Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 2, 1950

              -• <f
(KÄUNOKI R/ALUN EN V!IK KOLEHTI}
Publtsiied and primed by the Vapaus PubllsBJng CompaxQ?
ttoited, lCO-102 E lm Street West, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as second
class matter.
Liekki Ilmestyy Jokaisea viikon • lauantaina 12-siTOfsena, sisiJ-täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kalkilta aloilta.
Y H D Y S VAJLTOIIHN:
1 vuosikerta .$3.75
Q kuukautta - 2.25
T I L Ä U S E I N N Ä T :
1 vuosikerta 63.00
6 kuukautta 1.75
S kuukautta 1,00
SUOMEEN 3A MUUALLE U M O M A l t tE
1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta $2.50
ILMOlTUSmNNÄT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo­leman
ilmoitus $3JO ja seu yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos S2.00, Kirjeenvaihtoilmoitukset S1.50. E r i ­koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Äsiamiehille myönnetään 15 prosentiB palkkio.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 60
ii( mi
Urkin hviiyskaiupanja sai taas aika sysäyksen ctceu"
pam, kun tUauksia luli tiisiailmi mamcssä 77, kohottaen tit-ioksen
tähän saakka 207. .
Kuten katsatikscsta ctiisivHUa näkyy,, on Part, Artkur
jokdossa ja pysyy, eilei mitään erikoista tapahdu., Täkänajti-nen
tulos siellä on iode-lia kiimiimteitavä, misiä^ paik-izakimnan
tulisi ottaa psviitlaa^ On merkillisiä havaita,-että
sitten viime katsauksen- tulkista 77 -tilauksesta ovat artkuri-
'imset hankkineet.37, eli siis melkein puolet •^a^:kJlfialta.--mif»oi'.
•ia tidleisia tilauksista. Tämä jo osöittaay että jpssain^
€iUa -vikm, ktin.Mmialla — koko maassa — hädin,tiiskink
iiiäji pitämään puoliaan yhtä päikkekjmtaa va^tfian,^:.., • - '
Arthmilaistcn ylisiämisciiä ei ole ^<7r^ö/^/f'^^fÖW/<7Ö
"mokenssia^* miiille paikkaknnnille, -mitftq-p^oit^ ker-van
siiä,/mitä okmwe aikaiseni niinkin kor^
smunnitelmalUsuiitta kampanjan alussaf. valniistusten tekoa
ennen ka m pan jaa. Kntcn olemme lukeneet, Fort Artkif rissa
• ichtiin huolelUsia valmisteluja ja nc ovat nyt tuottaneet hedel­miä
76 tilQukScn^ muodossa, mikä merkitsee yli 37 prosenttia
koko hankitusta tilausmäärästä: '
Tä7nä ön todella kunnioitettava saavutus Ja, siihen on
päästy tietenkin hnolelliseila ja kovalla työllä, mutia ennen­kaikkea
suunnitelmallismtdella. 'Toivomnie^^^^^^^ päin
Mettaisiin oppia arthurilalslsta — ellei tata kaninanjag,,niin
mmfa kampanjoita silmäiläpitäen'.
Ramsey-countyssä ITidysvalloissa on
paljastunut Juttu eräästä uskonlahkos­ta,
joka kirjaimellisesti "ajaa pirut ulos"
jäsenistään. Asia tuli julkisuuteen, kun
eräs 47-vuotias nainen joutui sairaalaan
yritettyään tehdä itsemurhan.
St. Paulista kotoisin oleva '.nirs. Alice
Christensen kertoi viranomaisille, että
häntä oli ruoskittu kolmasti ja toisia
lahkoon kuuluvia naisia oli myöskin
piesty niin, että he olivat aivan mustan-sinisiä.
" K u n me emme tottele jumalaa, mei­dän
on otettava vastaan rangaistus".,
sanoi mrs. Christensen ja antoi ymmär­tää,
että uskonlahkon jäsenten mielipi­de
oli sellainen, että siniset merkit ruu­miissa
ovat merkkejä 'paholaisen lähte­misestä
sielusta".
