Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 4, 1947

              1946 L . \ U A X T A I X A / T A M M I K U U N 4 PÄIVÄNÄ Sivu 11
Mitä sanotte
sivistyksestä?
IVTeitä kolme entistä aavikon vael­tajaa
istui 17 pmä marraskuuta
Chicagossa ruotsalaisessa ravintolas­sa
ruotsalaisten kaupungin .osalla ja
siinnä ^''ödessä. juttelimme, yhtä sen
toista.
Tuohoii ravintolaan on järjestetty
keskelle lattiaa iso pöytä, joka kate­taan
ruualla ja siitä saa itse kukin
hakea lautaselleen ja istua pienem­män
pöydän \4ereen. Mutta me me­nimme
tuohon ravintolaan ennen
kuin tiio iso pöytä oli valmiina, sillä
sfc avataan läsmiiileen kello 4 iltapäi­vällä.
Me olimme juuri syömisen
tuohussa, ki|ii tuo iso pöytä avattiin
Ja ^ t i . sär; !q]iikiBQ>^n^är|it^
mi^hetfseka tfai^ei ^aiäsivAt ruokia
laiimselifeeov imnkä^^n^ittivi^^^
seltuani tiio*a toimitusta virkkoin
kavereilleni, että mehän «limme no­loja,
kun eniine malttaneet tuota ai-ossa,
Matto Grosossa, ja hän väit­ti
olevansa ainoa, jolla on mahdolli­suuksia
löytää se. Toukokuussa 1925
hän seurueineen lähti Rio de Janei­rosta,
eikä sen jälkeen ole paljoakaan
kuultu hänestä ja hänen retkikunnas­taan.
Eräs maailman etevimmlstä
intiaanien tuntijoista Candido Ron­don.'
joka auttoi Favvcettia reikikun<.
nan» varustamisessa samana vuonna
sai sanoman eräältä intiaaniltaj joka
oli hillut retkikunnan mukana, että
cajapagos-intiaanit olivat.surmanneet
Fawxsettin ja hänen seuralaisensa.
Intiaani oli seurannut retkikunnan
mukana siihen sakaka, kunnes Faw-cett
itse myönsi sen epäonnistuneen.
Kun tavattiin Calapagös-intiaanit,
sanansaattaja oli kääntynyt takaisin.
Kaikki eivät ole samaa mieltä Jj.uin
Rondon, että Fawcett ja hänen seu­ralaisensa
olisivat kuolleet. On nii-tä,
jotka uskovat Länen olevan elossa
jossain tuntemattomissa aarniomet­sissä
ja ehkä löytäneen kultakaupun­gin
mittaämattomine aarteineen.
kaa varttoa, sillä luossa h3'vin hel­posti
syö iiäJkäinen nihansa "edesla.
Se näet-^iaksaa dollarin ja vixsiKym-inentä
senttiä tuessa isossa }>öydässä
ja syödä .saa hiinpaljon kuin vatsa
vetää.
Toinen kavereista virkkoi, että sitä
tietenkin saa hakea lisää, ellei yksi
V lautanen^ riitä. Mutta sivistynyt ei
viitsi sitä tehdä, vaikkakin se siinä
juuri sttävarten on. Tulee oHa koh­tuuden
rajat »syödessälcin. ällinä sa­noin,.
että uskonpa varmasti, että Jot­kut
ruokailijat eivät sitä katso onko
se sivistynyttä tapaa vai ei, vaan
sj'övät minkä jaksavat.
