1956-03-31-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kutsu muhmnystämm
illmmettmn
Me torontolaiset rauhanystävät
olemme järjestäneet erittäin nautinto-rikkaan
illanvieton huhtikuun 7. päi-
(väksi U. Vuoriselle.
Usein kuullaan sanottavan, että meidän
äänemme ei kuulu näissä asioissa
minnekään — mutta vaikka olemmekin
heikkoja ja pieniä puheitten pidossa,
niin varojen hankinnassa voimme kuitenkin
tämän kalliin asian eteen toimia.
Rauhanasia onkin nyt kaikkein tärkein,
sillä ihnan rauhaa ei meillä voi olla elä-^
määkään. Me suomalaiset emme suinkaan
halua katkoa näitä asioita sormien
läpi ja sanoa:*'tehkööt kieliset". Rauhan
säilyttämisen hyväksi on taisteltava
ja toimittava.
Niinpä tekin st-catharineslaiset, kun
tulette tänne Torontoon meille laula-niaan,
lyökää kaksi kärpästä yhdellä
kertaa. Makuupaikoista kyllä huolehdimme.
Tosin emme voi taata eri makuuhuonetta
kaikille ulkopaikkakuntalaisille,
mutta katon kuitenkin pään
le.
Ja älkää Toronton emännät huolehtikö
suurista illallisista sinä päivänä. 'Me
takaamme sen, ettei illatsusta tarvitse
tyhjällä vatsalla lähteä. Sielun ravinnoksi
taasen olemme järjestäneet kaikenlaista
ajanviettoa, joista mainitta-koon
noin 45 minuuttia kestävän filmin
esitys. Paikka on hyvän kulkutien varrella
sillä "Subway" tulee Elgintonille
asti. Siitä toinen katu etelään ja sitten
Yong Streetiltä länteen 107 Hillside
Ave. W.
Siis, ystävä ja toveri, tulo illatsuun ja
tuo ystäväsikin!
YKSI KOMITEASTA.
Isäni oli aikoinaan
Amerikan kävijä
Isäni, samoin kuin monet muut ete-läpohjalais-^
t, oli Amerikan kävijä.
Useat jättivät siihen aikaan pienet talonsa
vaimonsa hoitoon ja'kävivät Amerikassa
rahaa hakemansa. Kun pientMiä
istuin isän polvella, lauleli 'hän minulle
Amerikan laulua, Josta vielä muistan:
. . . ^lontanan kaivoksilla töitä puskettiin
ja coornipiipulla peerlestupak-kaa
poltettiin.
Canadassa oli hän silloin, kun CPR-rautatietä
rakennettiin. Siitä hän kertoi
kaskun, kuinka intiaanit ihmettelivät
sitä. että valkoinen mies ra k.MI taa rautatien
ja sitten itse kävelee sitä myöten.
Isälleni ei Canada ollut antoisa, sillä
silloin se oli vasta rakenteilla. Siirtolaisia
oli melkein kaikista maista ja mitään
varsinaista suomalaisasutusta ei ollut,
koska isä ei siitä milloinkaan maininnut.
Siihen aikaan oli Amerikassa käynti
huomiota herättävä ja sen tehneistä
lapsetkin sanoivat hiljaa toisilleen:
"Tuo on käynyt Amerikassa." Isäni
piti kuitenkin paikkansa Suomessa ja
teki siinä töitä kun oli kotona.
Muistan hänm monasti sanoneen, että
Amerikassa pitää tehdä kovasti työtä,
multa saa sitten rahaakin. Muistan
kurssin olleen silloin 5 markkaa 15 penniä
dollarilta. Isäni oli kuitenkin niin
kiintynyt kotipaikkaamme Jurvaan, ettei
sallinut puhuakaan sellaista, että
menisimme kaikki Amerikkaan. iLap-siaan
hän kuit.Mikin kehoitti sinne menemään
ja kaikki jotka lähtivät, eivät
enää palanneet kuin käymään. Kun silloin
oli yhtä hvTä pääsy Yhdysvaltoihin
kuin Canadaankin. menivät kaikki toiset
ensiksimainittuun. Minun tuloaika-nani
oli jo rajoitus ja siksi minä tulin
Onadaan.
