1945-04-07-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Farmarit katsovat tnlevaisuuteeD
Mekanisointi ja tulevaisuus
Kirj. MR. L. B. THOMSON
Sask. maatalousdepartmenUnkoe^armin johtaja SwijtC^
(Tämä on neljäs kirjoitus artikke-
5-vuiasta. minkä maatalousekspertit
ovat kirjoittaneet erikoisesti viikko-iehtiä
varten.) ^; " : ; ^
:^Iekanisointi voittaa spdari ja Se .
v->ittaa rauhan. Tämä lausunto pn.
:i^neitu monta kertaa ja sen pner^itys .
ni^taioudessä on" 'viitsi ;^sel\^ä käiir'
päätehtävässä sodankin voittamises-
<3. Johtuen sodan aiheuttaniista rasituksista,
työvoiman;puutteöta,:ra^^^
ioltetusta tarvikemäärästä jne.. far-niarien
on täytynyt käyttää koneistoa
entistä enemmän tuottaakseen lisään-tvvässä
määrässä ruokatarpeita. Samoin
kansallisessa murhenäytelmässä
vuoden 1930 jälkeen, jolloin kuivuus
ia pölyäminen raivosi aavikko^maa-kunnissa,
asianmukaisten välineitteii
käyttö oli tärkeä seikka tämän probleemin
ratkaisussa. Silloinen ostovoiman
puute ehkäisi oikeitten välineitten
käytön maan -kuivumisprob-leemin
ratkaisussa. Nyt,: kun maa-lalouden
tulot ovat lisääntyneet, on
kaikki syyt uskoa, että suunniteltu
mekanisointi tehokkaamman tuotannon
hyväksi on tarpeellinen, ei vain
parempien tulosten saavuttamiseksi
maasta, vaan saadaksemme laatu-inotteita
maailman markkinoille kilpailemaan
toisten maitten .kanssa.
Mekanisointi ei välttämättä tarkoita
sitä. että ostetaan suuria määriä...
farmikoneita ja työvälineitä/.. iNiiden
joukkomittainen levitys paikoilla, .
minne ne eivät sovellu, johtaa maan
kuivumisprobleemin kärjistymiseen.
Mekanisoinnin tai mekanisoimisperi-aatteiden
täytäntöön soveltamisessa
tehokkaamman tuotannon hyväksi
täytyy ottaa huomioon myös maan
5iiojeluprobleemit. Tärkeät seikat
ovat: maan kosteuden säilyttäminen
ia maan kuivumisen kontrolli tuulen
ia veden avulla. Näiden vaikutteiden
tärkeys vaihtelee erilaisten maa-kiatujen
ja ilmastosuhteiden mukai-
5esti. Paras maan kosteuden säilytys
aavikkojen ruskealla ja tum-^
manruskealla maalla vaatii oikeitten
farmityövälineitten käyttöä. Miltään
välineeltä ei voida odottaa sataprosenttista
kyntötyötä. Kyntövärineis-
>ä on useita muutoksia tapahtumassa.
Sen johdosta farmarien tulisi tutkia
uudempimaliisia teräkoneita, erikoisia
kultivaattoreja, ja erilaisia rulla-äkeitä
ja lukuisia muita. * Niiden oikea
käyttö on erikoisen tärkeä kaikilla
alueilla maan pintamullan tuu-i
jen mukana kulkemisvaaran ehlcäise-
-rrrisessä.-" Veden^-aiheutt^^
kuluttamisprobleemin ratkaisua varten
tarvitaan erikoiskoneistoa. Päättävää
opiskelua tamt^^
neitten käytössä sekä yksilön toimesta
että siellä missä käytetään
kauppaperiaatteita.
Karjatalouden mekanisointi tuotannon
hintofjen alentamiseiksi on tärkeä
asia. Raskaan koneiston parantaminen
on välttämätöntä heinätuo-tannon
hintojen laskemiseksi. Monet
mekaniset laitteet tehostavat välineitä
karjatuotteiden laadun parantamiseksi.
