Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 14, 1942

              Sivu 2
LAUAXTAIXA. HELMIKUUX 14 PAlVÄXÄ 1942
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Reglstered at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second class matter.
Tilaushinnat:
$2.00
1.10
.60
I vk.
6 kk.
3 kk.
I vk,
« kk. .
Sttomcen ja muualle ulkomaille:
l vk *3,00
YhdysvaUoihin:
$2.50
1.40
a kk. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki Ilmestyy jokaisen ^ o n Jau-alt£
ai&ia 13r0ivut8ena, sisältäen patiosta
kaunoklrjaUlsta luettavaa kaikUtaaloU-ta.
Aalazniehille myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
• 'pyytäkää a.siamiesvSllneitä Jo tä-pfiän.
ILMOITUSHINNAT: Kirjeen vaihto­ilmoitukset
$1.00 kerta. Aviolu'toon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nimenmuuttoilmoitukset .50c
kert» -^liOO kolme kertaa. SyntjTnä-llmoit'
«kset $1.00 kerta, :$2'.00 kolme ker­taa,
ifuolemanilmoitukset $2.00 kerta,
50c lisäro«ksu kiitoslauseelta tai muisto-väisylfeä.
ilalutaan tietää- ja osoiteil-moitukset
-»Oc palstatuunia. — Tilapäis-
Umoittajie'^ on vaadittaessa lähetettävä
llmoitusma^su etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat 40c paLstatuu-ma.
Ilmoitus, joka julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 30c palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 4Qc palstatuuma,
kerta ilmoittaessa.
•Erikoisista ilmoitushinnoista voi tie­dustella
tämän lehden konttorista.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co
Ltä.
- Toimittaja A.'Päiviö.
ICoimitusneuvosto. J. Järvts. Rauha
Mäki. Hilja Aho, E. Suksi. EsteT
Kaustinen, Aili Malm, Margit Laaksc^
la^ö Saivo ja Jalmar Saari.
Liekkiin aljocut kirjoitukset osrA-Mttvva:
f.O. Box 09
IMikseiiMiBa^
Pitääksctnmc Liekin perkckuutian
kesken yllä jaikikvaa kyvää yhteyttä,
katsomme sopivaksi julkaista seuraa­vat
kirjeet kokonaisuudessaan :
"'Liekin toimitus.
Koska Aunea on 'haastettu /a sen
päälle vielä huomautettu kirjoitta-uman,
rpyydän toimittajaa htomaut-tatttaan
JJekissä,^cttä Atme von ollut
10 ainakin kolme vuotta Suvniessa.
Muuten — ttskon varmasti — Jtän
9lisi Liekkiä kirjoittiksillaan kyliä
muistanut, sillä olihan hän yksi kaik­kein
ahkerampia Liekin avjistajia ko­ko
se.n il mestymiseni a tmi.
Toivon Liekifte jrtkuvaa menes­tystä
ia laajenevaa /•aastcryntäystä.
Liekin ystävä IVindsorissa.^'
Haastan tässä Maifiitienscdän kir­joittamaan
Liekkiin jonkun itoista
seikkailuistaan, vaikkapa sen vaarin
ja muorin kanssa. Xuo huumori jutut
01'at niin piristäviä, että ne lisäävät
ikää ja poistavat maalliset surum­me
ja vaivamme, tai paremminkin u-nohdammc
ne naurun sekaan. — Siis
heipä, hei, kuulemiin!
Flossie."
, "JJekin ivifnittis.
Eipä mmukaan oie varmaan tullut
QJatelleeksi iminka vaikeaa ja mani-pHolista<
sam)maUbdt:nioimittajan
työ iyydytiääksecn lukjakuntaansa.
