1950-06-10-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K'
V' •
ii 5'
li' i
I'. '
4 '
Jk"
(KAmOKmiALUNEN VmKOIMBTi}
mMi^^ «md p r i n t e d fey. t b e Vapaus PulslÄlBg Compftny
lÄaitea, l@0-lttö E t o Street West, Siidbury, Osstarlo.
Regist«reä a i the Pöst Office Department. Ottawa, as-second
class matt«r. . , •' • ; „..
L i e k M limestyy Jokaisen v i i k o n lauantaina i2-slTOlsem, sIsÄ-fcäen
parasta k a u n o k i r j a l l i s t a luettavaa k a i k i l t a a l e i l t a.
fEÖYSYiyLTÖIIIIN:
l vuosikerta .$3.75
6 Imukautta ....... 2.2S
• MLACSHINNÄT:
I viiC5Slkerta &M
' 8 ' k u u k a u t t a 3.15
$ feiiulsautta l.Oö
S U O M E E N m » f U 0 Ä M . E TOKOaiAHttE
i vuosikerta $4.50 8 k u u k a u t t a .$2.59
l O f OITUSHINNÄT:
?5 senttiä palstatuumalta. H a l v i n kiitosilmoitus $3.00. • K u o leman
Ilmoitus $3.00 J a s en yhteydessä • J u l k a i s t a v a muisto-
¥irsy $1.00 J a k i i t o s $2.CH). K l r j e e n v a i i i t o i l m o i t u k s e t $1.50. - E r i -
toisMnnat pysyvistä ilmoituksista. T i l a p H s t t o o i t t a J i e n on
lähetettävä maksu etukäteen. • .
ÄsJamieMlIe myönnetään 15 prosentin p a l k k i o . "'
K a i k M l i e & i U e tarkoitetut maksuosoitukset o n ostettava kust
a n t a j a n nimeen: Vapaus P u t i l i s i i i n g Company L i m i t e d.
K u s t a n t a j a j a p a i n a j a : Vapaus Publishing Company LUaaited. •
100-102 E l m Street West, Sudbury, O n t a r i o .
T o i m i t t a j a : J . W. S a a r i
i i e l M i a aiotut klrjoituteet' osoitettava: • .
f. ©. BOX m
. Viime viikon loptdla pidettiin Torontossa kaksi kokousta,
- jotka molemmat koskevat hyvin läheisesti lehteämme. Kysymyksessä
ovat CSJ: n laajennetun toimeenpanevan komitean
ja VGpa2!S-kusia}tnusyhtiön vmsikok&iiksei..
Ensimnainitussa kokouksessa käytiin läpi ne saavutukset ^
. ja heikkoudet, mitä järjestöelämässämme on ilmennyt kulii^
• neem Vuoden aikana. Erikoisen huomion sai osakseen se työ,
mitä on tehty niuhan säilyttämisen hyväksi, siliä jokaisen ihmisen
on käsitettävä se tosiasia^ että tärkeimpäm tehtävältä
nykyhetkellä OH toiminta elämän puolesta kuolemaa vastaan,
ei» toiminta raukan puolesta sotaa ja sen tiiomaa hävitystä
vastaan. •
Me tiedämme, että sota ei tuo mukamau muuta kuin sa-minkuvaamatiomiä
kärsimyksiä ikmisktmnaile. Sota mi edu^-
Unen %mn niille^ jotka hyötyvät siitä ihmishenkien ja mnai-
. s^imden hävittämisen kusianmtkseUa. ..Sellaisia ihmisiä on huo-
. fmitavasii vähemmän 'kaia mitä, jotka sodat taistelevat, kärsivät
niistä Ja maksavat ?^t-._ Siksi jokaisen ajattelevan ihmisen
tulee liittyä rauhan voimiin ja tehdä rauhan asiaa tim-nettiksi.-
Ei riitä • puhuminen raukasta, vaan jokaisen tulee
osaitaaii toimia ja tehdä iyöia rauhan puolesta., Tässä kysymyksessä
ei voi kukaan istua toisetu kousMiUa tuleen,
fuuri siksi, kun Canadan Suomalaimm Järjestö ou vsiistus-ja
kitlMMUrijärjesti}, se'ei voi suhtautua välinpitämätiömäsii
rauhan pmlmiamiseen. Toimifita raukan puolesta,ei ole tehokasia,
eikä mahdoUistakaau siiloin, kun atomi- tai vetypommi
on pidommf johonkin kohtaan maapalloa. T&immie j& tyi?
