1956-03-31-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KISSA KUUMALLA KATOLLA"
Atnerikkäläiseti kirjailijan, Ten-n^
ssee Williämsin uusimmasta näytelmästä
*%issä' kuumalla katolla"
kirjottaa 'Helsingin Vapaa Sanan
fiäytdlmieii af voiteina seuraavaa:
TEN^Nl^EE WaUamsih liusim^
kahäeiflaiää: «TO Kirjailijan
ko~örnaäsm^ se on- saanut
valtavan *ifenestyksen, loppuunmyytyjä
katsomoita 'vriiM)deh^^a^ {New Yorkin
teatterikfutikoiden palkinnon viime
vuoden parhaaJia amerikkalaisena näytelmänä.
— Yleisö ja- arvostelijat ov^t
siis siellä osuneet yhteen. Skandinavian
kautta tänne tullessaan näytelmä on
saanut hiukan- vastatuulta, imonet ovat
väheksj-neet, toiset paheksuneet näytelmää;
jota «i ole tunnustettu Williamsin
aikaisempien näytelmien, ''Lasisen
eläintarhan"/ "Viettelyksen vaunun" ja
'Tatuoidun ruusun"-veroiseksi. Sen voi
kyllä myöntää todeksi, kun oii nähnyt
Kansallisteatterin suomalaisen kantaesityksen.
Williamsin paras näytelmä
''Rissa kuumalla 'katolla" ei ole, mutta
tekohurskäalla ^ paheksumisella näytelmä
ei ole kuitattavissa, vaikka sen aihe
sivuaakin ehkä '^suomalaiselle elämäntavalle
ja moraalille vastenmielisiä asioita.
Tennessee-Williamsin kuvaama amerikkalainen
valtio on Mississippi, sama,
jossa neekerivainot ja suvaitsemattomuus
tuon tuostakin nostavat päätään
ja kantautuvat tänne saakka. Pessimistinen
rappion ilmapiiri leimaa myös
useimpia :Williamsin näytelmiä, valoisin
on ollut '^Tatuoitu ruusu", mutta sen
keskushenkilö onkin temperamenttinen
sisilialainen siirtolaisnainen. "Kissa
kuumalla katolla" on sijoitettu Missis-sippin
suistossa sijaitsevalle suureelle
plantaashille, joka on seudun rikkain.
' Sen omistaja, näytelmän isoisä on '"'self
made man", joka on alkanut palkkatyöläisenä
ja päässyt sitkeydellään ja taidollaan
plantaashin'omistajaksi ja vuosien
kuluessa suurtilanomistajaksi. iNäy-lelmän
miljöö tuntuu tyypillisesti etelä-valtiolliselta
neekeripalvelijoineen, suur-perheineen
ja siihen liittyvine vanhoil-lisine
piirteineen. Tennessee \Villiamsil-la
ei kuitenkaan ole kiinnostusta kuvaamansa
elämänpiirin sosiaalisiin ongelmiin,
oi neekerityövoiman riistoon, ei
neekerien sortoon ylipäänsä, ei rappeutuneen
feodalismin jäteilmiöihin ja epäoikeudenmukaisuuksiin.
Mutta ihmis-tensä
kautta hän heijastaa painostavan,
ahdistavan elämänkuvan, jossa kielteiset
ilmiöt näkyvät. Hän kuvaa yksilöiden
onnettomuutta, irrallisuutta ja pohjatonta
yksinäisyyttä, jonka syynä on
elämän valheellisuus tässäkin näytelmässään,
jonka nimi vertauskuvallisesti
tarkoittaa hädässä ja tuskassa olevan
ihmisen tukalaa tilaa. Kissa, joka on
ahdistettu kuumalle peltikatolle, on näytelmän
nuori aviovaimo Maggie, joka
on menettänyt miehensä Brickin rakkauden
ja avio-onnensa Brickin sydänystävän
Skipf)erin onnettaman lopun
vuoksi. Maggie on välillisesti Skipperin
kuoleman aiheuttaja, mutta hän on käynyt
taistelua miehestään, hän on taistellut
normaalin onnen puolesta. Brick
alkaa inhota häntä ja elämää ympärillään
ja vajoaa alkoholismiin, molemmat
näxitelevät ympäristölleen vanhempi
veli vaimoineen vakoilee ja intrigoi ra-kävijälle
kahmalokaupalla erikoislaatuista
nähtävää ja herättää hänessä monenlaisia
ajatuksia.
hanhimoisena havitellen isoisän maatilaa
itselleen.