Farmarit tekevät paljon suunnitelmia
tulevaisuutta varten. Näitä
suunnitelmia ei voida toteuttaa viidessä
vuodessa, mutta edessäolevia
tehtäviä olisi katsottava 25 vuoden
etäisyyteen. Väliaikaiset toimenpiteet
voivat vähentää maan tuotantoa
tulevaisuudessa.
Kosteuden ja ruokamullan suojelun
lisäksi on harkittava muita säästöjä
— finanssipuolta. Ruokamullan
suojelun kaikkien, periaatteiden
saavuttaminen mekanisoinnin avulla
vaatii ostovoiman reservejä, mitä voidaan
käyttää tällaisissa kaupoissa.
Varmuus on kaikkein tärkeintä tulevaisuuden
suunnitelmille. Monilla
farmareilla on Jo reservejä Voitonlai-nabondeissa,
sotasäästömerkeissä jne.
Näiden varojen Viisas ja hyvin harkittu
-käyttö tulevaisuuden mekani-soinnisisa
takaa jatkuvan ja edistyvän
tuotannon. Varojen kiireellinen käyttö
sodanjälkeisinä vuosina voi vaikeuttaa
tuotantoa sen auttamisen sijasta.
Ilallituksen arvopaperien takana
on Canadan kansan kyvykkyys
luonnonrikkauksien käytössä.
Farmarien kyky käyttää näitä arvopapereita
siten, että maatalous tulee
tuottoisemmaksi ja vakiintuneemmaksi
on avain Canadan va'kiintu-neeseen
talouteen tulevaisuudessa.
Englantilainen perheen
emäntä kiittää
Canadasta on lähetetty Englantiin
kuivattua kananmunaa pulverina
vuodesta 1942 alkaen. Äskettäin on
-iittohallitu-ksen maatalousosasto saannit
eräältä southamptonilaiseha per-'
-"^eenemännälätä kirjeen, joka oli o- -
^aitettu "Canadan ruokatarveminis-
" erille". Kirjeessä sanotaan m. m.
seuraavaa:
"Kiitokset, Canada, erikoisen hy-
'istä kuivatuista kananmufiista! Kiitokset
kaikesta siitä, vaivasta, mitä
käytetty tämän harvinaisen ruo-
•kalavaran kuivaamiseen ja pakkauk-
>een.
'•Kiitokset siitän että olette lähet-
';»neet tätä ruokaa • meille. Me brit-
•''^'set perheenemännät,pidämme tä-
^^'•in ja monenlaisen' muun apunne
• uuriarvoisena, mutta useinkaan meil-
'\^] ole aikaa kiittää Canadaa. Mi-'
^/^-^n olen aikonut tehdä sen monas-niut^
ta se on aina jäänyt. Juuri
f^.„ " "^^nä sanoin it^lleni: .'Ei.yhtä-
-aan lusikallista tätä hyvää;ruokaa
mene suuhuni, ennenkuin minä kiitän
Canadaa' ja tässä minä sen nyt
teen. .Minun käteni ovat jauhoiset ja
leipä uunissa ehkä palaa, mutta minä
kirjoitan kuitenkin."
Canadasta on lähetetty tätä muna-pulveria
V. 1942 helmikuun ja viime
vuoden loppuun kuluneella ajalla yli
43,000,000 paunaa, mikä vastaa 129,-
000,000^ tusinaa tuoreita munia,
K-AKSI laivaa täynnä brittiläisten
ja yhdysvaltalaisten vapauttamia venäläisiä
naisia, miehiä ja lapsia saapui
äskettäin Odessaan. Suurin osa
vapautetuista on ollut pohjois-Rans-kassa,
jonne saksalaiset lähettivät
heidät rakentamaan linnoituksia ennenkuin
liittolaisten hyökkäys mannermaalle
tapahtui.
C.\NA-D.\N puolustusministerin
taholta on ilmoitettu, että kauan palvelleet
sotilaat, jotka palautetaan
vuorottain Canadaan, pannaan ohjaajaksi
ja operatioteöitäviin Canadassa.
