1945-09-15-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-saan ^oin 60 mailin etäi^ydessä Liver-po; iista sijaitsee Iriannirrmere^lsle ^Man-saari, jossain maarm itsenai-l'brittilämen valtio, jossa on. nom ^ 0 asukasta, 22,000 naistaja.28;. 00imiestär.oin 12 maiha leveällä ja 32 mailia pitkällä saarella. Tällä pienellä saarivaltiolla onla-kanaan erittäin pitkä ja väriMs^Ms-toria Saaren nimi on manxin- kielellä Manikin ja sen asukkaat nimittävät ilseääB^ nimeUä manxm<^^£;V^ jolloin saari oHjtodennäköi-- sesti roomalaisten hällussa^.oli saaren 5imi:Eubonia. Vuodeir 80Q ;^enoissa rupesivat norjalaiseti :viikingifc .tekemään saarelle ryöstöretMä ja. 850- juvulla muodostivat sinne varsinaisia siirtokuntia. Saari kuului sitten; ^ni-inellisesti^ Norjaan^ veromaana^. mutta sen Norjasta: polv«utJiwat-. ruhtinaat olivat melkein riippumattomia. Vuonna 885 kävi^ saarella; Harold Kaunotukka ja vojonna- 1093> Magnus Barfod Norojani valtaa Julji^^tamas-sa. Vuonna 1266 myi ÄTagn^is- La-gaböte saaren Hebridien^keralla Skot-laonin kuinkaalle, Manxilaiset. tunnustivat Skotlannin, herruuden vasta Ronaldswayn taistelun> -tappion, jälkeen vuonna-1275. Sen jäl&een-tais-- .teli\'at saaren herruudesta^ Skotlanti ja Englanti kunnes. Englannin kuningas Henrik IV lahjoitti sen läänityk-senä sir John Stanleylle, jonka.suvulla saari pysyi, lyhyttä, väliaikaa lukuunottamatta, aina vuoteen 1765. Silloin lunasti saaren Englannin hallitus, voidakseen tukahduttaa valtion tullituloille tuhoisaksi kasvaneen, saarelaisten harjoittaman salakuljetuksen, Saarta hallitaan oman valtiosääji-tönsä mukaan erikoisena Yhdistyneen kuningaskunnan osana., Lakia säätää eduskunta, Cburt of Tyn-wald; lait hyväksyy kuningas,, mutta ne eivät astu voimaan ennenkuin ne Tyn-waldin päivänä (heinäk. 5 p;) on englannin ja manxin kielillä luettu julki Tynwald Hill nimisellä vuorella; . Englannin kuningas oli äskettäin saapuvilla tavanmukaisessa, .vuotuisessa Tynwaldin. ulkoilmaistunnossa, johon kokoontuvat tämän. parlamentin ylä- ja alahuoneen- jäsenet. Manxilaiset ovat ylpeitä tästä eduskunr nastaan vaikka^^ sen- alahuoneessa (House of Keys, johtuen skarulina-vialaisesta sanasta, kjose, tarkoittaen valittua) ei ole kuin 24 jäsentä,, jotka saavat S400 korvauksen • työstään vuodessa. Manxilaiset väittävät eduskuntaansa maailman vanhimmaksi. He voivat esittää sen. toimbnasta kirjoitet- Itija asiakirjoja vuodesta 913 lähtien. He voivat esittää ylähuoneen (Legis-lativeCouncil) ja alahuoneen (House of Keys) täydelliset jäsenluettelot vuodesta 1422 lähtien. Ylähuoneen jäsenet nimittää kuvernööri, joka toimii kuninkaan edustajana ja sijaisena saarella. Tässä korkeassa virassa on nykyään loordi Granville, kuninkaan lanko, saaden $8,000 vuosipalkan virastaan, johon yhdistyy myöskin käytännöllisesti katsoen pääministerin ja (p^ahami-nisterin tehtävät, valtion sotavoimien johto sekä rauhantuomarien ja hallir tuksen.virkailijain nimittäminen. Hän on miltei yksinomainen kirkon ja valtion päämies, ja omaa oikeuden parlamentin- -h>^'äksymien. lakien hyväk-symiseen- tai hylkäämise.en.