ravhan ptioiesla' iäyfyy tapahtua ennen, ennenkuin: sota pää^
see-pukkeamami ja inho sekä Mviiys alkaa, siliä, kaikkien so-taavasiiistavien
ihmisteot i-oimiMa voi tehdä sodat makdotto-niiksi.
Mfeiiiä ei ole varaa uhrata lapsiamme s&den alitariUe,
vaan meidän tulee toimia-siteM, että he saavat e^ää, leikkiä ja
käydä kouiuaan rauhassa ja vahnistua siihen suureen tehtävään,
mikä keitä ykteiskmmassa odottaa.
Kiiiitmiriioiminmiie afmeitiin kok(fuksessa myöskin' smm
huomio. Todettiin, että esimerkiksi tulossa oleva laulu- ja soit-iojiikla
on kaisasiustilaisuHs, mitä olemme saaneet uikaan
iauiuu ja musiikin alalla. Näyitämöioimiuta on ollut vilkasta
ja näytelmien esitysten taso &n ollut huomattavasti korkeampi
kuin esimerkiksi edeiliseuä i*iummi. Vanhojen kausaumiy-tdmien
esiiiämisen tärkeyttä korostettiin ja erikoisesti ainakin
miiutamieii niide^i kääMäm-istä eugianmu kieielie,
Paiaiakscmme iuievaau laulu- ja saittojuäiaan, ot: meidän
hiiomioitavii .se iausu^iio. mikä iimeni SJ:n toimintakeriomuk-sessa.
Siinä samitiin mm.:
''Ifiiiia&Iijeiman sisäiiöii suhteen voidaan kmienkii:
sanoa, eitä aimrkin juMan yieisohjehua tuk\: oiem^aafz
sisäii&itään arvokas. Heikki J'älisaimen kirjoittama
• ja Armas Maasalon säveltämä kantaatti 'Ihmisen polku*
ja mouei kuorojen itsensä valitsemista ohjeimanu-meroista
ovai myös tySiäismheisia ja arvokkaita. Tämä
on tieiäSksemme ensimmäinen kerta kuu Camdam suomalaisten
musikmUset voimat ovat rokjeuueet rvMyä
miMnkäin niin vaaiivaan tehiävääf^ kitin iäliaisen kan-imiim
esiiiämisteiL J& meillä on syytä odottaa tmmm
esityksen omisiuvau kyvim.^
Muistakaamme tällaisissakin ihanissa
tilanteissa pitää huoli siitä, ettei Liekin
tilaus pääse katkeamaan!
KUVAELMASTA "SOTA JA RAUHA"
Kirj. MAN DA RAXTA •
Oi sota sä kova ja julma,
kUii veit multa rakkaimpani ' ' . '
ja miljoonia muita-olet
riistänyt kuolemalle.
Moni äiti nyt poikaansa itkee,
lapset isääPisä kaipailevat.
Tytön rinnalta sulho on viety,
surulauluja laulelee hän,
3Iinä mtiistan kuin eilisen illan,
kun hyvästiksi suutelit m'un,
'samit: odota tyttöni vähän,
pian palaan sun omistamaan.
Tässä nyt kylmänä makaat,
löysin sun sattumalta.
Sodassa mukana olen minä ollut
ja nähnyt tätä kurjuutta myös.
Olit rakkaista rakkakin mulle,
en koskaan sua unhoittaa.voi.