Tuosta sitten alkoi keskuudes­samme
kinastelu siitä, mikä on sivis-tjmyttä
ja mikä ei. Ylistäron poika^
. joka on varsin näpsä näkemään ja
sanomaan, alkoi tapansa mukaan la­hdella
yiisauksiaan ja siinä hän sitten
'esifielimonia. eri tapoja, ^^^^m^^^ ovat
-Jimeisiä' merkkejä sivistj^ksestä: Älä
S3'lkäi£e kävellessäsi katukäytävälle,-
sillä se osoittaa sivistymätöntä. Käy­tä
hattu päässäsi suorana, ettet sitä
moksase toisen korrasi päälle. Älä
heittele sikuretin pätkiä ja tulitikun
pald^a lattialle. Älä myöskään sj-l-jeskele
lattialle, sillä se jos mikään
on varsin alentava tapa. Jos puhut­telet
naista, niin opettele kohteliaaksi
ja tee puheesi selväksi puhuitpa sit­ten
politiikkaa tai''jotakin muuta". Ole
kohtelias kaikille joiden kanssa jou­dut
kosketukseen. Opi kaikista ensin
; ttthtemaan oma • itsesi, n i i n sitten'
myöskin'opitL tuntemaan -toista,- Jos
sinulla on hyvä halu osoittaa itsestä­si,
että kaikki tiedät, niin siihen sopii
mainiosti erään filosoofin sanat, että
mikään ei estä niin ihmistä tiedoista
ja viisauksista kuin luulo omaavansa
ne molemmat. -
Nyt varsinkin, kun maailmassa on
anitä sen koko historialliseen olemi­seen
tulee suurin taistelu oikein ja
väärin olemiseen, niin nyt jos kos­kaan
tulee olla tarkka ja^ punnita
kaikki erinäiset teitten risieyksel: ja
suunnat. Ihmiskunta on maailman
•tienhaarassa ja minulla on se vakava
käsitys, että se siitä selviää. Mutta
San Diegon däintarhasta karkuun päässyt hylje, matkallaan meren­rantaa
kohti, oli väsyneenä asettunut erään laitakaupungin hotellin ta­kaoven
eteen lepäilemään. Miten se oli päässyt karkuun, se on eläin­tarhan
hoitajille mysterio.
Jotakin^ Suomesta
Oriveden Tulenuijär\-en tienoilla
on löydetty serisiittlkaoUinialue, jon­ka
mineraalit saattavat antaa aihetta
iaajaan rakennusteoUisuutta hvxklyt-tävään
liaivostoimintaan. Metsä­hallituksen
maalta on löydetty m.m,
kaoliinia ja puhdasta karbiidia. E-siintymä
on noin kilometrin pitumen.
puolen kilometria levyinen ja otak-sxittavasti
SOO m. s>'vyinen.
Kaoliini kelvannee tulenkestävän
tiilen valmistukseen ja sitä on lähe­tetty
useita vaununlasteja Oitin tiili­tehtaalle
kokeiluja varten.
Löydön uskotaan käsittävän mil­joonia
tonneja mineraaleja. On las­kettu,
että kaivos voi olla toiminnas­sa
100 vuotta,
Turun hovioikeus on tuominnut
vapaaherratar RutJi Margaretha
Munckin onaanpetoksesta neljäksi
vuodeksi kuritusliuonecseen. Tuo-se
on verrattain tarkasti opittava tun­temaan,
koska sinua halutaan johtaa
harhaan. Me voisimme samassa yh­teydessä
puhua myöskin luokkasivis-tyksestä.
Luokkasivlstynyt henkilö
ei hyvin helposti mene tuulten mu­kana,
vaan tyynesti harkitsee ja ot­taa
miltei poikkeuksetta oikean suun­nan.
Mutta tästä on poikettu varsin
suuressa mittasuhteessa, sillä luokka-sivistjmeeksi
ehtii kaikilla niillä ai-keisopeilla
joita ihminen tahtoo op­pia.
Ylempänä oli joitakin esimerk­kejä
ja niitä voi luetella miten paljon
taliansa. Esim.: Älä ota jostakin
riettaasta nykyisestä sanomalehdestä
itsellesi viimeistä lausetta, sillä ellet
,itse harkitse niin lehti tekee sinusta
henkisesti.alamittaisen, ^iikä on sit­ten
henkisesti alamittainen? Sellai­nen
henkilö, joka on varsin vailla
oma-alotteisuutta ja uskoo mitä joku
prostitueerattu sanomalehti tuikut­taa.
Sanomalehti on kaikista kama­lin
luettava ellei sinulla ole harkinta­kykyä.
Mutta kun sinulla on oma
harkhitakykysi, niin voit lukea vaik­ka
pirun raamattua ja sitäkin ylös­alaisin
ja sinua ei viedä omalta alot-tamaltasi
minnekkään, ja sitä voi
sanoa sivistyksen kohonneeksi koh­daksi.
Nyt kun te arvoisat Liekin lukijat,
jotka minä pidän sivistyneenä, olette
nämä lukeneet, niin sanokaa mielipi­teenne
ja jos tässä on paikkoja joita
haluatte -korjata, niin antaa tulla.
