1942-07-11-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HvodylUsiä tiftofa Ruumimime ravttseminen ja ravintoaineet Tari-itsemme erilaisia ravintoaineita ,^„^<«nnie alaU tapahtuvaa aineen-, '"Sivarien, elämän ja elimien tw-ylläpitämiseksi, ja nuoret 3en kasvamiseensa. lasta nippu-matta suurin osa varsinaisista ravintoteistä liajoo ruumiissa tapahtuvan ^^jsen kautta, hengityksessä am- ^nnetun hapen välityksellä, yksinker- .^Domlksi aineiksi, jotka sitten pois-ruumiista, hyödyttäett-^aiuDoiöta" oalamisafvöllaan ja siihen perustuval- CjrartintoarvoUaan. Ne aineet, jotka ^öotavat täUaiseen äiafenväöidon kfer- S^un, ovat n.s:^wsinalset eli i>r- ^-aniset ravintoaineet:.inun^^ SnSTlmlirydraatit (tärtckelys- ja so-teriaineet) ja rasva-aineet. Totaen ryhmä aineita, joita käytämme ravinnoksi, ei niin suoranaisesti ota osaa varsinaiseen aineenvamtoon; tällaisia ovat vesi ja kivennäisaineet eli suolat. Kui-töiton viimemainitut <yys,t kovin tärinät ruumiin taloudessa ja välttämättömät ravinnossa, sillä ruumis menettää niitä virtsassa myötäänsä sekä joutuu jiengenvaaraan. ioUei ruumis saa Äiitä jatkuvasti. Niinpä ihminen, jolta vesi b&onaan riistetään, kuolee» noin viikon faduttua, vaikka hän saisi kuinka paljoa (vedestä vapautettua) ravintoa; ja jos ihmisen ruuasta suolat täydellisesti poistetaan, niin hän heittää henikensä noin 40 vuorokauden kulutti» eli 3rhtä pian kuin täyttä nälkää kärsien. Varsinaisia ravintoaineita ruumis tarvitsee enemmän sikäli kuiix enemmän työtä ja eritoten nnuniilHsta työ-iä suoritetaan, jolloin tietenkin kookkaampi tarvitsee enemmän ravintoa kuin pienempi. Täysikasvuinen, noia TO-kg. painava mies, joka ei toimita mitään raskaampaa ruumiillista työtä, tarvitsee vuorokautta kohti ravinto-inäärän, joka vastaa noin 2,200—2^^ kaioriaa eli lämpöyksikköä. Sitä mukaa injun aruomiiUiAen työ on raskaampaa (sepän, puusepän, lapiomiehen, ,j^^ämielieny . kphqaar j<>^pä4väinen ;rayintoarvp 4,000, Jopa. 5,000 lämpöyk- •yk^öä'vastaavaan määiääii. i^^Eiinen, jöi^ ruumiin päläb i yleifenSä: noin neljä viidesosaa miehen ruimiiista, vaatii ^tä mukaa myösk^ vähemmän ra-vifatta. "tarvittavan lämpöyteikkömää-län voi ihminen tietenkin saada erflai-äa ravintoaineita käyttämällä. Koke-inus on kuitenkin näyttänyt, että ihmiselle edullisinta oa käyttää kaittia ra-vintoryhmiä rinnakkain tarkoitiiksen-mukaisessa suhteessa. Tuollainen sopiva suhde on esim. -seuraava: munan-valkuaisainetta 135 grammaa, rasvaa 80 grammaa ja hiilirydraatteja-50a-grammaa, mitkä määrät yhteensä muodosta- • vat 3,013 lämpöyksiikköä (netto) i jonka ravintomäärän -Voit on sutmnitellut riittävän kovissa harjoituksissa olevalle sotamiehelle. Kohtuoillisen ruumiillisen työn tekijälle on katsottu tarpeelliseksi 94 g munanvalkuaisainetta, 45 g rasvaa ja 400 g hiilihydraatteja, mitkä yhteensä tekevät 2,200 lämpöyksikköä (netto). Duninen ei kuitenkaan käytä ravin-iHJkseen ravintoaineita sellaisenaan; tännöllistä hyötyä, vaan päinvastoin ^'ahinkoa. Sensijaan linnoitus (ro- ^di) ja osittain