Minne kohtalo minut nyt vienee, •
äänes' korvissani aina vaan soi.
Minä kiroan ja tuomitsen sodan,
ennenkaikkea alkajat sen.
Rahamiehet ne sodasta hvötvv,
kansa maksaa saa verellään sen.
Menen siskojen, veljien mukaan,
ja työtä teen mitä mä voin
rauhan puolesta vastahan sotaa,
se kutsu nyt kaikille soi.
k l t l
Portlandin -kaupungin terveysviranomaiset
ovat ilmoittaneet tutkimustensa
tuloksena, että lapsihalvaus eli polio on
melkein yhtä yleinen tauti kuin tuhkarokko.
"Polio On melkein yhtä yleinen tauti
kuin tuhkarokko tai vesirokko", sanoi
tri Gaylord W. Anderson. "Teillä on o l lut
se ja minulla on ollut se, mutta vain
muutamat tapaukset kehittwät vaarallisiksi."
Texasin valtiossa ilmoitetaan poliotapausten
lisääntyneen suuresti viime \-iio-teen
verrattuna. Tähän mennessä on
siellä ilmoitettu tänä Aiionna jo 505
poliotapausta, verrattuna 234 tapaukseen
viime vuoden vastaavana aikana.
Manitoban. Saskatche\vanin ja
Albertan pinta-ala on yhteensä
481,000,000 eekkeriä, josta farmi-maata
on 110,000,000 eekkeriä.
Lekte^nme Liekin kysymyksiä käsiteltiin myöskin ja todettiin,
eiSä iJ€kMä:4iM iirkeM iekiätm mukmkysymy^^^ eSs-iämsessM.
JU&^M mi iekM. iMnäetnksi iukämiiie imMjoMite»
kaikkia mBim-samM^kskt, miig mMkm^-rlmimmitiis m^^smvu-tettu,
mitä immMtaa. Sm • i^msa- nim rmkän-kmm' kuitiMurinn--
tamitbtkin, IMkM- vmdkm-'s^43ä£'&e»mi-ksi ikm$stem~-pka--
seuraajana ia edistäjänä Liekki tekee
huomattavan palveluksen maanmiehil-iemme
ja kantaa koriema siihen yhteiseen
kekoon, ramkmvoimien kekom, jo- •
ka k&svm viikko imkolta, kmikausi Mm- •
kaudelta ja vuosi vuodeiis, kerStm^yk^^
teen kaikki W. ikmisei, jotka -piiSvSi.
eiimäm paljon • anokkaampam: • kuin •
immiem .:iif fconiioisti
KREIKKALAISTEN^USKOXXOSTÄ' •
[uten m u i l l a k i i i arjalaisilia, kansoilla, olikreikkaläi^iHaT--
tärkeä jHmalaapalveliiksissa,, Vhriiihasla saivat' Iv&n
lat ensin heille -kuuluvan osan. L ( ^ i t syiStlin j-hteise^^n^ji^jj"-
ateriassa. Uhrimieltä kohottivat.:.kauniit soitto- jalaulueT
tykset. rhritilaisuuksiin uskottiin jumalienkin "ottavan osaT
' Uhrit samoinkuin rukouksetkin toimitettiin jumalien vMa?.
taivuttamiseksi ihmisten-'toiveita j"ä tarpeita ty-yäsitämääa
On välttämätöntä, elämässä onnistuakseen, päästä jonVua i - "
malan suosioon. Muussa tapauksessa jumalat eivät anna
misille apuaan, jopa voivat heille t u l l a kateellisiksikin;
Monijumaluuden ohella esiintyy kreikkalaisten uskonnoxv^
viitteitä yksijumaluuteenkin. Zeys mm. esitetään luomakunnan
luojaksi, josta kaikki ovat riippuvaiset. Häneen ihminei
voi aina luottaa. Jumalat ovat aina läsnä olevia, h\-\-äntah-toisia
seuralaisia. •
Jumalien tahtoa voitiin tiedustella luonnossa tapafatu\1sti
seikoista, kuten lintujen lennosta, sateesta, rajuilmasta yrv.
luonnonilmiöistä. Muutamilla henkilöillä n.s. näkijöillä'oli
erikoinen lahja kyseellisten merkkien selittämiseen. Eritvinei
merkkien selitysasema oli ns. oraakkeli, jossa papit ennustelivat
ja merkkejä selittelivät. Unia niinikään jo siihtn aikaankin
seliteltiin jumalien tahdon ilmaisuina.