•Ismsä on tuomittu parantumattomana
sairaana kuolemaan, sekin salataan,
talossa sipistään ja kuiskaillaan, valehdellaan
ja puirotaan juonia, ilmapiiri
ön epämiellyttävä, sairas ja valheellinen.
Tässä ilmapiirissä eletään rinnan
" kaksikin yksinäisen 'murhenä3rtelmää:
kuolemaan tuomitun, elämänhaluisen
isoisän ja nuoren rappeutuneen Brickin.
'Näytelmän valoisia elämänmyönteisiä
juonteita on näiden kahden lälientymi-nen
rehellisyydessä, toistensa auttämi-nen
ja ymmärtäminen, ja kolmantena
vitaalisen Maggien suuri lämmin elä-imänpanos,
joka Brickin puolesta kestää
kuuman peltikatonkin liiinan. Maggie
tässä valheellisessa ja sairaassa perhepiirissä
lopuksi varsinaisesti voittaa,
mutta isoisä lausuu näytelmän yhden
avainsanan houkutellessaan alkoholisti-poikansa
luottamusta: '*Tällaisella suurella
plantaashilla oppii muutakin kuin
kasvattamaan • puuvillaa, täällä oppii
suvaitsevaisuutta" —^ tähän tapaan isoisä
sanoo pojalleen. Tennessee VVilliam-sin
esiin manaama suvaitsevaisuus saa
tosin huvittavan sävyn, kun muistaa
etelävaltioiden rotuvainoja. Mutta yksilöihin
sovellettuna hän aiheensa yhteydessä
tarkoittanee mitä sanoo. Isoisä
ei suotta ole näytelmän keskushen-kilöitä.
ja parhain henkilökuva. Yksinäiset,
onnettomat, irralliset tarvitsevat
parantuakseen suvaitsevaisuutta^
luottamusta, rehellisyyttä. Tällaista sisältynee
näytelmän keskeiseen ajatukseen..
Mikä näytelmässä sitten on niin tulenarkaa
ja pahennusta herättävää
mistä ennakkomaine on kertonut? Tietenkin
eroottisten ongelmien paljas, arkailematon
käsittely. ^ Brickin "tapauksen"
homoseksuaalinen väritys, isoisän
karkea kielenkäyttö avioelämästään,
Maggien avoin fyysillinen kiihko. Nämä
ainekset epäilemättä asettavat esityksen
koetukselle, niitä voidaan tahallisesti
korostaa tai lieventää. Edvin
Laine ei ohjauksessaan kärjistänyt sairaita
ja vastenmielisiä piirteitä, vaan
• toi esille kaiken sen myönteisen ja vapauttavan,
mitä sisältyy isoisän ja Brickin
kauniiseen suhteeseen. Maggien
elinvoimaan ja kirjailijan julistamaan
rehellisyyden ja suvaitsevaisuuden vaatimukseen.
Esitystä ei voi moittia, jos
muutamat kohdat eivät tuntuneet luontuvan
suomalaiselle (mentaliteetille,
mutta etelävaltion ilmapiirihän oli tavoitettu
ohjauksessa ja Leo Lehdon
erittäin ilmavassa ja kauniissa näyttämökuvassa
hyvinkin voimakkaana ihmisten
käyttäytymisen taustaksi. "iKis-sa
kuumalla katolla" muodostui vaikuttavaksi,
esitys oli ihmeen väkevää
ja vetävää, vaikka katsoja Kyllä näkee
kirjailijan tietoiset "tehosteet". Sellainenkin
yksityiskohta kuin Tarmo Mannin
neekeripalvelijan yksinäinen, riemullinen
tanssi kuistilla oli mainio teatterillinen
vetonaula. Matti Rahin ja
Asta Backman taas luonnehtivat näytelmän
"pahat ihmiset", lapsirunsaudella
siunatun laskelmoivan avioparin todella
varmat, määrätyt piirteet omaaviksi
ihmisiksi, varsmkin viimemainittu
sai aivan hämmästyttävästi ilmettä ja
vivahteita kanaemomaisen vallanhimoiseen
naiseen. -
Edvin Laine voi liittää "Kissan kuumalla
katolla" aikaisempiin ohjaaja-saavutuksiinsa
väkevänä tulkintana.
