Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 31, 1956

              (KAUNOKIR/AUJNEX VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the qnly Pinnish literary weekly in Canaaa
Publi&hed and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100--102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office I>epartment, OttaM/a; as
second class matter. .
Liekki i'mestyy jokaisen viikon lau^taina 12 sivuiseriä.
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettayaa,^
TILAUSMINN.\T:
1 vuosikerta • . . $4.00
6 kuukautta . 2.25
a^kuukai4ttäi^-?K.... 1.60
yHBYSVAlTOIHIN :
1 vubisilteerta
6 kuukautta-.;.,.
1 V
iTiEEN JA MUUALLE U^d^tAILLE
. /:'r^v%'>$5.50 6 kuuk^tla*^:v.;
2,75
1)0
* ^ ILMOITUSHINNAT: ;
Sl.OO palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-yärsy
$1.00 ja kiitos $1.75. KiJ*jeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitiikset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen. \- r
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehilie myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: :~
LIEKKI
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Talvi- ja kevätkau.si on erikoista .Itulttuuritoimintakaut-
\> niin nieillä täällä Canadassa kuin yleensäkin kaikissa poh-j(
i.>mai.ssa, sillä illat ovat pitkiä ja pinieitä, järvet jäässä
ja maa paksun lumivaipan peittämänä. Xain ollen, ulkoilu
t' ainakaan iltaisin voi tulla kysymykseen ja niin onkin ha.^t-tava
viihtyisyyttä ja ajankulua seinien sisiipuolelta.Mikä sil­loin
roisikaan olla parempaa kuin juuri kaikenlainen kult-luuriioiminta.
näytteleminen, laulaminen, tanssiminen, voi-n:
istv^lcminen jne. Kaikki nämä ja monet muut kulttuuripy-nnnöt
ovat ihmistä jalostavia ja kehittäviä, niin henkisesti
kuin {yysilli.sestikin ja juuri siitä syystä ne ovat erikoisen
.-<.pivia juuri nuori.solle mutta myöskin kaikille muille.
Canadassa on Canadan Suomalainen Järjestö jo lähes
puolen vuosi-sadan ajan pyrkinyt edistämään ja vaalimaan
s\ ntymämaaslamm.^ tuomiamme arvokkaita kansallisia kult­tuuriperinteitä,
istuttamaan niitä täällä Canadassa syntynee-
Si'en ja kasvaneeseen suomalai.seen nuorisoon ja sen kautta
myöskin sovelluttamaan niitä uuden kotimaamme» Canadan
kulttuuriin.
Voitaisiin ehkä sanoa,.että paljon enen>mänkin olisi voitu
tfhdä. mutta kuitenkin on myönnettävä, että .suuri tehtävä on
suoritettu ja arvokkaita ja kauaskantoisia tulokrsia saavu-ti:
ttu. Siitä on todistuksena ut'. mon.^t kulttuurihuoneistot, jot­ka
vieläkin järje.stölUimme on monilla paikkakunnilla ja so
joukko —vanhempia ja nuoria - joka :vhkeroitsee kulttuuri­toimissa
näiden rakennusten suojissa.
Suomen kansan yksi kaikkoin pidotyimmistä kulttuuri-t}
ömuodoista on näyttämötoiminta. \'oidaan huoletta sanoa,
että millään muulla kansalla ei asukaslu\im suhteellisuuden
perusteella kat.soituna ole niin lukui.-ia teattereita ja kansan-räyttämöitä
kuin on suotnalaisilla. Milliiän muulla kan.salli-si;
udella ,'i myöskään ole sellaista kansannäytelmien valikoi­maa
kuin on suv>nialaisilla.
.Kttä tämä arvokas kultiuuriixMintö säilyisi, että .sitä jat-
-kuvasti kehitettäisiin luisissa t>loissa läs.sä maassa ja että
.Si jäisi rikastuttamaan uuden kotimaamme Canadan kulttuu­ria,
»>n i!SJ järjestäny» vuotuiset nuorten suomalaisten näyt­ti
lijäin näyielmäkilpailut, mis.sä eri paikkakuntien nuoret
n,iiteU"vät kykyjään toisten.«:a kanssa, keräävät kokemusta ja
i i tta innostusta. Xaikka nän\ä näytelmäkilpailut monien vai­keuksien
takia eivät olekaan vielä tähän menn.-ssä saavutta­neet
.<ellaisia mittasuhteita kuin olisi suotavaa ja mihin olisi
•:i>ah(loIlisuuksiakin. ovat ne kuitenkin muodostuneet kaik­kein
huomattavimmiksi vuotuisiksi niior,Miväen kuhtuuri-j.
ihliksi.
