1940-08-31-08 |
Previous | 8 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 8 LAUANTAINA, DOKUUN 31 PÄIV^ÄNÄ
Syksynä eräänä Kirj. SUOLA
SUVI on mennet, Päijänne on kaukana
ja turistit vielä kauempana.
Kuka Uskoisi, että meidän oh niitä
kaikkia ikävä — turistejakin. Ihan
tulemme svimintuntoon, kun taannoin
alkukesällä y m m ä rtärnättömyydes-sämme
yritimme hätistää niitä pois
raukoilta rannoiltamme.
Ettäkö nämä rannat ovat raukkoja
ja ettäkö näillä rannoilla ruikuttaa
kansa, joka on köyhä ja siksi jää I
Ja onpa tuota saatu kysymättäkin
vastauksia.
Koko kesän mitan turistit ovat liikuttavalla
uutteruudella pudotelleet
suomuksia ^ kylmältä ja kaihisilta ka-lansilmiltämme,
niin että me nyt syksyn
ttjllen jo, totta vie, tiedämme lopultakin,
mitä me ainakin'täUä planeetalla
merkitsemme.Meillä on maailman
kaunein maa, ihanimmat naiset,
komeimmat miehet, herttaisin ja
siistein pääkaupunki, kielellisesti oikeudenmukaisin
yliopisto, paras kun-nalliskomeiito,
korkeatasoisin kirjallisuus
— öhöm I — rehellisin sanomalehdistö,
ihanteellisin sovinnollisuus
ja rauhanrakkaus, esikuvallisin tappe-lutilasto
asianmukaisine syineen ja
seurauksineen, ilmiömäisin urheilupis-tevarasto,
maailman — vai oliko se
nyt vain Euroopan — ehtjrmättömin
kansallisomaisuus, sillä maksamme-han
vdkammekin kellon tarkkuudella,
silläkin melkein kuin urheillak-semme
ja ennätyksiä lyödäksemme.
— Jne.
Vaikka kuinka tarkkaan katsoo,
niin \ikaa on tuskin missään.
Mutta jos ovat turistit uskotelleet
meille yhtä ja toista, niin olemmepa
mekin yrittäneet panna parastamme.
Niinkuin sillekin turistille, joka muutamana
kesäisenä lauantaiehtoona sattumalta
piipahti meidän mökkimme
pihalle. Hän oli kotoisin maasta, jossa
on tapana kylpeä kokonaista kaksi
kertaa vuodessa, jouluksi ja juhannukseksi,
vieläpä oikein ammeessa.
Näin ollen on ymmärrettävää, että
hän tunsi tavattoman suurta mielenkiintoa
saunalaitostamme, kohtaan,
josta oli ulkomaillakin kuullut paljon
ihmeitä kerrottavan.
Koska olimme juuri saunan läm-mityspuuhissa,
tarjoutui hänelle mitä
parhain tilaisuus meidän suosiollisella
opastuksellamme sekä teoreettisesti
että käytännöllisesti perehtyä
suomalaisen saunakultin salaperäisiin
seremonioihin. Muistilehtiö ja kynä
ihan vapisivat Jiänen käsissään, kun
me aukaisimme sanaisen arkkumme
ja aloimme esityksemme. Ja totta
puhuen hämmästyimme pian itsekin
hallitsemamme saunatietouden laajuutta
ja syvällisyyttä.
Selostimme hänelle ensin saunan
arkkitektoniset ja muut teknilliset
seikat ja havaitsimme, että hän pisteli
nopeasti muistiin kaikki asiat ja selvensi
ne tarkoilla pohja- ym. piirroksilla.
