Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 8, 1951

              Immi n- . 0 - -
l i
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEMXI)
MEKKI. the only Finnish literary weekly to Canada^ •
"Published and printed by the Vapaus PublishinEPSmpany
. länaited, 100-102 Elm Street West, Sudbiuy, Ontario;
Regifitered at the Post Office Department.-:Ottawa,^as
fiecond class matter. ' . : :
-Idekki flmestj^y jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaimokirjaUista ja tieteellistä luettavaa.
T I L A U S H I N N A T :
i vuosikerta
S kuukautta
3 kuukautta
...3350
.. 2^0
i vuosikerta ,$4,25
6 kuukautta'. ...;. 250
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
i
Aurinko, asien käjrttäminen on suu­relta
osalta muotihulluutta. Monet i h ­miset
uskqyat niiden avulla suojelevansa
silmfään kirkkaassa auringonpaisteessa.
Mutta lääkärit ovat useinkin eri mieltä.
He ovat todenneet ,että monet silmäsai­raudet
johtuvat juuri tummien supjala-
"sien käyttämisestä.
Auringonvalo sisältää kahdenlaisia sä-
-leitä, näkyyfä säteitä ja näkymättömiä
iämpö=ateitä:^" Molemmat ovat vaaral­lisia.
Voimakkaat, näkyvät säteet hei-kentäväty
j<^a saattavat tehdä koko­naan
mahdottomaksi silmän normaalin
toiminnan ja seurauksena näemme au­rinkoon
tirkistettyämme mustan pilkun
täi mustia renkaita, kuten jokainen hy­vin
tiedäinme. Vielä suurempi vaara
piilee kuitenkin näkymättömissä läm­pösäteissä,
infrapunaisissa säteissä, jot­ka"
voivat taittua silmän linssissä siten,
että silmän arimmat kudokset vahingoit-tirvat.
Elin jöifömme katsoa paljain silmin
aurinköaV siristämme silmämme mähdöl-lisiminsar^^^^
^'käännämme kat­iksemme
hietr m^ Näkyvät valon­säteet
varoittavat «niettä auringolta sä­teilevästä
k-uumästa; vaaralta, va^^
me emna0 itse tiedäkään väärän piil^vaii
juuri siiim miellyttävässä läntimos^
ta töivpnimekesääikatfä saava
köulu-äiset, «iin pienet kuin isbiyii;>kuMvi:'kitjä^^ lonsäteettoisin saiioeh^pe^tavat
kii]äauppaäh,hänkk^^
•'•-^^••.O.:\nz :rh auska seurata• tuot^a k. ansa-m vae^iil^u's^t^a:.^ ^}I^s^o^m'2mx:a^t^ k^-o'-u---^ y-^' teet t^a as givät .v aroita^ enn^a kolta/mutta
— ^-^.•.^-.•^T^:•^rpurevatsitavihaisemmm.^
ILMOmJSElNNAT: ' -
^TS-senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3,00. KuQ-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava miiisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2m Kirjeenvaihtoilmoitukset $li50.
Brikolshiimat pysyvistä ilmoituksista. ,Tila|iäiälmoittajien
oh lähetettävä maksu etukäteen.
Äsiämiehille nayönnetään 15 prosentin palkkio,
i^aikkl Liekille tarkoitetut maksuosoitukset o/i ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Li^ted.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Comipäny Limi­ted.
100-102 Ehn Street West, Sudburyi Onfartö.^^-
Toimittaja: J. W. Saari. - :
liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: .