Mrs. Christensen kertoi viranomaisil­le,
että salainen seura, johon nyt kuuluu
noin 20 jäsentä, aloitti toimintansa pari
vuotta sitten, mutta ruoskiminen ei a l ­kanut
kuin viime kesänä. Lahkolla ei
Lie nimeä, eikä ^iiläole liiitäan y4iteyt^'
tä paikallisiin kansallisiin uskohtdkun-tiin.
Hän ei suostunut ilmoittamaan
lahkon jäsenten nimiä, mutta hän mai­nitsi
haisen, joka on lahkon johtaja.
?Caapurit "löysivät mrs. Christensenin
tiedottomassa tilassa kotinsa autovä-jasta,
kun hän oli yrittänyt tehdä itse-,
niurhah. - Sairaaiaviranömaiset sanoivat
hänessä olleen pieksemisen merkkejä
jaloista päähän saakka. Hän keftoi itse
pyytäneensä: toista pieksemistä, jonka
hänen mieheosä oli tehnytkin.
•;. K i r j . . A X X r j A R V ! X E X •
TAAS joukkotuho smmtanfimpi ikmishmtaap
ja sodan uhka vaanii yllä maiden.
On kuin ihmisyys jo nukkuis' ikimitaan
ja valta murhaajain ois' irvokkaiden.
Ascihin julmempiin he turvaa vaan
tavalla pedon, veren Mmossaan.
Sä ethän salline ett' tuhotaan
sun kotisi ja lapses' sumiltaan.
Sen tuhon keskelle myös itse jäädä voisit,
jos vastaan sanomatta sen vain soisit,
Siis nouse, nouse raahaa puoltamaan,
jo tänään liity raiihan rintamaan!
Jos rakkautta maahan, kansaan sidla
vain murunenkin, ystäväni^ ois' •
voit jaloon rauhan työhön mukaan tulla,
se tyydytyksen varmaan sulle tois'.
Ja kuule, ystävä, sä joko toimit niin,
ett' elää saamme^päiviin parempiin?
Tärkeintä osuuttasi ällös unohda,
jo tänään rauhan vetoomukseen allekirjoita,'
Sun mme's &ikä'k'tdmäkii%ks^s^^
kun valtakunta hihatviibtitien nafffihodcran.- •
Ja sukttpolvet jäileeu tiäevat -• '
myös sinutt mziistOiisi siunaavat.
tejb&jyy \iim
;| ;i flSiiSlii: Silli t. •*
'iMrs. Christa Thomas, saksalaisen "Pax Christi"-jar„ ' '
tön, Saksan katolisten union jäsen, on-julkaissut; seuraa,' '
vetoomuksen äideille: . , ; \ ; ' >j
^ SMunJiitelnmlli-Siiutta - voidaan käyiiää nSyöskin toisen
'•ks.mpanjan yhteydessä, nimittäin •itnnaitoivöfrlsten -' kerää-jmsessä
JJ€kin-Vi.mdenva0demimeroon.- Se' oii- myöiskiu tär-
.kcä kampmija, jossa••kmlell'n-eii..valmisielu. • merkitsee paljon.
• Ik-rvehdyksct/lehdessä 'aval smirimcrkityksellisiä xi vain kh-deiL-
tciOiidellisen.'asemain kölsottamiseksi^.vaan•'myöskin on-nitteMjaiii
iakQitärkatsotimia. ^Oimitteiu on kuin persoona-^
iwlitalnen koskeim-taitavien ja ystävien välill-if. ja esikmsesU
iäimn maan suomalaisten ja Suomessa okz^ien ••siikiiiaistensa
jö tiittaviema välillä. Kiinnitetään siis tähänkipc pMeleenMsi-
MSta sen ansaitsema huomio. • ..
Kilpakirjoii-Mkset- — kaikki jnlkaisiikclpoisct ov0 Jivt
i&ppimeet. PMkiniokmtakmita tyvsktn4elee ' • purka-ilhimi ja
sen työidiik>kset voitaneen julkaista jo Uekin\<;emaavassa'fm-
^ memssä. Se on vaativa- työ, sillä täytyy koettaa pitmdta kaik- ,
M ma^idoMsei seikut,-mitkä kilpakirjoituksiin kmdnvat. M-ut- ,
ia toivottavasti se saadaan suoriteiuksi loppmm emi] numr-.
^aan mennessä.
