Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 14, 1942

              • : M •
iiiii:::
i
• s?:
•1: I
I
Sivu 10
LAUANTAINA, HELMIKUUN 14 PÄIVÄNÄ
(Jatkoa 2 :lta s:vulta)
nuorison urheiluharrastusten tarkoi­tuksena
tulee olla vain koko ruumiin
sopusuhtainen kehittäminen ja sen
hallitseminen. Ja siihen urheilu ai­van
erinomaisesti sopiikin. Sehän
näet tuottaa kovin paljon huvia, jon­ka
takia juuri terveet lapset ovat
erityisen innokkaita sitä harrasta­maan
ja ne ovat myös kestäviä näissä
puuhissansa.
UrheiluharrastuTisista puhtittaessa
on otettava huomioon vielä eräs tär-liea
seTkkaT UrTieinin'?!!'^^^
rän saavuttamiseksi ei ainoastaan
vaadita kestävj^ttä kysyvää ponnis-lelua
vaan siinä on välttämätöntä
myös kaikin tavoin järkevä elämän­tapa.
Tiedetäänhän varsin hyvin,
että menestystä urheilussa saavute­taan
vain silloin, kun ravitseminen on
oikea ja kohtuullinen, kun ruumista
hoidetaan, hyvin, kun ankjirasti pi-
(iätyt«jtii^ alkomjiista, tupakasta ja
muista -vahingoittavista tavoista ja
tottumuksista. Nämä on yleisesti
tunnustettu kaiken menestymisen eh­doksi
urheilussa, ja sehän^on jo suuri
voitto nuorison terveydenhoidolle.
Nuorisolle sopivien urheilumuoto­jen
yksityiskohtaiseen kuvailemiseen
ei ole tarkoitus tässä ryhtyä. Ken
haluaa niistä tarkempia tietoja, voi
helposti löytää niitä urheilua käsit-t
elevistä erikoiskirjoista.
Lopuksi muutama sana n.s. r>'t-millisestä
voimistelusta. N.s. rytmil­linen
eli plastillinen voimisteu on ny­kypäivinä
saavuttanut suurta suosio­ta
varsinkin tyttölasten ruumiillisen
kvmtoisuuden kehittäjänä. Tämä on
sellaista voimistelua,-missä suorite­taan
erilaisia, hyvin valittuja liikkei­tä
juusiikin säestämänä tai-oikeam­min
sanoen musiikin mukaan. Täl­lainen
voimistelu, jota on sanottu
myös "suloliikevoimisteluksi", tuot­taa
nuorille varmasti suurta hupia, jo­ten
he myös mielellään sitä harrasta­vat.
Se terästää heidän huomiokv-
J<yään sekä edistää lihasten kehitty­mistä,
mutta ennen kaikkea sellainen
voimistelu kehittää erinomaisesti ruu­miin
suloutta ja joustavuutta, teh­den
liikkeet yleensä viehättäviksi ja
miellyttäviksi. Ja se on naiselle var­maankin
suureksi eduksi sekä nuo­ruuden
päivinä että myös koko clä-u^
än aikana. Silti ei tämän voimiste­lun
tarkoituksena ole tehdä tyttösistä
^aiiitäiin joutavan päiväisiä keimailevia
olentoja, vaan sen tarkoituksena on
ensi sijassa ruumiin sopusuhtainen
kehittäminen ja toiseksi miellyttävän
naisellisen suh)uden edistäminen.
Rytmillisellä voimistelulla on kai-l<
en lisäksi edullinen vaikutus siinä
suhteessa, että se vilkastuttaa hengi­tystä
sekä verenkiertoa ja vaikuttaa
siis edistävästi koko aineenvaihtoon.
Käitii suotuisia vaikutuksia lisää e-rinoniaisella
tavalla vielä se, että nä­mä
harjoitukset tapahtuvat tervey-
<lelle kaikin puolin edullisissa oloissa,
niin useinuuiten ulkoilmassa ja taval­lisesti
mahdoUisinmian kevyessä pu­vussa.
Siitäkin syystä tällaisen voi­mistelun
käytlänu'stä varsinkin tyttö­jen
ruumiillisen kunnon kehittäjänä
vi)i lämpimästi suositella terveyden-
Eikä lappalaisia Kurtliin enää kuu­lunut.
Pian sitten tulix-alkin lantalaiset
asuttaen Kuriin rauhallisesti ja var­masti.
Ja niin syntyi tuo rajakylä.
Milloinolet
S3mtjnti3rt?