^ - Varmana kesän loppuna voidaan, pitää sitä' siiiirta ^ansain-
^•''-Vä^ilustä, inikä on käupunkiien kaduiKa 'näiHä päi^a, k^
-taja on aritänutheifle paif>erilapun,. mi . . . . , . ,
- im E^uraäväna iJäivähä vieä^^^ ^ vomime .vaaratta ttiijottaa^^^urinkoonP
f^ytoksillavanheirtpi^^
- -sä kanssa: Muttia Jännittävää' 5^3^^ mattiin erisi kerran -erä^^ä suui«^a;
; luTon jo ensimiTJäisehä päiVäiik tämyt englantilaisessa ftrötafiUte^Ä
- liseli vaikutuksen;.mutta v i e r a j Ä l l i s e i^
massa niitä tan^keita, mitä milussa^^ voessaaii masuuniuunien^J^^
- ' tärkeän näköisinä ta A a s t e t a a n > ^ iiiistä r a u ^ a p p a l c ^ s^kä
^ ^ . io tetut kyhät; viivotthhet^^kuiföt^ä viB«)t:^*l»äs^a |gaeöäiir itw>naa. CyLäassieienn tttuir^ii^rioitee nv^d w^
^^ik^nfcuin siellä olisi suuri aarre; - ape^tt^hC,^ . ? siliöällä uuneja, «mutta lasien kautta
' V - ^ a a r m siinä pussissa onkm
V ^itt^ietoihih ja taitoihin, jnitäköuiu^^^
- tnisen^^mieleen jää Äimmäinen l^upäiv^ ^^umrattnn:pitkaan j a kauan, mitä pp
- Jiiih inähdÄ^ti Äkääii iftuut ^ u l u a j ^ l ^ ä e t ^ r ^ ^ K ^^^^»^
i>äivät. Se, ^ttä 1>ien<ykainen ^ v ä r t t u n i t ^ i S i ^^
jokaisen elänjässä, liiinasiätt^ä^^
^^nhemmille. :; : : v u^^^^
; *K«inka^
«eml^iiut siitä, «t^^^^^ . .
simmäisen virstatotcäpan däri^äÄ:^^^k^^
dit ovatkaan seuranfteet^astsn k ^ H j ^ t ä ^ sns ama paras
: : i : i e i d ä n . k ^ ^
ttiyat hiin kurnn^ 4aa tusinatuotteita, jöiilä vaai^taa nä-
"saä^^ Monin-liiK)!»)^ jä s u w |K}ikk k ^
* kidtäymi^ipt^^ ennei^uiii huctii^taän^
.^:^^ai^^ cKipojpll^ elä
;)^m^rA äiti iiuo^^
^ i i a , ' mitä tuona aikana, minkk^^(nka^^o^^ Japsesta
nuorukaiseksi, pn oUut. Äidille on ^asva^Qut t u ^ j a tutya, Jp-ka
<)n tupssa uljaassa nuorukaisessä. JJUn äiti 1^^^ ja ilolta
, tuntuvat ne vastukset j a kärsimykset, mi^yirosien varrella.
Oli eteen tullut.
. ^u^^a monen äidin.ilo on ollut lyhytaikaanien
... Imt. ja melskeet hukuttavat ne itkut ja valitukset, «mitä kuu-
- luu tuhansien ja taas tuhansien.äitien huuUltai nähdessään
_ poikansa, kärsimyksin synnytetyt ja kärsimyksin kasvatetut
marssivan kohti kuoleniankenttiä. s\'ähät välittävät kärsiN^istä
äideistä ne, jotka sodat valmistavat ja niistä tuhansien mioru-kaisten
veren kustannuksella hyötvvät.
Kun katselee sitä jännitystä, iloa ja huolettomuutta, mikä
. r . kuvastuu koululaisten kas\^ilta koulujen taas tänäkin syksy-
: - ÄJtikMK twlamai5U^teiH^
^ stiucfen^dKömn^ nimit^ii^äft^^
: laiset^^turhatibciisb^t.^- ^\V"-/ ^
öä ja ohneilisena taottaa pieatä-rpoi-kaän^
kirjakauppaan ostamaan ensim­mäisiä
koulutarvikkeita, nähdä iaumit
unelmansa rauniokasana sitten, kun poi­kansa
varttuu nuorukaiseksi?
