1950-10-21-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Mk
«ottaea liongressiss:/ '
-Taikutuksea us. 'A
i tässä .maassa;- hmJJ
aan-.valtalvjimasta
1 raulialle"|a onnelle;
ikunnan asutta*a, ha' ^ t
eheksi., / M
n \'iitoittaman Oikeu I
i kuolemaankin asti" " j
' on historian ranhb '
y. tehokkain siksi kur
taistelussa niitä ihmi.
t, ja taistelee kansalta.
Sen kaikkein ar-imme
tehtiin maana-uja
etelän ihmisiä ait
mtarhat valtuudet oi- l
ien. kansoille;. jkiUbta
kaikkien rotujen j:
';uha maassa ja hyxl
laailman valloitus,
rauhanomainen tun
rakkaus. • - -ja meidät
malan eilvä ihmistei
n nykyisen maailma; •
, Sitä ei ole koskaa:
missään poliiltisess,
it omaatuntoaan ku
11 lainopillisille mieli
issn lupaldrjanon an
a .-vah-vistaniit;Jacob
pretun ;kansan'kapin:'
1 uskontonsa,-maa.\='
?et näitä kiistämä tn
ksaan. Englantiin j'
uuttajat'ovat julista
»versiivismideksi. tuO'
nginneet sen johtaja.
;et ''raadella ja rcpi^
a"', alutta nyi ox:
ousemassä ylös heil
alvseen itselleen oma.
, vapaana ulkopuoli,
herra, "ja helveti
ämän Tien todista]'
en. 'Minun työni se
valtakunta on. Mutt
)soittaa selrästi. €tk |
•asti työskentelemä'^
ailmaan ja ^itä t\öl|
•masti subversii\i^-;j
että teidän ^a^^'^"']
ka nytkin ^^ulkisi-f
ivat mene sinne ^
Eine haluavat''. P }|
•ta nopeasti ja tebol
^ rikokseksi
Minä. epäilen.
n vatm-d, että ^
rastaista lakia, «linl
intä rastaan, p m
itse olette iimai^"
ittunut, että
1-vastustettava ]C4
»totuuden kautta 1
astiistamisdcsi "^^^
pvydän knrmfm
,^;kanne'kaikin^-|!
let rvMv-^ätsta^y
Iina iatsoB-tis^i;
(PHAHUES DICKENS'in "(1812-70)
sosiaalinen ja eroottinenkin elä-
E;ä,vaikutti tietysti sutiresti hänen
persoonallisuuteensa Ja - kii^jailija-laatuunsa.
Ja ei ole vähäistäkään
epäilystä siitä,- että Dickens- näiltä
olemuksensa- keskeisiltä .piirteiltä,
ei vain älylHsMtä rakenteeltaan,
kuuluu ns. lahjakkaiden hy^teerils-kojen
piiriin.'Tämävpyj^itää^^^ - seu^,
raavilla riveillä Irma Hantaväaran
erinomaisen Dickens-elämäkerrän
välittämien tosiseikkojen. sekä Di-ckensin
pääteosten, pohjalta todistamaan.
• •
Dickensin hysteerisesti korostu^
nut sosiaalisen. ja>eröottisen yhteyden
kaipuu-ilmeni hänessä jo, lap-"
suudessa asiaankuuluvine mielen-^
osoitus- ja näyttelijatai|jumuksi-:
neen. Teatterimainen' itsetehostus
ilmeni Dickensissä J,Q silloin^ M n
hän pienenä pilttinä -Istui Fann^
sisl«)nsa kanssa./Gathain-kotinsa-pöydällä
ja lauloi perheön vieraille
duettoja. Tehostilflät Sosiaalinen-itsetehostus
aiheutti hänelle l0v^
kärsimyksiä ahdinkoäikopia - -Lontoossa.
Koulun pakkokbiiektiivisuu-den
hän niinikään koki kipeästi.
Samasta hysteerisen - voima&aästa
sosiaalisen yhteyden-Ja. itset^os-,
tuksen halusta hän koulunkäyntinsä
jälkeen pjTki näyttelijäksi, mutta
pidättäytyi kuitenkin: viime hetkessä.