Pidän itseäni niinpaljon sivistyneenä,
että annan toisenkin sanonnalle ar­von.
VIITAPOIK.X.-^
mitiu oli Suomen ja Saksan välisten
suhteiden katkettua mennyt Saksaan
ja asettunut siellä Saksan palveluk­seen,
värväten suomalaisia naisia
Saksan ameijan palvelukseen, osaksi
sitä varten että heidät kouluteltaisiin
Saksan vakoilijoiksi Suomeen, osaksi
muihin tehtäviin Saksan asevoimi.-iäzi.
PALESTINAN ylioikeuden y l i ­tuomari
sir William Fitzgerald
on ehdottanut Jerusalemin jaka­mista
arabialaisten ja juutalais­ten
kaupunkikuntiin, josta saat­taisi
tulla perusta koko Palestii­nan
jakamiselle myöhemmin.
MOSkOVAN radion tiedotuk­sen
mukaan on sodan runteleman
Stalingradin asuinrakennuksista
noin kolmannes rakennettu uu­delleen
ja joka päivä muuttaa
uusiin rakennuksiin keskimäärin
40 perhettä.
JAKOINEN kameeli voi juoda
helposti 25 gallonaa vettä ja sillä ve­simäärällä
se tulee toimeen 4—5 vuo­rokautta
kuumassii erämaassa.
Toverit Canadassa
Olisiko siellä Canadan suomalaisten
keskuudessa niin liy\'ää ja autta­vaista
toveria, jolia voisi auttaa val­keaan
taloudelliseen asemaan jou­tunutta
suurperheistä suomalaista.
Osoite:
MATTI POLLARI
Äänekoski, Järvenpää, W.L.
Finlana. Europe.
ONNEKASTA UUTTA VUOTTA
toivottaa
MR. J A MRS. E . L A A K SO
JA PERHE
224S Higli St., Port Arthur, Ont.
«ttiitiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiitiiiiniiiiiii luiiiilmiiit^ i i i i i m i i i i i i i i i i t i i M^
s i
1 TERVEHDYS YSTÄVÄLLENI 1
LIEKILLE f
I13 ' 3
I ONNELLISTA UUTTA VUOTTA |
j LIEKIN T O I M I T U K S E L L E J A |
1 LUKIJJAKUNNALLE |
i i
1 toivottaa 1
H SANNI.JA JOHN NIEMINEN f
i - = I R. i ; Box 373 A, |
1 Lake Worth Florida f
(Dames Route)
?jtiimiimm«»flnrainiuimaoi«aininuiu«muiiuniiimiiiiiiiuuuiiMiiniim.:
H
£nimiii<iiiiimitiiHniitiiuuiii)iiiiuiuiiiiuiiiiiMUiMiiiiiiiMniiiiiuniiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiniiiiiiit iiitniiiiniiimiiiiiiiiiiHiiniiiiiiiimiiiiHiiimiHiiiiiiiiiimmniimmii|
I JC! ITOJ I
Monet sydämelliset kiitokset allamainituille ystäville, kun |
yllätittivät minut syntymäpäivänäni. Kaunis kiitos lahjoista, f
jotka jätitte käyntinne muistoksi. Kiitos maukkaista syömi- f
sistä ja juomisista ,joita toitte mukananne. Erikoinen kiitos |
homman alkajille ja illan emännille. |
Annie ja Gust Tyback Fanny Ilmonen
ja perhe
Hilma Ihaksi
Hilja Malm
Helmi ja Sulo Kopp
Alma Kaario
Inez ja George Nash
Elma ja B i l l Polvie
Annie ja Charles
Pakkala
Dorothy ja Harry Blake
Sylvia ja Lenard
Macauley
Frida Nygren
Emilia Salmi
Alice Snikkar
Hilja Snikkar
Edla Malm
El vie ja Andy Kari
Allie Myntti
Harold Malm
Corinne ja Hans
Sjovick
Selma ja Uno Salmi
Fanny Lind
Ingrid ja Toivo
Michelson
Lyyli Lehtonen
Aino ja Sergei Niemi
Senija Tunturi
Tämä ystävyyden osoitus säilyy muistossani aina.
HELEN JARVIS
J O U L U K U U N 10 P. 1946
-.tm inuitunmmiiiiutaM
VANCOUVER, B. C. 1
HimimtiiinnimimiiiMHiiMNiuumniiitinMiniuiiimi i ir