M. S.
Äskettäin Hollyivoodissa toimitetussa viime vuoden "Oskarien"
jakotilaisuudessa palkittiin parhaina avustajaosien näyttelijöinä
Jo Van Fleet ja Jack Lemmon, jotka yllä näemme onttellisina
pokaaliensa kanssa. Miss Van Fleet saavutti voittonsa esiintyessään
äidin osassa näytelmässä "East of Eden'\ Hän pyörtyi
kolme kertaa palkintojenjakotilaisuudessa. Jack Lemmon ansaitasi
palkintonsa näytelmässä "Mister Roberts".
N
Musikaalinen maailma on omaksunut
kuluvan vuoden \Volfgang Amadeus
Mozartin vuodeksi, koska tänä vuonna
tammikuun 27. pnä tuli kuluneeksi 200
vuotta tämän yhden maailman kuuluisimman
säveltäjän syntymästä. Monissa
maissa aloitettiin Mozart-konsertit
tammikuussa ja niitä pidetään jatkuvasti
aina vuoden loppuun asti. Itävallassa,
(Mozartin syntv-mämaassa, on
tehty aloite vuoden nimittämisestä hänen
nimelleen.
\Mozart on yksi k3'^mmenestä tieteen,
kirjallisuuden ja taiteen suurhenkilöistä
joista erikoisesti mainitsi tänä vuonna
maailman rauhanneuvosto. Tähän ryhmään
mm. kuuluu amerikkalainen tiedemies
ja filosofi Benjamin Franklin.
Mozart eli aikakaudella, jolloin kulttuurivaihto
oli sääntö eikä poikkeus —
ja Mozart matkusteli kautta Euroopan
ihmelapsena ansioituen suuresti omien
lahjojensa laajentamisessa yhtä hyvin
kuin antoi paljon musiikin kehitykselle
länsimaailmassa.
* » •
K>'mmenenä vuotena, vuodesta 1763
1773, Mozart matkusti yli Saksan valtioitten,
Belgian, Iso-Britannian ja Italian.
Ne olivat hänen lapsuus- ja nuoruusvuosiaan,
mutta hänen neroutensa
erikoispiirteitten vuoksi ne olivat ratkaisevia
hänen työnsä kyps>Tniselle ja
kehitykselle.
Matkojensa aikana tämä ihmelapsi
teki tuttavuutta seuraavien aikansa
suurten musiikkisuuruuksien kanssa:
Schubert ja Hammer Ranskassa, Johan
Christian Bach ja Arne Lontoossa,
ja Sammartini ja Jommeli sekä Martini
Italiassa.
Nämä kohtaukset Mozart-lapsen ja
miesten välillä, jotka olivat niittäneet
mainetta, eräät heistä jo keski-iän sivuuttaneita,
olivat avaimia ihmeelliseen
mestaruuteen millä Salzburgin nero i l maisi
itsensä. He rikastuttivat häntä
kaikella aikakausien varrella hankitulla
tiedolla ja kokemuksella ja samalla kertaa
sallivat hänen riistäytj^ä irti varhaisella
iällään puhtaasti pintapuolisista
vaikutuksista ja päästä oman neroutensa
tävdelliseen ilmaisuun.
Tavallaan oli kahdeksastoista vuosisata
kulttuurivaihdon vuosisata.
Tarvitsee vain ajatella esimerkiksi
Voltairen elämää tässä valossa, tai Prince
de Lignen, tai Jean-Baptiste Martinin,
jonka verraton musikaalinen tietoisuus
levisi kautta Euroopan hänen
laajan kirjeenvaihtonsa kautta sekä vie-railijain
kautta, jotka tulivat Italiaan
jokaisesta maasta neuvottelemaan hänen
knssaan.
Ranskan vallankumouksen aattona
eurooppalaiset intellektuaalit olivat laajassa
kirjeenvaihdossa toistensa kanssa,
pitivät monia henkilökohtaisia kokouksia,
käänsivät ja levittivät vieraskielisiä
kirjoja, vaihtoivat lehtiä ja re-vyyjä
esittivät monia teatterikappaleita
ja pitivät monia konsertteja.
Itse aristokratian kasvatus vaati "in-tellektuaalien"
jatkuvaa virtaa, jotka
kulkivat maasta maahan opettaien fysiikkaa
ja filosofiaa, musiikkia ja luonnontiedettä.
Vieläpä sellaisetkin hallitsijat kuin
Venäjän keisarinna Katariina 11 ja
Freedrick II osallistuivat tähän liikkeeseen
ja rohkaisivat sitä. On kiinnostavaa
panna merkille, että Eurooppa
oli tuona aikana lähempänä kulttuurista
yhtenäisyyttä kuin minään
muuna aikana.
