Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 21, 1950

              ff! el
(KÄUNÖKIRJÄUJNEN VilKKOiMBm
PiiMfeliei aM piteted ^-toe Vapaus. Fubl^slE^ Compw
lÄlt!^, I0(^-1§2-Eto Street •TOcst, ®a«aiii?y,"OBtiifi0. • •
Eegistered at tlie Fö5t Office D£partmeiit,'©ttawa, m .6SCQn#
clais • Biatter.
EJeÖEi Steestyy JoteJs-sa kiitoa laiiaElaliis-12*^TOiseiis, ,sJs§li»-
lieix -parasta tounokiriaUista luettakaa. toiMlla aloilta,-
l TOOsJteta ; ^M- - i T O O Ä s t t a $ 3 . 7S
6 kuukautta i.fS i taiukautts-, 2.2o
1 vuoslSerta
ssattfi palstatauamlts. HaMa' klitoajimoltus. f SM Kiio-l^
iasffl itooito $3.00 ia .mm ylJteydessi • JiUkalstam -muisto»
%IM ia MItos' $2.00. KirJeeavsfetöJteoitulJsefc ' Sri»
toisliiimat pysymistä itaoltuteista... TitepäJslImoittaJien'-on
.laiielefctEvä maten etukäteen. ••• " \ ••
Äsltmitelilllemyoimet-ään 15 prosentin paSkMo. - .
Saikki liekille tiyrkoltetut malssuosoStM&sa^ on'ostettava-kiis»-
tantajaa uteieeii: ¥ppau3^-i^MtÄlisgvCoii|pa.ii|?.I*imlte£i. • • -
Sustantaja japatesjs: Vapaps^PiifellaMiis.Cpi!P|mBF Ilmitei^
Toimittaia; J. W.-Saari
Oelildin oletat IdrjQltiilsset ösoltstt-ava:
a O. Boi::€s
Toisessa paikassa leliieiimme ' julkaisi aan- jiiiisim Lkkisi
dkavusta levityskmnpanjastu. Kuten siitii ilmeuce, on pää-fnäärmiä
Impikim 3(M)jmMa tiimjm ja- kcmpanja kestää mar-nnkmsn
15 p:sUi jimiBkmm 10 päivään.
Liekin ysiimit ovat mmi toiminccJ eslmcrMllheiiä tav ali a
Ichtemä hyi^äksl, im sitten olhit kysymyksessä sen levitys i-ai'
rnuis toiminta. IJskaiiamme varnfimdeila' imttaa sMhen^^ eitä
. niin käy taas tiiiiäkin -kermlki — ostms 'täytetään ja reilusti.
Liekin Inkij-ai ovat täysin tietoisia leMemä Iiyvistä ja
huimoista pupHMa."IJekki' ei .aie'ollut - eikä- pyri olemaan mi­kään
niin '^'I^ofkcmi" kieltä käyttävä kht-ii-et-iä lukijain iäy-
- tyisi käyttiiä samkirjaa, pääsHikseen selville- siinä ^vUjeltystä
sanasta. Se pyrkii olemaan yksinkertainen, lukijditadn' tyy­dyttävä
ja heidiin pyrkimyksiään atiUaiia kami&kirjalinen
lehti, johon lukijat voivat kifjoitfaa mnista kokemBksTstmu
ia ^oiika avifila ke voivat kehittää kirjallisia lahjofaan\''kMen
'monet ovat' teknectkin ia keh'tfyneet kyviksi kynän käy f tä-
Luonnollisesti ei Liekki enempää kii'n mikään nmikaan
lehti, voi kaikissa snhteissa tyydyttää kaikkia lukijoitaan.
Vksi haluaa yksinomaan sellaisia kirJBituksia ja J:€rt0m!u{'sia,
toinen tällaisia, kolmas ene^nmän sellaisia ja voin vähemmän
tällaisia jne. Kaikkien fnkijain taJ!toa ja kaluja ei siis voida
aina tyydyttää, koska jokaiselle menee lehden sama painos.
?.llitta kaikkien tyydyttämiseen pyritään aina niin paljon kuin
makdoliista, ketään ei haluta kirjoituksilla ja kertomuksilla
loukata, kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja kaikilla hyvää
tarkGiitavilla ihmisillä on tilaismis lähettää Liekkiin kirjoit^tk-
'••hiau, jotka saavat ajallaan julkismiden, mikäli ne ovat jiii-hiisi^
kclpoisia ja täyttiivät ne vaatimukset, mitä Liekki ja
yleemä psinetiu sana asettaa julkaistaville kirjoituksille.