Asiasta annetaan myöhemmin täydelr.
linen selostus.
Tis^karien palkkoja
pajatetaan
Viimeisimpänä palkkani tain joukossa
Yhdysvalloissa on \\TLP virastolla
ollut kysymys astiainpesijäin
palkoista, "Astianpesijät, jotka va*a-tivat
$200 kuukaudessa ja asunnon ja
ruoan — se on jo liikaa", sanoo WLP,
mutta hotellien omistaijat sanovat, että
heidän bn maksettava, jos eivät
vähemmällä saa. "Astianpesijät ovat
oppineet sen^ että talvikaudet ovat
Floridassa Ja kesäisin vuoristohotel-leissa
ja he saavat niin hyvää palkkaa,
että he voivat sen tehdä", jutte-levar'hölfellieiT
"Öm
kahden hotellin isäntä Spring Lakelta,
N. J., sanoi: "Ennen tiskarit, samoin
kuin toisetkin työläiset, kävivät meiltä
kysymässä työtä. Nyt rneidähtäy-^
tyy kääntyä heidän puoleensa. Me
maksoimm^ ti^skareille $100 kuussa
ynnä asunto ja ruokä.^ Nyt he vaativat
$150 kuussa asunnon ja ruoan
kanssa."
Eräs hotellin omistaja sanoi, että
heiltä ovat tiskarit vaatineet $200
kuukaudessa ja eräs vaati $70 viikossa.
Astianpesu oli ennen m.m. vähissä
varoissa olevien koululaisten jopa yli-oppilaiden
työtä, ja kun työvoimaa
oli paljon tarjolla, olivat palkat pienet.
Nyt on toisin, työtä on paljon
tarjolla ja työläisiä vähän, joten palkat
ovat nousseet kaikilla aloilla,
On Siellä lämmintä
Eräs suomalainen kersantti, joka
on oliot 20 kuukautta palokunnan
päällikkönä /ilma-asemalla Abadanis-sa,
Iranissa, on äskettäin lomalla
käydessään kertonut, että lämpömäärä
Abadanissa kesällä auringonpaisteessa
oli 175 astetta, eikH paljonkaan
viileämpi varjossa. "Jos siellä
ottaa huomaamattaan esim. puhelimen
käteensä ilman .nenäliinaa, niin
sen pudottaa kuin kuuman perunan",
hän sanoi. Häneiipälvdiisasemansa
oli Venäjälle tarvikkeiden kuljetus-tiellä
oleva lentokoneiden kokoamis-alettiin
kello 3 aamulla ja lopetettiin
klo 12 päivällä, iltapäivällä lentokoneen
metalli oli niin kuumaa, ettei
sitä voitu • käsin kosketella, r-^iehet
asuivat tiiliparakeissa, joissa oli "erämaan
jäähdyttäjä", vesiämme ikkunan
yiäpuolella, josta pienillä reilllä
varustetun lyijyputken kautta vesi
pirskui ikkunan edessä olevalle olki-,
.vuoteelle ja viuhka levitti kosteutta
3'mpäri huonetta,.
paitsi ei valkokaulustyöläisten — sillä,
sanotaan, he pelkäävät '"herraa"
ja ovat aina poosun armoilla.
SUKELTAJAN ruumista vesi pusertaa
10 metrin syvyydessä noin
40,000 kilon painolla ja 40 metrin
syvyydessä 120 tonnin painolla.
iLiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiH^
Sydämelliset kiitolcseni kaikille :niille .ystävilleni,' jotka ottivat
csaa siihen,suureen rahalahjaan, jcka oli aijottu miesvainajani
Au&ust Hakomäen 60-'vuoti"ssyn;tymäpälvälah!jaksi, mikä kumminkin
mielieni äkkinäisen "kuoleman tähden muuttui Shautaijaisiksl
ja rahalalija muistomerkin ostamista varten hänen haudalleen. .