Täällä minä olen ajanut junalla rautatietä,
jota isäni on aikoinaan ollut rakentamassa.
Silloin olen ajatellut, että
isä kävi rakentamassa rantatien ja ^y-
'Kun on pirttipääsiäinen mm on
nahkahdluntai" - sananlasku
(Vanhan kansan pääsiäisuskomuksm)
P1TK.^ERJ.\XTAIX ilta ja sitä
seuraavan lankalauantäin ^htoo ovat
vanhan kansan uskomusten mukaan
vuoden huonomaineisimpia aikoja, noidat,
ruUit, pihkanokat ja muut pahat
voimat ovat silloin liikkeellä. Ilma on
täynnä taikuutta, tuulen suunta kertoo
seuiraavan seitsemän viikon säästä, aamun
kirkkaus marja- ja kukkavuodesta,
aurinko tanssii pääsiäisaamuna jne.
Pääsiäiseen liittyy tai on ennenvanhaan
liittynyt enemmän taikauskoa kuin mihinkään
muuhun vuoden merkkipäi-vään.
Tosin eivät enää muut kuin piirtäjät
mielikuvituksissaan näe meidän
päivinämnie hajareisin lentäviä ja loitsuja
lukevia noita-akkoja, imutta joku
hv-rkkäuskoinen, pahansuopa vaimoihminen
saattaa vielä~nytkin hiipiä naapurin
navettaan keräämän villoja ja na-hanpaloja
oman karjaonnensa parantamiseksi.
Varsinkin Pohjanmaalta kantautuu
silloin tällöin uutisia pimeissä
toimissa hääränneistä pääsiäisruUeista.
Pääsiäinen on ns, liikkuva kirkkopyhä,
jonka mukaan mm. laskiainen, helatorstai
ja helluntai määräytyvät. Pääsiäisjuhlan
aika määrättiin jo Xikean
kirkolliskokouksessa v. 325. Kaikessa
selväpiirteisyydessään kuuluu pääsiäisen
pitoajan määritelmä seuraavasti:
pääsiäispäivä on kevätpäivän tasausta
seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Useimmat pääsiäiset sattuvat
huhtikuuhun, ja pääsiäinen on aina 352
vuod.m kuluttua samana päivänä. Tämä
perustuu siihen, että taivaallinen
kuu syntyy joka 19. vuosi samana kuukauden
päivänä ja muut viikonpäivät
sattuvat aina joka 28. vuosi samalle
kuukauden päivälle. Kun nämä luvut
kerrotaan keskenään, saadaan 532 eli
juuri pääsiäiskierros.
Jo vuosituhansia sitten viettivät itämä
id.'n paimenet pääsiäistä keskikeväi-sen
täydenkuun aikana, mutta meille
on tämä tapa tullut kristinuskon mukana.
Sana pääsiäinen johtuu teonsanasta
päästä, se tarkoittaa paastosta pääs\ä,
ja nimitys on säilynyt, vaikkei meillä
tär ajelee silä myöten.
Muistan myöskin ajan, jolloin puhuttiin
paljon liikaa hyvää ja pahaa Amerikasta.
Monia vuosia ön minulta jo vierähtänyt.
!Muistan vieläkin isäni puhuneen
Biscotasing- ja Ramsayjärvistä,
jotka sijaitsivat Sudburyn lähellä. Isäni
kertoi, että niistä sai siihen aikaan
kaloja käsinkin.
Suomi ei o\ - minulta unohtunut vieläkään
ja aina olen ollut kirjeervvaihto-yhteydessä
sinne. Kun sotien jälkeen
kuulin siellä olevan puutetta, lähetin
tarvikkeita. Isäni kirjoitti silloin: "Tiedän,
ettei siellä maassa ole tarvikkeista
puutetta. Koeta siis hommata siskojasi
ja veljiäsi sinne, siilä täällä on puute."'