.Allevii\-asimme erityisesti saunan
tärkeimmät tekijät, kiukaan ja
lauteet, sekä pyysimme häntä panemaan
tarkoin merkille, että edelliselle
nakataan vettä ja jälkimmäisille istutetaan
kylpijä, eikä suinkaan päln-t^
toin, ja hän nyökkäili innokkaasti
sen merkiksi, että oli meidät oikein
ymmärtänyt. Sitten näytimme hänelle
saunan mustia seiniä ja kerroim-jne,
että ne on sivelty erit>'isellä suomalaisella
patenttivärillä, jolla on se
merkillinen ominaisuus, että pitkJ-kvntisinkään
bakteeri ei siinä ota pysyäkseen,
\'aan rapisee kohta kynnet
mustina lattialle.
Tämän jälkeen siirryinmie ulos, jossa
osoitimme hänelle saiman lämmi-tysaineet,
koivTin, männyn, kuusen ja
lepän, ensin luonnossa kasvav-ina, sitten
jalostettuina, halkoina. Selitimme
juurta jaksaen, miten eri puulajeista
lähtee erilainen savu ja miten
mikin savulaji tappaa tai muuten pö-kerryttää
eri bakteerilaatuja. Koska
enimmät ihmiset eivät rajoitu majoittamaan
ruumiiseensa vsän yhtä bak-teerilaatua,
\-aan" suosivat kuka minkäkin
verran useampia, on saunan
lämmitykseenkin käytettävä niinsanottuja
sekahalkoja. Kysyimme ohimennen,
onko hänen äidinkielessään
sanaa, joka vastaisi käsitettä "seka-halko".
Hän ravisti surullisena päätään,
mutta toiräi knitenkin voivansa
parilla lauseella saada asian maanmiehilleen
kiittävän selvästi tulkituk-
U.
Tartuimme sitten vihtaan ja kysyimme,
tiesikö hän, mikä tämä oli.
Huvitettuna hän käänteli v-ihtaa kädessään,
katseli ja haisteli sitä ja epäi»
li lopuksi, että se oli varmaan kimppu
joitakin hänelle toistaiseksi vielä tuntemattomia
kukkia. Ei, sanoinime
me vakavasti, se on niin sanottu vihta,
jolla lauteilla istuen hutkitaan
kaikkia ruumiinosia. Ja sitten me
näytimme havainnollisesti, että jos
pidetään vihdan tyvipäästä jä lyödään
latvapuolella, jos pidellään latvapääs-latvapuolella,
niin ruumiista pakenee
reumatismi, mutta jos pidellään latva-päästä
ja annetaan tyvipään tanssia
pitkin selkäpiitä-ja pakaroita, niin irtautuu
itse iskias, leinistä ja luuvalosta
puhumattakaan.
Turisti katsahti meihin ilmeisesti
hiukan epäillen, mutta havaitessaan
rehellisen katseemme, merkitsi häri
innostuneena tämänkin tiedon tarkoin
kirjaansa.
Esitettyämme täten asian teoreettisen
puolen, siirryimme käytäntöön.
Pian roihusivat puut sisäänlämpiävässä
kiukaassa, ja sauna täyttyi
sauhulla. Pyysimme häntä kohteliaasti
käymään sisään ja vetämään syvään
henkeä, sillä — vakuutimme totuudenmukaisesti
— tämä savu on
monta vertaa terveellisempää kuin
nikotiini, ja se desinfisioi perusteellisesti
niin keuhkot kuin veren, vieläpä
maksankin. Hän teki työtä käskettyä,
mutta syöksyi kohta kakistellen
ja nikotellen ulos, tunnustaen nöyrästi,
että hänen keuhkonsa öviät hataraa
etelämaista tekoa ja että hän nyt ymmärtää,
mihin suohiälaisten maraton-juoksijain
satumainen kestävyys perustuu.
Samalla hän myös valitti silmiensä
kirvelevän ja v^Uuvan vettä virtanaan.
Selitimme mahdollisimman hienotunteisesti,
että savu vaikuttaa jonkin
verran eri tavalla eri silmiin: rehelliset
silmät pysyvät siinä kuivina,
mutta —. Emme tahtonut jatkaa,
sillä hän naurahti punastuen ja myönsi,
että savun tuomio ainakin hänen
kohdaltaan osui ihan oikeaan.