Kuolemantakaisesta olotilasta uskottiin, että sielu ruumiilta
erotessaan jää eloon ja elää jönklriläista varjoeiämää voimattomana
ja toivottomana. Kahdenlainen olotila kuoleman
jälkeen oletetaan olevan. Manalan majoille, Hadekseen asuic-sijoille
joutuvat suuria, lueteltuja rikoksia tehneet yksilöt.
Elysiumiin, autuaitten asuinpaikkaan taasen ne sielut, jotka
ovat suurista rikoksista vapaat.
Kuten edellä mainittiin, olivat kreikkalaisten jumalanpal-velustilaisuudet
suuria juhlahetkiä uhritoimituksineen, soit-toineen
ja lauluineen. Myöhemmin juhlallisuutta lisättiin ot-tamalla
tanssi ja urheilu jumalanpalvelustilaisuuksien ohjelmiin.
Runoilijat ym. kirjailijat ja tiedemiehet esittivät niissä
ajatuksiaan. Täten jumalanpalvelustilaisuudet tulivat suuriksi
kansallisjuhliksi, joilla oli tärkeä merkitys koko Kreikan
yhtenäiselle olemassaololle.
Vähitellen jumalanpalvelus Kreikassa sai uusia harrasmuo-toja.
Ennen oli tyydytty vain seurusteluun Jumalan kanssa,
hänelle toiveet julkituomaan ja häneltä jokapäiväiset tarpeet
anomaan. Kanssakäymisessä oli ennen tavoiteltu jumalan ja
ihmisen keskinäistä tasavertaisuutta. Nyt sitävastoin aletaan
tuntea alemmuuden tuntoa, synnintuntoa Jumalaa kohtaan.
Xäin juhlallinen jumalanpalvelus ei enää yksistään mielFi
tyydyttänyt; kaivattiin alistuvaa antautumista elämässä Jumalan
tahtoa täyttämään. Tällöin Zeyn, Apollon ja Athenen
palvelus saa entistään arvokkaamman sisällön. Ulkonaisten
muotojen noudattaminen ei enää ole pääasia jumalaftpalve- |
luksessa, vaan alistuva, sydämellinen yhteys Jiunalaa kohtaan. I
Myöskin ajattelijat, filosofit aatteillaan^ esityksillään ja
teoksillaan vaikuttivat Kreikan uskonnollisen elämän kehitykseen.
-Järjen ja ajattelun avulla tultiin huomaamaan,että ^
monijumalaisuus on vain erheellistä taikauskoa. — "Zeys on
pää, hän on kuningas, kaiken keskus, hän on maan perustaja,
tähtitaivaan luoja, kaiken eläväisen henki, tulen voima, ine-ren,
auringon ja kuun tekijä." Tähän olentoon voidaan \'ar-sin
hyvin sovelluttaa apostoli Paavalin sanoja Ateenan torill
a : "Hänessä me elämme, liikumme ja olemme." Tätä uutta
uskonnollista käsityskantaa julkituomaan esiintu erikoisia
kiertä\iä saarnaajia. Heidän vaikutuksellaan levisi uusi uskonnollinen
käsitys yhdestä ainoasta Jumalasta, joka on käsittämätön
viisas ja hyvä, kaiken olevaisen tekijä. Kaikki
muut jumalaolennot tämän yhden ainoan rinnalla ikäänkuin
himmenivät olemattomiin. Tämä uskonnollisfilosofinen käsityskanta
on antanut leimaa länsimaiselle kristillisjydeUe. |
ollen apuna kristinuskon leviämisellekin. Niinikään Kreikan 1
kieli, jota siihen aikaan puhuttiin Kreikan rajojen ulkcp'JO-lellakin,
on uskonnon ja kreikkalaisen kulttuurin ohella edistänyt
kristinuskon leviämistä Euroopan kansojen keskuuteen.