-:... Manxilaisilla. ei. ole edustajia Englannin parlamentini alahuoneessa eikä sen piispalla ole istuinta, ylähuoneessa.: — Englannin parlamentin päätökset eivät koske saarta, ellei niissä nimenomaan siitä mainita. Saaren eduskucjian alahuoneen jäsenet valitaan; 7 vuodeksi ja. vaaleissa, on yksinäisillä, naisilla ollut äänioikeus v. 1381 lähtien* ennen kuin; missään muussa.vvaltiossa. Vaaleissa on. äänestäjillä sitä useampia ääniä mitä enemmän-heillä-on omaisuutta. Niinpä 1/3 äänestäjistä valitsee 2/3 eduskunnan jäsenistä. Seuraavat vaalit pidetään tulevassa helmikuussa. Saaren -gaelilaiset asukkaat ovat pitkiä ja vankkarakenteisia; pä;i on suuri, leveä, poskipäät myös leveät, silmät vaaleat, tukka tummempi, nenä pitkä. Alkuperäistä manxin kieltä osasi. 1,901 vain 4,400 henkeä, muut puhuvat vain englantia. Asuk.isluku on V. 1891 lähtien vähentynyt siirtolaisuuden johdosta alituisesti. Yli puolet väestöstä asuu saaren neljässä kaupungissa. Pääkaupunki on Douglas, 15,000 asukasta. Tämän vuorisen saaren laaksot ja tasankomaat ovat tehokkaasti viljeltyjä. Saarella on sammakkoja, mutta ei minkäänlaisia käärmeitä. Jäniksiä, kaniineja, metsäi ja vesilintuja on runsaasti, sekä kalaa läheisessä meressä. Saaren päätuotteet ovar lyijy, . tina, musta marmori, hevoset karja, lampaat, kankaat, verkot, rihmat, köydet ja jalkineet. Sillin, turs- KIRJ. SISKO Matias Moukari a\'asi silmänsä ja katseli ympärilleen. Ja näki ristikoita. Hän hieroi silmiään ja katsahti uudelleen. Ristikot pysyivät paikoillaan. Lavitsa hänen allaan tuntui kovalta ja peräänantamattomalta. Äkkiä selveni Matiaalle, että hän oli putkassa; oikeassa ja laillisessa polii-sipuikassa. Eikä hän suinkaan ollut yksin, sillä nyt nousi toisella lavitsalla maannut, suuri miehenköriläs istu- /"Hei, kaveri! Onko sulia savuja?" kysyi hän. Jp hänen äänensäkin sai Matiaan mitä suurimmalla nopeudella kopeloimaan taskujaan. Vihdoin löysikin hän housujensa takataskusta vaillinaisen savukelaatikon ja ojensi sen nöyrästi esille. Hän tunsi olonsa sangen^ epämukavaksi. Suuta kuivasi ja päätä pakotti vallan vietävästi, eivätkä miehen silmäykset \'htään parantaneet Matiaan sielullista tilaa, joka oli sekaisin ja solmuinen kuin sotkeutunut lankavyyhti. '•Olitko sinäkin hutikassa?" kysyi hän toivorikkaana osatoveriltaan. "Mä tapoon miehen", vastasi tämä yksikantaan ja ruiskautti pitkän syljen sementtilattialle. Matias nielasi ja tunsi olonsa kaksinverroin epämukavaksi. ''Se mokoma kurkkaali mun morsi-aantani niin lapuiaasti .jotta lopuks suutun ja tartuun sen kurkkuhun kiinni", selitti mies kuin maailman yksinkertaisinta asiaa. Matiaan käsi kohosi vaistomaisesti kurkkuun. Kiiresti vaipui hän takaisin lavitsalle ja sulki silmänsä. Eipä silti, että Matias olisi ollut pelkuri, mutta tämä oli jotain sellaista mistä hän ei oikein pitänyt. Si-kan ja markrillin kalastuksessa on paljon miehiä jä veneitä. Saari on suosittu englantilaisten- kesävietto-paikka ja se on varsin hy^in tunnettu Hai Cainen romaanien perusteella. J^eutua. lähteäkseen ulos, vaikka oli päättänyt olla sisällä tänäiltana. Vaan niieli tuntuu nyt keveämmaltä, kun sai siitä kertoa jollekin. Malagias ja Regina olivat iloisia siitä, että neiti Salme oli ollut niin Johtelias, jota tämä ei ennen ollut KOSkaan näyttänyt heille, vaan päinvastoin, oli ylpeä eikä ollut heitä nä- K e v i n ä ä n k ä ä n ; ei edes, tullut samaan pöytään syömäänkään heidän, kanssaan. Jatkuu. fc-»r, 