Vihdoin oli sanna valmis ja mies
kapusi lauteille. Heitimme hiukan
löylyä, ja utelimme taas, oliko hän
selvillä siitä, mikä aiheutti tuon omituisen
sihinän ja sen jälkeisen lämmönnousun
saunassa.
Hän epäili sitä höyTyksi. Ei, sanoimme
me taas opettavaiseen sävyjTi,
ei tämä höyryä ole, vaan löyhiä. Löyly
ja höyry ovat suomenkielessä eri
asioita, aivan kuin höyrykone ja löy-
Kaksi Jehovan todistajaa, Kenneth Carr vasemmalla ja Arthur
Cox oikealla, jotka ovat syytettynä apulaissheriffi E. Dean Prayn
murhasta North Windhamissa, Me. Nämä Jehovan todistajat olivat
tulleet jonografilevyillään ja kirjasillaan Pfayta käännyttämään, ja
kun hän meni ajamaan heitä pois autovajastaan, ammuttiin hänet
kuoliaaksi.
lykonekin ovat kaksi Ihan eri asiaa.
Sihahtaessaan saunan kiukaalla vesi
ikäänkuin puraisee siitä tuhannesosan
milligrammaa suomalaista graniittia
ja piikiveä jä siirtää sen sitten
juuri löylyssä kylpijän pintaan,'mistä
se sitten tunkeutuu ihmisolemuksen
sisäosiinkin, muodostaen siellä
tuon maailmankuulun suomalaisen sisun.
Huomasimme kohta, että turistimme
oli nyt saanut kaikkein kiihkeimmin
himoitsemansa tiedon, sillä hän
kipitti oitis pukuhuoneeseen merkltäk-seen
asian muistiin ennenkuin se unohtuisi.
Hänen palattuaan kysjämme
vielä, haluaisiko hän kehittyä painijaksi,
heittäjäksi, hyppääjäksi, spint-teriksi
vai maratoonariksi, sillä löydy
saadaan aina järjestetyksi näiden eri
vaatimusten mukaan.
Mies vastasi haluavansa ennen
kaikkea lentäjäksi. Hyvä, virkoimme
rne ja nakkasimme vesisangolli-sen
vettä kiukaalle.
Vaikutus oli välitön: mies lensi kuin
luoti lauteilta ja suoraan ulos ovesta
. . .
ir iailiia kunmkaa]
Hyv^ästellessämme turisti kiitti meitä
sydämellisesti kaikista antamistamme
tiedoista ja lupasi kotimaahansa
palattuaan julkaista niiden nojalla
matkakertomuksen ja kymmenkunta
kiertoartikkelia. Me puolestamme toivoimme
hänen ja hänen maanmiesten-sä
uskovan selostustamme vähintään
yiitä hyvin kuin me uskomme turis-tiemme
vaikutelmia ja vakuutteluja.
Jälkeenpäin tulimme ajatelleeksi,
että selostukseemme saattoi ehkä sittenkin
pujahtaa joitakin pieniä epätarkkuuksia.
:Mutta kaikissa tapauksissa
olimme mekin vähäiseltä osal-tamrfie
mainostanut maatamme, ja sehän
on pääasia.
Naisen ympärillä henkäilee rakkauden
tuuli. Varmuuden vuoksi on
kuitenkin paras katsastaa hänen kasvoihinsa.
^
* * *
Terve ei tarvitse sairaan elämänohjeita.
* * * .
Annamennä-aatteella on helpoin
ratsastaa, jos ei välitä kuperkeikoista.
Väkä.