— Ketä ei sana lyö, sitä ei lyö keppikään.
Sokrates.
Lauanlaina, maaliskuun 31 päivänä* 1956 Sivu 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 31, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-03-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560331 |
Description
| Title | 1956-03-31-03 |
| OCR text | KISSA KUUMALLA KATOLLA" Atnerikkäläiseti kirjailijan, Ten-n^ ssee Williämsin uusimmasta näytelmästä *%issä' kuumalla katolla" kirjottaa 'Helsingin Vapaa Sanan fiäytdlmieii af voiteina seuraavaa: TEN^Nl^EE WaUamsih liusim^ kahäeiflaiää: «TO Kirjailijan ko~örnaäsm^ se on- saanut valtavan *ifenestyksen, loppuunmyytyjä katsomoita 'vriiM)deh^^a^ {New Yorkin teatterikfutikoiden palkinnon viime vuoden parhaaJia amerikkalaisena näytelmänä. — Yleisö ja- arvostelijat ov^t siis siellä osuneet yhteen. Skandinavian kautta tänne tullessaan näytelmä on saanut hiukan- vastatuulta, imonet ovat väheksj-neet, toiset paheksuneet näytelmää; jota «i ole tunnustettu Williamsin aikaisempien näytelmien, ''Lasisen eläintarhan"/ "Viettelyksen vaunun" ja 'Tatuoidun ruusun"-veroiseksi. Sen voi kyllä myöntää todeksi, kun oii nähnyt Kansallisteatterin suomalaisen kantaesityksen. Williamsin paras näytelmä ''Rissa kuumalla 'katolla" ei ole, mutta tekohurskäalla ^ paheksumisella näytelmä ei ole kuitattavissa, vaikka sen aihe sivuaakin ehkä '^suomalaiselle elämäntavalle ja moraalille vastenmielisiä asioita. Tennessee-Williamsin kuvaama amerikkalainen valtio on Mississippi, sama, jossa neekerivainot ja suvaitsemattomuus tuon tuostakin nostavat päätään ja kantautuvat tänne saakka. Pessimistinen rappion ilmapiiri leimaa myös useimpia :Williamsin näytelmiä, valoisin on ollut '^Tatuoitu ruusu", mutta sen keskushenkilö onkin temperamenttinen sisilialainen siirtolaisnainen. "Kissa kuumalla katolla" on sijoitettu Missis-sippin suistossa sijaitsevalle suureelle plantaashille, joka on seudun rikkain. ' Sen omistaja, näytelmän isoisä on '"'self made man", joka on alkanut palkkatyöläisenä ja päässyt sitkeydellään ja taidollaan plantaashin'omistajaksi ja vuosien kuluessa suurtilanomistajaksi. iNäy-lelmän miljöö tuntuu tyypillisesti etelä-valtiolliselta neekeripalvelijoineen, suur-perheineen ja siihen liittyvine vanhoil-lisine piirteineen. Tennessee \Villiamsil-la ei kuitenkaan ole kiinnostusta kuvaamansa elämänpiirin sosiaalisiin ongelmiin, oi neekerityövoiman riistoon, ei neekerien sortoon ylipäänsä, ei rappeutuneen feodalismin jäteilmiöihin ja epäoikeudenmukaisuuksiin. Mutta ihmis-tensä kautta hän heijastaa painostavan, ahdistavan elämänkuvan, jossa kielteiset ilmiöt näkyvät. Hän kuvaa yksilöiden onnettomuutta, irrallisuutta ja pohjatonta yksinäisyyttä, jonka syynä on elämän valheellisuus tässäkin näytelmässään, jonka nimi vertauskuvallisesti tarkoittaa hädässä ja tuskassa olevan ihmisen tukalaa tilaa. Kissa, joka on ahdistettu kuumalle peltikatolle, on näytelmän nuori aviovaimo Maggie, joka on menettänyt miehensä Brickin rakkauden ja avio-onnensa Brickin sydänystävän Skipf)erin onnettaman lopun vuoksi. Maggie on välillisesti Skipperin kuoleman aiheuttaja, mutta hän on käynyt taistelua miehestään, hän on taistellut normaalin onnen puolesta. Brick alkaa inhota häntä ja elämää ympärillään ja vajoaa alkoholismiin, molemmat näxitelevät ympäristölleen vanhempi veli vaimoineen vakoilee ja intrigoi ra-kävijälle kahmalokaupalla erikoislaatuista nähtävää ja herättää hänessä monenlaisia ajatuksia. hanhimoisena havitellen isoisän maatilaa itselleen. •Ismsä on tuomittu parantumattomana sairaana kuolemaan, sekin salataan, talossa sipistään ja kuiskaillaan, valehdellaan ja puirotaan juonia, ilmapiiri ön epämiellyttävä, sairas ja valheellinen. Tässä ilmapiirissä eletään rinnan " kaksikin yksinäisen 'murhenä3rtelmää: kuolemaan tuomitun, elämänhaluisen isoisän ja nuoren rappeutuneen Brickin. 