Erikoisesti kiitän kerääijiä ja mrs. Katri. Riksmannia hautaijais-tarjioilun
järjestämisestä -ja muusta osanotosta. IMyös kiiitän onrs,
Aino Turusta kaikesta avusta mitä "hän antoi ihaul;ajaispäivänä.
yleisölle tuhannet kiitokset leivoksista y.m.. Elämän vaikeimmissa
koettelemuksissa tunltee parhaimman ystävyyden ja osanoton
arvon. Siis kiitos teille kaikille.
SOINTULA
MRS. MARY HAKOMÄKI
BRITISH COLUMBIA
iiiiiQiiiiitiiiiiiiiiiiiitiiiitiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiii^
iMurtuneella mielellä ilmoitamme «kaukana oleville sukulaisille
ja tuttaville" että puolisoni ija Isämme •
JOHN LAUTTAMUS
kuoli äkkiä ketonaan (Leslievill€ssa,.Aibertassa, maaliskuun 12 p:nä
1945. Hänet haudattiin maaliskuun 15 päivä LesUevillen. hautausmaahan.
Hän oli syntynyt Kauhavalla, Vaasan. läänissä, syyskuun -30
V-X^ 1880, oli kuollessaan 64 v. 5 kik. 12 p. Ikäinen. Hän oli itullut
tähän maaihan 1901.
Syvän sunm ja kaipauksen jätti jälkeensä, lähinnä minulle, h ä nen
vaimolleen, kahdelle tyttärelle, yhdelle vävylle, yhdelle lastenlapselle
ja kasvateille, Vhdelle siskolle Suomessa, kahdelle siskolle
Yhdysvalloissa, yhdelle-veljelle poikansa kanssa täällä y.m. sukulaisille
ja tuttaville. \
Lepää rauhassa kunncti toveri ja isä.
On ijäksi kylmennyt puolison syli,
'käy tumma varjo nyt elämän yli.
Ei kotoiset kellot enää soita,
on Isämme poissa, on vaurioita.
Vaimosi Eva Lauttamus Ja perhe.
Pyydiimme sydämellisesti kiittää teitä kalkkia, jotka otitte «saa hänen
viimeiseen lepconsa-saattaessa. Kiitos myös kukista, korteisita, kirjeistä
'ja kaikesta osanotosta suruumme. ^
EVA LAUTTAMUS JA PERHE
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 7, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-04-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450407 |
Description
| Title | 1945-04-07-11 |
| OCR text | Farmarit katsovat tnlevaisuuteeD Mekanisointi ja tulevaisuus Kirj. MR. L. B. THOMSON Sask. maatalousdepartmenUnkoe^armin johtaja SwijtC^ (Tämä on neljäs kirjoitus artikke- 5-vuiasta. minkä maatalousekspertit ovat kirjoittaneet erikoisesti viikko-iehtiä varten.) ^; " : ; ^ :^Iekanisointi voittaa spdari ja Se . v->ittaa rauhan. Tämä lausunto pn. :i^neitu monta kertaa ja sen pner^itys . ni^taioudessä on" 'viitsi ;^sel\^ä käiir' päätehtävässä sodankin voittamises- <3. Johtuen sodan aiheuttaniista rasituksista, työvoiman;puutteöta,:ra^^^ ioltetusta tarvikemäärästä jne.. far-niarien on täytynyt käyttää koneistoa entistä enemmän tuottaakseen lisään-tvvässä määrässä ruokatarpeita. Samoin kansallisessa murhenäytelmässä vuoden 1930 jälkeen, jolloin kuivuus ia pölyäminen raivosi aavikko^maa-kunnissa, asianmukaisten välineitteii käyttö oli tärkeä seikka tämän probleemin ratkaisussa. Silloinen ostovoiman puute ehkäisi oikeitten välineitten käytön maan -kuivumisprob-leemin ratkaisussa. Nyt,: kun maa-lalouden tulot ovat lisääntyneet, on kaikki syyt uskoa, että suunniteltu mekanisointi tehokkaamman tuotannon hyväksi on tarpeellinen, ei vain