— Vaikfca tosin minun on c
pakko kirjani "Huvila meren ran
la" ^inaliirienestykseh vuoksi p;
sensatioribaluisia matkailijoita h
lastani Caprissa 600-vuotiseen T<
Matöritan linnäkkeesieen, on siitä
ka tapauksessa ollut seurauksena
tain hyvääkin, minkä katson y
hjväksi kirjalliseksi menestykse
kuin jonkun toisenkin: San Michel
sä käyvien sisäänpääs3miafsuilla
viime vuodelta 1,500 puntaa — v
tiin Caprissa ruokkia joka päivä I
köyhää.
Näin analysoi maailmankuulu tc
tori ja kirjailija Axel Munthe kirj
lijamainettaan haastattelijalle saap
essaan äskettäin Tukholmaan kuni
kaan vieraaksi tämän kesäasunto
SoUideniin.
— En ymmärrä miksi kirjani (
tullut niin suosituksi. Arnold Benn
kirjoitti kerran minulle, että siitä c
sanottava kaikille ihmisille kansaU
suuksista ja mielipiteistä riippumatt.
ja tämä varmaan selittää sen, ett
kirja on käännetty kaikkiaan 31 ki<
lelle. Kirja oikeastaan syntyi hai
joitellessani konekirjoitusta, aiva
sattumalta. • Olisinpa edes voinut oli
kirjoittamatta sitä koneella, olisi siit
kenties tullut taideteos. Totuus näe
on, että vihaan koneella kirjoitta
mistä, mutta minkäpäs sille voi, kur
silmät pettävät. Olen peloissani ai
noastaan siitä, että ''Huvila merer
rannalla''-kirjan filmaaminen tulisi
karkoittamaan minut myös Torre Ma-teritasta.
Yleisön suosiota en aja
takaa, olen vanha ja tarvitsen lepoa.
Näköni on tosin tullut hieman paremmaksi,
miitta sokeus lähestyy, eikä
sille mitään mahda. Sokeus ei
sinänsä ole vaarallista, pahempaa on
sen pelkäämmen, ja. sitä vastaan olen
taistellut monta vuotta.
Tohtori -Älunthe viipyy Ruotsin
kuninkaan vieraana kuukauden päivät,
palataksieen sitten jälleen Capriin
ja Torre Matritaan, missä hän on
' edelleen huolehliva köyhistään ja
rakkäbta linnuistaan kenenkään häiritsemättä
muurien suojassa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 31, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-08-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400831 |
Description
| Title | 1940-08-31-08 |
| OCR text | Sivu 8 LAUANTAINA, DOKUUN 31 PÄIV^ÄNÄ Syksynä eräänä Kirj. SUOLA SUVI on mennet, Päijänne on kaukana ja turistit vielä kauempana. Kuka Uskoisi, että meidän oh niitä kaikkia ikävä — turistejakin. Ihan tulemme svimintuntoon, kun taannoin alkukesällä y m m ä rtärnättömyydes-sämme yritimme hätistää niitä pois raukoilta rannoiltamme. Ettäkö nämä rannat ovat raukkoja ja ettäkö näillä rannoilla ruikuttaa kansa, joka on köyhä ja siksi jää I Ja onpa tuota saatu kysymättäkin vastauksia. Koko kesän mitan turistit ovat liikuttavalla uutteruudella pudotelleet suomuksia ^ kylmältä ja kaihisilta ka-lansilmiltämme, niin että me nyt syksyn ttjllen jo, totta vie, tiedämme lopultakin, mitä me ainakin'täUä planeetalla merkitsemme.Meillä on maailman kaunein maa, ihanimmat naiset, komeimmat miehet, herttaisin ja siistein pääkaupunki, kielellisesti oikeudenmukaisin yliopisto, paras kun-nalliskomeiito, korkeatasoisin kirjallisuus — öhöm I — rehellisin sanomalehdistö, ihanteellisin sovinnollisuus ja