Tänä vuonna, ensi lauantaina ja sunnuntaina tämä nuo­tin
väen näytelmäkilpailu tapahtuu Sudburyn Finnish-haa-lilla.
Kilpailijoita saapuu sudburylaisten li.säksi myöskin To-t<>
nt»>sla ja Port Arthurista. Kaikkiaan tulee kilpailuun o.sal-i'stumaan
kilpaiUuyhmää. Ktukäteen emme voi .<ianoa mi­tään
.<iilä, kuka mahdolli-<esti tulee .suoriutmuaan voittajana,
sillä kaikilla edellämainituilla jxiikkakunnilla on kulttuuri­toiminta
huotnattavan korkealla tasolla ja jokaisella näillä
paikka^kunnilla on huomattavat, nuorisojoukot osallisina näyi-t.
imÖtyö,ssä.
'J'yydymmekin vain lausumaan nuoret näyttelijät terve­tulleiksi
Sudburyyn. Lielvin kotikaupunkiin, ja toivottamaan
kaikille, niin omanpaH;kalaisille kuin vierallekin parhainta
Julius Caessarin
kuolemai|ta Iculiuiut
2,000 vuotta
Tänä vuonna tuli maaliskuun 15. pnä
kuluneek-=i 2.000 vuotta siitä, jolloin
Julius Cae.s.=af murhattiin .senaatissa hä­nen
vastustajainsa toimesta.
Minkäänlaisia virallisia juhlallisuuk­sia
ei tämän muistopäivän johdosta jär­jestetty
hallituksen toimesta. Rooman
kaupungin puol.-sta laskettiin seppele
Caesarin patsaan juurelle. Katua, mis­sä
Caesarin patsas sijaitsee, nimitet­tiin
fasistien aikakaudella "Street of the
Emi>eri". Xyt sille on palautettu nimi
"Street of the Imperial Forums".
J'arlamäntissä rajoittuu päivän huo­miointi
siihen, että. uusfasisti J^Jomejiico.
Lecci-si sanoi puheessaan, että tänään on
kulunut 2,000 vuotta siitä, kun Rooman
suuruuden luoja kohtasi kuolemansa.
AFRIKAN RUMPU KUMISI
Helmikuyn 21. tina vietettiin maailmassa siiitoiajs^
nuorison päivää mielj^nösoituksena siirtomaiden vapaut'
tamisen puolesta siirtomaäorjuudrsta. Suomen nuprlso.
lehden. "Terän', edustaja vlr«eZ>flÄ/ teki päivän mer.
teissä vierailun Helsiagis^U^sijaits.ivassa lähetysmuseos.
sa ja kirjoitti sen johdosta oheeliisen tarinan lehdell««n^
Tässä tarinassa kuvastuu Afrikan neekerien äär.iön ta­kapajuisuus
ja "valkoisen miehen auttamisen IKIIU", joka
ei ole johtanut tuloksiin.
ERI KULMILTA
MAAPALLOA
KAX^:ATTA\AA LIIKKTTÄ
Ranskassa suoritettu tutkitmis osoit­taa,
että rulettipeli on kannattavaa
hommaa pelipaikan pitäjille, mutta huo-
*noa asiakkaille. Vuonna 1955 tuotti
Englannin pelipankki voittoa SOO.imilj.
frangia, Nizzan pelipankki 565 milj.,
Deauvillen 539 milj., Cannesin 428 milj.
ja Palm B:'achin 390 (miljoonaa. Pelaa­jat
eivät viime vuonna onnistuneet "rä­jäyttämään"
ainuttakaan pankkia.
-» o
ABR.AHAMIX KIRJOITLS
\ iimeinen neljästä pergamenttikää­röstä,
jotka löydettiin J'unaiseu meren
rannalta, sisältää Abrahamin kertomuk­sen
vaimonsa Saaran kauneudesta. Ku-vauk.
sessa selitetään m3'ös, kuinka eräs
egyptiläinen faarao ryösti Saaran ja sai
siitä langaistuksen.
* *
VANHOJA RAKENNUKSIA
Fainagustan |>ohjoispuolella Kypro-si;
sa, missä ennen sijaitsi K\prosin pää­kaupunki
.Alasia, 'on paljasteltu temp­peli,
jonka arvellaan olevan»3,000 vuot­ta
vanhan. Erään rakennuksen raunioi­den
alta löytyi vieläkin vanhempia hau­toja.