myös sotilaan oletus edetä perusasemasta 1 + 1 ruutua ilmiöitä, jotka eivät enää kuulu niatemaattiseen perussbakkiin. Ne on ihminen tuonut shakifciin korostaakseen pelin viehätystä. Linnoitus onkin ainoa satushakin ilmiö, mikä on hyväksytty shakkipelun, mUtta puuttuu sekin probleemishakista. ; r . /^ Matemaatt inen perusshakki oii: i h - meeUinen löytö geometrisen neliötut- ^uksen alalla ja sen kehittäminen ^Jiipeliksi on ollut vain tämän löydön automaattinen seuj-aus. Mate-n> aattineii perusshakki on tietysti yhtä ikuinen ja muuttumaton kuin matematiikkakin ja niin kauan kuin shakkipeli nojautuu t ä h ä a raatemaat-teeen perusshakkiin, tulee sekin kai-oleellisissa kohdissaan pysy- ^ n^uuttumattoitmna, k o ^ sen "»t.vstä ja muuttumista kokonaan ^^00 ja rajoittaa tämätt perusshakin käytämme siihen ruoka-aineita, joko luonnon tahi tehtaiden erilaisia tuotteita, jotka kukta jo sisältävät useampaa ravintoainelÄjia- Nihipä vilja- ja lyy-nilajit sisältävät pääasiallisesti tärkkelystä (hiillhycöraattia), mutta sen lisäksi jonkin verran mimaavalkuaisainetta. Uha sisältää etupäässä munanvalkuaista sekä sen lisäksi lihavuutensa mukaan enenunän tai vähemmän rasvaa. - Eauranjyvät sisältävät sekä munanval- , kuaisainetta ja rasvaa että jtiiilihyd-raatteja. ^ < Hftrva ruuftksikäytetty tuote on pel- •fcästään vain^yhtä ainoata ravintoainet- .ta; niin on kuitenkin laita esim. sokerin,, joka on miltei yksistään sokeria, perunajauhon, joka on melkein pelkkää tärkkelystä, vom ja oUviöljyn, jotka o-vat melkein puhdasta rasva-ainetta. Ruoka-aineemme tulevat joko kasvikunnasta tai eläinkimnasta. Oikeastaan voisimme sanoa, että kaikki ravintoaineemme viime kädessä johtuvat kasvikunnasta, sillä eläimet, joiden l i han ruuaksemme käytämme, elävät vuorostaan kasvikunnan tuotteista. Kmnmassakin ryhmässä ruokatuotteita tapaamme kaikki ravintoainelajit edustettuina, joskin hsrvin vaihtelevissa suhteissa. Suurin piirtein katsoen on hiiden väliUä.yleensä se erotus, että kasvi-ktmnan tuotteet sisältävät runsaasti hUlihydraatteja. varsinkin tärlöc^tä, mutta verrattain vähän mimanvalku-aisainetta \}a rasvaa, kun taas eläinkunnan tuotteissa etupäässä on viimemainittuja, eikä sanottavasti hiilihydraatteja. Tästä säännöstä ori kuitenkin poikkeuksia; kasvikunnasta peräisin oleva oliviöljy on pelkkää rasvaa, samoin kokosvoi yjn. tekovoit. Tavallisista viljakasveistamme kaura sisältää jorikihverran erästä tärkkelyksenluon-toista hiilihydraattia, glykogeenia. Toinen eläinkunnan tuote, tnaito, sisältää paitsr munanvalkuaisainetta ja rasvaa, myöddn hiilihydraattia, nimittäin mai-tos<* erla. Kasvikunnan tuotteet ovat eninunäk-seen paljon tilaa ottavia, mikä johtuu siitä, että useat niistä, esim. hedelmät ja vihannekset, sisältävät jopa 95 pros. vettä, sekä siitä, että kasvistuotteiden sohijen seinät ovat rakennetut selluloosasta, joka antaa niille tuollaisen tilavan rakenteen. Selluloosaan ruuansu-latusnesteemme sitäpaitsi eivät pysty, joten suuri osa kasvituotteista kulkee elinten läpi