1951-06-16-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTi
No. 24 ^ VoL XVI vaosiSsegia Lattantaina, kesäkiaim IG^paivaaä. 19S1
f 1
i
; Punatukkaiset poikä-
• miehet ennenvanhaan
Britannian Yleisradion kuuluttaja Per
l ter Dunno näki äskettäin Britannian
'Museossa vieraillessaan joukon yli 4,000
; vuotta vanhoja käsikirjoituksia, jotka
^ antavat huomattavasti valoa muinaiseen
: Egyptin ja Ass>Tian sivistykseen.
' Selostaessaan mainittuja käsikirjoi-
• luksia sanoi Dunno erään niistä koskettelevan
punatukkaisia poikamiehiä. muinaisessa
Egyptissä. Heitä ei käsitetty
oDenkaan normaalisiin ihmisiin Jku^^
- -viksi, vaan heitä varten oli olemassa yk-i
sin unien selityskirjätkin. Heidät kä-
• sitettiin Seth-jumalan seuraajiksi ja
luonteeltaan hy\in häijyiksi.
Eräässä papyrys^kirjoituksessa anne-
' taan ohjeita verojen kannossa ja s i a l la
myöskin päänkivun parannuksessa, sillä
' verojen kerääminen kai antoi joysilloia
j päänkipua. - . r ^
Willi Munck:
JV/LJlS ff mm hm (fn]
ICertomus Marseillen satamtyöläiston
käymästä ranhantaistelusta
Koira otti viiniä ja ^
• teki jubpon töitä '
, Air. ja mrs. Barney toteavat viinie
' -viikolla, että ''juopunut ei ole sd^än
;^rti''. Tullessaan kotiiii eräänä ilta-na.
huomasivat he, että useita kukka-raaseja
oli rikottu ja muuteaikin olivat
huoneet jonkinlaisen sekasorron vallas-iassa.,
'.
Ryhtyessään tutkimaan asiaa, havaitsivat
he, että perheen koiranpenikka,
Boxer, joka on yleensä 'h3rviä tapoja
noudattava piski, oli kaatanut viinipullon,
latkinut sen sisällöstä osan ja roh-
K«alle tuulelle tultuaan oli sitten tehnyt
tuhotyöt.
Mies oli liian neuvokas
poliisillekin
Peter James, kuuluisan - brittUäisen
poliisikunnan, Scotland Yardih tarkastaja,
oli lomalla Italiassa ja hänen autonsa
^umi puhkesi. Eräs avuUäs italialainen
Jarjosi kohteliaasti apuaan: Tarkastaja
^tteU häntä ja oli mielissään avusta,
iluttakun työ tuli tehdyksi, ei tarkassa
ollutkaan nim kovin. MitoUinen^
^un huomasi, että häneii takldnsa ja
paperinsa olivat lähtei^t kävelemään
- avuliaan italialaisen mukana.
^t$24 tusina!-;
Kananmunatko $24 \tusiaa? ¥
on perää ja hinta^^n^^Ä IV^^
O Y * kaupimkia asuu kanafä^^^^
_ ^. Johnston, joka on syyllinen tmiai-
^0 ^kontaan. Mutta ihmiset osta-
Johnstonin kananmunia "kikkimät-n^
LÄMÄ Marseilleen A^anhassa sata-massa
ei tänään kulje tavallista, arkista
uraansa. Jotain on tapahtumassa-
Katukuva pn muuttunut, hälinä ja hyörinä
ahtailla kujilla, taloissa ja kapakoissa
on muuttunut.
'Rantakujan varrella on nuoren Yvon-ne-
emännän pienoinen satamakapakka.
Jim istuu pianon ääressä ja soittaa. Sävelet
vaikeroivat. Hänen esi-isiensä afrikkalainen
kotimaa on vallannut hänen
ajatuksensa ja tunteensa. Jim soittaa
kuin ei mitään olisikaan tapahtu-..
massa.
Ja kuitenkin (maailma on päälaellaan.
Ei, maailma on seissyt vuosituhansia
päälaellaan, jä alkaa nyt ryskyen kääntyä
jaloilleen.