Tämä aika onkin juuri suotuisa paJkintojaj snhteen, siUä
kiistammsiiU^keemfve on saanut jo pari kirjaläheiystä Stui-
. mesta ja iisää on tuhssu, Xäin ollen kirjat valliscviik tar-jm4UM
iiiaisims valita mieleistään kirjaliisuutta varasiostam-mt\
Rakaptiikinimn saajat taas saavat käyttää rahama jtmki- .
vtiimisteiiiihin. sHUi m- jos mitkämi, vaativat hnomaitavasii
rahaa varsinkifj tänä aU^apni, jolloin kaikki tavarai maksavai
niin hirveästi.
AtViVi siis joidiiUM: mennessä rat-keaa taas pnonta seikkaa^
kvityskam:pmija, vtmdeiivaikdenumero ja kirj&iiuskUpmiä^
F&rasta o^Mn^vankait vuoden mk&mi lopettaa kmkki keskcM'-
eräiset asiat ja aknitaa iaas uusia kysymyksiä 'imdeti vModen-
Skmssa. . ' - ,
VtufdeveiAdeimmeroOn tarvitaan myöskin • kirjoiktksia.,
kuM. miitä miJuifOSittmd kyMämmn. Aikeet voivat- (dia mitä
-.iaimms^.^.siliä-eLptii^0^itJis,.tM&•joMlm£ä-Bam-0imsi-'kir-'.. .
Hitlerin ehtinen. emänpöit^ijä joka
elää .k;öj'hissä oloissa. Hunclieh on
tarjonnut ostettavaksi asialdrjaa, jossa
HitleTin.nimitys valtakunnankansleriksi
vahvistettiin. Emännöitsijän on pakko
hankkia varoja toimeentuloonsa.
Samalla hän haluaa myydä muitakin
diktaattorin henkilökohtaisia «sineita,
jotka Hitler — kertoo emännöitsijä —
1 iidvutti hänelle muistoksi v. 1944 siltä
varalta, ettei selviytyisi sodasta hengis­sä,
^luistoesineiden joukossa ovat Hitle­rin
sotilaspaperit ensimmäisen maail­mansodan
ajalta, hänen itävaltalainen
passinsa v:Itä 1933, -25 joulukorttia, jot­ka
Hitler aikoinaan k i r j o i t t i ; mutta jätti
lähettämättä,' 12 Hitlerin valokuvaa, joi--
hin hän öh Idrjoittänut riimensa, 10
maalausta ensimmäiseii tmaailmarisodari
taisteluista,, maalausta, jollaisia l l i t l ?r
maalasi ja^ painatti AVienissä ^myysken-
• ttlemilieen -korteille ennen' suuren' seik-
. kailimsä. alka'mistaV'ta5kukel!o[ -lo^hon on
'•kaiverrettu-Hitlerin'mmen'alku'kiT|ai- '
met,-.S sivua pnheluonnoksla' ajalta, en­nen
.Hltferi n .valtaanpääsyä/ hänen piio-h^
ejäsehkirjansa ja' kaksi slviillpivkua.
(
se;
tUi
lo:
sk
aja
lilla
l
alki
v i i
nut
räk:
mau
täs;
muo
mää
jenn
seen
ieen
iukl
nen
oliC
tekst
• esitel
Tä
suus
maisc
Tcirä
maihi
yli3(
• Däytti
paa s
.Aik
mlnta
sallisi]
silop
luD pc
raaiset
tuloaai
tyiksi.
neideh
maassa
lialaisej
ti väst;
Niinj
aikaa.it
Mozarti
leensaa
nenäik;
" Sydae\-ssa Austraaliassa toimeenpan­tiin
äskettäin kilpailu kauneimmista
natssläristä. Etteivät osanottajien muut
fyysiset edut kuin juuri kauniit sääret
olisi häirinneet palkintolautakuntaa,
asettuivat kaunottaret esiripun taakse
niin, että vain sääret olivat näkyvissii.
Palkintotuomarit olivat aikamoisessa
pulassa, kunnes viimeinkin päästiin rat­kaisuun
ja eräs tuomari asetti sorinen-päänsä
kauneimpaan sääripariin, ettei
tulisi mitään sekaannusta, kun esirippu
vedettiin ylös. Kun se tehtiin, oli lauta­kunta
vähältä siiada halvauksen. Aust-raalian
kauneimmat siiäret omisti mies.
mr. Frederic Smilson!