hyödyttämättä palasmlsar-vollaan paljonkaan elimistöä. Jotta kasvikimnan tuotteista saataisiin riittävästi ravintoa, täj^yisi niitä syödä kovin suuret määrät. Eläinkunta tarjoaa meille monenlaista ja arvokasta ravintoa. Laiha liha ja veri sisältävät enemmän vettä; mitä rasvaisempi liha on, sitä pienempi ve-denpitoisuus ja suurempi palamls- ja ravintoarvo. Maito on ruoka, joka hyvin sopivissa suhteissa sisältää kaikkia ravintoaineryluxiiä. Kuoritullakin maidolla, josta rasva on poistettu, on siten vielä .melkoinen ravintoarvo. Juusto ja voi ovat arvokkaita ruokatavaroita. . Ihmisen ravinnon saattaa kokoon panna sekä yksistään eläinkunnan että yksistään kasvikunnan tuotteista. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että n.s. sekaravinto eli molempien ryhmien käyttäminen rinnakkain parhaiten vastaa terveyden vaatimuksia. Vaikkapa kasvisravinnon rinnalta poistettaisikin liHan ja ottaisi n.^. "elottomat" tuotteet, maidon, voin, juuston ja kananmunat, niin ravihtofysiologian ja -hygienian kannalta ei sellaista ruokajärjestelmää vastaan ole mitään sanomista. Mutta taas -r-^,yksipu9Jise§ti. liharuokaa nautittaessa tulee" lieljK^tl syöneeksi enemmän kuin ^imjia^to^ tarvitsee, josta voi Johtua 'liika lihavuus, ruumiin epäkimnon merkkinä, ynnä erityisiä, varsinkin vanhemmalla iällä rasittaviksi käyviä sairaudentHoja (kihti tauti, suolentoiminnan hidastuminen» umpi-tauti yjn.) joita kasvisravinto on o-miansa torjumaan. Karkeat leipälajit, kauraryynipuuro. sekä vihannekset ja useat hedelmät, luumut, omenat, appelsiinit yjn. vilkastuttavat suolentoimintaa; samoin vaikuttavat niinikään sokeri, voi, hapanmaito ja kirnupiimä. ^kara matemaattisuus. M U I N A I N E N TROIJA ei gle tarua. Se on löydetty, ja sen alta on kerros kerrokselta kaivettu esiin kuuden sitäkin vaniemman kaupungin A^ R A U T A N E N , rauniot. Mustien vaaraimieii kas» ' vattainmen (Muistiin sopivaa aikaa varten) iMustat raaraimet eli A^adelmat (black rasberries) ei\iit siedä kosteutta, joten maa on hyvin kuivattava salaojituksen avulla tai muulla tavalla. Ne eivät pidä mustasta tai lantaisesta maasta, vaan menestyvät parhaiten saniaisessa tai kuiN^assa savimaassa. Maa muokataan mahdollisimman* varhain keNäällä, kynnetään ja äestetään hyvin. Kyntäkää valmiiksi muokattuun .maahan vaot- 7' -jalan päähän toisistaan; jos aijoUe. multaamisen suorittaa yhdellä hevosella ja 10 jalao päähän silloin jos kahta hevosta tai traktoria käytetään. Varret lähetetään 25 pensasta käsittävinä "punteleina',^ jokaisessa on jalan mittainen varsi ja juuret. Pitäkää \'arret poissa auringosta ja tuulesta peittämällä ne pellolla ja ottamalla vain yhden varren kerrallaan esiin niitä istutettaessa. Istuttakaa varret vakoon kuuden jalan päähän toisistaan. Huomatkaa, että taimissa on valkoiset osat juurien joukossa. Nämä osat ovat hyvin arkoja ja jos ne rikkoutuvat, kuolee taimi, sijlä juuri ne ovat itse kasvi, eikä varsi, johon tulee lehdet ja joka kuolee syksyllä. Näistä valkoisista osista nousevat uudet