'.i « ii
SUURIA LUMIHIUTALEITA
Viborgin lähti.stöllä satoi ä.skettäin
jalkapallon kokoisia lumipalloja. Täl­laista
sattuu harvoin, nmtta .«ekin voi
olla mahdollista, kun lumi joutuu \n\-
toamaan lämpimän ilmak.nroksen läpi.
KIRJEENVAIHTOA
Tftr * -k
Hoksautus näyttää oLn^an tai;-
peellinen meidän lukuisille kirjeen­vaihtajillemme,
että vaikka kevään
merkkejä onkin ilmassa, niin siitä
huolimatta ei pitäi.si panna kynt­tilää
'vakan alK«.
Tällä kertaa sattui käymään
niin, että pakinoita ja lyhyitä ker­tomuksia
ei jäänyt odottamaan
vuoroaan. Se merkitsee sitä, että
kynät on kaivettava esille laati­koista.*"
Eikö niin?
Pääsiähun on käsillä ja siksi toi-votamm.'
kaikille Liekin perhekun­nan
jä-^enille oikein hauskaa pää-
.siäistä!
mahdollista onnea esityksissään. Ed.-l-liHMi
toivomme, että näytelmäkilpai­lut,
enemmän kuin mitkään edelliset,
tulisivat innostamaan nuorta väkeä
kulttuuritoimintaan. Samalla k.-hoitam-me
vanhempaa väestöä antamaan jaka­mattoman
kannatuksen nuorille ja saa­pumaan
suurin joukoin nuorten esityk­siä
seuraaniaan.
Tervetuloa Sudbury\-n nuoret näyt­telijät!
K. S.
•'.3
P.YHOJA henkiä takaisin hctnan tuuttim manaavan noita.
rummun kumu tervehti eräänä.sunnuntaina Lähetyanu-s
oon tulijaa. Museon hoitaja käsitteli tuota kahdesta kur-pitsankuöresta
tehtyä taikomisvälinettä kerrassaan asiantUQ.
tf^vasti ja aikaansai siten todella afrikkalaisen tuiinelman
jota korostivat tehokkaalla. .tuyallajtjilw
Suomeen., kulkeutunein^ .ääni
mieleen muutakin. Se levitti eteen "mustan ,maanosan" Icar-tuu,
jota halkovat rajaviivat samalla t3\'alla kuin nuii.^^sakin
maanosissa, nuitta jonka nimien yhteydes ä aina mainitaan
I"r:glanti. Ranska, Portugali . . . X..» ovat VMlkoisen miehen
vttäniiä raja-aitoja, heidän siirtomaasortonsa tuiinusku\ia
Cvat v i t i ä . . . Afrikkalainen rumpu —^ ja se ei ole noita
ri-mpu — kumisee tänään uutta säveltä. KhartU!nis.Na loi-nava
Reuterin kirjeenvaihtaja ilmentää tuot a, säv.-itä .seuraa
viu sanoi: "Sudani.-ta lulf uudenvuoden päivänä itsenäinen
valtio oltuaan 56 vuoden ajan Englannin ja Egyptin yliteisen
hallinnan alai.sena"".
.•Vmbomaa sijaitsee Lounais-Afrikassa, joka on Et-lä-
Afrikan liittovaltion hallinnas.-a. Suornalaisia lähi-ly.ssaarnaa-jia
on siellä ollut aina vuodesta 1870 saakka. Lähetysmuseon
tilasto kertoo, että ensimmäi.-en kymmenvuotiskauden aikana
saatiin käännetyk.si A'ain 4 "pakanaa", joten vi.sai.^ta on tam.