Ryhdyin toimeen ja sukulaisia tuli
tänne yksi toisensa perään. Sitten tulivat
taas rajoitukset ja — sitten ei enää
ollut isää. Äiti halusi tulla Canadaan ja
minä tein anomuksen, jossa^selitin isäni
olleen täällä Canadaa rakentamassa
ja äidin huolehtineen perheestä kotona.
A'nomukseen suostuttiin ja niin tuli äitini
Canadaan.
Maailmaa on monenlaista ja samoin
ihmisiä. Kaikki sukulaiseni ei\-ät oikein
tahtoneet mukautua Canadan oloihin.
Suomea -kehuttiin ja Canadaa halveksittiin.
Kaikki tuo haihtuu, kun o[^ivat
lähemmin tuntemaan Canadan elämää.
JURVAN MAXD.4.
tunnetakaan paastoaikaal
Jos on pirttipääsiäinen, niin on pai-tahelluntai,
sanoo eräs vanha sananparsi.
Kun helluntai määräytyy kirkolr
listen juhlien "navan", pääsiäisen, mukaan,
on vanha kansa us-konut, että jo
pääsiäisenä voidaan en tumista päätellä,
millainen tuleva hellunUisää on. Uskomukset
ovat kuitenkin varsin ristiriitaisia,
sillä kuri toisaalla sanotaa:n, että
kylmä pääsiäinen tietää lämmintä helluntaina,
uskotaan joillakui seuduin, että
jos pääsiäinen on kylmä, on helluntai
kin kylmä eli: "Kun on pirttipääsiäinen,
niin on nahkahelluntai". Helluntainakin
ori oltava vielä iialian alla. Jos tuuli puhaltaa
pohjoisesta pääsiäisenä, riittää
kylmää säätä helluntaihin saakka. Van-hat
anetsämiehet eivät tosin ole pahoillaan
pohjatuulesta, sen kun uskotaan
merkitsevän hyvää lintuvuotta. Lumituiskun
taas sanotaan ennustavan myö-
•häistä ja tuulista kesää. Mutta paras ennustaja
on pääsiäisaamun aurinko, jos
se nousee kirkkaana selkeiseltä taivaanrannalta,
tulee lämanin ja poutainen
kesä. '
Pitkäperjantai oli ennen varsinkin
nuorelle väelle ikävä päivä. Piti istua sisällä
kaiken päivää, vaikka niinhän asia
on vieläkin. Vasta illalla avautuvat elokuvateattereiden
ja muiden huvittelu-parkkojen
ovet. Ennenvanhaan riensi
nuori väki keinujen ja hypinlautojen
luo hakotarhoihin. Tuoreen haon päällä
pidettiin samanlaista iloa kuin ^jouluna
tupaoljilla. Tämä oli ensimmäinen ke-väänleikki
ulkosalla ja kisailemaan kokoonnuttiin
useampana iltana peräk-'
käin. Aatto joulusta jaloin, ikäpuoli
pääsiäisestä-sanonta saa selityksensä
tästä tavasta.
Keväistä p^akinaa
länsirannikolta
Xyt on vihdoinkin kevään tuntua
ilmassa. Lumi vähenee" hyvää kyytiä,
joskin sitä vieläkin on aika paljon. Kun
katselen ikkunastani rajoitettua näköalaa,
niin lumi näyttää vähenevän aivan
silmin nähtävästi.
Suurin toiveeni onkin, että pian saapuisi
se~t)dotettu kesä, sillä se tiio paljon
virkistystä yksinäiseen elämään.
Vancouverista Montrealiin matkustaessaan
poikkesi lapseni minua täällä
tervehtimässä. Olikin oikein hauska
tavata taas vuosien jälkeen. Xyt olen
taas yksin, mutta aika tuntuu vierivän
Invää vauhtia, ikäväkään ei oikein suuresti
vaivaa, koska olen jo tottunut tähän
yksinäisyyteen.
Odotan aina kiihkeästi postin saapumista,
sillä se tuo kirjeitä ja lehtiä,
joita lukiessa aika kuluu hupaisasti.
Luin äskettäin^ "Runolippaasta" Kiiskisen
kirjoituksen, jossa hän käsittelee
V. 1905 suurlakkoa. Olin itsekin siinä
mukana ja siksi se olikin niin mielenkiintoista
luettavaa.