'Näytelmän valoisia elämänmyönteisiä juonteita on näiden kahden lälientymi-nen rehellisyydessä, toistensa auttämi-nen ja ymmärtäminen, ja kolmantena vitaalisen Maggien suuri lämmin elä-imänpanos, joka Brickin puolesta kestää kuuman peltikatonkin liiinan. Maggie tässä valheellisessa ja sairaassa perhepiirissä lopuksi varsinaisesti voittaa, mutta isoisä lausuu näytelmän yhden avainsanan houkutellessaan alkoholisti-poikansa luottamusta: '*Tällaisella suurella plantaashilla oppii muutakin kuin kasvattamaan • puuvillaa, täällä oppii suvaitsevaisuutta" —^ tähän tapaan isoisä sanoo pojalleen. Tennessee VVilliam-sin esiin manaama suvaitsevaisuus saa tosin huvittavan sävyn, kun muistaa etelävaltioiden rotuvainoja. Mutta yksilöihin sovellettuna hän aiheensa yhteydessä tarkoittanee mitä sanoo. Isoisä ei suotta ole näytelmän keskushen-kilöitä. ja parhain henkilökuva. Yksinäiset, onnettomat, irralliset tarvitsevat parantuakseen suvaitsevaisuutta^ luottamusta, rehellisyyttä. Tällaista sisältynee näytelmän keskeiseen ajatukseen.. Mikä näytelmässä sitten on niin tulenarkaa ja pahennusta herättävää mistä ennakkomaine on kertonut? Tietenkin eroottisten ongelmien paljas, arkailematon käsittely. ^ Brickin "tapauksen" homoseksuaalinen väritys, isoisän karkea kielenkäyttö avioelämästään, Maggien avoin fyysillinen kiihko. Nämä ainekset epäilemättä asettavat esityksen koetukselle, niitä voidaan tahallisesti korostaa tai lieventää. Edvin Laine ei ohjauksessaan kärjistänyt sairaita ja vastenmielisiä piirteitä, vaan • toi esille kaiken sen myönteisen ja vapauttavan, mitä sisältyy isoisän ja Brickin kauniiseen suhteeseen. Maggien elinvoimaan ja kirjailijan julistamaan rehellisyyden ja suvaitsevaisuuden vaatimukseen. Esitystä ei voi moittia, jos muutamat kohdat eivät tuntuneet luontuvan suomalaiselle (mentaliteetille, mutta etelävaltion ilmapiirihän oli tavoitettu ohjauksessa ja Leo Lehdon erittäin ilmavassa ja kauniissa näyttämökuvassa hyvinkin voimakkaana ihmisten käyttäytymisen taustaksi. "iKis-sa kuumalla katolla" muodostui vaikuttavaksi, esitys oli ihmeen väkevää ja vetävää, vaikka katsoja Kyllä näkee kirjailijan tietoiset "tehosteet". Sellainenkin yksityiskohta kuin Tarmo Mannin neekeripalvelijan yksinäinen, riemullinen tanssi kuistilla oli mainio teatterillinen vetonaula. Matti Rahin ja Asta Backman taas luonnehtivat näytelmän "pahat ihmiset", lapsirunsaudella siunatun laskelmoivan avioparin todella varmat, määrätyt piirteet omaaviksi ihmisiksi, varsmkin viimemainittu sai aivan hämmästyttävästi ilmettä ja vivahteita kanaemomaisen vallanhimoiseen naiseen. - Edvin Laine voi liittää "Kissan kuumalla katolla" aikaisempiin ohjaaja-saavutuksiinsa väkevänä tulkintana. M. S. Äskettäin Hollyivoodissa toimitetussa viime vuoden "Oskarien" jakotilaisuudessa palkittiin parhaina avustajaosien näyttelijöinä Jo Van Fleet ja Jack Lemmon, jotka yllä näemme onttellisina