuvillatarpeen, jbka siihen arkaan, josta tässä on kysyn\ys (v. 1913 nousi noin 22,000,000 puutaan. Murgabin tilalla, kuten yleensäkin niissä osissa koko Turkestania, joissa veden saanti on taattu, viljellään e-nimmäkseen puuvillaa. Toisella sijalla ovat riisi viljelykset, jotka vaativat vielä enemmän vettä kuin puuvilla, koska riisipeltojen on oltava suunnilleen 100 päivän ajan kokonaan veden peitossa. Muista viljellyistä kasveista mainittakoon vehnä, pellava ja luserni (eräs rehukasvi). Tämä seutu on myöskin hedelmien luvattu paratiisi. Muistan kuinka Murgabin läheisellä markkinapaikalla sai ostaa kuormallisen vesime-looneja yhdellä ruplalla — tätä hyvää oli ilmeisesti liian runsaasti. Murgabin tila oli todellakin mallitila. Kaikki rakennukset, puutarhat ja pellot olivat ensiluokkaisessa kunnossa. Keitaissa, 'jota ympäröivät lukemattomat toistaiseksi vielä vedettömät alueet ja jossa murhaava aurinko on polttanut maan ruskeaksi, on aurinkolodellinen rasitus, sillä lämpötila nousee 45° C. Yksinpä S\TI-nynnäiset kirgiisitkin ja heidän uskolliset juhtansa, kameellt, näyttivät silloin saaneen kylliksi. Eurooppalaiset pysyttelivät sellaisina päivinä sisällä. Kuumuus oli todellakin sietämätön. Hengitettävä ilma oli huomattavasti lämpimämpää kuin ruumiinlämpö. Tämän lisäksi tuli vielä näillä seuduin vallitseva ikuinen tyven. Iltaisin, lämpömittarin jonkin verran laskettua, näki pitkien kameeli- ja dromedaarikaravaanien — dromedaareilla on ainoastaan yksi kyttyrä, kun kameelit sen sijaan ylväslelevät kahdella — raskaine kuormineen verkalleen liikkuvan eteenpäin. Etunenässä kulkevan eläimen kaulassa oli iso kello, jonka kaihoisa, yksitoikkoinen - ääni joka askeleella helähti arojen yli. Utelias kuu .Vö, onpas kumma vasta: Kun katsoo akkunasta! Sen varmaan taivaankappaleet Uteliaist' ovat naisista oppineet. Paljonhan oppii heistä, Luomisen enkeleistä. Kas, mitähän mahtaa kurkistaa. Viattomuuttako nukkuvaa? Kuu kulta, olit myöhäinen: Viattomuus jo kauvan TääW otti matkasauvan. Palauttaa jos voisit sen f •— No, voi nyt mitä huokailen. J. H. ERKKO. t M 1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-09-15-03