Läheltä lienee pitänyt, ettei kristinusko hukkunut kreikkalaiseen
uskontoon ja sivistykseen; ainakaan se ei siihen ole oli"-
jälkiä jättämättä.
^—-oOo- .
^ • f -
f -
t«
Elämän hyödyllisyys ei ole se?T piiuudessa, vaan sen hyt^
iämisessS. Monikin mi elänyt. ^Muan ja on silti elänyt va^^
aikaa. Montaigne.
-oOo-
Kirja, joka ei ole kakäesil inkemisen arvoineii,-d lÄ?^^
kääm arvmnen, eitä sitä mnmtimsi hikeä -vht" *"
— Jean P a u l.
Ole aim iyyiymäiam^ siikem. miiä okt, siliä joka' mi A ||
vainen itseensä, lakkaa keMiiymästS. — Augustinus.
li&itkmt ikmisei ^imljm nmmm^-sMiä ksrm^^^ ^ |
rot
sai
kai
nei
ta
jnii
teit
pm
'IJ
kiinte,
sanoa
3 piei
loaan
Kui
sen -v
Mener
hän OS
melkei
tuun t
•niat pi
kiljui,
luolan
mutta
kaan e;
\m^m
jjaat ;
italialai
yat mer
Rotu
Hän ki
suen he
"\-ankih
'•'hyeenc
vain irv
, •• - - i
Tuleillj
vuniä.
Dann;
loukatul
Streetillä
sisään o
kadulla,
lainkunn
rauhallis
nut ' arn
•kuukautl
mekymm
Niin
Montorei
pritsin
säädyttör
sotilasaik
päissäänj
ta muuto
massa hil
tikat kii
•^^iin ne oli
jahännii
sa kesken"
Eräänä
sinäistä, t
^^elliin mu]
öin kulutt
lisääjä Di
«li niin ilc
Torellilia,
"Jos. Sitt€
haisin ja ii
Kun hei
herätti D
metsässä p
^un viranc
sä5tä ja m
Hänen li
^attcmia j ;
f*ään ravii
- Onk
»'Öisin saad;
^3- Sillä Vä
SmäH tieliä' av'
i^asaa
'kaksi
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 10, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-06-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500610 |
Description
| Title | 1950-06-10-02 |
| OCR text | K' V' • ii 5' li' i I'. ' 4 ' Jk" (KAmOKmiALUNEN VmKOIMBTi} mMi^^ «md p r i n t e d fey. t b e Vapaus PulslÄlBg Compftny lÄaitea, l@0-lttö E t o Street West, Siidbury, Osstarlo. Regist«reä a i the Pöst Office Department. Ottawa, as-second class matt«r. . , •' • ; „.. L i e k M limestyy Jokaisen v i i k o n lauantaina i2-slTOlsem, sIsÄ-fcäen parasta k a u n o k i r j a l l i s t a luettavaa k a i k i l t a a l e i l t a. fEÖYSYiyLTÖIIIIN: l vuosikerta .$3.75 6 Imukautta ....... 2.2S • MLACSHINNÄT: I viiC5Slkerta &M ' 8 ' k u u k a u t t a 3.15 $ feiiulsautta l.Oö S U O M E E N m » f U 0 Ä M . E TOKOaiAHttE i vuosikerta $4.50 8 k u u k a u t t a .$2.59 l O f OITUSHINNÄT: ?5 senttiä palstatuumalta. H a l v i n kiitosilmoitus $3.00. • K u o leman Ilmoitus $3.00 J a s en yhteydessä • J u l k a i s t a v a muisto- ¥irsy $1.00 J a k i i t o s $2.CH). K l r j e e n v a i i i t o i l m o i t u k s e t $1.50. - E r i - toisMnnat pysyvistä ilmoituksista. T i l a p H s t t o o i t t a J i e n on lähetettävä maksu etukäteen. • . ÄsJamieMlIe myönnetään 15 prosentin p a l k k i o . "' K a i k M l i e & i U e tarkoitetut maksuosoitukset o n ostettava kust