rauhanrakkaus, esikuvallisin tappe-lutilasto asianmukaisine syineen ja seurauksineen, ilmiömäisin urheilupis-tevarasto, maailman — vai oliko se nyt vain Euroopan — ehtjrmättömin kansallisomaisuus, sillä maksamme-han vdkammekin kellon tarkkuudella, silläkin melkein kuin urheillak-semme ja ennätyksiä lyödäksemme. — Jne. Vaikka kuinka tarkkaan katsoo, niin \ikaa on tuskin missään. Mutta jos ovat turistit uskotelleet meille yhtä ja toista, niin olemmepa mekin yrittäneet panna parastamme. Niinkuin sillekin turistille, joka muutamana kesäisenä lauantaiehtoona sattumalta piipahti meidän mökkimme pihalle. Hän oli kotoisin maasta, jossa on tapana kylpeä kokonaista kaksi kertaa vuodessa, jouluksi ja juhannukseksi, vieläpä oikein ammeessa. Näin ollen on ymmärrettävää, että hän tunsi tavattoman suurta mielenkiintoa saunalaitostamme, kohtaan, josta oli ulkomaillakin kuullut paljon ihmeitä kerrottavan. Koska olimme juuri saunan läm-mityspuuhissa, tarjoutui hänelle mitä parhain tilaisuus meidän suosiollisella opastuksellamme sekä teoreettisesti että käytännöllisesti perehtyä suomalaisen saunakultin salaperäisiin seremonioihin. Muistilehtiö ja kynä ihan vapisivat Jiänen käsissään, kun me aukaisimme sanaisen arkkumme ja aloimme esityksemme. Ja totta puhuen hämmästyimme pian itsekin hallitsemamme saunatietouden laajuutta ja syvällisyyttä. Selostimme hänelle ensin saunan arkkitektoniset ja muut teknilliset seikat ja havaitsimme, että hän pisteli nopeasti muistiin kaikki asiat ja selvensi ne tarkoilla pohja- ym. piirroksilla. .Allevii\-asimme erityisesti saunan tärkeimmät tekijät, kiukaan ja lauteet, sekä pyysimme häntä panemaan tarkoin merkille, että edelliselle nakataan vettä ja jälkimmäisille istutetaan kylpijä, eikä suinkaan päln-t^ toin, ja hän nyökkäili innokkaasti sen merkiksi, että oli meidät oikein ymmärtänyt. Sitten näytimme hänelle saunan mustia seiniä ja kerroim-jne, että ne on sivelty erit>'isellä suomalaisella patenttivärillä, jolla on se merkillinen ominaisuus, että pitkJ-kvntisinkään bakteeri ei siinä ota pysyäkseen, \'aan rapisee kohta kynnet mustina lattialle. Tämän jälkeen siirryinmie ulos, jossa osoitimme hänelle saiman lämmi-tysaineet, koivTin, männyn, kuusen ja lepän, ensin luonnossa kasvav-ina, sitten jalostettuina, halkoina. Selitimme juurta jaksaen, miten eri puulajeista lähtee erilainen savu ja miten mikin savulaji tappaa tai muuten pö-kerryttää eri bakteerilaatuja. Koska enimmät ihmiset eivät rajoitu majoittamaan ruumiiseensa vsän yhtä bak-teerilaatua, \-aan" suosivat kuka minkäkin verran useampia, on saunan lämmitykseenkin käytettävä niinsanottuja sekahalkoja. Kysyimme ohimennen, onko hänen äidinkielessään sanaa, joka vastaisi käsitettä "seka-halko". Hän ravisti surullisena päätään, mutta toiräi knitenkin voivansa parilla lauseella saada asian maanmiehilleen kiittävän selvästi tulkituk- U. Tartuimme sitten vihtaan ja kysyimme, tiesikö hän, mikä tämä oli. Huvitettuna hän käänteli v-ihtaa kädessään, katseli ja haisteli sitä ja