1. . . - - r— y •- ^. ^^,kat lähettää yhdysvalta-netti silkkisukkansa ilmapommtukscssa. täpaitsi ei hän kuolemakseenkaan voinut käsittää, että joku voisi naisen tähden ottaa toisen hengiltä^ Se oli selvä ja suora mahdottomuus. Jos A-ain jonkun päähän olisi pälkähtänyt ruveta laupiaasti kurkistelemaan ISf at-lienaa, Matiaan eukkoa, niin olisi Matias käsiään kyherrellen antanut sellaiselle kaverille sekä Mätlienan, että vielä taloräjänsäkin kaupanpäällisiksi. Itse olisi hiin vaikka kiertä-vänä suutarina kulkenut ja tuntenut olevansai öhhenpöika; -r- Ei, pelkuri ei Matias ollut! Sen todistaa jo jämerä- sukunimikin. Min-käpä Matias sille voi, ettei hänen ulkonäkönsä oikein lyönyt yhteen nimen kanssa! Hän oli hieveröinen, eikä hänen päänsä ulottanut juuri Mätlienan olkapäätä korkeammalle. Leukaa ei ollut kuin nimeksi, nenä oli terävä ja kasvot suippenivat omituisesti, muistuttaen hiirtä. Mutta hiiri ja pelkuri olivat sanoja, joita Matias ei voinut sietää. Sisimmäl-tään hän oli suuri ja voimakas, yhtä uljas ja rohkea kuin kuka toinen hyvänsä, jonka ulkonäkökin- sellaista todisti. Sitäpaitsi kuului hän jäsenenä yhdistykseen V.V.V. eli Vaimovä- ^ keä V'astustavat Valitut. Jota myöskin jäsenten keskuudessa — mitä suurimmassa salaisuudessa — Valittujen Viinaveikkojen Veljeskunnaksi mainitaan. Siihen kuului useita muitakin. Koska merimies pursiainen oli ihmeteltävällä taidolla osannut matkoillaan kiertää salakarit ja välttyä ankkuroimasta purttaan avioliiton houkuttelevalta näyttävään satamaan, oli hänet havaittu soveliaaksi mieheksi V.V.V: n puheemjohtajan paikalle. Toiset jäsenet, jotka kaikki olivat erehtyneet tuohon sataniaan ja huomanneet sen kaikkea muuta kuin rauhalliseksi, pitivät Pursiaista sangen etevänä purjehtina. Hänellä oli myöskin kaupungin laidassa mökki, missä V.V.V:llä oli rauhaisa paikka kokoontua. Vaimoväellä ei tietenkään • ollut aavistustakaan tämän yhdistyksen olemassaolosta, vieläpä vähemmän kokoontumispaikasta. Merimies Pursiainen ei suinikaan ollut naisvihaaja, ei sinnepäinkään! Pikemmin aivan päinvastoin. Hän kertoi mitä ihmeellisimpiä tarinoita ihmeellisistä kaunottarista ihmeellisissä maissa. Ja silmät pyöreinä ihnjetyksestä, melkein hengähtämättä, kuuntelivat jäsenet niitä, ihaillen, ja kadehtien Pursiasta. Kun hän jälleen lähti merille, luovutti hän mökkinsä avaimen Matiaksen huostaan, joka. oli eräs vanhimmista ja luotetuimmista yhdistyksen jäsenistä. Eilen illalla oli valittujen joukkoon kaikin juhlamenoin saatettu suntio Kaiku, joka oli tullut huomaamaan vaimoväen valtikan alle alistumisen peräti mehistä kunniantuntoa loukkaavaksi. Kun suntion selitykset oli kuultu ja hänen kääntymyksestään ristikuulustelun jälkeen varmistuttu, päätettiin yleisellä kannatuksella, että hänellä todellakin oli edellytyksiä päästä V.V.V:n jäsenyyteen. Hänelle luettiin siis yhdistyksen salaiset lakipykälät, joissa laajakantoises-ti selostettiin vaimoväen viekkautta ja menettelytaktiikkaa erilaisissa ti- * lanteissa ja annettiin neuvoja sitä vastaan. Neuvot olivat jäsenten henkilökohtaisten kokemuksien tuloksina päteviksi todettuja. Suntio vannotet-
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 15, 1945 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1945-09-15 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki450915 |