Samasta syystä häh vuoden
1845 aikana ja sen Jälkeen itse Järjesti
teatteriesityksiä, - jotka seuraa.- •
vallö vuosikymmenellä :'''Jatkuiv^
yhä- lukuisimpihä Jä^ JcÄlliii lopulta-saapui
koko Lontöoh "kerma" aina
lomingatarta myöten. Sama vaiku-.
t- jhdatti Dickensin myös hänen
lukuiltoihinsa,. ei suinkaan. rahan-
. himo.
Myös Dickensin : teokset" saivat
tästä motiivista oman -leimansa.
Älainitulta voimakkaan yhteyden
kaipuun sielulliselta pohjalta lähtien
koetaan hyvä ja paha; ta vallista
voimakkaammin. Ja niinpä hyvän
ja pahan kontrasti loistaa aina
h)^in valovoimaisena Dickensin
teosten sivuilta, vedoten erääseen
meidän kaikkien primäärisimmistä
harrastuksista. Dick^nsih teoksia,
on usein tosin syytetty melodra-maattisuudesta
tai farssinomaisuu-desta,
joten niiden kirjallinen draa-mallisuus
on kärsinyt. Noissa väit-tissä
on sikäli perää, että Dickensin
näyttelijätaipumukset todella löivät
vahvan leimansa hänen teoksiinsa
ja niiden kyynelherkkiin
kohtiin, mutta niissä ei ole kuin hivenen
verran perää siinä suhteessa,
^ttä niiden taiteellisuus olisi mainitusta
syystä kärsinyt. Epäilemättä
esin:. Paulin kiiölema Dombey Ja
pojassa on kyjnelherkkä kohta Ja
öielodramaattinen, mutta mitä rakkauden
metafj^sillisiä syvyyksiä se
valoittaakaan. Juuri Dickensin so-
|i?ek5i velvollisuudekseni Tekisteröidä'
''-'«ni sen kuningaskunnan asiamielieksi,
jJ5^k.ki:iilun ja jolle minä <)!enevanke-
^^ana valani antanut^:.": v : . . ,
^ Hänen nimissään. Jota sanotaan Rau-
RiAtinaaksi ja joka sanoi, "Maail-on
vainio" minä merkitsen,. ^
fenioittaen-Teidän---:
siaalinen tunneherkkyys on synnyttänyt
hänen lukuisiin lapsikuva-uksiinsa
aivan verrattomasti syvällisiä
tuokiokuvia Ja oivalluksia.
• Pip,-.David. Ja Paul puhuvat, puolestaan.
Ja esim. pikku-Nelliä Ja Agnesta
taas voi puolustaa kirjallisen
kontrastiasettelun nimessä.. "
Dickensin erotiikka, joka selon
oli hyvin sosiäaHvoittoinen, muodostaa
oman luihunsa. Jotkut psykiatrit
väittävät, että hysteerinen taipumus
merkitsee suhtisöllistä itsekkyyttä
Ja rakkaudessa ihustasuk-kaista
itserakkautta. Ön totta, että
hysteerinen herklcyys ja intohimoi-suus
olevissa oloissa synnyttää kätkettyjä
ristiriitoja, Jotka tosin pukeutuvat
lähinnä fyysisiin "konver-
: sio" oireisiin, .mutta 'kuitenkih--^-
.:nyttävät: tempei?ämenttlaaltölills-kseuy
:Joka ^tavallisesti' hieman.-vbit-topuolisesti
•. mataa > --Isärsimylf^n.
. puolella.:--Ja e|)äonni tuo.-äina . imu- .
kanaan itseklsy^rttä. llutta -ei
•mitään • väiftämälöniä»:-että
• -aaltoliike kehittyy,tuollaiseksi sil- siihen, •' että 'hän lahti, tehdessään
• tä ;petsponalliselta pohjalta,; joka puolustamaan • itseään- -avioeroon
sairastuessaan, sairastuu hysteriaan liittyviä parjauspuheita vastaan, si-sanan
ahtaammassa merkityksessä, ten nolaten itsensä. Tämän täytyi
Miten lienee ollut laita Dicben^ pitkän ajan koskea häneen. Eroottisin?.
.
KiirkeammaiiB hsm leija, tiopeammm kum Untu —' nim matkiss-iaa
Tasmny maagUlisilia suksiliaan. Tommy -on 20<motias pää-henkilö
sima Canadan Yleisradmn sarjaohjelmassa, joka alkaa t.k.