l u t olla tuonkin vit.san viiäntö. Viim • vuoden "kiitoksena .«»K
soo'" sen sijaan jo j)eräti S'),459 kastettua netkvriä, joka i\p4-
meise.sti on saavutus sinän.sä. Mis ä määrin iiämä kastetoi [
inituk.set ovat parantaneiit alkuasukasväestön a-einaa. on lie
t :nkin asia erikseen, mutta positiiviselle puolelle täytyy asel f
taa ainakin lähetyssaarnaajien järjestämä lääkitys huolto st4i'
erilaiset oppilaitokset, joissa hartaiisharjoitus} en ohessa on^
opastettu neekerinuorisoa käytännöllisemmänkin tietoud n
pariin. - , • \
Lähtty.smuseon esinekokoelma osoittaa, että ambolaiset|
ovat varsin alkee.llis.^lla kehitystasolla. Pienoismalli paaluai[
tauksen ympäröifmiislä alkuasukaskyiästä ilmentää pelkoa,
mahdollisesti toisen heimon päällekarkauk.sen pelkoa tai ai­nakin
pelkoa metsän villipetoja kohtaan. Se .'i olekaan ihme
s>ilä keihäät ja nuolet — 'vaikkapamyrkytetytkin — mahta
\at olla hieman kevyitä pelejä leopardin astellessa vastaan
n^.etsäpolulla. Vaikka jot.nkin niilläkin sentään taidetaan tul
la totthuun koskapa liihetysmu.eoonkin on saatu hankituksi
ambomaalaisen leopardin talja. Vai olisiko kellahtanut ion
k.n lähetj-ssaarnaajan pyssyn luodilta? Eläinten lajirunsautta
o.soittavat kymmenet erilai.set käärmeet, joiden joukossa on
(;räitä oikein tosimyrkyliisiäkin, elefantin jalka, strutsin sul
k a peite ja munat, skorpioonit, virtahevo^en 'inahtava pii^ ^
kallo ja monet muut mu.seon eläinvalikoiman näytteet. Kai ^
ken maailman pistiäisten runsar.s osoittaa, ettei ole eläniSj
.Vmbomaalla ruu.suilla tal^ssimi.•^ta. Eräänkin sprii.vsä ol-vaiif
j.Htiläisskoqjioonin oli munan lähetyssaarnaaja löytänyt tyy
nynsä alta. Hyvän yön toivotus on moisissa olois.sa suora[
n:.ista hirtehi.shuumoria.
Eräs tnuseon seinistä on omistettu ambolai.sen poppaniie^
hen taikaesineitten e.sittelylle. Siinä sitä onkin rumpua, he^,
l's-tintä, puukkoa, piikkiä, sauvaa, sarv.^a, rihmaa ja tupsua^
oikein eri kä.skystä. Jos ei niillä vehkeillä ota paha lähteäkr
seen. niin ei se sitten liihde millään inuullakaan ihvH-llä. Koska'
luihuja henkiä on ti.-s miten montaa sorttia, on i)oppamie» -
liellä — ongangalla — varsin .suuri sijansa kyläläisten ela
niäs.^ä. Ja koska hän ei harjoita tointaan suinkaaiij ilmaisek^
ja vain omaksi ilokseen, on hänen elämänsä varsin äveriiisti
paikalli.set olosuhteet huomioid<in. Vuohi poildn.-en siinä vaih
taa omistajaa, ennenkuin tarpeelliset taiat on suoriteiui mo-
Itinpien osapuolten tyydytyk.sek-i. Rinnan valistuksen kans<i
näiden poppamiesten mahtias.ma kttitenlcln heikent\y. f"
niin tyhmää ihimstä olekaan, ettei hän ajanmittaan hui'mai^
I>enisilliinin parennnuulta jonkun n(»idan käärnuvoifen nn
nalla.
Afrikkalai.s<'t näyte-esineet muodostavat pääo-an nui.^^'^
koko.knista. mutta lisäksi on museos.sa koko joukko my^'-
kiinalaisia jumalankuvia ja niiden parissa tarvittavaa vai'
ntistöä. Kiinassa kun on toiminut myös suomalaisia» kihet}-
saarnaajia. Heidän välienselvittelynsä Buddhan kan.-sa «*
kaikesta päättäen ollut varsin visaista puuhaa, mutta kail^
tälläkin taholla on jokunen -pakana"' .saatu kasteelle saakka
S'yustascuraajasta tuntuu kuit.nkin siltä, että Kiinan "y^>'|
ncn kan.<antasavalta on löytänyt vähintään milji ona ^^|"^^.^|
tehokkaamman keinon kansan valistaniiseksi ja sen vetani|
st^ksi eroon kaikkinaisesta taikauskosta. Museossa ''^^^''^.^1
alkuperäisillä esineillä on kuitenkin varsan suuri historiaa;
i>en arvonsa, joten niitä kannattaa käydä katsomassa jo
säkin mielessä. Kokonaisuudessaan Lahetvsmuseo tar
Sivu 2 Lauantaina* maaliskuun 31 päivänä* 1956