Se toi mieleeni myöskin maaliskuun
alussa tänä vuonna alkaneen yleislakon.
\"ic\ä en tiedä missä määrin työläiset
saivat sen mitä vaativat. Toi\-ottavasti
ainakin suureksi osaksi.
Keväinen tervehdys kaikille Liekin
lukijoille ja kirjeenvaihtajille! Erikois
tervehdys Sudburyyn Lempille, joka
•vuoden alussa tuli sinne Sudburjyn
täältä Vancouverista.
ELISA.
Tilaa Li^ki lahjaksi ystävällesi*
Imstä
KIRJ. SUDBURYN ELöCK<
Lunta taasen mnnuntauia
taivaan taatto heitti,
kmvat kadut valkovaippaan
lucnosti niin peitti.
Mutta "Palokunnan juhlaa"
siirretty £i enää,
vaikka olosuhteet yhä
tahtoi tehdä tenää.
Päivällä ja illalla sen
nuoriväki näytti,
energiaa vallan paljon
siihen/te myös käytti.
Hypin kaikki näytteli :\
ja tehtävänsä suori.
Esiintyä saikin siellä
aika moni nuori, .-
Nyt on sitten eessä mcUlä
nuorten kitpanäytös,
kuka parhain näyttelijä,
puhe sekä käytösi,
Torontosta, Arthurista
nuoret täntie rientää,
yleisöä joka puolta
häalillemme kiertää.
Terveheksi nuori väki,
pojat, tytöt sievät,
kuka tietää vaikka täällä
heilit teidät vievät.
Suosittu leskimies
- • * •
Salon Kustia oli kohdannut kohtalon
Ikova käsi, hän jäi leskeksi. Suuresti
masentuneena hän vietti aikaansa yksinään,
sillä lapsia ei ollut. !Monet illat
hän mietti yksinäisyydessä ihmisten
luonteita, yleensä. Hyvällä S3yllä hän
saattoi mittapuuna käyttää manalle
menneen vaimonsa Piinan erinomaista
luonnetta. X^iin mukava oli muistella
vaiiDQvainaai) maltillista puhetta ja
kuinka hän osasi antaa arA^oa miehensi
puheelle. El tahtonut Fiina seurassa
miehensä puhetta korjailla, eikä Kus-tikaan
»mikään t3'Isien puhuja ollutkaan.
Kustilla oli kanala ja siellä parisen
sataa kanaa. Xiistä oli sekä huvia, etli
hyötyä. Xaapurit kj^llä näkivät, etja
Kustia painoi syvä suru ja pyrkivät
pitämään häneen nähden iloisia suhteita.
Kylässä oli kolme naisihmistä,
jotka neuloivat yhteistoimintaperiaatteen
mukaisesti. Se oli harvinaista siihen
aikaan Suomessa. Xaisten nimet
olivat Miina, Katri ja Sanna.
Xämä naiset lähtivät aina toisinaan
tuulettamaan itseään ja samalla hakemaan
Kustiita kananmunia. Xäill^
reisuilla he myöskin huolehtivat suta,
että Kustiita aiixakin hetkeksi haihtui
yksinolon ikävyys. Katri, joka oli tavoiltaan
kuin näyttelijä, ja jolla ei ollut
sukka kielenpäällä, meni suoraan
munalaatikolle ja toimitti toisille:
— Oli se hyvä, että saatiin näiui
munien tuottajia kontrolloimaan uu^i
laki, joka määrää 13'A. .munaa tusinaan
ja tietenkin me vakinaiset ostajat
saamme ottaa vielä joitakin munia kaupantekijäisiksi.
Eipä siinä Kustin auttanut r " u ia
kuin myöntää vain, että tietenkir. h\-
vien naapureiden kanssa kaupat tehdään
lain puitteissa. Vaikka Kusti olikin
vakava luonteeltaan, oli hän yos-kin
huumorintajuinen ja siksi hänelli
oli paljon huvia noista naisista.