Myyntipöydän ääressä seisoo meri-
(nuehiä ja satapiatyölaisi He juovat
ja kiroavat ja puhuvat kalliita sanoja,
historiallisia sanoja.
Suuressa konferenssisalissa seisoo
Monsieur Schuman hyvin hoidettuna,
fuovikkäissä housuissaan ja puhuu kohtalokkaita
sanoja, hirveitä sanoja.
Indo-Kiinan vuoristoseudulla marssii
kölohna Tanskalaisia, saksalaisia ja italialaisia
palkkasotureita konepistoolei-neen,
kivääreineen ja käsikranaattei-neen.
Ihiiiismetsastys — sota Indo-
Kiinassa. Miljardeja dollareita liikemiesten
valepukuun verhoutuneille muutamille
sadoille ihmisille, miljaardeja
dollareita frakkipukuisille joukkomurhaajille!
'Laukauksia Indo-Kiinan \aioristossa.
Nuoren, elämänhaluisen pariisilaisen
vierestä kaatuu kahdeksantoistavuotias
dysseldorffilaineii nuorukainen, kaatuu
ihmiskuntaa.
Monsieur Schuman hyvin hoidettuna,
laupias ilme kasvoillaan, vaatii lisää
tmiljaardeja dollareita, lisää ihmishenkiä
sotaa varten, rikkaitten sotaa.
Jim soittaa. Hänen soittonsa voimistuu;
:^n suruUiset scMimut ^räihtu-yai
tanssiini jonka kiihkeä rytmi yhä
kristyy. Tuo,, j ^ rphkeat, valdsat
kasvot on Pierre.
ta" aina^lfhdysyaltojä m^
iN^^ä kaUiit kananmunat ovat sinisiä
väriltään ja niitä munivat harvinaiset
Araucana-kanat; jotka ovat kotoisin
Etelä-Amerikasta. Harvinaisuutensa
johdosta kai nämä munat maksavat 2
kappale.
"Mitä sinä arvelet. Pierre", sanoo lyhyt,
leveäharteinen Charles, 'V. . . sonta
mereen!"
*'Oikein, koko laiva pohjaan!" Eräs
satamatyöläisistä, Jean, vastaa Pierren
puolesta.
Upottaa laiva, joka on lastattu amerikkalaisin
tankein ja tykein, sitä Jean
tarkoittaa.
Eräässä pienistä pöydistä istuu kirjailija
Julien. Hän puhuu naapurilleen,
joka ei juuri häntä kuuntele. "Tahdon
kirjoittaa kauneudesta'', sanoo Julien,
"mutta en kukan tai putoavan lumihiutaleen
kauneudesta. Tahdon kirjoittaa;
vallankumouksellisen elämän kauneudesta,
elämän, joka on vihitty aatteelle,
mutta ei mille tahansa aatteelle, vaan
ihmiskunnan vapaustaistelun suurelle
' aatteelle. Se aate on kaikkialla, se ei ole
riiikään houre. Se on Vietnamissa, Indonesiassa,
Kreikassa, Espanjassa . .
Kauas kantavat hänen ajatuksensa
tupakansavun ja omalaatuisten, kiihoit-tavien
sävelten siivittäminä. Hänen
eteensä nousee kuolevan vapaustaistelijan
kuva, se kalpenee ja vaihtuu nuoren,
keltapukuisen kiinälaistytön kuvaan.
.Lämmin, punainen veri virtaa
keltaiselle silkille ja värjää sen tummanpunaiseksi
unikkokedoKsi. Kauas
kantavat hänen ajatuksensa lasien kili'
nästä ja matalasta puheensorinasta pöytien
ja myyntipöydän vaiheilla.
(Mutta se aate on myös täällä, tässä
pienessä ölutkapakassa, kirjailija Julien.
Sinä voit tarttua siihen molemmin käsin.
Jean, Pieire, Charles, -naapurisi,
musta Jim iie ovat se aate.
Pierre ei tavallisissa oloissa puhu paljon.