a n t a j a n nimeen: Vapaus P u t i l i s i i i n g Company L i m i t e d. K u s t a n t a j a j a p a i n a j a : Vapaus Publishing Company LUaaited. • 100-102 E l m Street West, Sudbury, O n t a r i o . T o i m i t t a j a : J . W. S a a r i i i e l M i a aiotut klrjoituteet' osoitettava: • . f. ©. BOX m . Viime viikon loptdla pidettiin Torontossa kaksi kokousta, - jotka molemmat koskevat hyvin läheisesti lehteämme. Kysymyksessä ovat CSJ: n laajennetun toimeenpanevan komitean ja VGpa2!S-kusia}tnusyhtiön vmsikok&iiksei.. Ensimnainitussa kokouksessa käytiin läpi ne saavutukset ^ . ja heikkoudet, mitä järjestöelämässämme on ilmennyt kulii^ • neem Vuoden aikana. Erikoisen huomion sai osakseen se työ, mitä on tehty niuhan säilyttämisen hyväksi, siliä jokaisen ihmisen on käsitettävä se tosiasia^ että tärkeimpäm tehtävältä nykyhetkellä OH toiminta elämän puolesta kuolemaa vastaan, ei» toiminta raukan puolesta sotaa ja sen tiiomaa hävitystä vastaan. • Me tiedämme, että sota ei tuo mukamau muuta kuin sa-minkuvaamatiomiä kärsimyksiä ikmisktmnaile. Sota mi edu^- Unen %mn niille^ jotka hyötyvät siitä ihmishenkien ja mnai- . s^imden hävittämisen kusianmtkseUa. ..Sellaisia ihmisiä on huo- . fmitavasii vähemmän 'kaia mitä, jotka sodat taistelevat, kärsivät niistä Ja maksavat ?^t-._ Siksi jokaisen ajattelevan ihmisen tulee liittyä rauhan voimiin ja tehdä rauhan asiaa tim-nettiksi.- Ei riitä • puhuminen raukasta, vaan jokaisen tulee osaitaaii toimia ja tehdä iyöia rauhan puolesta., Tässä kysymyksessä ei voi kukaan istua toisetu kousMiUa tuleen, fuuri siksi, kun Canadan Suomalaimm Järjestö ou vsiistus-ja kitlMMUrijärjesti}, se'ei voi suhtautua välinpitämätiömäsii rauhan pmlmiamiseen. Toimifita raukan puolesta,ei ole tehokasia, eikä mahdoUistakaau siiloin, kun atomi- tai vetypommi on pidommf johonkin kohtaan maapalloa. T&immie j& tyi? ravhan ptioiesla' iäyfyy tapahtua ennen, ennenkuin: sota pää^ see-pukkeamami ja inho sekä Mviiys alkaa, siliä, kaikkien so-taavasiiistavien ihmisteot i-oimiMa voi tehdä sodat makdotto-niiksi. Mfeiiiä ei ole varaa uhrata lapsiamme s&den alitariUe, vaan meidän tulee toimia-siteM, että he saavat e^ää, leikkiä ja käydä kouiuaan rauhassa ja vahnistua siihen suureen tehtävään, mikä keitä ykteiskmmassa odottaa. Kiiiitmiriioiminmiie afmeitiin kok(fuksessa myöskin' smm huomio. Todettiin, että esimerkiksi tulossa oleva laulu- ja soit-iojiikla on kaisasiustilaisuHs, mitä olemme saaneet uikaan iauiuu ja musiikin alalla. Näyitämöioimiuta on ollut vilkasta ja näytelmien esitysten taso &n ollut huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi edeiliseuä i*iummi. Vanhojen kausaumiy-tdmien esiiiämisen tärkeyttä korostettiin