0*7 myöskin idemassa erinäisiä kuonoja puolia, jotka In-
-kijat-i-ietävät. M-onei ovat sitä mieltä, että lehti on liian pieni,
se saisi oi^a isompi, etiä siihen- sopisi cnem-män kirjoituksia.
Toisien •mielestä kireitns ei ole paras, juikä on totta, si'lä IJe-kissä
iäytyy käyttää ^iuiiskuvapaivehista.
On tosi. eitä Liekki on kooltaan pieni, mutia mitään suu-rem-
pia edellytyksiä sen koon snhteen ei ainakaan lähitule-vaisamkssa
ole olemassa. Siksi juuri, kun lehti on pieni, sen
tiiiisi saada entistä enemmän pirteäksi, miclcnkiiMtöiseksi ja
{tjkijoita tyydyttäväksi. Siihen tulisi saada encmmäp^lukijain
hvviä kirjoituksia^, hyvien kaunokirjailijain I:crtomuksia jne.
•Liekin /f/Vc myöskin seurata kansainvälisiä tapahtumia
erikoisesti rauhankysymyksessä, koska rauhan pitäisi olla
kaikldcn ihmisten sydäntä lähinnä juuri 'tänä aikana. •Siihen
on kiimnteitykin lehdessä huomiota ja tehdään niin edeUeen-kin,,
koska katsomme, että vain rauha takaa sen, etiä'ihmisil­lä
en iilaisifus kirjoittaa halmimiinsa lehtiin, keMt-tää niitä
samalla kuin kehittävät omia kykyjään. Soiatilanne ei anna
tällaisia mahdoHisuuksia. Sota ei edistä kulttuuria,, vaan
päinvastoin ja siksi jokaisen aikininsa seimiavan ihmisen tulee
'aimia rauhan hyväksi.
IJekin Jevittäminen on myöskin toimimista, rauhan hy-v-
äksi, koska Liekki on vähine, joka edistää raukankysymyksiä.
Xmfwikn siis sen ievitläminen on tärkeä tehtävä, jenka tie­dämme
kaikkien Liekin ystävien oivalia-van. T&imikaamjnc
shYmin, etiä tämä kapupanja smdaan voittoisaan ioppufuiok-seen
sam^m kuin m unikin kampunjai. Tehkää-mme kaikkia!'
ia valtnktclaja, siliä huolella tehdyt vahmsldut imvat poh^
ian kampimjan mmisiMmiseiie.
TmBnt&n mytieUjSi esiifdyhät viime lumi n imua Smi-
Kirj. K. PELTOMAA
SIX-Ä ihminen viisas ja vapaa oot,
sinä syöt, jos jotain irti saat.
Saat vapaasti •puutetta kärsiä,
ja nälkääs voit luitakin järsiä.--
Sinä yVm oot kaikkien- lit$tuje7i,
iiiln-^kmd-uu oppi viisastm.
' Sinä -karsit, toivoi ja Jmokmk^ •
; Ö . krmmtm- kirkasta "uartoilet.
Sim .palatsit mahtavat pystytät,
jonka asukkaita sitten • kimerrfft: • .
Sinä kodit kauniit rakennat
ja itse vain. hökkelissä asustat.
Vitja-aitat sinä täyteen kokoat
ja nälkäissä sitten värjötät.
Vaatteilla varastot täyttelet
. ja sitten viluisen osaa näyttelet.
Maantiet, autot rakennat,
käveVm matkaa vaellat.
Sinä toisille -mtikavvMtta mtmvailet
ja itse vain puutetta imokailet. •
'Varastot .atm kun{MyAlyvätr.---^., z:
silloin sm pmUt^si -.alkaviJ^ty L.
• Knfy. tavaraa' öu 'enem-niän Mtm '
et kuHiUaa voi sitä olkmm&u.
Tavaran .paljmdia kaik&tem kaf-selet
ja ihmettä tmvaasi vartoilet.'
Kaikkeuden .keskeiiä ibnmmi
s im pmUetta kärsien -.elelet.
Sinä ylväs ja ylpeä- oot ihnzmm^
vaikka ruoka, viedään s^tusia snn lapsls:!,.
•Sinä vapaana, suorana astelet '•
j(f orjam - rlkkaiia ••peivcM.
Miekoin ja ke^ihäin sä taistelet
• ja toisten ekija puoUeht,
nmtt' et voi vastaan esittää,
kun he kotisi kadulle levittää.