Hänen sanansa eivät ratkaise miljaardeja
dollareita, mutta hänen sanoistaan
kaikuu satamatyöläisen ääni Mar-seille'ssa,
Toulon*ssä, Brest^ssä, Borde-aux'ssa,
hänen sanoistaan kaikuu ypi-makas
ystävyys vapaisiin neuvostokansoihin,
hänen sanoistaan kaikuu vas-tuunyhteys
kaikkien rauhatntaistelijoi-den
kanssa.
"Laldcaa soittamasta, Jfmi" Pierre
viittaa mustalle ystävälleen.
Jrm nousee. Hän oh melkein kahden
metrin mittaineiii. Lihtakset kaarieutm
voimakkaina hänen villapaitansa alla.
Lasit tyhjentyvät nq)easti |a asetetaan
kilisten pöydälle.
"Älkää Jehkö mitään tyhmyyksiä",
sanoo nuori emäntä huolestuneena, kun
J- Ä i Ä JL "3.
tQlt ttSI IS
^ N i m i p ä i v i ä
17—Stasmuntai Vxho
•' .,v.Tapto
lÖ—Taistoi Siiri
20—IXcsSdviadjo Into
31—Toirsftat ; \ Ai»ti
22— ^S»e^•Janta3 Paula
23— 2.aaaQtai Aatto
Victorian B. C. poliisimestari John
Blackstock joutui eräänä päivänä pu
nastumaan — karhun takia. Juttu alkoi
Port Creditissa Ont, kun eräs mies, John
Neville joutui sy>'tteeseen luvattomasta
ampuma-aseen kannosta. John sanoi oikeudessa,
että Victoriassa, mistä hän OTS
kotoisin, ei ole mitään tavallisuudesta
poikkea\^aa kantaa taskuasetta, sillä
siellä on paljon karhuja ja muita villieläimiä.
$ I
Kun yictbriän poliisE^^
kaimansa lausunnon, oli hänellä vastaus
Valmiina. Häri sänbii etteiv Victoriaa
läheisyydessä ole muita kuin täytettyjä,
näytteillä olevia karhujäV (
Mutta h^ti poliisimestarin lausunnon
jälkeen ilmoitettiin, että CölwoodissaB
kahdeksan^ailiii päässä Victoriasta, oli
ammuttu iso karhu; *JiUtu ei loppunut
\Tielä siihenkään, sillä samoilla seuduilla
ilmoitettiin nähdyn vielä toinen, paljoa
isompi karhu.
Douglas Tuck-niminen mies pani
Walesissa, Pontypriddissa hakemuksen
asunnosta 24 vuotta sitten kaupungin
valtuustolle ja nyt hänelle oli ilmoitettu,
että hänen hakemuksensa on hyväksytty
ja talo olisi vuokrattavana.
Douglas oli sittenkin mielissään tie«
donannosta ja sanoi, että taloa on kyllä
kannattanut odottaa, sillä hän on asunut
yhdessä vanhempiensa kanssa v. 1927,
saakka, jolloin "hän meni naimisiin.
äikkiä kaikki on hiljentynyt.
" E i " , sanoo Pierre, "me emme tee
tyhmyyksrä. Kaikki on järjestetty".
"Tai oliko se tyhmyys, kun St. Pierre
de Corps'in naiset pyspidyttivät amerikkalaisin
asein lastatun Juhan", kiivas
Jean heittp yastaukseis ifvönnell^
Mutta Yvonne ei katso Jeaniin, —
tuska on vallannut hänet, se kouristaa
hänen sydäntään.
inps kaidulie saapuu yhä uusia ihmisiä.
|»3;iitäk^^^^^ pulppuaa taloista
ja virtaa kohden vanhaa -satamaa.
Ylhäällä kukkulalla kylpevät vanhaa
linnan tornit iltapäiväauringossa.
Jo öiu^t rakitakiijan ölutkapafcah vieraat
Pierren johbmina lähteneet.^ Tu^
pakansavii leijailee harmäanajsöittinä i l massa,
ja lasit dvait pöydtilä sikin sokin.