parempien tulosten saavuttamiseksi maasta, vaan saadaksemme laatu-inotteita maailman markkinoille kilpailemaan toisten maitten .kanssa. Mekanisointi ei välttämättä tarkoita sitä. että ostetaan suuria määriä... farmikoneita ja työvälineitä/.. iNiiden joukkomittainen levitys paikoilla, . minne ne eivät sovellu, johtaa maan kuivumisprobleemin kärjistymiseen. Mekanisoinnin tai mekanisoimisperi-aatteiden täytäntöön soveltamisessa tehokkaamman tuotannon hyväksi täytyy ottaa huomioon myös maan 5iiojeluprobleemit. Tärkeät seikat ovat: maan kosteuden säilyttäminen ia maan kuivumisen kontrolli tuulen ia veden avulla. Näiden vaikutteiden tärkeys vaihtelee erilaisten maa-kiatujen ja ilmastosuhteiden mukai- 5esti. Paras maan kosteuden säilytys aavikkojen ruskealla ja tum-^ manruskealla maalla vaatii oikeitten farmityövälineitten käyttöä. Miltään välineeltä ei voida odottaa sataprosenttista kyntötyötä. Kyntövärineis- >ä on useita muutoksia tapahtumassa. Sen johdosta farmarien tulisi tutkia uudempimaliisia teräkoneita, erikoisia kultivaattoreja, ja erilaisia rulla-äkeitä ja lukuisia muita. * Niiden oikea käyttö on erikoisen tärkeä kaikilla alueilla maan pintamullan tuu-i jen mukana kulkemisvaaran ehlcäise- -rrrisessä.-" Veden^-aiheutt^^ kuluttamisprobleemin ratkaisua varten tarvitaan erikoiskoneistoa. Päättävää opiskelua tamt^^ neitten käytössä sekä yksilön toimesta että siellä missä käytetään kauppaperiaatteita. Karjatalouden mekanisointi tuotannon hintofjen alentamiseiksi on tärkeä asia. Raskaan koneiston parantaminen on välttämätöntä heinätuo-tannon hintojen laskemiseksi. Monet mekaniset laitteet tehostavat välineitä karjatuotteiden laadun parantamiseksi. Farmarit tekevät paljon suunnitelmia tulevaisuutta varten. Näitä suunnitelmia ei voida toteuttaa viidessä vuodessa, mutta edessäolevia tehtäviä olisi katsottava 25 vuoden etäisyyteen. Väliaikaiset toimenpiteet voivat vähentää maan tuotantoa tulevaisuudessa. Kosteuden ja ruokamullan suojelun lisäksi on harkittava muita säästöjä — finanssipuolta. Ruokamullan suojelun kaikkien, periaatteiden saavuttaminen mekanisoinnin avulla vaatii ostovoiman reservejä, mitä voidaan käyttää tällaisissa kaupoissa. Varmuus on kaikkein tärkeintä tulevaisuuden suunnitelmille. Monilla farmareilla on Jo reservejä Voitonlai-nabondeissa, sotasäästömerkeissä jne. Näiden varojen Viisas ja hyvin harkittu -käyttö tulevaisuuden mekani-soinnisisa takaa jatkuvan ja edistyvän tuotannon. Varojen kiireellinen käyttö sodanjälkeisinä vuosina voi vaikeuttaa tuotantoa sen auttamisen sijasta. Ilallituksen arvopaperien takana on Canadan kansan kyvykkyys luonnonrikkauksien käytössä. Farmarien kyky käyttää näitä arvopapereita siten, että maatalous tulee tuottoisemmaksi ja vakiintuneemmaksi on avain Canadan va'kiintu-neeseen talouteen tulevaisuudessa. Englantilainen perheen emäntä kiittää Canadasta on lähetetty Englantiin kuivattua kananmunaa pulverina vuodesta 1942 alkaen. Äskettäin on -iittohallitu-ksen maatalousosasto saannit