Taikauskoiset ihmiset ennen ja
vieläpä nykyäänkin uskovat yhtä ja
toista, jolle ei löydy järjellisiä pe­rusteita.
Huvin vuoksi voimme
kuulla mitä m.m. sanovat ne, jotka
väittävät, että meidän kohtalomme
riippuu suuressa määrässä siitä, mi­nä
kuukautena, minä päivänä ja mi­nä
tuntina olemme syntyneet. Maa­nantaina
syntyneestä tulee kaunis,
mutta erittäin kateellinen ihminen,
kun taas tiistaina syntyy kunnialli­nen
ja erittäin miellyttävä ihminen.
Useimmissa tapauksissa keskiviik­kona
syntyy kiivasluontoinen, mut­ta
torstaina päinvastoin lempeä ja
menestyksellinen ihminen. Perjantain
lapset ovat luotettavia ja ystävälli­siä,
kohteliaita ja puheliaita, kun
taas lauantain ovat itsepintaisen ah­keria
työihmisiä ja usein kiivaita.
Sunnuntaina synt^-neet ovat ulko-
"nuiodbftain mienyttät^iä jäormellisia
— heidän ainoana vikanaan on se,
että he ehkä ovat liian varovaisia,
etenkin kun op kysymyksessä rahat.
Uudenvuodenpäivänä syntyneet pys-
"Tyvät""tavallisesti—vientään- tahte»5a
perille. Pääsiäisaamuna syntynyt ef
tule koskaan kärsimään puutetta.
Palmusunnuntaina s>'ntyneellä on ky­ky
nähdä salattuja asioita. Tammi­kuussa
syntynyt saa tehdä kovasti
työtä, helmikuussa syntynyt on ihas­tunut
rikkauteen, maaliskuulla 5501-
tynyt on kunniallinen ja ulkomuo­doltaan
miellyttävä, huhtikuulla
syntynyt on sairaaloinen^ toiikokuul-la
kaunis ja rakastettava,, kesäk;uul-la
lempeä, etenkin lapsia kohtaan,
heinäkuulla uskollinen rakkaudessa,
elokuulla urhoollinen ja kunnianhi­moinen,
syyskuulla varov^ainen ja ta­vattoman
luja luonteeltaan. Loka­kuun
lapsi ei ole erikoisen onnellinen
ja hän on usein ilkeä ja uskoton,
marraskuun lapsi on petollinen, jou­lukuun
varustettu suuremmalla mää­rällä
rakkautta kuin muut.
Kun ylläolevaan varataan tilaa
mahdollisimman monille poikkeusta­pauksille,
muutoksille ja erehdyksille,
niin kaikki on totta.
Mitä on elämä? . . . Sat/pnipa
kerran inaaihua:;':^ rtäjJpoika iuf-h:s^:
haudalleJsfafit! siii/a: jir iii:}. ::ki
kuivaili kyyneh lakkirciiPkiutn-sa.
Xousi sitten, vääi:.'i-lakkifis,;,
sen päähänsä ja laini vih, :!ee-; / -
nuian tietä pitkin.
* * *
Enkelit eivät ole vielä kadonneet,
niitä liihoittelec keskuudessamme
kaikkialla, mutta me kohtelemme nii­tä
tylysti. Monta kertaa ne saavat
poistua luotamme kyynelin ja haa­voitettuna.
hoidolliseltakin kannalta.
N. s. rytmillinen voimistelu ei ole
kuitenkaan joka suhteessa varsinaisen
voimistelun, veroista, kuten monet
vanhemmat ehkä luulerat. Paras­kaan
rytmillinen voimistelu ei siis
kykene täydellisesti korvaamaan
varsinaisen voimistelun avulla tapah­tuvaa
ruumiin kehittämistä, vaan ai­noastaan
osittain ja täydentäen sitä
suotuisalla tavalla. Rytmillinen voi­mistelu
ei näet vaadi tarjoittajaltaan
yhtäläistä voimien poini^t^u^ta ja
koko ruumiin voimien jännitystä kuin
tavallinen voimistelu ja urheilu, vaan
kaikki liikkeet siinä tapahtuvat tie­tenkin
paljon hillitymmin ja ikään­kuin
sirosti.
ISLANNISSA RAIVOSI
viime viikolla sellainen myrsky, jo­ka
m.m. oli viedä mukanaan lento­kentältä
kuusi suurta pommitusko­netta,
vaikka niistä kukin oli kiin­nitetty
300 paunan painoiseen kon-kreettimöhkäleeseen.
Painoineen päi­vineen
tuuli vei niitä mukanaan, kun­nes
saatiin kylliksi miesvoimaa, 40
kuhunkin, niitä pitelemään.