Vielä epäröi
häh' kietoo kirjavan jiinan harteilleen,
kiiruhtaa ulos ja sulkee oven jälkeensä.
Hän näkee kujan päässä Jimin valtavat
• Jatkuu 7. sivulla
1 i
i t V
{ « u
mm
••,1 111
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 16, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-06-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510616 |
Description
| Title | 1951-06-16-01 |
| OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTi No. 24 ^ VoL XVI vaosiSsegia Lattantaina, kesäkiaim IG^paivaaä. 19S1 f 1 i ; Punatukkaiset poikä- • miehet ennenvanhaan Britannian Yleisradion kuuluttaja Per l ter Dunno näki äskettäin Britannian 'Museossa vieraillessaan joukon yli 4,000 ; vuotta vanhoja käsikirjoituksia, jotka ^ antavat huomattavasti valoa muinaiseen : Egyptin ja Ass>Tian sivistykseen. ' Selostaessaan mainittuja käsikirjoi- • luksia sanoi Dunno erään niistä koskettelevan punatukkaisia poikamiehiä. muinaisessa Egyptissä. Heitä ei käsitetty oDenkaan normaalisiin ihmisiin Jku^^ - -viksi, vaan heitä varten oli olemassa yk-i sin unien selityskirjätkin. Heidät kä- • sitettiin Seth-jumalan seuraajiksi ja luonteeltaan hy\in häijyiksi. Eräässä papyrys^kirjoituksessa anne- ' taan ohjeita verojen kannossa ja s i a l la myöskin päänkivun parannuksessa, sillä ' verojen kerääminen kai antoi joysilloia j päänkipua. - . r ^ Willi Munck: JV/LJlS ff mm hm (fn] ICertomus Marseillen satamtyöläiston käymästä ranhantaistelusta Koira otti viiniä ja ^ • teki jubpon töitä ' , Air. ja mrs. Barney toteavat viinie ' -viikolla, että ''juopunut ei ole sd^än ;^rti''. Tullessaan kotiiii eräänä ilta-na. huomasivat he, että useita kukka-raaseja oli rikottu ja muuteaikin olivat huoneet jonkinlaisen sekasorron vallas-iassa., '. Ryhtyessään tutkimaan asiaa, havaitsivat he, että perheen koiranpenikka, Boxer, joka on yleensä 'h3rviä tapoja noudattava piski, oli kaatanut viinipullon, latkinut sen sisällöstä osan ja roh- K«alle tuulelle tultuaan oli sitten tehnyt tuhotyöt. Mies oli liian neuvokas poliisillekin Peter James, kuuluisan - brittUäisen poliisikunnan, Scotland Yardih tarkastaja, oli lomalla Italiassa ja hänen autonsa ^umi puhkesi. Eräs avuUäs italialainen Jarjosi kohteliaasti apuaan: Tarkastaja ^tteU häntä ja oli mielissään avusta, iluttakun työ tuli tehdyksi, ei tarkassa ollutkaan nim kovin. MitoUinen^ ^un huomasi, että häneii takldnsa ja paperinsa olivat lähtei^t kävelemään - avuliaan italialaisen mukana. ^t$24 tusina!-; Kananmunatko $24 \tusiaa? ¥ on perää ja hinta^^n^^Ä IV^^ O Y * kaupimkia asuu kanafä^^^^ _ ^. Johnston, joka on syyllinen tmiai- ^0 ^kontaan. Mutta ihmiset osta- Johnstonin kananmunia "kikkimät-n^ LÄMÄ Marseilleen A^anhassa sata-massa ei tänään kulje tavallista, arkista uraansa. Jotain on tapahtumassa- Katukuva pn muuttunut, hälinä ja hyörinä ahtailla kujilla, taloissa ja kapakoissa on muuttunut. 