eräältä southamptonilaiseha per-' -"^eenemännälätä kirjeen, joka oli o- - ^aitettu "Canadan ruokatarveminis- " erille". Kirjeessä sanotaan m. m. seuraavaa: "Kiitokset, Canada, erikoisen hy- 'istä kuivatuista kananmufiista! Kiitokset kaikesta siitä, vaivasta, mitä käytetty tämän harvinaisen ruo- •kalavaran kuivaamiseen ja pakkauk- >een. '•Kiitokset siitän että olette lähet- ';»neet tätä ruokaa • meille. Me brit- •''^'set perheenemännät,pidämme tä- ^^'•in ja monenlaisen' muun apunne • uuriarvoisena, mutta useinkaan meil- '\^] ole aikaa kiittää Canadaa. Mi-' ^/^-^n olen aikonut tehdä sen monas-niut^ ta se on aina jäänyt. Juuri f^.„ " "^^nä sanoin it^lleni: .'Ei.yhtä- -aan lusikallista tätä hyvää;ruokaa mene suuhuni, ennenkuin minä kiitän Canadaa' ja tässä minä sen nyt teen. .Minun käteni ovat jauhoiset ja leipä uunissa ehkä palaa, mutta minä kirjoitan kuitenkin." Canadasta on lähetetty tätä muna-pulveria V. 1942 helmikuun ja viime vuoden loppuun kuluneella ajalla yli 43,000,000 paunaa, mikä vastaa 129,- 000,000^ tusinaa tuoreita munia, K-AKSI laivaa täynnä brittiläisten ja yhdysvaltalaisten vapauttamia venäläisiä naisia, miehiä ja lapsia saapui äskettäin Odessaan. Suurin osa vapautetuista on ollut pohjois-Rans-kassa, jonne saksalaiset lähettivät heidät rakentamaan linnoituksia ennenkuin liittolaisten hyökkäys mannermaalle tapahtui. C.\NA-D.\N puolustusministerin taholta on ilmoitettu, että kauan palvelleet sotilaat, jotka palautetaan vuorottain Canadaan, pannaan ohjaajaksi ja operatioteöitäviin Canadassa. Asiasta annetaan myöhemmin täydelr. linen selostus. Tis^karien palkkoja pajatetaan Viimeisimpänä palkkani tain joukossa Yhdysvalloissa on \\TLP virastolla ollut kysymys astiainpesijäin palkoista, "Astianpesijät, jotka va*a-tivat $200 kuukaudessa ja asunnon ja ruoan — se on jo liikaa", sanoo WLP, mutta hotellien omistaijat sanovat, että heidän bn maksettava, jos eivät vähemmällä saa. "Astianpesijät ovat oppineet sen^ että talvikaudet ovat Floridassa Ja kesäisin vuoristohotel-leissa ja he saavat niin hyvää palkkaa, että he voivat sen tehdä", jutte-levar'hölfellieiT "Öm kahden hotellin isäntä Spring Lakelta, N. J., sanoi: "Ennen tiskarit, samoin kuin toisetkin työläiset, kävivät meiltä kysymässä työtä. Nyt rneidähtäy-^ tyy kääntyä heidän puoleensa. Me maksoimm^ ti^skareille $100 kuussa ynnä asunto ja ruokä.^ Nyt he vaativat $150 kuussa asunnon ja ruoan kanssa." Eräs hotellin omistaja sanoi, että heiltä ovat tiskarit vaatineet $200 kuukaudessa ja eräs vaati $70 viikossa. Astianpesu oli ennen m.m. vähissä varoissa olevien koululaisten jopa yli-oppilaiden työtä, ja kun työvoimaa oli paljon tarjolla, olivat palkat pienet. Nyt on toisin, työtä on paljon tarjolla ja työläisiä vähän, joten palkat ovat nousseet kaikilla aloilla, On Siellä lämmintä Eräs suomalainen kersantti, joka on oliot 20 kuukautta palokunnan päällikkönä /ilma-asemalla Abadanis-sa, Iranissa, on äskettäin lomalla käydessään kertonut, että lämpömäärä Abadanissa kesällä