Toiset kun loistossa elelee,
sulle kuoltua leipä viel enenee.
Kun rikkaita nöyräfiä palvelee,
voiton seppeliä kuoltua kantelee.
Ei eläimet voi koskaan käsittää,
mitä kulttuuri ihmisten tarkoittaa.
Karhu kun pesänsä rakentaa,
sinne ruoja vain itse löntystää.
Olet ihminen ylpeä ja korskea eläissäs,
vaikka syntinen, saastainen syntyissäs.
Olet luoduista korkein sinä ihminen,
sinä raukka, vätys olet poloinen.
Los Angelesissa Califomiassa on eräs
3 7-vuotias sotaveteraani hakenut avio­eroa
vaimostaan ja samalla anonut, että
vaimo tuomittaisiin maksamaan hänelle
50 dollarin suuruisen kuukausieläkkeen.
]Mies perusteli anomustaan sillä, että
laiska elämä yhdessä vaimonsa kanssa,
joka oli perinyt 3 miljoonaa dollaria,
on lopulta tehnyt hänet kykenemättö­mäksi
mihinkään työhön.
"Yritin kerran, multa tulin siitä ki­peäksi",
selitti mies.
öuryssa, esittäen näytelmän ''Pirun ki?'k-ko'\
Esitys oli erittäin onnistunut ja
salintäyteinen yleisö}näärä osoitti rai­kuvasti
suosiotaan useille näyttelijöille
kesken esityksen. Tämä vierailu toi in­nokkaan
tuulahduksen näytelmätoimin­nalle
Sudburyssa, jossa näytelmätoimin­ta
On jo alussa tänä sesonkina. Ensi
sunmmtaina nimittäin esitetään tämän
näytäntökau-den ensimmäinen kokoillan
näytelmä, nimitiäin ''Dangaardcnin
kansa '\ voi m a kas ka nsannäytehnä.
T&ivoiammc onnea ja menestystä
kaikkien suomalaispaikkakuntien j:äy-ieUnätoimins^
alie hduvana näytäntö-kautens.
Helenassa, Ala. Yhdysi^allolssa *'Peop!6's Institiite • "
plied llellgloii^'perustaja |a johtaja Claude-Wi!iiams**^
. hit-tänyt presidentti'Tmmamlle oheellisea kirieeii- '-^ ^'
Presidentti Harry S. Trunmn,
:W*iHe.Ilm§se,
•iVasMngton, D.-.C. . .
• -Oilieusdeparlmentiii-iiiio-mipon.
•K^annioitetlava. Iffirr^: •Hiiopiiooiiottaea koo»----^ '
valmisteltayaB. visslp •lafnlaadlBsiän ja -^n - vaikutuksen'"'^"^
k€•p^qm•ap3^lte^n-^ja • kaiisalalsoikeultslip tässä-maassa• huö'
: xp.immmsn. raamatun • apetiii^sset •Taivaan-.valtäkuimasta"'''
-näiden opetosten-merkitylssfiii-maailman rauhalle"|a onnelle'
minä Claude C. Williams, taivaan valtakunnan asuttaja ha
luan rekisteröidä itseni ulkpmaan asiamieheksi. " '
Minä olen T I E N (Way), Raamatun ^-iitoittamanOikeu
den Tien jäsen, Tien, '^jota kidutettiin kuolemaankin asti''
Sauli tarsolaisen toimesta. "Tämä Tie" on historian voiiht
maanalainen liike, ja mitä teliokkain liike: tehokkain-siksi {j^;^^
se on ollut ja on peräänantamattomassa taistelussa niitä ihnii.
siä vastaan, jotka orjuuttavat ja sortavat, ja taistelee hnsan-joukkojen
vapauden ja > oikeuden puolesta. Sen kaikkein ar­vokkainta
työtä meidän omassa maassamme tehtun maana­laisella
rautatiellä kun myytyjä ja ostettuja etelän ihniiMä ait
teUiin, vapautettiinv,^ •-V.
., .•^;Täraän;Tien":kiapteeninmi antamat yaltuijdet oi
- keuttavat "saarnaamaan^.Icalkkien iBaiden, kansoille;, julista
niaan hyvää uutista Itaikkien maiden, kaikkien rotujen i:
kaiken kielisten kansojen köyhille." 'f
Meidän ohjelmamme, herra, on rauha maassa ja hv\i
tasito kaikille ihanisille kaikkialla.
Meidän tavoitteemme, herra, on maailman valloitus.