20 p:nä klo SAS Lp, CBL:n asemalla Torontossa. Ohjelmai^r
nimi on "Tuntnu kmmnallisclta** ja se kertoo kaikista Ihpsrie ik--
meetl:sfstii asioista ja ia-pan^sista.^ ^ \ •
sin varsinaisen sukupuölierotiikan. aaltoliike kohosi ja laski yhtä voi<
Dicfesns Ja hänen vaimonsa'^ivät
luohteiltaan sohineet toisilleen, Ja
avioliiton-tuloksena.oli v. 1858 ero
.10-lapsesta huolimatta. -Sro'koski
Dickensiin.'kipeästi Ja "hänen ärtynyt
.makkaasti niin 'pienissä 'kuin smi<
rissakin, että kaikki on samaa, samaa
Jumalaa .• lopulliselta. olemukset
taan; viimeksimainitun hän vaisto*
si niin hyvin,' että. Irma Eantavaa-^
ran miikaan tuntuu siltä kuin-näM-»»
simme juuri Dickiensin heikoimnqis^
sa tai originelHmmissä ihmisissä
elämän tosimman ilmentymäno
Dickens on siis ainakin suurim<»
maksi osaisi teoksissaan elänyt
Rantavaara mainitsee, että Die- voimakas, kuten kuvastaa Maria
- kens oh pehmeä ja kuitenkin kova, Beadnell-episodi, josta, kaikuja on
^äärimmäisyysihminen Ja kuiten- David Copperfieldin Dorassa sekä
sissa tunteissaan Dickens oli hyvin loppuun ja korvannut pettymyk-=
'• -Meidän iasleinine vaätimiikset-yhteiskunnalle ovat pyMä ja loiikkaar-omattomia,
si^ ke ovat imoMspäh^än- maailma. 'Tämä mmihna tulee ok-maan'jtmrl
niiden mittojen mukainen, jmllanarizä vaatimukset täytetmn.
kin tasapuolinen, ihmasrakas Ja tois- Pikku Dorritin Florassa (ajan ham-saalta
suuri egoisti. Tällä Irina
Rantavaara tarkoittaa sitä, ett^ tosiaan
vastustavat tendenssit Dickensissä
olivat hyvin voimakkaat,
että toisin sanoeii voimakkaita epäitsekkäitä
piirteitä vastasi voimakkaat
itsekkäät taipumukset äärimmäistä
hetkelHstä ja tunteellista
taipumusta älyn pitkäjännitteisem-pi
harkinta. Ja me tiedämme, etteivät
nämä vastavoimat kuiten^
kaan johtaneet Dickensia rriihin-kään
pahempiin tietoisiin ristiriitoihin
eikä älyllisiin syväporauk-siin;
Dickensin älyllisyys oli taiteellista
ja spontaanista, ei jännit-tyneesti
pohdiskelevaa, kuvallista,
eiabstraktista. Näin ollen ja kun lisäksi
otamme huomioon hänen menestyksensä,
hänen elämänsä aaltoliike
ei liene pahemmin kärsimys
voittoinen, eikä siis tältäkään
kannalta sen (enempää kuiri asenteen
kannalta) itsekäs perimmäl-paari
toivottomasti syömänä tosin).
Kun Dickensin vaimon sisar, joka
edusti Dickensin taivaallista rakkautta
ja kaipausta, kuoli, Dickens,
omien sanojensa mukaan uiieksi
tästä Mary Hogarthista Joka yö
usean viikon aikana, ja vielä seitsemän
vuotta myöhemmin Italian
matkalla sama Mary ilmestyi hänelle
jonkinlaisessa valveunessa ilmielävänä.
Kiihkeä oli Dickensin
suhde myös neiti Ternaniin, joka
aiheutti Dickensin avioeron.
Mutta näillekin pettymyksilleen
Dickens löysi korvauksen; hän onnistuneesti
muunsi yksilöerotiik-kansa
yleisöerotiikaksi, sekä kirjoissaan
(kuten ilmenee näiden lähentelevistä
esipuheista) että luku-illoissaan.
Dickensin jäähyväislu-kuUlassa
tämä kävi ilmi mitä Voimakkaimmin,
Sama jälostamisky-ky
näkyy suoranaisesti hänen seuraavista
sanoistaan, jotka hän kir-sensä.