PITKÄ L.AKKO — J A T K U U YHÄ
Brass Rail Restaurantin edustalla
New Yorkissa on lakkovartijat sään-nöilfsesti
marssineet kolme vuptta,
jolloin tuon ravintolan uniööh kuulu­vat
työläiset, tarjoilijat ja keittiötyö-
Iäiset, julstivat lakon, vaikka eivät
sillä voineetkaan tuota liikettä koko­naan
sulkea. Lakkoa on yritetty
monta kertaa sovittaa, mutta tulok­setta.
Lakko alkoi siitä, että ravin­tolan
omistaja erotti muutamia keit-tiötyöläisiä
ja tarjoilijoita työstä ja
sitä eivät toiset työläiset hyväksy­neet.
Ravintolan omistaja" vaatii,
että hänellä, täytyy-alla .oikeus erot-.,
taa ne työläiset, joista hän ei tykkää,
ja niin ei ole sovitteluista tullut mi­tään.
\'altion työriitojen sovittelu-lautakunta
on taaskin tehnyt yrityk­sen^
mutta lakko jatkuu ja yartijat
marssivat Brass Railin edustalla en­tiseen
tapaansa.
Miss Anita Jessop, kansdOimi^
veys- ja ravinto-departmaitinfd
mit sijoita.
CORNELIUS WARMERD.Air
on ensimmäinen ja ainoa mies,j(^
on tehnyt 15-jalan seiväshypjn J
tehnyt sen tai siitä yli 15 kertai
Hänen korkein hyppynsä oli viimebl
säk. 7-pi-nä-GompBtonissa,. Cal,,.ui
jalkaa ja 5^4 tuumaa.
YHDYSVALTAIN KAXS.ULIS-TULOT
• o-v^a-t-^i-Heet-viinie vuonna S693 jokisl
ta henkilöä kohden eli kaiken kaä-|
kiaan $92,000,000,000.
SUURI UUTINEN!
Aiitokumien kontrollivirasto on
antanut New Yorkin kaupungille oi­keuden
ostaa kokonaista 224 ulkoku-mia
ja 12 sisäkumia sen omaa käyt­töä
varten. Hiukan huvittaa.
— • PISAN KUULUISA
kallellaan oleva torni on rakennettij
1174. Sen seinät ovat 13 jalkaa pai­sut,
torni on 171 jalkaa korkea j
kellot ovat kahdeksannessa kerrok-l
sessa.
S y d ä m e n suruUa ja murheella saan ilmoittaa, e t tä
minun rakas poikani
URHO KALLE OJA
k u o l i R e g i n a n G r e y N u n s s a i r a a l a s s a , t a m m i k u u n 6 p : n ä 1942, aivo-p
u r i s t u k s e n j o h d o s t a , m i k ä j o h t u i vuosi s i t t e n s a a d u s t a riihevam-m
a s t a , j o n k a h ä n sai k o t o n a a n t y ö s k e n n e l l e s s ä C o m b a i n i s s a . lyöden
p ä ä n s ä t e r ä v ä ä n r a u t a a n s e u r a u k s e l l a , e t t ä m e n i verisuoni poikki
j a v i o i t t i p ä ä l u u t a , j o s t a k e h i t t y i s y ö p ä h a a v a a n . T ä m ä n johdosta
h ä n m a t k u s t i R e g i n a a n p ä ä - j a s y ö p ä s p e s i a l i s t i n l u o saamaan hoi-_
t o a , jossa p a r a n t u m i n e n l ä ä k ä r i n l a u s u n n o n m u k a a n edistyi ensin
t y y d y t t ä v ä s t i , e t t ä k o l m e p ä i v ä ä e n n e n k u o l e m a a o l i v a t varmat sen
p a r a n t u m i s e s t a , m u t t a v u o r o k a u d e n p ä ä s t ä m e n i h ä n horrostilaan.
j o s t a ei e n ä ä h e r ä n n y t , v a a n n u k k u i i k i u n e s n . -
V a i n a j a oli s y n t j m y t N u m m o l a s s a , S a s k a t c h e w a n i s s a , marraskuun
16 p : n ä 1921. C l i k u o l l e s s a a n 20 v. 2 kk. i k ä i n e n.
L ä h i n n ä h ä n t ä s u r e m a a n a i v ä t m i n ä , h ä n e n ä ' t i n s ä , yksi veli .ia
k c l m e siskoa t ä ä l l ä N u m m o l a s s a , y k s i eno p e r h e i n e e n Al>'ertassa ja
k a k s i t ä t i ä S u o m e s s a p e r h e i n e e n s e k ä l a a j a t u t t a v a p i i r i t ä ä l l ä Nrnn-snolassa
j a S h a u n a v o s s a . j o k a t ä t e n t i e d o k s i a n n e t a a n.