Se riippuu meistä kaikista tavallisista
ihmisistä ja-ennenkaikkea äideistä. Ko­rottakaamme
äänemme, sotaa vastaan
ennenkuin se on liian myöhäistä. Me
nimine estää sodat, mikään yliluonnol­linen
ei voi sitä tehdä. Sodat ovat i h ­misten
aikaansaamia ja ihmiset voivat
ne myöskin lopettaa ainaiseksi. :Miksi
nä; alkaessa, niin väkisinkin tuke mieleen kysymys: Meläkö siis viivyttelemme? iLiittykäämme nii­tämä
kasvava sukupohi uhrataan sodan alttarille, vai saako hin voimiin, jotka haluavat, että lapsille
ihmiskunta-kestävän rauhan? Pakotetaai&o tämä -ja tuo kuuluu huoleton lapsuus, nuorukaisaie
pieni pellavapää tappamaan toisten maiden nuorukaisia ja tu- toivorikas nuoruus ja aikuisille onnelli-lemaan
itse tapetuksi? Pitääkö tuonkin äidin, joka niin iloise- nen elämä.
Sivu 2 LsBaatalaau SYYslmma 8 painama, 1951
, KIrJ. Seita Tapola
•r^ESKIAJ.ALLA, jolloin kirkko automaattbe^ti huor^
sieluparan pääsystä taivaa:een, ei paholaisesta eikät^
nen-metkurstaan paljonkaan piitattu. Tosin hänet timn
tettiin melkoiseksi tekijäksi,^mutta kirkko ehtoolliseeni
muine sakramentteineen oli vielä voimakkaampi. Usk v
distus muutti kuitenkin tilanteen. Pappi ei enää kve^
karkottamaan riivaajafä: koko seurakunnan puolelta "^J
tä:^yi jokaisen hoitaa it?e tämä asia. Ei ollut ihme, että^
silö aluksi epäili omia voimiaan. Hänestä tuntui kuin pikic
lapsesta, jolle ensin ön syötetty joukko mitä hurjimpia kcc
iriitustarinoita ja jätetty sitten yksin pimeään.
Kun kirkonmiehet eivät enää .henkilökohtaisesti vointi
avustaa ihmisiä paholaisen karkottamisessa, ryht}'ivät \t
edes jollakin tavalla helpottaakseen seurakuntalaisten oma!
töimisuutta, tiekemään selvää sielunvihollisen eri esiintymistä,
voista, pikkupirujen lukumäärästä ja lajeista, niin että syntyi
aivan erikoinen paholaista ja hänen apulaisiaan käsitteeva
tieteilynhaara. Pikkupiruja vilisi kaikkialla niin kuin karpä-siä
kuumana kesäpäivänä, "he olivat lukemattomia kuin au-ringontomu".
Siitä huolimatta eräs saksalainen teologi saat-toi
tarkoin määritellä niiden lukumäärän, ja niitä oli hänö
'laskelmiensa mukaisesti täsmä^een 2,665,866,746,664 kappa,
letta. • " ^ ' " " -'i
Pahöraintti toimi häneii t«>riariSa • mukaan kahdella en t2«
vafla. tHän voi jökö itsö tai äpjiläistensa avulla ni^ta Ini
ien ja kiusata häiita- 'mitä lihniedlisirtimih keinoin, tai sitlea
• antaa jokaiselle, joka halusi tehdä sopimuksen hänen kass-saan,
pikkupirun apuriksi. Paholaisen riivaamaksi saattoi
hdposti joutua esihi, kiroillessa: /Kerran eräs tanskalainen ta.