epäi» li lopuksi, että se oli varmaan kimppu joitakin hänelle toistaiseksi vielä tuntemattomia kukkia. Ei, sanoinime me vakavasti, se on niin sanottu vihta, jolla lauteilla istuen hutkitaan kaikkia ruumiinosia. Ja sitten me näytimme havainnollisesti, että jos pidetään vihdan tyvipäästä jä lyödään latvapuolella, jos pidellään latvapääs-latvapuolella, niin ruumiista pakenee reumatismi, mutta jos pidellään latva-päästä ja annetaan tyvipään tanssia pitkin selkäpiitä-ja pakaroita, niin irtautuu itse iskias, leinistä ja luuvalosta puhumattakaan. Turisti katsahti meihin ilmeisesti hiukan epäillen, mutta havaitessaan rehellisen katseemme, merkitsi häri innostuneena tämänkin tiedon tarkoin kirjaansa. Esitettyämme täten asian teoreettisen puolen, siirryimme käytäntöön. Pian roihusivat puut sisäänlämpiävässä kiukaassa, ja sauna täyttyi sauhulla. Pyysimme häntä kohteliaasti käymään sisään ja vetämään syvään henkeä, sillä — vakuutimme totuudenmukaisesti — tämä savu on monta vertaa terveellisempää kuin nikotiini, ja se desinfisioi perusteellisesti niin keuhkot kuin veren, vieläpä maksankin. Hän teki työtä käskettyä, mutta syöksyi kohta kakistellen ja nikotellen ulos, tunnustaen nöyrästi, että hänen keuhkonsa öviät hataraa etelämaista tekoa ja että hän nyt ymmärtää, mihin suohiälaisten maraton-juoksijain satumainen kestävyys perustuu. Samalla hän myös valitti silmiensä kirvelevän ja v^Uuvan vettä virtanaan. Selitimme mahdollisimman hienotunteisesti, että savu vaikuttaa jonkin verran eri tavalla eri silmiin: rehelliset silmät pysyvät siinä kuivina, mutta —. Emme tahtonut jatkaa, sillä hän naurahti punastuen ja myönsi, että savun tuomio ainakin hänen kohdaltaan osui ihan oikeaan. Vihdoin oli sanna valmis ja mies kapusi lauteille. Heitimme hiukan löylyä, ja utelimme taas, oliko hän selvillä siitä, mikä aiheutti tuon omituisen sihinän ja sen jälkeisen lämmönnousun saunassa. Hän epäili sitä höyTyksi. Ei, sanoimme me taas opettavaiseen sävyjTi, ei tämä höyryä ole, vaan löyhiä. Löyly ja höyry ovat suomenkielessä eri asioita, aivan kuin höyrykone ja löy- Kaksi Jehovan todistajaa, Kenneth Carr vasemmalla ja Arthur Cox oikealla, jotka ovat syytettynä apulaissheriffi E. Dean Prayn murhasta North Windhamissa, Me. Nämä Jehovan todistajat olivat tulleet jonografilevyillään ja kirjasillaan Pfayta käännyttämään, ja kun hän meni ajamaan heitä pois autovajastaan, ammuttiin hänet kuoliaaksi. lykonekin ovat kaksi Ihan eri asiaa. Sihahtaessaan saunan kiukaalla vesi ikäänkuin puraisee siitä tuhannesosan milligrammaa suomalaista graniittia ja piikiveä jä siirtää sen sitten juuri löylyssä kylpijän pintaan,'mistä se sitten tunkeutuu ihmisolemuksen sisäosiinkin, muodostaen siellä tuon maailmankuulun suomalaisen sisun. Huomasimme kohta, että turistimme oli nyt saanut kaikkein kiihkeimmin himoitsemansa tiedon, sillä hän kipitti oitis pukuhuoneeseen merkltäk-seen asian muistiin ennenkuin se unohtuisi. Hänen palattuaan kysjämme vielä, haluaisiko hän kehittyä painijaksi, heittäjäksi, hyppääjäksi, spint-teriksi