Description
Title | 1945-09-15-09 |
OCR text | -saan ^oin 60 mailin etäi^ydessä Liver-po; iista sijaitsee Iriannirrmere^lsle ^Man-saari, jossain maarm itsenai-l'brittilämen valtio, jossa on. nom ^ 0 asukasta, 22,000 naistaja.28;. 00imiestär.oin 12 maiha leveällä ja 32 mailia pitkällä saarella. Tällä pienellä saarivaltiolla onla-kanaan erittäin pitkä ja väriMs^Ms-toria Saaren nimi on manxin- kielellä Manikin ja sen asukkaat nimittävät ilseääB^ nimeUä manxm<^^£;V^ jolloin saari oHjtodennäköi-- sesti roomalaisten hällussa^.oli saaren 5imi:Eubonia. Vuodeir 80Q ;^enoissa rupesivat norjalaiseti :viikingifc .tekemään saarelle ryöstöretMä ja. 850- juvulla muodostivat sinne varsinaisia siirtokuntia. Saari kuului sitten; ^ni-inellisesti^ Norjaan^ veromaana^. mutta sen Norjasta: polv«utJiwat-. ruhtinaat olivat melkein riippumattomia. Vuonna 885 kävi^ saarella; Harold Kaunotukka ja vojonna- 1093> Magnus Barfod Norojani valtaa Julji^^tamas-sa. Vuonna 1266 myi ÄTagn^is- La-gaböte saaren Hebridien^keralla Skot-laonin kuinkaalle, Manxilaiset. tunnustivat Skotlannin, herruuden vasta Ronaldswayn taistelun> -tappion, jälkeen vuonna-1275. Sen jäl&een-tais-- .teli\'at saaren herruudesta^ Skotlanti ja Englanti kunnes. Englannin kuningas Henrik IV lahjoitti sen läänityk-senä sir John Stanleylle, jonka.suvulla saari pysyi, lyhyttä, väliaikaa lukuunottamatta, aina vuoteen 1765. Silloin lunasti saaren Englannin hallitus, voidakseen tukahduttaa valtion tullituloille tuhoisaksi kasvaneen, saarelaisten harjoittaman salakuljetuksen, Saarta hallitaan oman valtiosääji-tönsä mukaan erikoisena Yhdistyneen kuningaskunnan osana., Lakia säätää eduskunta, Cburt of Tyn-wald; lait hyväksyy kuningas,, mutta ne eivät astu voimaan ennenkuin ne Tyn-waldin päivänä (heinäk. 5 p;) on englannin ja manxin kielillä luettu julki Tynwald Hill nimisellä vuorella; . Englannin kuningas oli äskettäin saapuvilla tavanmukaisessa, .vuotuisessa Tynwaldin. ulkoilmaistunnossa, johon kokoontuvat tämän. parlamentin ylä- ja alahuoneen- jäsenet. Manxilaiset ovat ylpeitä tästä eduskunr nastaan vaikka^^ sen- alahuoneessa (House of Keys, johtuen skarulina-vialaisesta sanasta, kjose, tarkoittaen valittua) ei ole kuin 24 jäsentä,, jotka saavat S400 korvauksen • työstään vuodessa. Manxilaiset väittävät eduskuntaansa maailman vanhimmaksi. He voivat esittää sen. toimbnasta kirjoitet- Itija asiakirjoja vuodesta 913 lähtien. He voivat esittää ylähuoneen (Legis-lativeCouncil) ja alahuoneen (House of Keys) täydelliset jäsenluettelot vuodesta 1422 lähtien. Ylähuoneen jäsenet nimittää kuvernööri, joka toimii kuninkaan edustajana ja sijaisena saarella. Tässä korkeassa virassa on nykyään loordi Granville, kuninkaan lanko, saaden $8,000 vuosipalkan virastaan, johon yhdistyy myöskin käytännöllisesti katsoen pääministerin ja (p^ahami-nisterin tehtävät, valtion sotavoimien johto sekä rauhantuomarien ja hallir tuksen.virkailijain nimittäminen. Hän on miltei yksinomainen kirkon ja valtion päämies, ja omaa oikeuden parlamentin- -h>^'äksymien. lakien hyväk-symiseen- tai hylkäämise.en.