ja erikoisesti ainakin miiutamieii niide^i kääMäm-istä eugianmu kieielie, Paiaiakscmme iuievaau laulu- ja saittojuäiaan, ot: meidän hiiomioitavii .se iausu^iio. mikä iimeni SJ:n toimintakeriomuk-sessa. Siinä samitiin mm.: ''Ifiiiia&Iijeiman sisäiiöii suhteen voidaan kmienkii: sanoa, eitä aimrkin juMan yieisohjehua tuk\: oiem^aafz sisäii&itään arvokas. Heikki J'älisaimen kirjoittama • ja Armas Maasalon säveltämä kantaatti 'Ihmisen polku* ja mouei kuorojen itsensä valitsemista ohjeimanu-meroista ovai myös tySiäismheisia ja arvokkaita. Tämä on tieiäSksemme ensimmäinen kerta kuu Camdam suomalaisten musikmUset voimat ovat rokjeuueet rvMyä miMnkäin niin vaaiivaan tehiävääf^ kitin iäliaisen kan-imiim esiiiämisteiL J& meillä on syytä odottaa tmmm esityksen omisiuvau kyvim.^ Muistakaamme tällaisissakin ihanissa tilanteissa pitää huoli siitä, ettei Liekin tilaus pääse katkeamaan! KUVAELMASTA "SOTA JA RAUHA" Kirj. MAN DA RAXTA • Oi sota sä kova ja julma, kUii veit multa rakkaimpani ' ' . ' ja miljoonia muita-olet riistänyt kuolemalle. Moni äiti nyt poikaansa itkee, lapset isääPisä kaipailevat. Tytön rinnalta sulho on viety, surulauluja laulelee hän, 3Iinä mtiistan kuin eilisen illan, kun hyvästiksi suutelit m'un, 'samit: odota tyttöni vähän, pian palaan sun omistamaan. Tässä nyt kylmänä makaat, löysin sun sattumalta. Sodassa mukana olen minä ollut ja nähnyt tätä kurjuutta myös. Olit rakkaista rakkakin mulle, en koskaan sua unhoittaa.voi. Minne kohtalo minut nyt vienee, • äänes' korvissani aina vaan soi. Minä kiroan ja tuomitsen sodan, ennenkaikkea alkajat sen. Rahamiehet ne sodasta hvötvv, kansa maksaa saa verellään sen. Menen siskojen, veljien mukaan, ja työtä teen mitä mä voin rauhan puolesta vastahan sotaa, se kutsu nyt kaikille soi. k l t l Portlandin -kaupungin terveysviranomaiset ovat ilmoittaneet tutkimustensa tuloksena, että lapsihalvaus eli polio on melkein yhtä yleinen tauti kuin tuhkarokko. "Polio On melkein yhtä yleinen tauti kuin tuhkarokko tai vesirokko", sanoi tri Gaylord W. Anderson. "Teillä on o l lut se ja minulla on ollut se, mutta vain muutamat tapaukset kehittwät vaarallisiksi." Texasin valtiossa ilmoitetaan poliotapausten lisääntyneen suuresti viime \-iio-teen verrattuna. Tähän mennessä on siellä ilmoitettu tänä Aiionna jo 505 poliotapausta, verrattuna 234 tapaukseen viime vuoden vastaavana aikana. Manitoban. Saskatche\vanin ja Albertan pinta-ala on yhteensä 481,000,000 eekkeriä, josta farmi-maata on 110,000,000 eekkeriä. Lekte^nme Liekin kysymyksiä käsiteltiin myöskin ja todettiin, eiSä iJ€kMä:4iM iirkeM iekiätm mukmkysymy^^^ eSs-iämsessM. JU&^M mi iekM. iMnäetnksi iukämiiie imMjoMite» kaikkia mBim-samM^kskt, miig