Meidän menettelytapanamme on rauhanomainen tun
keutuminen. Meidän aseenamme on rakkaus. -Ja meidäi
tiifinussanamme on: "Noudattakaa Jumalan eilvä ihraiste:
tahtoa."
Tämä Tie on vanhempi kuin mikään nykyisen maailniai'
poliittinen tai ei- poliittinen järjestelmä. Sitä ei ole koskair'
laallistettu eikä sitä voidakaan laillistaa missään poliiltisess.
valtiossa; eikä se ole koskaan alistanut omaatuntoaan ku .
_ Hiiikaiden dekriiteille tai oikeuslaitosten lainopillisille mieli
: piteille. Tämän liikkeen maailmaniaajuissn lupaldrjan on an
tanut Abraham, sen-on misinut Iisak ja vahvistanut Jacob
Sen alkuna oli orjakapina Egjq^tissä, soFietun kansan kapii;
tyranniiitta vastaan ja sen taistelu oman uskontonsa,-jnaa.^?'
ja hallituksensa puolesta.
Milloin hyvänsä kansat ovat etsineet näitä kiistämättä,
miä oikeuksia Egj^Jtistä Roomaan, Saksaan, Englantiin f
meidän omaan Amerikkaamme asti, orjuuttajat ovat julista
neet sellaisen liikkeen "laittomaksi" subversiivismideksi. tuo'
rninneet sen jäsenet kerettiläisiksi ja vanginneet sen johtaja i
rikollisina.
Babylonin pedot ovat aina yrittäneet "raadella ja rtpi<
palasiksi ja sotkea kappaleet jalkoihinsa". Mutta n>t ovc
koko maailman kansat nousemassa, nousemassa ylös-heli
taakseen orjuuttajien ikeen pois ja saadalcseen itselleen oma.
maansa ja hallituksensa ja uskontonsa, vapaana ulkopuoi
sesta seliaantumisesta. Tämä on se "Tie", herra, "ja helveti
portit eivät kestä sitä vastaan". j
Minä olen ylpeä siitä, että olen Tämän Tien todistai:( |
"Minun jäsenyyteni siinä on vapaaehtoisen. 'Minun työni
hyväksi riippuu vakaumuksista.
Nyt, minä en tiedä missä Jumalan valtakunta on. Mutt '
teidän hallituksenne nvkvinen moraali osoittaa selrästi, |
se ole täällä. ^ •il
:Minä tulen rukoilemaan ja jatkuvasti työskentelein^i|
sen hyväksi, etta se tulisi kaikkialle maailmaan ja 5itä OoJ?»
teidän oikeusdcpartmenttinne Riitaa varmasti subversu\i?-^J
tena. Lisäksi, minusta tuntuu selvältä, että teidän haliiti|
sessanne on ^lammonan asiamiehiä, jotka nytkin ••sulki>nf
taivaan valtakunnan ihmisiltä, jotka eivät mene sinne it|
eivätkä salli niidenkään mennä, jotka sinne haiuavat'^ ja Jf
Va. ellei heidän sminmtelmiaan vastusteta nopeasti^ja
kaasti, tekevät Yhdvsvalloissa poliittiseksi rikokseni J«-^^
lan valtakunnan hyväksi saarnaamisen, ^iinä ^P^^^"*..^!
tämä on päätarkoituksena, ja minä olen varma, etta
tarkoitukseen käytetään ns. kommunistivastaista lakia^ niin
senaatti hj-^-äksyi tänään 70 äänellä 7 ääntä vastaan, p F-J
lakiehdotuksen väärinkäytön suhteen te itse olette ilmai^-
jonkinlaista huolestuneisuutta. ^ ,.-
:Minä olen henkilökohtaisesti vakuuttunut, ettii s£l^|
"korkeiden paikkojen palieellisuutta" on vastustettava j-^-f
SI
-
sen ihmisen, joka "tietää totuuden ja on totuuden kautta;
pautettu". Ja tämln .palieelllsuudea •\^stustamisdcsij-y-^^^
omantunnon hj^väksymin keinoin minä pvT^än ^«^^^;_"",|;
teitä, herra, vastustamaan .sitä:korkean virkanne'kaiki^-^-^i^i:,
noilla ja toivomalla, .että-toisetkin ihmiset ryht.vvat _
tustamaan: näiden syiden perusteella .miBä'ka-tsoa ..iii'-^-
SIVJU 2 LAI?^¥NTAINA. fl 'TÄI\l"4N.\,. 1950