pokaaliensa kanssa. Miss Van Fleet saavutti voittonsa esiintyessään äidin osassa näytelmässä "East of Eden'\ Hän pyörtyi kolme kertaa palkintojenjakotilaisuudessa. Jack Lemmon ansaitasi palkintonsa näytelmässä "Mister Roberts". N Musikaalinen maailma on omaksunut kuluvan vuoden \Volfgang Amadeus Mozartin vuodeksi, koska tänä vuonna tammikuun 27. pnä tuli kuluneeksi 200 vuotta tämän yhden maailman kuuluisimman säveltäjän syntymästä. Monissa maissa aloitettiin Mozart-konsertit tammikuussa ja niitä pidetään jatkuvasti aina vuoden loppuun asti. Itävallassa, (Mozartin syntv-mämaassa, on tehty aloite vuoden nimittämisestä hänen nimelleen. \Mozart on yksi k3'^mmenestä tieteen, kirjallisuuden ja taiteen suurhenkilöistä joista erikoisesti mainitsi tänä vuonna maailman rauhanneuvosto. Tähän ryhmään mm. kuuluu amerikkalainen tiedemies ja filosofi Benjamin Franklin. Mozart eli aikakaudella, jolloin kulttuurivaihto oli sääntö eikä poikkeus — ja Mozart matkusteli kautta Euroopan ihmelapsena ansioituen suuresti omien lahjojensa laajentamisessa yhtä hyvin kuin antoi paljon musiikin kehitykselle länsimaailmassa. * » • K>'mmenenä vuotena, vuodesta 1763 1773, Mozart matkusti yli Saksan valtioitten, Belgian, Iso-Britannian ja Italian. Ne olivat hänen lapsuus- ja nuoruusvuosiaan, mutta hänen neroutensa erikoispiirteitten vuoksi ne olivat ratkaisevia hänen työnsä kyps>Tniselle ja kehitykselle. Matkojensa aikana tämä ihmelapsi teki tuttavuutta seuraavien aikansa suurten musiikkisuuruuksien kanssa: Schubert ja Hammer Ranskassa, Johan Christian Bach ja Arne Lontoossa, ja Sammartini ja Jommeli sekä Martini Italiassa. Nämä kohtaukset Mozart-lapsen ja miesten välillä, jotka olivat niittäneet mainetta, eräät heistä jo keski-iän sivuuttaneita, olivat avaimia ihmeelliseen mestaruuteen millä Salzburgin nero i l maisi itsensä. He rikastuttivat häntä kaikella aikakausien varrella hankitulla tiedolla ja kokemuksella ja samalla kertaa sallivat hänen riistäytj^ä irti varhaisella iällään puhtaasti pintapuolisista vaikutuksista ja päästä oman neroutensa tävdelliseen ilmaisuun. Tavallaan oli kahdeksastoista vuosisata kulttuurivaihdon vuosisata. Tarvitsee vain ajatella esimerkiksi Voltairen elämää tässä valossa, tai Prince de Lignen, tai Jean-Baptiste Martinin, jonka verraton musikaalinen tietoisuus levisi kautta Euroopan hänen laajan kirjeenvaihtonsa kautta sekä vie-railijain kautta, jotka tulivat Italiaan jokaisesta maasta neuvottelemaan hänen knssaan. Ranskan vallankumouksen aattona eurooppalaiset intellektuaalit olivat laajassa kirjeenvaihdossa toistensa kanssa, pitivät monia henkilökohtaisia kokouksia, käänsivät ja levittivät vieraskielisiä kirjoja, vaihtoivat lehtiä ja re-vyyjä esittivät monia teatterikappaleita ja pitivät monia konsertteja. Itse aristokratian kasvatus vaati "in-tellektuaalien" jatkuvaa virtaa, jotka kulkivat maasta maahan opettaien fysiikkaa ja filosofiaa, musiikkia ja luonnontiedettä. Vieläpä sellaisetkin hallitsijat kuin Venäjän keisarinna Katariina 11 ja Freedrick II osallistuivat tähän liikkeeseen ja rohkaisivat sitä. On kiinnostavaa panna merkille, että Eurooppa oli tuona aikana lähempänä kulttuurista yhtenäisyyttä kuin minään muuna aikana. — Ketä ei sana lyö, sitä ei lyö keppikään. Sokrates. Lauanlaina, maaliskuun 31 päivänä* 1956 Sivu 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-31-03