Se läpeensä inhimillinen sä-o
vy, joka leimaa Dickensin teoksia^
-antaa .takeet siitä, ettei Dickensia
hysteria suinkaan merkinnyt pe^
rimmäisen asenteen itsekkyyttäg
vaan pikemminldn päinvastoin —«
perhe-elämän rikkonaisuudesta
.'huolimatta.- •
Toinen asia on, että elävässä ih«
misessä on aina sekä hyvyyttä että
pahuutta, jä että korkein hyvä täs-»
säkin suhteessa on molempien yh-«
tymisessä, tähän synteesiin luettu-*
na myös aito, todellisinmian tahdoa
kaikki ylittävä irrationaalinen ja
peloton pyrkimys hyvään. Toinen
asia on niinikään itsekeskeisyys; si^
tähän Dickens Rousseaun ja yleen-»
sä hysteerikkojen tapaan oli, mut<»
ta itsekäs — sitä hän tuskin oli.
o O o — '
Rev. Claude "Williams.
tään. Alku oli hyvinkin onnellista, Joitti Jo v. 1841: "Kuulua kaukais-miteh
mahtoikaan 25-vuotiaaseen ten maanmiestensä kotijumaliin ja
Dickensiin vaikuttaa, kun hän näki. liittyä heidän koteihinsa ja hiljai-kirjailijanimimerkkihsä
Bozin pos- sjin huveihinsa, saada kuulia, että
tivaunujen kyljissä, ja. kun ruvet- suuren ihmismassan joka äärellä
tiin käyttämään Pickwick-sikaareja elää joku hyvää toivovaj jonka
Ja Weller-housuja- Sosiaalinen me- kanssa on henkisessä kosketuksessa,
nestys lienee pitänyt häntä pitkät on tosiaan kunnioitettava maine,,
ajat • varsin rjalossa' ja. epäitsekkääs- jota en vaihtaisi • 'kultakaivokseen-,
sä vireessä. Ja kirjoissaänhan Jiän kaan." Elämänsä pettymyksistä
joka tapauksessa eli paremman, ih- johtuvan hysteerisen itsesäälinsä
meellisen minänsä mukaan, ikään-- Dickens jalosti kaikkiin heikkoihin
kuin tilassa, jossa ei ollut niitä piik- kohdistuvaksi syvälliseksi ymmär-kejä,
joihin varsinkin herkkäsielui- tämiseksi; hän jos kukaan osasi teh-
• set hysteerikot satuttavat itsensä. dä pienestä suurta ja suuresta pien-
• Toisin oli kuitenkin laita Dicken- tä; hän näki, miten sama elämän
Siellä, missä uudet ihmislääkkeet pää-se\'
ät vaikuttamaan, ihmisseurakunta
muuttuu sellaiseksi, että yhä tiheäm*
mässä nähdään kepin kanssa köpöttele-»
viä vanhuksia, joissa henki pihisee liki
satavuotiaiksi saakka. Amerikassa o-vat
tilastomiehet laskeneet, että jos
kuolevaisuusprosentti väestön keskuudessa
olisi vuonna 1947 ollut sama kuia
"1940, niin vainajiakin sen vuoden nimiin
olisi tullut 267,026 enemmän kuio,
todellisuudessa tuli. Xe ovat nuo uudet
teholääklieet, penisilliini ja sulfavalmisteet,
iotka ovat ihmisten keskuu-dessa
saaneet aikaan sen vaikutuksen,
etlä moni s llainen, jonka vanhojea
laskujen mukaan pitäisi pötköttää haudassa,
jatkuvasti maleksii elävien mail«
la.'.
Pahimmat tappiot ihmisiä tappavista'
taudeistaovat joutuneet .-kärsimääm
keuhkokuume- ja .- influunssasairaudety'
joita lääketiede uusilla aseillaan ahdistaa
niin menestyksellisesti. Vuodesta
••1940-on jenkkien elämänkaaren pituus
venynyt keskimäärin -kahdella vuodella
ja- sen sanotaan nyt olevan- valkoihoisilla
miehillä 65,2 vuotta ja valkoihoisilla
naisilla 70.6 vuotta. Amerikaa
Vi »«'"-^
rt 1 -1
:'iV.,-v.-;.:'.:.'--;.:'>:-.-:'-i!';-v, !
li .
i
'K f tl
3'
> «Sf,
m
li. f • -t -u
n'
L-%F-%XTAIXA; LOK.m*rX- 21 . Pi\IVÄX-Ä„'1950
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 21, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-10-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki501021 |
Description
| Title | 1950-10-21-03 |
| OCR text |
Mk
«ottaea liongressiss:/ '
-Taikutuksea us. 'A
i tässä .maassa;- hmJJ
aan-.valtalvjimasta
1 raulialle"|a onnelle;
ikunnan asutta*a, ha' ^ t
eheksi., / M
n \'iitoittaman Oikeu I
i kuolemaankin asti" " j
' on historian ranhb '
y. tehokkain siksi kur
taistelussa niitä ihmi.
t, ja taistelee kansalta.