auringonpaisteessa oli 175 astetta, eikH paljonkaan viileämpi varjossa. "Jos siellä ottaa huomaamattaan esim. puhelimen käteensä ilman .nenäliinaa, niin sen pudottaa kuin kuuman perunan", hän sanoi. Häneiipälvdiisasemansa oli Venäjälle tarvikkeiden kuljetus-tiellä oleva lentokoneiden kokoamis-alettiin kello 3 aamulla ja lopetettiin klo 12 päivällä, iltapäivällä lentokoneen metalli oli niin kuumaa, ettei sitä voitu • käsin kosketella, r-^iehet asuivat tiiliparakeissa, joissa oli "erämaan jäähdyttäjä", vesiämme ikkunan yiäpuolella, josta pienillä reilllä varustetun lyijyputken kautta vesi pirskui ikkunan edessä olevalle olki-, .vuoteelle ja viuhka levitti kosteutta 3'mpäri huonetta,. paitsi ei valkokaulustyöläisten — sillä, sanotaan, he pelkäävät '"herraa" ja ovat aina poosun armoilla. SUKELTAJAN ruumista vesi pusertaa 10 metrin syvyydessä noin 40,000 kilon painolla ja 40 metrin syvyydessä 120 tonnin painolla. iLiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiH^ Sydämelliset kiitolcseni kaikille :niille .ystävilleni,' jotka ottivat csaa siihen,suureen rahalahjaan, jcka oli aijottu miesvainajani Au&ust Hakomäen 60-'vuoti"ssyn;tymäpälvälah!jaksi, mikä kumminkin mielieni äkkinäisen "kuoleman tähden muuttui Shautaijaisiksl ja rahalalija muistomerkin ostamista varten hänen haudalleen. . Erikoisesti kiitän kerääijiä ja mrs. Katri. Riksmannia hautaijais-tarjioilun järjestämisestä -ja muusta osanotosta. IMyös kiiitän onrs, Aino Turusta kaikesta avusta mitä "hän antoi ihaul;ajaispäivänä. yleisölle tuhannet kiitokset leivoksista y.m.. Elämän vaikeimmissa koettelemuksissa tunltee parhaimman ystävyyden ja osanoton arvon. Siis kiitos teille kaikille. SOINTULA MRS. MARY HAKOMÄKI BRITISH COLUMBIA iiiiiQiiiiitiiiiiiiiiiiiitiiiitiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiii^ iMurtuneella mielellä ilmoitamme «kaukana oleville sukulaisille ja tuttaville" että puolisoni ija Isämme • JOHN LAUTTAMUS kuoli äkkiä ketonaan (Leslievill€ssa,.Aibertassa, maaliskuun 12 p:nä 1945. Hänet haudattiin maaliskuun 15 päivä LesUevillen. hautausmaahan. Hän oli syntynyt Kauhavalla, Vaasan. läänissä, syyskuun -30 V-X^ 1880, oli kuollessaan 64 v. 5 kik. 12 p. Ikäinen. Hän oli itullut tähän maaihan 1901. Syvän sunm ja kaipauksen jätti jälkeensä, lähinnä minulle, h ä nen vaimolleen, kahdelle tyttärelle, yhdelle vävylle, yhdelle lastenlapselle ja kasvateille, Vhdelle siskolle Suomessa, kahdelle siskolle Yhdysvalloissa, yhdelle-veljelle poikansa kanssa täällä y.m. sukulaisille ja tuttaville. \ Lepää rauhassa kunncti toveri ja isä. On ijäksi kylmennyt puolison syli, 'käy tumma varjo nyt elämän yli. Ei kotoiset kellot enää soita, on Isämme poissa, on vaurioita. Vaimosi Eva Lauttamus Ja perhe. Pyydiimme sydämellisesti kiittää teitä kalkkia, jotka otitte «saa hänen viimeiseen lepconsa-saattaessa. Kiitos myös kukista, korteisita, kirjeistä 'ja kaikesta osanotosta suruumme. ^ EVA LAUTTAMUS JA PERHE |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-04-07-11