liscpuoUstani cicnvstin^ pysähtynyt
siiä huontipiniaan seuratessani Uekin
sisäliöä. •—.Liekkii<w todtUinen tie-donvälincja
somalla hanska ajanvie­te
. t<inä. levottomana aikana. Ja yh<i
miclotiksitttoisemtnaksi se/näyttää tu-
Icvan^ —-. ekkä:tic-kaasiGkin sen. osal­taan
vaikuUmtMt,
. Siis vaan ^mndlista > jatkoa eteen-
.pä$H,.ja hyvää voiMigiLieJtinitoimi-
Nuorison rnumiilliseD
Kirj. tri ARMAS RUOTSALAINiEX
Terveydenhoidon alalla kauan työs­kennelleelle
on nykyisin ilo todeta,
että vihdoinkin on entistä laajemmis­sa
piireissä todella herätty täysin kä­sittämään
kaikkinaisen terveydenhoi­don
äärettömän suuri merkitys kan­san
sekä ruumiiUisen etta heuki^
kuntoisuuden kfihittämisesisä. Mmä
harrastukset; on kdhdisiettfiya :en§i Si­jassa
lapsiin ja kasvavaan nuorisoon,
sillä täten lasketaan vacnlin:perusta
terveen ja hyvässii rviumiillisessaikun-nossa
olevan nuorison kehittämiselle.
Lasten ruumiillista kuntoisuutta
voidaan vahvistaa nionella tavalla jo
varhaisesta lapsuudesta lähtien. Siinä
ovat tärkeällä sijälla-kaikkineihoito--
toimenpiteet, jofden tarkoituksena on
ihmisruumiin luonnollisen puolustus­kyvyn
vahvistaminen eli ..toisin sa­noen
elimistön karkaiseminen. Sel­laisia
helposti käytettäviä keinoja o-vat
ilma- -ja aunrtk.^kylvyt;, kylmän
veden järkevä käyttäminen ja ^ennen
kaikkea uiminen. 4!Laikkien tällaisten
karkaisu- ja hoitotoimenpiteiden täy­dennyksenä
on ^le.va määrätietoinen
ruumiillisen kuntoisuuden •Jcehittämi-nen.
Siihen tähtää koko ,elimistQn,;sy-dämen,
keuhkojen sekä lliikuntqdi-mistön
kaikkinainen Jäfkevä .vahvis­taminen.
Jos tämä tärkeä, osa ruumlinkasva-tuksessa
!teiminlyödäan, riiämä lelimet
jäävät vaille niitä tärkeitä kasvuhkii-hokkeit^,.
mitkä ovat välttämättömiä,
jotta kasvava lapsi kehittyisi suotui­salla
tavalla. Lihakset jäävät hei­koiksi
ja veltoiksi, rintakehä .ja sen
mukana myös sydän sekä keuhkot ei­vät
pääse kehittymään kunnollisesti.
Koko luusto jää rakenteeltaan hei­koksi
eikä nivelistökään vahvene kyl­liksi.
jLapsen ruumiillisen kuntoisuuden
kehittäminen on pantava aluUe jo
varhaisina vuosina, siis kikkiriässä.
Tällöin tulevat -erinäisten vahvistus­menetelmien,'
ilma- ja aurinkokylpy-jen
yms. ohella kysymykseen-erinäi­set,
\'arovaise3ti suoritetut ja helpot
tuumiinharjoitukset. Ennen^kaikkea
on tärkeää riittävä ja tarkoituksen­mukainen
liikunto ja puuhailu ulko-ihnassa,
huolenpito oikeasta hengi­tyksestä
sekä keuhkojen hyvästä ke­hityksestä.
A-arsinaiset urheiluhom-mat
eiväntietenkään voi vielä; leikki-iässä
joutua siihen asemaan, mikä
niillä on etenkin varttuneemman kou­lunuorison
keskuudessa.
Jos lapsen ruumiin kuntoisuuden
kehittäminen jää tapahtumatta var­haisempina
ikä\niosina, korjattakoon
tämä laiminlyönti kouluiässä. Nämä
pyrkimykset tuottavat varmasti suo-
Luisia tuloksia. Saanune iloksemme
nähdä, eitä lasten ruumiin kuntoisuus
aivan huomattavasti edistyy, heidän
hermostonsa lujittuu ja tautien vas­tustuskyky
lisääntjy. Myöskin hei­dän
mielentilansa pysyy N-irkeänä se­kä
luonteensa terästyy näissä puu­hailuissa.
Täten myös elämänilo ja
hcttkiiöiUc,. monien muiden'kera.
Mariaa IVirta."
! Kirjeet .puhuvat.-puolestaan, ja^ hy­vää
kieliä rpubutatkin. Eikä meillä.
nytmmUa^tMutkaan. — AP.
toimintähälu kasvavat ja lapsi jaksaa
täyttää kaikki ne monaiset uudet
vaatimukset, joita kouluikä tuo tul­lessaan.