-:... Manxilaisilla. ei. ole edustajia Englannin parlamentini alahuoneessa eikä sen piispalla ole istuinta, ylähuoneessa.: — Englannin parlamentin päätökset eivät koske saarta, ellei niissä nimenomaan siitä mainita. Saaren eduskucjian alahuoneen jäsenet valitaan; 7 vuodeksi ja. vaaleissa, on yksinäisillä, naisilla ollut äänioikeus v. 1381 lähtien* ennen kuin; missään muussa.vvaltiossa. Vaaleissa on. äänestäjillä sitä useampia ääniä mitä enemmän-heillä-on omaisuutta. Niinpä 1/3 äänestäjistä valitsee 2/3 eduskunnan jäsenistä. Seuraavat vaalit pidetään tulevassa helmikuussa. Saaren -gaelilaiset asukkaat ovat pitkiä ja vankkarakenteisia; pä;i on suuri, leveä, poskipäät myös leveät, silmät vaaleat, tukka tummempi, nenä pitkä. Alkuperäistä manxin kieltä osasi. 1,901 vain 4,400 henkeä, muut puhuvat vain englantia. Asuk.isluku on V. 1891 lähtien vähentynyt siirtolaisuuden johdosta alituisesti. Yli puolet väestöstä asuu saaren neljässä kaupungissa. Pääkaupunki on Douglas, 15,000 asukasta. Tämän vuorisen saaren laaksot ja tasankomaat ovat tehokkaasti viljeltyjä. Saarella on sammakkoja, mutta ei minkäänlaisia käärmeitä. Jäniksiä, kaniineja, metsäi ja vesilintuja on runsaasti, sekä kalaa läheisessä meressä. Saaren päätuotteet ovar lyijy, . tina, musta marmori, hevoset karja, lampaat, kankaat, verkot, rihmat, köydet ja jalkineet. Sillin, turs- KIRJ. SISKO Matias Moukari a\'asi silmänsä ja katseli ympärilleen. Ja näki ristikoita. Hän hieroi silmiään ja katsahti uudelleen. Ristikot pysyivät paikoillaan. Lavitsa hänen allaan tuntui kovalta ja peräänantamattomalta. Äkkiä selveni Matiaalle, että hän oli putkassa; oikeassa ja laillisessa polii-sipuikassa. Eikä hän suinkaan ollut yksin, sillä nyt nousi toisella lavitsalla maannut, suuri miehenköriläs istu- /"Hei, kaveri! Onko sulia savuja?" kysyi hän. Jp hänen äänensäkin sai Matiaan mitä suurimmalla nopeudella kopeloimaan taskujaan. Vihdoin löysikin hän housujensa takataskusta vaillinaisen savukelaatikon ja ojensi sen nöyrästi esille. Hän tunsi olonsa sangen^ epämukavaksi. Suuta kuivasi ja päätä pakotti vallan vietävästi, eivätkä miehen silmäykset \'htään parantaneet Matiaan sielullista tilaa, joka oli sekaisin ja solmuinen kuin sotkeutunut lankavyyhti. '•Olitko sinäkin hutikassa?" kysyi hän toivorikkaana osatoveriltaan. "Mä tapoon miehen", vastasi tämä yksikantaan ja ruiskautti pitkän syljen sementtilattialle. Matias nielasi ja tunsi olonsa kaksinverroin epämukavaksi. ''Se mokoma kurkkaali mun morsi-aantani niin lapuiaasti .jotta lopuks suutun ja tartuun sen kurkkuhun kiinni", selitti mies kuin maailman yksinkertaisinta asiaa. Matiaan käsi kohosi vaistomaisesti kurkkuun. Kiiresti vaipui hän takaisin lavitsalle ja sulki silmänsä. Eipä silti, että Matias olisi ollut pelkuri, mutta tämä oli jotain sellaista mistä hän ei oikein pitänyt. Si-kan ja markrillin kalastuksessa on paljon miehiä jä veneitä. Saari on suosittu englantilaisten- kesävietto-paikka ja se on varsin hy^in tunnettu Hai Cainen romaanien perusteella. J^eutua. lähteäkseen ulos, vaikka oli päättänyt olla sisällä tänäiltana. Vaan niieli tuntuu nyt keveämmaltä, kun sai siitä kertoa jollekin. Malagias ja Regina olivat iloisia siitä, että neiti Salme oli ollut niin Johtelias, jota tämä ei ennen ollut KOSkaan näyttänyt heille, vaan päinvastoin, oli ylpeä eikä ollut heitä nä- K e v i n ä ä n k ä ä n ; ei