'Rantakujan varrella on nuoren Yvon-ne- emännän pienoinen satamakapakka. Jim istuu pianon ääressä ja soittaa. Sävelet vaikeroivat. Hänen esi-isiensä afrikkalainen kotimaa on vallannut hänen ajatuksensa ja tunteensa. Jim soittaa kuin ei mitään olisikaan tapahtu-.. massa. Ja kuitenkin (maailma on päälaellaan. Ei, maailma on seissyt vuosituhansia päälaellaan, jä alkaa nyt ryskyen kääntyä jaloilleen. Myyntipöydän ääressä seisoo meri- (nuehiä ja satapiatyölaisi He juovat ja kiroavat ja puhuvat kalliita sanoja, historiallisia sanoja. Suuressa konferenssisalissa seisoo Monsieur Schuman hyvin hoidettuna, fuovikkäissä housuissaan ja puhuu kohtalokkaita sanoja, hirveitä sanoja. Indo-Kiinan vuoristoseudulla marssii kölohna Tanskalaisia, saksalaisia ja italialaisia palkkasotureita konepistoolei-neen, kivääreineen ja käsikranaattei-neen. Ihiiiismetsastys — sota Indo- Kiinassa. Miljardeja dollareita liikemiesten valepukuun verhoutuneille muutamille sadoille ihmisille, miljaardeja dollareita frakkipukuisille joukkomurhaajille! 'Laukauksia Indo-Kiinan \aioristossa. Nuoren, elämänhaluisen pariisilaisen vierestä kaatuu kahdeksantoistavuotias dysseldorffilaineii nuorukainen, kaatuu ihmiskuntaa. Monsieur Schuman hyvin hoidettuna, laupias ilme kasvoillaan, vaatii lisää tmiljaardeja dollareita, lisää ihmishenkiä sotaa varten, rikkaitten sotaa. Jim soittaa. Hänen soittonsa voimistuu; :^n suruUiset scMimut ^räihtu-yai tanssiini jonka kiihkeä rytmi yhä kristyy. Tuo,, j ^ rphkeat, valdsat kasvot on Pierre. ta" aina^lfhdysyaltojä m^ iN^^ä kaUiit kananmunat ovat sinisiä väriltään ja niitä munivat harvinaiset Araucana-kanat; jotka ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Harvinaisuutensa johdosta kai nämä munat maksavat 2 kappale. "Mitä sinä arvelet. Pierre", sanoo lyhyt, leveäharteinen Charles, 'V. . . sonta mereen!" *'Oikein, koko laiva pohjaan!" Eräs satamatyöläisistä, Jean, vastaa Pierren puolesta. Upottaa laiva, joka on lastattu amerikkalaisin tankein ja tykein, sitä Jean tarkoittaa. Eräässä pienistä pöydistä istuu kirjailija Julien. Hän puhuu naapurilleen, joka ei juuri häntä kuuntele. "Tahdon kirjoittaa kauneudesta'', sanoo Julien, "mutta en kukan tai putoavan lumihiutaleen kauneudesta. Tahdon kirjoittaa; vallankumouksellisen elämän kauneudesta, elämän, joka on vihitty aatteelle, mutta ei mille tahansa aatteelle, vaan ihmiskunnan vapaustaistelun suurelle ' aatteelle. Se aate on kaikkialla, se ei ole riiikään houre. Se on Vietnamissa, Indonesiassa, Kreikassa, Espanjassa . . Kauas kantavat hänen ajatuksensa tupakansavun ja omalaatuisten, kiihoit-tavien sävelten siivittäminä. Hänen eteensä nousee kuolevan vapaustaistelijan kuva, se kalpenee ja vaihtuu nuoren, keltapukuisen kiinälaistytön kuvaan. .Lämmin, punainen veri virtaa keltaiselle silkille ja värjää sen tummanpunaiseksi unikkokedoKsi. Kauas kantavat hänen ajatuksensa lasien kili' nästä ja matalasta puheensorinasta pöytien ja myyntipöydän vaiheilla. (Mutta se aate on myös täällä, tässä pienessä ölutkapakassa, kirjailija Julien. Sinä voit tarttua siihen molemmin käsin. Jean, Pieire, Charles, -naapurisi, musta Jim iie ovat se aate. Pierre ei