Sen kaikkein ar-imme
tehtiin maana-uja
etelän ihmisiä ait
mtarhat valtuudet oi- l
ien. kansoille;. jkiUbta
kaikkien rotujen j:
';uha maassa ja hyxl
laailman valloitus,
rauhanomainen tun
rakkaus. • - -ja meidät
malan eilvä ihmistei
n nykyisen maailma; •
, Sitä ei ole koskaa:
missään poliiltisess,
it omaatuntoaan ku
11 lainopillisille mieli
issn lupaldrjanon an
a .-vah-vistaniit;Jacob
pretun ;kansan'kapin:'
1 uskontonsa,-maa.\='
?et näitä kiistämä tn
ksaan. Englantiin j'
uuttajat'ovat julista
»versiivismideksi. tuO'
nginneet sen johtaja.
;et ''raadella ja rcpi^
a"', alutta nyi ox:
ousemassä ylös heil
alvseen itselleen oma.
, vapaana ulkopuoli,
herra, "ja helveti
ämän Tien todista]'
en. 'Minun työni se
valtakunta on. Mutt
)soittaa selrästi. €tk |
•asti työskentelemä'^
ailmaan ja ^itä t\öl|
•masti subversii\i^-;j
että teidän ^a^^'^"']
ka nytkin ^^ulkisi-f
ivat mene sinne ^
Eine haluavat''. P }|
•ta nopeasti ja tebol
^ rikokseksi
Minä. epäilen.
n vatm-d, että ^
rastaista lakia, «linl
intä rastaan, p m
itse olette iimai^"
ittunut, että
1-vastustettava ]C4
»totuuden kautta 1
astiistamisdcsi "^^^
pvydän knrmfm
,^;kanne'kaikin^-|!
let rvMv-^ätsta^y
Iina iatsoB-tis^i;
(PHAHUES DICKENS'in "(1812-70)
sosiaalinen ja eroottinenkin elä-
E;ä,vaikutti tietysti sutiresti hänen
persoonallisuuteensa Ja - kii^jailija-laatuunsa.
Ja ei ole vähäistäkään
epäilystä siitä,- että Dickens- näiltä
olemuksensa- keskeisiltä .piirteiltä,
ei vain älylHsMtä rakenteeltaan,
kuuluu ns. lahjakkaiden hy^teerils-kojen
piiriin.'Tämävpyj^itää^^^ - seu^,
raavilla riveillä Irma Hantaväaran
erinomaisen Dickens-elämäkerrän
välittämien tosiseikkojen. sekä Di-ckensin
pääteosten, pohjalta todistamaan.
• •
Dickensin hysteerisesti korostu^
nut sosiaalisen. ja>eröottisen yhteyden
kaipuu-ilmeni hänessä jo, lap-"
suudessa asiaankuuluvine mielen-^
osoitus- ja näyttelijatai|jumuksi-:
neen. Teatterimainen' itsetehostus
ilmeni Dickensissä J,Q silloin^ M n
hän pienenä pilttinä -Istui Fann^
sisl«)nsa kanssa./Gathain-kotinsa-pöydällä
ja lauloi perheön vieraille
duettoja. Tehostilflät Sosiaalinen-itsetehostus
aiheutti hänelle l0v^
kärsimyksiä ahdinkoäikopia - -Lontoossa.
Koulun pakkokbiiektiivisuu-den
hän niinikään koki kipeästi.
Samasta hysteerisen - voima&aästa
sosiaalisen yhteyden-Ja. itset^os-,
tuksen halusta hän koulunkäyntinsä
jälkeen pjTki näyttelijäksi, mutta
pidättäytyi kuitenkin: viime hetkessä.