edes, tullut samaan pöytään syömäänkään heidän, kanssaan. Jatkuu. fc-»r, 1. . . - - r— y •- ^. ^^,kat lähettää yhdysvalta-netti silkkisukkansa ilmapommtukscssa. täpaitsi ei hän kuolemakseenkaan voinut käsittää, että joku voisi naisen tähden ottaa toisen hengiltä^ Se oli selvä ja suora mahdottomuus. Jos A-ain jonkun päähän olisi pälkähtänyt ruveta laupiaasti kurkistelemaan ISf at-lienaa, Matiaan eukkoa, niin olisi Matias käsiään kyherrellen antanut sellaiselle kaverille sekä Mätlienan, että vielä taloräjänsäkin kaupanpäällisiksi. Itse olisi hiin vaikka kiertä-vänä suutarina kulkenut ja tuntenut olevansai öhhenpöika; -r- Ei, pelkuri ei Matias ollut! Sen todistaa jo jämerä- sukunimikin. Min-käpä Matias sille voi, ettei hänen ulkonäkönsä oikein lyönyt yhteen nimen kanssa! Hän oli hieveröinen, eikä hänen päänsä ulottanut juuri Mätlienan olkapäätä korkeammalle. Leukaa ei ollut kuin nimeksi, nenä oli terävä ja kasvot suippenivat omituisesti, muistuttaen hiirtä. Mutta hiiri ja pelkuri olivat sanoja, joita Matias ei voinut sietää. Sisimmäl-tään hän oli suuri ja voimakas, yhtä uljas ja rohkea kuin kuka toinen hyvänsä, jonka ulkonäkökin- sellaista todisti. Sitäpaitsi kuului hän jäsenenä yhdistykseen V.V.V. eli Vaimovä- ^ keä V'astustavat Valitut. Jota myöskin jäsenten keskuudessa — mitä suurimmassa salaisuudessa — Valittujen Viinaveikkojen Veljeskunnaksi mainitaan. Siihen kuului useita muitakin. Koska merimies pursiainen oli ihmeteltävällä taidolla osannut matkoillaan kiertää salakarit ja välttyä ankkuroimasta purttaan avioliiton houkuttelevalta näyttävään satamaan, oli hänet havaittu soveliaaksi mieheksi V.V.V: n puheemjohtajan paikalle. Toiset jäsenet, jotka kaikki olivat erehtyneet tuohon sataniaan ja huomanneet sen kaikkea muuta kuin rauhalliseksi, pitivät Pursiaista sangen etevänä purjehtina. Hänellä oli myöskin kaupungin laidassa mökki, missä V.V.V:llä oli rauhaisa paikka kokoontua. Vaimoväellä ei tietenkään • ollut aavistustakaan tämän yhdistyksen olemassaolosta, vieläpä vähemmän kokoontumispaikasta. Merimies Pursiainen ei suinikaan ollut naisvihaaja, ei sinnepäinkään! Pikemmin aivan päinvastoin. Hän kertoi mitä ihmeellisimpiä tarinoita ihmeellisistä kaunottarista ihmeellisissä maissa. Ja silmät pyöreinä ihnjetyksestä, melkein hengähtämättä, kuuntelivat jäsenet niitä, ihaillen, ja kadehtien Pursiasta. Kun hän jälleen lähti merille, luovutti hän mökkinsä avaimen Matiaksen huostaan, joka. oli eräs vanhimmista ja luotetuimmista yhdistyksen jäsenistä. Eilen illalla oli valittujen joukkoon kaikin juhlamenoin saatettu suntio Kaiku, joka oli tullut huomaamaan vaimoväen valtikan alle alistumisen peräti mehistä kunniantuntoa loukkaavaksi. Kun suntion selitykset oli kuultu ja hänen kääntymyksestään ristikuulustelun jälkeen varmistuttu, päätettiin yleisellä kannatuksella, että hänellä todellakin oli edellytyksiä päästä V.V.V:n jäsenyyteen. Hänelle luettiin siis yhdistyksen salaiset lakipykälät, joissa laajakantoises-ti selostettiin vaimoväen viekkautta ja menettelytaktiikkaa erilaisissa ti- * lanteissa ja annettiin neuvoja sitä vastaan. Neuvot olivat jäsenten henkilökohtaisten kokemuksien tuloksina päteviksi todettuja. Suntio vannotet- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-09-15-09