tavallisissa oloissa puhu paljon. Hänen sanansa eivät ratkaise miljaardeja dollareita, mutta hänen sanoistaan kaikuu satamatyöläisen ääni Mar-seille'ssa, Toulon*ssä, Brest^ssä, Borde-aux'ssa, hänen sanoistaan kaikuu ypi-makas ystävyys vapaisiin neuvostokansoihin, hänen sanoistaan kaikuu vas-tuunyhteys kaikkien rauhatntaistelijoi-den kanssa. "Laldcaa soittamasta, Jfmi" Pierre viittaa mustalle ystävälleen. Jrm nousee. Hän oh melkein kahden metrin mittaineiii. Lihtakset kaarieutm voimakkaina hänen villapaitansa alla. Lasit tyhjentyvät nq)easti |a asetetaan kilisten pöydälle. "Älkää Jehkö mitään tyhmyyksiä", sanoo nuori emäntä huolestuneena, kun J- Ä i Ä JL "3. tQlt ttSI IS ^ N i m i p ä i v i ä 17—Stasmuntai Vxho •' .,v.Tapto lÖ—Taistoi Siiri 20—IXcsSdviadjo Into 31—Toirsftat ; \ Ai»ti 22— ^S»e^•Janta3 Paula 23— 2.aaaQtai Aatto Victorian B. C. poliisimestari John Blackstock joutui eräänä päivänä pu nastumaan — karhun takia. Juttu alkoi Port Creditissa Ont, kun eräs mies, John Neville joutui sy>'tteeseen luvattomasta ampuma-aseen kannosta. John sanoi oikeudessa, että Victoriassa, mistä hän OTS kotoisin, ei ole mitään tavallisuudesta poikkea\^aa kantaa taskuasetta, sillä siellä on paljon karhuja ja muita villieläimiä. $ I Kun yictbriän poliisE^^ kaimansa lausunnon, oli hänellä vastaus Valmiina. Häri sänbii etteiv Victoriaa läheisyydessä ole muita kuin täytettyjä, näytteillä olevia karhujäV ( Mutta h^ti poliisimestarin lausunnon jälkeen ilmoitettiin, että CölwoodissaB kahdeksan^ailiii päässä Victoriasta, oli ammuttu iso karhu; *JiUtu ei loppunut \Tielä siihenkään, sillä samoilla seuduilla ilmoitettiin nähdyn vielä toinen, paljoa isompi karhu. Douglas Tuck-niminen mies pani Walesissa, Pontypriddissa hakemuksen asunnosta 24 vuotta sitten kaupungin valtuustolle ja nyt hänelle oli ilmoitettu, että hänen hakemuksensa on hyväksytty ja talo olisi vuokrattavana. Douglas oli sittenkin mielissään tie« donannosta ja sanoi, että taloa on kyllä kannattanut odottaa, sillä hän on asunut yhdessä vanhempiensa kanssa v. 1927, saakka, jolloin "hän meni naimisiin. äikkiä kaikki on hiljentynyt. " E i " , sanoo Pierre, "me emme tee tyhmyyksrä. Kaikki on järjestetty". "Tai oliko se tyhmyys, kun St. Pierre de Corps'in naiset pyspidyttivät amerikkalaisin asein lastatun Juhan", kiivas Jean heittp yastaukseis ifvönnell^ Mutta Yvonne ei katso Jeaniin, — tuska on vallannut hänet, se kouristaa hänen sydäntään. inps kaidulie saapuu yhä uusia ihmisiä. |»3;iitäk^^^^^ pulppuaa taloista ja virtaa kohden vanhaa -satamaa. Ylhäällä kukkulalla kylpevät vanhaa linnan tornit iltapäiväauringossa. Jo öiu^t rakitakiijan ölutkapafcah vieraat Pierren johbmina lähteneet.^ Tu^ pakansavii leijailee harmäanajsöittinä i l massa, ja lasit dvait pöydtilä sikin sokin. Vielä epäröi häh' kietoo kirjavan jiinan harteilleen, kiiruhtaa ulos ja sulkee oven jälkeensä. Hän näkee kujan päässä Jimin valtavat • Jatkuu 7. sivulla 1 i i t V { « u mm ••,1 111 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-06-16-01