Hanna Oja
Veli Kusti
Siskot, Senja, Edla ia Selma.
-o-
V o i k u i n k a o d o t i n s i t ä p ä i v ä ä j o l l o i n s i n ä tulet k o t i a iloisena ja
r e i p p a a n a n i i n k u i n e n n e n k i n , v a i k k a et a i v a n t e r v e e n ä . V a a n tulikin
t i e to t u m m a , e t t ä U r h o n e l ä m ä o n s a m m u n u t . N y t o n m i n u l l a sydän
t ä y n n ä m u r h e t t a a s i l m ä t k y y n e l e i t ä , k u n m i n u n r a k a s Urhc-poikam
iepLm h a u d a s s a . Nuku r a u h a s s a ! M u i s t o s i k a u n i s o n säilyvä a'na.
Äiti.
-- oV7- —
S e i s o i n . U r h o . s i n u n vuoteesi v i e r e s s ä , m i s s ä s i n ä v a l j u n a Icpäsi^
j a kuolcnenkel^ otsallasi l e i j a i l i . H u o k a u s r a s k a s nousi rinnastani
j a kyynel k a r v a s v i e r ä h t i s i l m i s t ä n i k u n n ä i n , e t t ä nvnun rakas
v e l j e n i on m e m i y t . N u k u r a u h a s s a U r h o ! M u i s t o s i elää aina.
Veljesi K u s t i.
-o-
E m m e . U r h o . saaneet e n ä ä k ä t t ä k ä t e e n p u r i s t a a , v a i k k a leivoim­me.
Vaan enune v u o s i e n k a a n t a k a a s i n u n m u i s t o a s i u n l i o i t a . Kux-k
a k m i p u n laskemme s i n u n h a u t a k u m m u l l e s i , j o n k a k y y n e l e i l l ä kas­telemme.
N u k u . U r h o , r a u h a n u n t a ! M u i s t o s i e l ä ä.
Siskot Senja, Edla ja Selma,
-o-
C l i t . U r h o . toveri p a r h a i n , s i l l o i n k u n olit .-'oukossamme. vaan
k u o l o n k y n n ä k ä s i vei e l ä m ä n s u i t a . I k ä v ä l l ä muistelemme s:nua.
Walter Turunen ja Harvey
T a h d o m m e l a u s u a s y d ä m e l l i s e t k i i t o k s e t k a i k i l l e t o v e r e i l l e siitä osan.
c t o s t a ja m y ö t ä ^ u i m o s t a j o t a o s o i t i t t e m e i t ä k o h t a a n t ä l l ä vaskaa^^
s u r u n h e t k e l l ä . K i i t o s k u k i s t a j a s e p p e l e i s t ä , j o i t a t o i t t e n i i n runsaa-"
k a u n i s t a m a a n U r h o n h a u t a j i . Vielä k i i t o s k a ' k e s t a.
Box 233
H A N N A O J A ^A L A P S ET
Shaunavon u Sask-
Joku ai
est Crei
rää vaillt
/layfield,
lämänrek
•nä isän:
^merikan
ij-t pian (
in keino
la me
'ään var
»omean jf
n miehet
[ivat hev(
ien äärim
•uoli kuu:
Xoin
iän meni
lanTät^em
iiihaton, I
[oa enemp
[en ansion
ja r
luttä aina
nuunkin.
usretkellä
|olia. Ny
än miehiir
(Jas mies
pas, kiint;
en ja rup€
likin saarn;
elä muka
lerätä kole
i, mutta
ahonkin n
iva mies
Iin ja här
|etä lähem
aen. Här
^^mmeniä
^ista, aina
lutta hän
sie-leski
^uita tulipj
häntä m
auraansa.
|atala ja h;
jiienkin.
ät kaikess
iioli muuta
uolemaa.
Mutta Je
ikin merki:
|e. kertaa p
3^en selästi
|uraukse5ta
|inn 'ksissa
iniaän p
Brran purri
tehnyt h
lenyt myrl
huulillaar
Janensa, j
bnkensä s(
lanjäriätyl
sia sattui
Jessille
|nut yhtää
li hyvin pj
ollut kos
tJiälaseja, s
siitä, et:
|t lääkäriä,
^ivartensal
[Kehitys ki
fnkin, 01
fw Vorkiss
puinen qyk