Ajanoloon kävi niin, ettei hän saanut
ajatuksiaan irti noista naisista. Monina
iltoina hän aivan tuin jakoraudan kanssa
tutkiskeli heidän luonteitaan. Toisinaan
Kusti tuumaili aivan ääneen, että
mitenkä. Mijnaikin ori säHynyt yksinäisenä,
vaikka on ikävuosissa aivan
kantapäiUäni . . .-Niiny se äkkipikaineo
[
f
Sivu 6 Lauanlaiasu xnaallskuim 31 palvina, 1956 ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 31, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-03-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560331 |
Description
| Title | 1956-03-31-06 |
| OCR text | Kutsu muhmnystämm illmmettmn Me torontolaiset rauhanystävät olemme järjestäneet erittäin nautinto-rikkaan illanvieton huhtikuun 7. päi- (väksi U. Vuoriselle. Usein kuullaan sanottavan, että meidän äänemme ei kuulu näissä asioissa minnekään — mutta vaikka olemmekin heikkoja ja pieniä puheitten pidossa, niin varojen hankinnassa voimme kuitenkin tämän kalliin asian eteen toimia. Rauhanasia onkin nyt kaikkein tärkein, sillä ihnan rauhaa ei meillä voi olla elä-^ määkään. Me suomalaiset emme suinkaan halua katkoa näitä asioita sormien läpi ja sanoa:*'tehkööt kieliset". Rauhan säilyttämisen hyväksi on taisteltava ja toimittava. Niinpä tekin st-catharineslaiset, kun tulette tänne Torontoon meille laula-niaan, lyökää kaksi kärpästä yhdellä kertaa. Makuupaikoista kyllä huolehdimme. Tosin emme voi taata eri makuuhuonetta kaikille ulkopaikkakuntalaisille, mutta katon kuitenkin pään le. Ja älkää Toronton emännät huolehtikö suurista illallisista sinä päivänä. 'Me takaamme sen, ettei illatsusta tarvitse tyhjällä vatsalla lähteä. Sielun ravinnoksi taasen olemme järjestäneet kaikenlaista ajanviettoa, joista mainitta-koon noin 45 minuuttia kestävän filmin esitys. Paikka on hyvän kulkutien varrella sillä "Subway" tulee Elgintonille asti. Siitä toinen katu etelään ja sitten Yong Streetiltä länteen 107 Hillside Ave. W. Siis, ystävä ja toveri, tulo illatsuun ja tuo ystäväsikin! YKSI KOMITEASTA. Isäni oli aikoinaan Amerikan kävijä Isäni, samoin kuin monet muut ete-läpohjalais-^ t, oli Amerikan kävijä. Useat jättivät siihen aikaan pienet talonsa vaimonsa hoitoon ja'kävivät Amerikassa rahaa hakemansa. Kun pientMiä istuin isän polvella, lauleli 'hän minulle Amerikan laulua, Josta vielä muistan: . . . ^lontanan kaivoksilla töitä puskettiin ja coornipiipulla peerlestupak-kaa poltettiin. Canadassa oli hän silloin, kun CPR-rautatietä rakennettiin. Siitä hän kertoi kaskun, kuinka intiaanit ihmettelivät sitä. että valkoinen mies ra k.MI taa rautatien ja sitten itse kävelee sitä myöten. Isälleni ei Canada ollut antoisa, sillä silloin se oli vasta rakenteilla. Siirtolaisia oli melkein kaikista maista ja mitään varsinaista suomalaisasutusta ei ollut, koska isä ei siitä milloinkaan maininnut. Siihen aikaan oli Amerikassa käynti huomiota herättävä ja sen tehneistä lapsetkin sanoivat hiljaa toisilleen: "Tuo on käynyt Amerikassa." Isäni piti kuitenkin paikkansa Suomessa ja teki siinä töitä kun oli kotona. Muistan hänm monasti sanoneen, että Amerikassa pitää tehdä kovasti työtä, multa saa sitten rahaakin. Muistan kurssin olleen