-.Mitkä/hyvänä- kirjoitmmiteepig olisi
4^iirkmikan '•käytävä, •tiekin kvityskBm-
"Me naiset olemhTe: enemmän kuin pai^^^^^^^
ta. Miksi emme korota ääntämme ja 'f ^
äidit emme halua nähdä sen eliinäh järjetöntä;tilhöaj^^ i
tä me.kasvatamme. Naisten;joka maas^a^^^^^^^ .
niinkuin' miehet kokoontuvat ja toiniiä ,kyten,; Ims^
:.;iee toimia."..: . "i^ '
Saksan kansan yha.kasy^^ asei'
mistä vastaan- saa niin- laajat mittasuhteet;, ;että::X^^ He,
Tribunen. erikoiskirjeenvaihtajakin on siitä liuölissaan.
[ostaessaan Franfurtissa lokakuun 15 p: nävpidettj-^ä, raul/''
kokousta, jossa puhuivat mm. Berlinin ja Bra^ridenburgin \ •
•testänttinen piispa tri Otto Pibelius, tänsi-Saksaiv p^r^testar i {giieet
tien presidentti tri Martin Ni^hiölier ja. tri Qu$tav^ ^?"'^"Jj tyisiä,
mari, joka erosi äskettäin Bonnin hallitukseh;sisäministfröj J--
toimesta, kun hän ei hyväksynyt Ädenauerin politiiickaa U'"'
san uudelleen aseistamisesta, kirjoittaa mainitun lehden 1/.
jeenvaihtaja Don Cook:
"Tämä kokous, jonka järjestivät .;
vilpittömät -johtajat, oh todiste Saksan yleisestä ^nielipittr-tä,
mikä ön huolestunut. v-;Läiitis£t liittolaiset ;^y^^^^^^^^ va^t|fe|
kain • tilanteen lianssä,. jpssä 'täma^
on- rehellisenä ja vilpittöinänä ja-päättävästi
täisenä asettunut sitä suuntaa Wstaan, jota t <>f
nyt kulkemassa." . , . :
- Täinä Saksan kansan yleinen mielipide uudelleen astÄ
iniaen ja sddah vastaisena; ön hyvin t e i ^ M taj^AJ sävelsi i
tapaus. Sellaisten uutisten-luk^rnirieÄ osoittaa epäile.vimn3al«^| än saii<
kin, että sota on mahdolliaen vain silioin, jos kansa-s^^ ; suurella
\ ^ teht
1 niinkin li
f tahallaar
I jotta ^lo
I ensnnmäi
[ Ä l ä , (
I •Tässä^
I Viimei
f Saanaan
[•feesallinc
I päässyt x
I ^limatt;
I fataide-a^
1 ^ ^ - j a .
tuttia t3
aeroutensz
olonsa .-sj
^'ainusi.
na-estee
väksvv.
PARAS :VAKtJUTl?S '1
Antoine Tabet, Beirutissa työskentelevä art
lahjoittaessaan huomattavan rahasumman rauhantyön
miseksi: ' • • ' •
'ihmiset ottavat vakuutuksia varkauksia, onrietton|
sia. tulipaloja ja raevaaroja vastaan. 'Mutta mikä
rempi henkivakuutus kuin sodan estäminen, veljiemnie.
temme ja lastemme kuokmän estäminen?
"Tämä on todellinen henkivakuutus. :Mitä suuii'"
la ilolla minä henkilökohtaisesti lahjoitan 15,000
Maailman Rauhanrahastoon.''
11 > \ / • A - J L :
R E H E L L I N E N EHDOKAS
:^Ir. Albert J . Loveland, joka jätti virkansa Vho
tain Maatalousdepartmentissa asettuakseen senaatlo
dokkaaksi, on allekirjoittamit atomipommin vastai::
toomiiksen. Puhuessaan vaalikokouksessaan, sanoi haP
seuraavaa: '
•^Jos joku teistä (yleisöstä) haluaa; julistaa s o d a i ^ 3). -
.•«aa 5^astaaB Jiuoiwtittu*;Ja:p«dottaa:-Äton^ '^^"MT
-kmrn.•?.|>:iiii.."• - ; ^ ; •. • .
' - • , '^v •'.-'-'-i^