Erinomaisia ruumiin kuntoisuuden
kehittamiskdnojakpHluiässä^
pivasti' jäljestetyt ^vvoimt3®iwhaw
tuksefer kai^nto^t: u^^
ulkoilmaleikit sekä retkeily ja ulkoilu
yleensä. Koululaiselle on suotava sen
tähden aikaa vähintään yksi tunti
;päivässäikunnölliseen -ulkoqa puuhai­luun.
Tämän asian-tärkeyttä on aina
erikoisesti tähdennettävä koululais­ten
vahvistamisesta puhuttaessa.
Varthemmat ja. koululaiset voivat
kyllä väittää vastaan, ettei lapsilla
morfien koulutehtäviensä takia ole
muka kylliksi aikaa tällaiseen. Mutta
ajateltaessa asiaa tarkemmin, havai­taan
tavallisesti, ?että;koululäiset rait­tiin
ilman ja liikunnon,puutteessa vel­tostuneina
ikykenevät. ;tj7Ö$kentele-mään
väin ihitaasti j a .V:aivaUoisesti.
.iglutta ;jos:heidät.saatetaan kirjojensa
aäresttä ulos iitai^een tpuUholluim, niin
saadaan : piankin sekä vaithempien
että ^lasten -yhteiseksi kiloksi kokea,
että f heidän ikoko olonsa >mimttuu ai­van
.ihmeelUsesii. it^un/lasten ruu­miillinen
j a :henkinen ;kuiitoistms tä­ten
huomattavasti »vahvistuu, he edis­tyvät
koulussa entistä iparemmin. Sil­loin
;he myös kykenevät ^entistä hel­pommin
ja nopeammin suoriutumaan
kotitehtä-vistiiän, jotenfheillejä.är ruu­miin
hoitoon aikaa paljon -enemmän
-kuin < ennen.
Ei ole-tarpeellista- ryhtyä' tässä' kir-joitelmassa
yksityiskohtaisesti^kuvai-letnaan
!kaikkien .erilaisten ulkoilma-puuhailujen'merkitystä'kasva
vanpol-vw:
terveydelle. Nehän ovat meille
yleensä tuttuja ija niiden inetkitys
on selvä pitkittä selittelyittä. Älai-nittakoon
ainoastaan,,että tavalliöen
voimistelu eri muodoissaan sekä-n>s.
rytmillinen voimisten • ovat. erinomai­sia
keinoja ruumiin vahvistamiseksi.
Samaten ovat myös erilai&et pallopelit
ja ulkoilmaleikit,!joita- nykyisin har­joitetaan
-monissa muodoissa, sekii
varsinkin verkkopallon peluu. Uin­nin
ja soutamisen, merkitys ruumiilli­sen
Ivunnon kehittäjänä on kaikille
vai^sin tuttu samoin kuin.pyöräilyji,
retkeilyn ja etenkin jalkamatkojen
sekä yleensä ulkoilun suuri merkitys
tässä suhteessa. Talvisista vahvistus-keinoista
aivan ensiluokkaisia ovat
tietenkin mäenlasku, luistelu ja ennen
kaikkea hiihto. Ne kaikki ovat hyvin
mieluisia pimhailuja eri.ikäisille lap­sille.
Emme saa tietenkään unohtaa
tässä .yhteydessä erilaisten urheilu­muotojen
tärkeää merkitystä kasva­van
polven rnumöllisen kuntoisuu­den
kehittäjänä, mutta se on .kysy­mys,
joka ansaitsee tässä vähän eri­koista,
huomiota;
Kun nykyisin -urheiluharfasttikset
ovat tuUeet hyvin suoaituikBi kasva­van;
polven keskuudessa, on syytä,
mainita-tässä niistä muutama sana.
Vlärsinaista urheilutotimintaa tosi­teossa
ei. pidä aloiUaa aivan JDuorelia
iällä, vaan vasta siuen, Jcun ruumis
voimistelun.ansiosta on jö fehtiqyt sii­hen
jossakin määrin valmistautua.