silloin 5 markkaa 15 penniä dollarilta. Isäni oli kuitenkin niin kiintynyt kotipaikkaamme Jurvaan, ettei sallinut puhuakaan sellaista, että menisimme kaikki Amerikkaan. iLap-siaan hän kuit.Mikin kehoitti sinne menemään ja kaikki jotka lähtivät, eivät enää palanneet kuin käymään. Kun silloin oli yhtä hvTä pääsy Yhdysvaltoihin kuin Canadaankin. menivät kaikki toiset ensiksimainittuun. Minun tuloaika-nani oli jo rajoitus ja siksi minä tulin Onadaan. Täällä minä olen ajanut junalla rautatietä, jota isäni on aikoinaan ollut rakentamassa. Silloin olen ajatellut, että isä kävi rakentamassa rantatien ja ^y- 'Kun on pirttipääsiäinen mm on nahkahdluntai" - sananlasku (Vanhan kansan pääsiäisuskomuksm) P1TK.^ERJ.\XTAIX ilta ja sitä seuraavan lankalauantäin ^htoo ovat vanhan kansan uskomusten mukaan vuoden huonomaineisimpia aikoja, noidat, ruUit, pihkanokat ja muut pahat voimat ovat silloin liikkeellä. Ilma on täynnä taikuutta, tuulen suunta kertoo seuiraavan seitsemän viikon säästä, aamun kirkkaus marja- ja kukkavuodesta, aurinko tanssii pääsiäisaamuna jne. Pääsiäiseen liittyy tai on ennenvanhaan liittynyt enemmän taikauskoa kuin mihinkään muuhun vuoden merkkipäi-vään. Tosin eivät enää muut kuin piirtäjät mielikuvituksissaan näe meidän päivinämnie hajareisin lentäviä ja loitsuja lukevia noita-akkoja, imutta joku hv-rkkäuskoinen, pahansuopa vaimoihminen saattaa vielä~nytkin hiipiä naapurin navettaan keräämän villoja ja na-hanpaloja oman karjaonnensa parantamiseksi. Varsinkin Pohjanmaalta kantautuu silloin tällöin uutisia pimeissä toimissa hääränneistä pääsiäisruUeista. Pääsiäinen on ns, liikkuva kirkkopyhä, jonka mukaan mm. laskiainen, helatorstai ja helluntai määräytyvät. Pääsiäisjuhlan aika määrättiin jo Xikean kirkolliskokouksessa v. 325. Kaikessa selväpiirteisyydessään kuuluu pääsiäisen pitoajan määritelmä seuraavasti: pääsiäispäivä on kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Useimmat pääsiäiset sattuvat huhtikuuhun, ja pääsiäinen on aina 352 vuod.m kuluttua samana päivänä. Tämä perustuu siihen, että taivaallinen kuu syntyy joka 19. vuosi samana kuukauden päivänä ja muut viikonpäivät sattuvat aina joka 28. vuosi samalle kuukauden päivälle. Kun nämä luvut kerrotaan keskenään, saadaan 532 eli juuri pääsiäiskierros. Jo vuosituhansia sitten viettivät itämä id.'n paimenet pääsiäistä keskikeväi-sen täydenkuun aikana, mutta meille on tämä tapa tullut kristinuskon mukana. Sana pääsiäinen johtuu teonsanasta päästä, se tarkoittaa paastosta pääs\ä, ja nimitys on säilynyt, vaikkei meillä tär ajelee silä myöten. Muistan myöskin ajan, jolloin puhuttiin paljon liikaa hyvää ja pahaa Amerikasta. Monia vuosia ön minulta jo vierähtänyt. !Muistan vieläkin isäni puhuneen Biscotasing- ja Ramsayjärvistä, jotka sijaitsivat Sudburyn lähellä. Isäni kertoi, että niistä sai siihen aikaan kaloja käsinkin. Suomi ei o\ - minulta unohtunut vieläkään ja aina olen ollut kirjeervvaihto-yhteydessä sinne. Kun sotien jälkeen kuulin siellä olevan puutetta, lähetin tarvikkeita. Isäni kirjoitti silloin: "Tiedän, ettei siellä maassa ole tarvikkeista puutetta. Koeta siis hommata siskojasi ja veljiäsi sinne, siilä