vesat. Ottakaa varsi yhteen käteen ja kaapikaa multaa kasvin juurelle vakoon käsin tai jollain esineellä. Senjälkeen vetäkää kuokalla lisää maata kas\in juurelle ja polkekaa Sota kovaksi, ei kuitenkaan liiaksi. Kahden viikon kuluttua ilmaantuu uusia vesoja. Pitäkää maa kuohkeana rivien välissä ja kuokkikaa rikkaruohot kasvien juurelta kaiken kesää. Myöhään syksyllä kyntäkää matalasti kääntämällä kynnös kasveja kohti, niin että tyhjä vako jää keskelle. Seuraavana keväänä kääntäkää vaot pois päin kasveista ja taas uudelleen kuokkikaa ja pehmittäkää. Vasta kolmantena vuotena saadaan marjamaa tuottamaan täyden sadon. Keväällä katkokaa kaikki uudet vesat kahdeksan tuuman mittaisiksi. Toisena vuonna kasvinne kasvavat uusia vesoja, .\ntakaa niiden kasvaa kahden ja kolmen jalan mittaisiksi ja leikatkaa huiput pois. Se panee ne kasvamaan uusi sivuoksia. Kasvinne pysyvät riveissä eikä niiden tule antaa sekoittua niinkuin punaisten vaarainten. Joka kevät nousee uusia vesoja, jotka tuottavat marjoja seuraavana vuotena ja joka syksy ne varret, jotka kesällä tuottiyat marjoja, kuolevat pois ja ne tulee katkaista läheltä maata ja poistaa niin pian kuin marjanpoiniinta on suoritettu. Mustat vaaraimet eivät nosta imu-varsia laajalle levinneistä juuristaan, kuten punaiset vaaraimet tekevät. Mutta uusien kasvien kasvattaminen on helppoa. Se tapahtuu seuraavasti. Olettakaamme, että olette poistaneet kaikki varret, jotka kasvoivat marjoja kesällä ja olette katkoneet uusien vesojen latvat niin, että niihin on kasvanut lukuisia sivuoksia, joiden syksyllä pitäisi olla kyllin suuria u-lottumaan helposti maahan. Taivuttakaa yksi näistä sivuoksista, sijoittakaa se neljän tuuman syvyiseen kuoppaaa j a peittäkää mullalla, Polkekaa lujaan j a jatkakaa toimitusta ottaen kuudesta aina kuuteentobta vesaan jokaisesta pensaasta. Suorittakaa tämä. työ. varhaia syyskuulla. .Älkää kyntäkö sellaista riviä syksyl- Shellakka< Yksi niitä aineista, joiden siiannin sota estää, bn shellakka. Siihen saakka kun sen saanti kokonaan lakkaa, useimmat ihtuiset tu:^in lietäviit roijä* tä maailman osasta sitä saadaan ja miten se muodostuu, National Geographic Societyn BuUetini selostaa sitä seuraavasti: Tavallinen fonografin soittaja tus-kin- tietää, että hän on himstaan velkaa itämaalaiselle itikalle, joka vai" mistaa shellakkaa hänen rekorttinsa päällystään. • Shellakin perusaine bn lac, mikä on Ttiiiimtios sanskrittisanasta lakh^ mikä tarkoittaa satatuhatta. Lac siten viittaa tuhansien itikkain siirtokuntiin, jotka lisääntyx-ät hämmästyttävällä nopeudella ja jotka elä- \'ät banyan y.m. itämaisista puista, tuottaakseen tämän kaupassa olevan eläinpihkan. Sitten kun itikat'ovat peittäneet puun oksan tällä pihkalla intialainen lac'in kerääjä irroittaa oksan. Oksasta senjälkeen aine rapataan makkaran muotoiseen vaatepussiin. Pussit kuumennetaan sysitulen ääressä kunnes lac \'aluu pussista pois. Su-lattu lac hyytyy hiutaleisiin ja nämä hiutaleet tunnetaan shellakan nimellä. Bengali, jonka pääkaupunki on