Samasta syystä häh vuoden
1845 aikana ja sen Jälkeen itse Järjesti
teatteriesityksiä, - jotka seuraa.- •
vallö vuosikymmenellä :'''Jatkuiv^
yhä- lukuisimpihä Jä^ JcÄlliii lopulta-saapui
koko Lontöoh "kerma" aina
lomingatarta myöten. Sama vaiku-.
t- jhdatti Dickensin myös hänen
lukuiltoihinsa,. ei suinkaan. rahan-
. himo.
Myös Dickensin : teokset" saivat
tästä motiivista oman -leimansa.
Älainitulta voimakkaan yhteyden
kaipuun sielulliselta pohjalta lähtien
koetaan hyvä ja paha; ta vallista
voimakkaammin. Ja niinpä hyvän
ja pahan kontrasti loistaa aina
h)^in valovoimaisena Dickensin
teosten sivuilta, vedoten erääseen
meidän kaikkien primäärisimmistä
harrastuksista. Dick^nsih teoksia,
on usein tosin syytetty melodra-maattisuudesta
tai farssinomaisuu-desta,
joten niiden kirjallinen draa-mallisuus
on kärsinyt. Noissa väit-tissä
on sikäli perää, että Dickensin
näyttelijätaipumukset todella löivät
vahvan leimansa hänen teoksiinsa
ja niiden kyynelherkkiin
kohtiin, mutta niissä ei ole kuin hivenen
verran perää siinä suhteessa,
^ttä niiden taiteellisuus olisi mainitusta
syystä kärsinyt. Epäilemättä
esin:. Paulin kiiölema Dombey Ja
pojassa on kyjnelherkkä kohta Ja
öielodramaattinen, mutta mitä rakkauden
metafj^sillisiä syvyyksiä se
valoittaakaan. Juuri Dickensin so-
|i?ek5i velvollisuudekseni Tekisteröidä'
''-'«ni sen kuningaskunnan asiamielieksi,
jJ5^k.ki:iilun ja jolle minä <)!enevanke-
^^ana valani antanut^:.": v : . . ,
^ Hänen nimissään. Jota sanotaan Rau-
RiAtinaaksi ja joka sanoi, "Maail-on
vainio" minä merkitsen,. ^
fenioittaen-Teidän---:
siaalinen tunneherkkyys on synnyttänyt
hänen lukuisiin lapsikuva-uksiinsa
aivan verrattomasti syvällisiä
tuokiokuvia Ja oivalluksia.
• Pip,-.David. Ja Paul puhuvat, puolestaan.
Ja esim. pikku-Nelliä Ja Agnesta
taas voi puolustaa kirjallisen
kontrastiasettelun nimessä.. "
Dickensin erotiikka, joka selon
oli hyvin sosiäaHvoittoinen, muodostaa
oman luihunsa. Jotkut psykiatrit
väittävät, että hysteerinen taipumus
merkitsee suhtisöllistä itsekkyyttä
Ja rakkaudessa ihustasuk-kaista
itserakkautta. Ön totta, että
hysteerinen herklcyys ja intohimoi-suus
olevissa oloissa synnyttää kätkettyjä
ristiriitoja, Jotka tosin pukeutuvat
lähinnä fyysisiin "konver-
: sio" oireisiin, .mutta 'kuitenkih--^-
.:nyttävät: tempei?ämenttlaaltölills-kseuy
:Joka ^tavallisesti' hieman.-vbit-topuolisesti
•. mataa > --Isärsimylf^n.
. puolella.:--Ja e|)äonni tuo.-äina . imu- .
kanaan itseklsy^rttä. llutta -ei
•mitään • väiftämälöniä»:-että
• -aaltoliike kehittyy,tuollaiseksi sil- siihen, •' että 'hän lahti, tehdessään
• tä ;petsponalliselta pohjalta,; joka puolustamaan • itseään- -avioeroon
sairastuessaan, sairastuu hysteriaan liittyviä parjauspuheita vastaan, si-sanan
ahtaammassa merkityksessä, ten nolaten itsensä. Tämän täytyi
Miten lienee ollut laita Dicben^ pitkän ajan koskea häneen. Eroottisin?.
.
KiirkeammaiiB hsm leija, tiopeammm kum Untu —' nim matkiss-iaa
Tasmny maagUlisilia suksiliaan. Tommy -on 20 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-21-03