täällä on puute."' Ryhdyin toimeen ja sukulaisia tuli tänne yksi toisensa perään. Sitten tulivat taas rajoitukset ja — sitten ei enää ollut isää. Äiti halusi tulla Canadaan ja minä tein anomuksen, jossa^selitin isäni olleen täällä Canadaa rakentamassa ja äidin huolehtineen perheestä kotona. A'nomukseen suostuttiin ja niin tuli äitini Canadaan. Maailmaa on monenlaista ja samoin ihmisiä. Kaikki sukulaiseni ei\-ät oikein tahtoneet mukautua Canadan oloihin. Suomea -kehuttiin ja Canadaa halveksittiin. Kaikki tuo haihtuu, kun o[^ivat lähemmin tuntemaan Canadan elämää. JURVAN MAXD.4. tunnetakaan paastoaikaal Jos on pirttipääsiäinen, niin on pai-tahelluntai, sanoo eräs vanha sananparsi. Kun helluntai määräytyy kirkolr listen juhlien "navan", pääsiäisen, mukaan, on vanha kansa us-konut, että jo pääsiäisenä voidaan en tumista päätellä, millainen tuleva hellunUisää on. Uskomukset ovat kuitenkin varsin ristiriitaisia, sillä kuri toisaalla sanotaa:n, että kylmä pääsiäinen tietää lämmintä helluntaina, uskotaan joillakui seuduin, että jos pääsiäinen on kylmä, on helluntai kin kylmä eli: "Kun on pirttipääsiäinen, niin on nahkahelluntai". Helluntainakin ori oltava vielä iialian alla. Jos tuuli puhaltaa pohjoisesta pääsiäisenä, riittää kylmää säätä helluntaihin saakka. Van-hat anetsämiehet eivät tosin ole pahoillaan pohjatuulesta, sen kun uskotaan merkitsevän hyvää lintuvuotta. Lumituiskun taas sanotaan ennustavan myö- •häistä ja tuulista kesää. Mutta paras ennustaja on pääsiäisaamun aurinko, jos se nousee kirkkaana selkeiseltä taivaanrannalta, tulee lämanin ja poutainen kesä. ' Pitkäperjantai oli ennen varsinkin nuorelle väelle ikävä päivä. Piti istua sisällä kaiken päivää, vaikka niinhän asia on vieläkin. Vasta illalla avautuvat elokuvateattereiden ja muiden huvittelu-parkkojen ovet. Ennenvanhaan riensi nuori väki keinujen ja hypinlautojen luo hakotarhoihin. Tuoreen haon päällä pidettiin samanlaista iloa kuin ^jouluna tupaoljilla. Tämä oli ensimmäinen ke-väänleikki ulkosalla ja kisailemaan kokoonnuttiin useampana iltana peräk-' käin. Aatto joulusta jaloin, ikäpuoli pääsiäisestä-sanonta saa selityksensä tästä tavasta. Keväistä p^akinaa länsirannikolta Xyt on vihdoinkin kevään tuntua ilmassa. Lumi vähenee" hyvää kyytiä, joskin sitä vieläkin on aika paljon. Kun katselen ikkunastani rajoitettua näköalaa, niin lumi näyttää vähenevän aivan silmin nähtävästi. Suurin toiveeni onkin, että pian saapuisi se~t)dotettu kesä, sillä se tiio paljon virkistystä yksinäiseen elämään. Vancouverista Montrealiin matkustaessaan poikkesi lapseni minua täällä tervehtimässä. Olikin oikein hauska tavata taas vuosien jälkeen. Xyt olen taas yksin, mutta aika tuntuu vierivän Invää vauhtia, ikäväkään ei oikein suuresti vaivaa, koska olen jo tottunut tähän yksinäisyyteen. Odotan aina kiihkeästi postin saapumista, sillä se tuo kirjeitä ja lehtiä, joita lukiessa aika kuluu hupaisasti. Luin äskettäin^ "Runolippaasta" Kiiskisen kirjoituksen, jossa hän käsittelee V. 1905 suurlakkoa. Olin itsekin siinä mukana ja siksi se olikin niin mielenkiintoista luettavaa. Se toi mieleeni myöskin maaliskuun alussa tänä vuonna alkaneen