Kalkutta ja siihen liittyvät Intian maakunnat, tuottaa 85 prosenttia maailman shellakasta. Kiina, Thaimaa, ranskalainen Indo-Kiina ja Burma myös tuottavat shellakkaa, mutta sodan lähden sitä ei sieltä saada. . \ i - netta ei tuoteta lainkaah Yhdysvalloissa, möiä iniporteeraa puolen Intian shelläkasu. Minkäänlaista korviketta shellakan moninaisille käytöil-le ei tunneta. Jonkunlaista keinoshel-lakkaa on kuitenkin kehitetlty ja sitä voitanee käyttää joissakin niissä tapauksissa, missä shellakkaa on ennen käytetty. JUTTUA EDISONISTA Erään kerran Thomas A. Edison nukkui liian, pitkään. Apulaisensa, tietäessään keksijän tarvitsevan lepoa, kaikessa hllja£suo<iessa valmisti lunssln Itselleen, söi ja meni takaisin työhönsä. Edison äkkiä hyppäsi ylös sohvalta huoneen nurkassa. Unisena hän istuutui pöydän ääreen. Hän venytteli, haukotteli ja lopulta otti haarukan käteensä. Silloin hän huomasi, että niin veistä kuin haarukkaa ja astioitakin oli jo käytetty. Hän kääntyi apulaisensa puoleen ja hymähti anteeksi pyydellen. "Luulenpa, että alan käydä hajamieliseksi," •hän sanoi. "Unohdin että olen Jo syönyt." Näin sanottuaan hän pisti käden takkuun, otti sikaarin ja sytytti sen palamaan. Luulkoon }oku itseään kaikkia rmii-ia paremmaksi, kerran tulee aika ja paikka, missä hän on halvimman kanssa saman arvoinen. • * * Sanomme, että lapsi tekee pahaa. Ei, hän opettelee elämään meidän tavallamme. lä, vaan jättäkää se sellaiseksi aina kevääseen saakka. Jokainen näistä vesoista kasvaa uuden kasvin. Keväällä katkaiskaa pois se sivuoksa, josta uusi kasvi syntyi, jättäen noin jalan mittaisen varren -jälelle. Jos ' aijotte myydä vadrimantaimia, sitokaa ne 7S1iasvia sisältävään ''bunde-l i i a " . - (Ohje on myöhästynyt tältä keväältä, mutta ken haluaa varustautua näitä hyviä marjoja kokeileaiaaiiy voi ottaa tänön talteen.)
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 11, 1942 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1942-07-11 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki420711 |
Description
Title | 1942-07-11-11 |
OCR text |
HvodylUsiä tiftofa
Ruumimime ravttseminen ja ravintoaineet
Tari-itsemme erilaisia ravintoaineita
,^„^<«nnie alaU tapahtuvaa aineen-,
'"Sivarien, elämän ja elimien tw-ylläpitämiseksi,
ja nuoret 3en
kasvamiseensa. lasta nippu-matta
suurin osa varsinaisista ravintoteistä
liajoo ruumiissa tapahtuvan
^^jsen kautta, hengityksessä am-
^nnetun hapen välityksellä, yksinker-
.^Domlksi aineiksi, jotka sitten pois-ruumiista,
hyödyttäett-^aiuDoiöta"
oalamisafvöllaan ja siihen perustuval-
CjrartintoarvoUaan. Ne aineet, jotka
^öotavat täUaiseen äiafenväöidon kfer-
S^un, ovat n.s:^wsinalset eli i>r-
^-aniset ravintoaineet:.inun^^
SnSTlmlirydraatit (tärtckelys- ja so-teriaineet)
ja rasva-aineet. Totaen ryhmä
aineita, joita käytämme ravinnoksi,
ei niin suoranaisesti ota osaa varsinaiseen
aineenvamtoon; tällaisia ovat vesi
ja kivennäisaineet eli suolat. Kui-töiton
viimemainitut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-07-11-11