vai maratoonariksi, sillä löydy saadaan aina järjestetyksi näiden eri vaatimusten mukaan. Mies vastasi haluavansa ennen kaikkea lentäjäksi. Hyvä, virkoimme rne ja nakkasimme vesisangolli-sen vettä kiukaalle. Vaikutus oli välitön: mies lensi kuin luoti lauteilta ja suoraan ulos ovesta . . . ir iailiia kunmkaa] Hyv^ästellessämme turisti kiitti meitä sydämellisesti kaikista antamistamme tiedoista ja lupasi kotimaahansa palattuaan julkaista niiden nojalla matkakertomuksen ja kymmenkunta kiertoartikkelia. Me puolestamme toivoimme hänen ja hänen maanmiesten-sä uskovan selostustamme vähintään yiitä hyvin kuin me uskomme turis-tiemme vaikutelmia ja vakuutteluja. Jälkeenpäin tulimme ajatelleeksi, että selostukseemme saattoi ehkä sittenkin pujahtaa joitakin pieniä epätarkkuuksia. :Mutta kaikissa tapauksissa olimme mekin vähäiseltä osal-tamrfie mainostanut maatamme, ja sehän on pääasia. Naisen ympärillä henkäilee rakkauden tuuli. Varmuuden vuoksi on kuitenkin paras katsastaa hänen kasvoihinsa. ^ * * * Terve ei tarvitse sairaan elämänohjeita. * * * . Annamennä-aatteella on helpoin ratsastaa, jos ei välitä kuperkeikoista. Väkä. — Vaikfca tosin minun on c pakko kirjani "Huvila meren ran la" ^inaliirienestykseh vuoksi p; sensatioribaluisia matkailijoita h lastani Caprissa 600-vuotiseen T< Matöritan linnäkkeesieen, on siitä ka tapauksessa ollut seurauksena tain hyvääkin, minkä katson y hjväksi kirjalliseksi menestykse kuin jonkun toisenkin: San Michel sä käyvien sisäänpääs3miafsuilla viime vuodelta 1,500 puntaa — v tiin Caprissa ruokkia joka päivä I köyhää. Näin analysoi maailmankuulu tc tori ja kirjailija Axel Munthe kirj lijamainettaan haastattelijalle saap essaan äskettäin Tukholmaan kuni kaan vieraaksi tämän kesäasunto SoUideniin. — En ymmärrä miksi kirjani ( tullut niin suosituksi. Arnold Benn kirjoitti kerran minulle, että siitä c sanottava kaikille ihmisille kansaU suuksista ja mielipiteistä riippumatt. ja tämä varmaan selittää sen, ett kirja on käännetty kaikkiaan 31 ki< lelle. Kirja oikeastaan syntyi hai joitellessani konekirjoitusta, aiva sattumalta. • Olisinpa edes voinut oli kirjoittamatta sitä koneella, olisi siit kenties tullut taideteos. Totuus näe on, että vihaan koneella kirjoitta mistä, mutta minkäpäs sille voi, kur silmät pettävät. Olen peloissani ai noastaan siitä, että ''Huvila merer rannalla''-kirjan filmaaminen tulisi karkoittamaan minut myös Torre Ma-teritasta. Yleisön suosiota en aja takaa, olen vanha ja tarvitsen lepoa. Näköni on tosin tullut hieman paremmaksi, miitta sokeus lähestyy, eikä sille mitään mahda. Sokeus ei sinänsä ole vaarallista, pahempaa on sen pelkäämmen, ja. sitä vastaan olen taistellut monta vuotta. Tohtori -Älunthe viipyy Ruotsin kuninkaan vieraana kuukauden päivät, palataksieen sitten jälleen Capriin ja Torre Matritaan, missä hän on ' edelleen huolehliva köyhistään ja rakkäbta linnuistaan kenenkään häiritsemättä muurien suojassa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-31-08