yleislakon. \"ic\ä en tiedä missä määrin työläiset saivat sen mitä vaativat. Toi\-ottavasti ainakin suureksi osaksi. Keväinen tervehdys kaikille Liekin lukijoille ja kirjeenvaihtajille! Erikois tervehdys Sudburyyn Lempille, joka •vuoden alussa tuli sinne Sudburjyn täältä Vancouverista. ELISA. Tilaa Li^ki lahjaksi ystävällesi* Imstä KIRJ. SUDBURYN ELöCK< Lunta taasen mnnuntauia taivaan taatto heitti, kmvat kadut valkovaippaan lucnosti niin peitti. Mutta "Palokunnan juhlaa" siirretty £i enää, vaikka olosuhteet yhä tahtoi tehdä tenää. Päivällä ja illalla sen nuoriväki näytti, energiaa vallan paljon siihen/te myös käytti. Hypin kaikki näytteli :\ ja tehtävänsä suori. Esiintyä saikin siellä aika moni nuori, .- Nyt on sitten eessä mcUlä nuorten kitpanäytös, kuka parhain näyttelijä, puhe sekä käytösi, Torontosta, Arthurista nuoret täntie rientää, yleisöä joka puolta häalillemme kiertää. Terveheksi nuori väki, pojat, tytöt sievät, kuka tietää vaikka täällä heilit teidät vievät. Suosittu leskimies - • * • Salon Kustia oli kohdannut kohtalon Ikova käsi, hän jäi leskeksi. Suuresti masentuneena hän vietti aikaansa yksinään, sillä lapsia ei ollut. !Monet illat hän mietti yksinäisyydessä ihmisten luonteita, yleensä. Hyvällä S3yllä hän saattoi mittapuuna käyttää manalle menneen vaimonsa Piinan erinomaista luonnetta. X^iin mukava oli muistella vaiiDQvainaai) maltillista puhetta ja kuinka hän osasi antaa arA^oa miehensi puheelle. El tahtonut Fiina seurassa miehensä puhetta korjailla, eikä Kus-tikaan »mikään t3'Isien puhuja ollutkaan. Kustilla oli kanala ja siellä parisen sataa kanaa. Xiistä oli sekä huvia, etli hyötyä. Xaapurit kj^llä näkivät, etja Kustia painoi syvä suru ja pyrkivät pitämään häneen nähden iloisia suhteita. Kylässä oli kolme naisihmistä, jotka neuloivat yhteistoimintaperiaatteen mukaisesti. Se oli harvinaista siihen aikaan Suomessa. Xaisten nimet olivat Miina, Katri ja Sanna. Xämä naiset lähtivät aina toisinaan tuulettamaan itseään ja samalla hakemaan Kustiita kananmunia. Xäill^ reisuilla he myöskin huolehtivat suta, että Kustiita aiixakin hetkeksi haihtui yksinolon ikävyys. Katri, joka oli tavoiltaan kuin näyttelijä, ja jolla ei ollut sukka kielenpäällä, meni suoraan munalaatikolle ja toimitti toisille: — Oli se hyvä, että saatiin näiui munien tuottajia kontrolloimaan uu^i laki, joka määrää 13'A. .munaa tusinaan ja tietenkin me vakinaiset ostajat saamme ottaa vielä joitakin munia kaupantekijäisiksi. Eipä siinä Kustin auttanut r " u ia kuin myöntää vain, että tietenkir. h\- vien naapureiden kanssa kaupat tehdään lain puitteissa. Vaikka Kusti olikin vakava luonteeltaan, oli hän yos-kin huumorintajuinen ja siksi hänelli oli paljon huvia noista naisista. Ajanoloon kävi niin, ettei hän saanut ajatuksiaan irti noista naisista. Monina iltoina hän aivan tuin jakoraudan kanssa tutkiskeli heidän luonteitaan. Toisinaan Kusti tuumaili aivan ääneen, että mitenkä. Mijnaikin ori säHynyt yksinäisenä, vaikka on ikävuosissa aivan kantapäiUäni . . .-Niiny se äkkipikaineo [ f Sivu 6 Lauanlaiasu xnaallskuim 31 palvina, 1956 ^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-31-06