Siis vasta atten,;kun. ruumis on jo
^äähän harjaantunut ponnisteluihin
Majakka
Näin äsken majakan kuvan. Se
antoi siivet viielikuvitukselleni, k\l
dättäen minut takaisin aikaan, joUok
pikkutyttönä teikkitovcrcineni kulu-iin
monet syksyiset päivät souddkr.
mcTAn saaristossa puolukoita etsien
ja varoen soutamasta liian kauaksi
pois kotisaaren idommassa niemessä
olevan majakan näköpiiristä.
Merimiekillä m-^intnam-mÖii^
•loiset kojeet ja merkit matkatessaan
merien :iiettömä teitä. Mutta mikä
^(ihpM^pkmri' ijfi Mr^allisuuden iimm
oniiflm:^eitlemhdmsää imjäkfln:^
vs).vQn silmäniOSoittiivan tien siiuniaa,
otioivM .sortimi mttojen vesim sak-kamhin.
Jtimi -sellainen hymntfA-toimn
johtotähti':tahioisin ,olla^ ma-jftkan
tmoin .ohjata oikealle Heh
mofr^kyissä ;Cksyncitä ja .valaa mik
tmmQa>.mtp.meisiin, että he jaksaisi-v0t
hnnnialla täyttää tehtävänsä ja
veliioUisuutensa tänä kireänä ajan­jaksona.
Elämä on täynnä salakareja, joiJiin,
me kompastumme, toiset useammin,
JQtMut vain kerran. Eeikommat m-tumt
jp.alkutaipaleeUa, voimakkaam
mat kohojavjat ja rohkeasti murtmt
pahiiwmtkhi^ .nastiikset. — Erilaisd
ajatusstmnnat ja mielipiteet, ilkeä-mielisyys
ja pahansuopaisuus quaf
saaneet paljon sekaannusta aikaM
kaikissa yhteiskuntaluokissa, vieden
periaatteettomia omilTe mutkaisille
poluilleen. •Tarvitaan majakka, jolito-tähti,
ohjaamaan heitä pois pimeydes­tä
ja näyttöinään tien ja yhtemsty-misen
tärkeyden.
Sota on levittänyt siipensä meidän­kin
ylle ja se uaatii-meiltä ehkä vielä
suu f takin •lihratfksia. Yhtenäisinä o-lemme
voimakkaampia kestämään
kaiken ja hävittämään fasistiset vi­holliset.
Siksi olisi aika heikompien­kin
'koota tarmonsa ja tehdä voita­vansa
suurempien rinnalla saavut-taaksemnie
päämäärämme, sen. •tur­vallisen
rauhan sataman, missä voi-tönntajakan
valvova silmä hyväntah-tois€
sti vilkuttaa, maailman vapaille
kansoille, tmiistuttam ikuisesta rm-imsta
ja onnesta . . .
Niin, majakka tahtoisin olla, mul­ta
eihän minusta siksi ole, olen liian
pieni, liian ^heikko ohjaamaan muita
eksyneitä. Kunhan kykenisin ohjaa­maan
itsenikin!
SmPASERKKU.
sekä • myös- voimistunut jakun lapsei
ovat .'henkisesti kehittyneet jo niin
pitkälle, .että he kykenevät arvioi­maan
;ja. erottamaan .väsymyksen lii­ka
väsymyksestä. Tärkeää on kai­kissa
urheiluhommissa noudattaa
vanhaa sääntöä,, että aina täytyy a-loittaa
vähäisestä ja mennä aina
eteenpäin asteettain sen mukaan kuin
on ehditty harjaantua ja voimat ovat
kasvaneet.
Kaikkinainen, kunnianhimon aiheut­tama
ennenaikainen; kiiruhtaminen ja
Uiallinen rasittuminen saattaa tehdä
tyhjäksi viikkojen; jai kiHikau?ien pon­nistelut.
Semmoinen • vöi monin ta­voin,
vioittaa^ Nimistöä, ennen kaikkea
sydäntä,, erittäinkin kehitys\^osina.
Ei- milloinkaan saa urheilua tehdä
lapsuudeniässä-sellaiseksi yksinomai­seksi
tarkoitukseksi, jolloin pyritään
vain saavuttamaan mahdoili^in^ian
parhaita ennätyk&iä. Jos näin teh­dään,,
rasitetaan;lapsen• ruumista ^
kä^hehkeäaivan-liian.paljon, ja s^*
lainen menettely vain < enemmän va-hingoittaa^
iköin hyödyttää. Koulu-
Jatknu. lOjnneOlä- sivulla