löhporka >laustii olutta- juodessaan uhmamielisesti: "Jtionpa
itseeni, hierrä tiähköön, paholaisen joka ainoassa olutpisara.-
sa'*,r Muuta kdloituStal^ei tarvittu; Pahat, hengetryntasirät
rieirfuitfen italönpöjah krmppuun ja Jiälvaänriuttivat hänen niii*
niiinisa %Iäösä^^ • 'Mitkääii keinot vdvät tepsineet kärkofta-liiaah
paholaista^ Jtukouksd^ väin pahensivat asiaa, silla kna
eräs hänen%sfövistäänralkör-lukea riikoiistä, %
i?hri kätensä yhteen, kirkui niin, että se kuului yli kylän, sa-maita
kuin silniät olivat piinaiset kuin tuli, suu \täarasä ani'
' mottäen auki korvia iftyöteSi, niin että voi työötää knlkkööa
^nic^ramat^kätien^";: J
•Mutta sillej joka teki piihfffeyden ruhtinaan kanssa oikön vi-
. rallisen Välikirjan, lubvutti^ käytettäväksi pi^upi*
^ f on, jota raina kuvataan sa:mal.a tavalla: se
niusta sekä ilkeä jä tietysti. paJMjlaisten joukossa
arvoluokkaan kuuluva. Se; totteli nöyrästi isäistääii^ä oBen
toimiS3a.än sangen liöpeäjä kätevä. Niinpä kerrbtaänlrik
xiv: hnestä, että hän, ryhtyessään sotaan tanskaa va^^taaii,
osti eräältä tanskalaiselta'mtinÄa pienen, p
jjirun, joka osasi antaa häifiHle tapahtumista tarpeellisia o-
• ^akkbtietbja. ^ - ^ v
Paholaiseen ystäväksi äikautii ei tarvinnut inuuta kcii
' lausua: lyhyt tow^ tai loitsu, %iin tulos oli varma. Tästä
-kertovat uskonpuhd^ pöytäkirjat lukemattociiä
Vapauksia.-
Taj^issakh erä«tä^ v^ jolloin \'annb
ka^^
' hätf^ääajf kätensä, Ja kiC|
MhöapM
•isköEh^fJfö^^sä^^
-h^iÖ^iii^fei^^is^^^
>väki^
Pa&daiiien äuttc» ätiybi^^^ taikoja; v Jiittäin^an»
kas taikaVäline oli hirte't5TJ^^ri$aahi sormi. Kerran kaisi
ia edeimmainitussac^^^l^
feah^; jdilöiö "ihimset- nittÄui^
paikalle ja leikkaisivat mestatulta^^^ pistäen sen »KJ', ;
sä;: Jouduttuaan vähän m^iihe^^^
selittlvät;^ e^^^
r ä ^ : \ ^ i h S ^ p ^ oUyat säilöiiefit
Mirtafett tilkltibii^äa^
: Kt)idat^ jotka olivat liit9ssä:pabK)l^isen^.k
nimi, jota aiottiin vahingoittaa. ¥ielä parempi di, jos^ j
todenteolla saatiin kastetuksi. Tähän tarvitUinHet^
piri myötävaikutusta,, ja monet papit suostuivatkin tai^l
vehkeisiin. Nfitä pappeja taas, jotka «i^^t J*^"^,
noituuden jaloa aatetta, voitiin pettää "skottelenialla |
että lapsi on elävä, vaikka äidin sylissä olikin \-am ^' |
•'ke, • • ^J|i
Maallinen esivalta auttoi kirkkoa sen taistelussa p ^ ^ ^ J
vastaan säätämällä yhä ankarampia lakeja ,
vastaan sekä polttamalla noituudesta epäiltyjä ^^'^'^^^Jy
Se tahtoi kaikin tavoin osoittaa, ettei se ^ur^^^". " ^ ^ ^ ^ J j
kanna. Noitautkinnot muodostuivat pimemta ^^jjj
muistutta\iksi näytelmiksi.' Harva oli ^y»»";'^'"'^
m.ään kidutuksen tuskia ja oli lopulta valiiiis tunn = ,
mitä tuomarit konsanaan halusivat. .... jt
Paitsi kidutusta, käytettiin myös lapsia todistajina, ||