mMkm^-rlmimmitiis m^^smvu-tettu, mitä immMtaa. Sm • i^msa- nim rmkän-kmm' kuitiMurinn-- tamitbtkin, IMkM- vmdkm-'s^43ä£'&e»mi-ksi ikm$stem~-pka-- seuraajana ia edistäjänä Liekki tekee huomattavan palveluksen maanmiehil-iemme ja kantaa koriema siihen yhteiseen kekoon, ramkmvoimien kekom, jo- • ka k&svm viikko imkolta, kmikausi Mm- • kaudelta ja vuosi vuodeiis, kerStm^yk^^ teen kaikki W. ikmisei, jotka -piiSvSi. eiimäm paljon • anokkaampam: • kuin • immiem .:iif fconiioisti KREIKKALAISTEN^USKOXXOSTÄ' • [uten m u i l l a k i i i arjalaisilia, kansoilla, olikreikkaläi^iHaT-- tärkeä jHmalaapalveliiksissa,, Vhriiihasla saivat' Iv&n lat ensin heille -kuuluvan osan. L ( ^ i t syiStlin j-hteise^^n^ji^jj"- ateriassa. Uhrimieltä kohottivat.:.kauniit soitto- jalaulueT tykset. rhritilaisuuksiin uskottiin jumalienkin "ottavan osaT ' Uhrit samoinkuin rukouksetkin toimitettiin jumalien vMa?. taivuttamiseksi ihmisten-'toiveita j"ä tarpeita ty-yäsitämääa On välttämätöntä, elämässä onnistuakseen, päästä jonVua i - " malan suosioon. Muussa tapauksessa jumalat eivät anna misille apuaan, jopa voivat heille t u l l a kateellisiksikin; Monijumaluuden ohella esiintyy kreikkalaisten uskonnoxv^ viitteitä yksijumaluuteenkin. Zeys mm. esitetään luomakunnan luojaksi, josta kaikki ovat riippuvaiset. Häneen ihminei voi aina luottaa. Jumalat ovat aina läsnä olevia, h\-\-äntah-toisia seuralaisia. • Jumalien tahtoa voitiin tiedustella luonnossa tapafatu\1sti seikoista, kuten lintujen lennosta, sateesta, rajuilmasta yrv. luonnonilmiöistä. Muutamilla henkilöillä n.s. näkijöillä'oli erikoinen lahja kyseellisten merkkien selittämiseen. Eritvinei merkkien selitysasema oli ns. oraakkeli, jossa papit ennustelivat ja merkkejä selittelivät. Unia niinikään jo siihtn aikaankin seliteltiin jumalien tahdon ilmaisuina. Kuolemantakaisesta olotilasta uskottiin, että sielu ruumiilta erotessaan jää eloon ja elää jönklriläista varjoeiämää voimattomana ja toivottomana. Kahdenlainen olotila kuoleman jälkeen oletetaan olevan. Manalan majoille, Hadekseen asuic-sijoille joutuvat suuria, lueteltuja rikoksia tehneet yksilöt. Elysiumiin, autuaitten asuinpaikkaan taasen ne sielut, jotka ovat suurista rikoksista vapaat. Kuten edellä mainittiin, olivat kreikkalaisten jumalanpal-velustilaisuudet suuria juhlahetkiä uhritoimituksineen, soit-toineen ja lauluineen. Myöhemmin juhlallisuutta lisättiin ot-tamalla tanssi ja urheilu jumalanpalvelustilaisuuksien ohjelmiin. Runoilijat ym. kirjailijat ja tiedemiehet esittivät niissä ajatuksiaan. Täten jumalanpalvelustilaisuudet tulivat suuriksi kansallisjuhliksi, joilla oli tärkeä merkitys koko Kreikan yhtenäiselle olemassaololle. Vähitellen jumalanpalvelus Kreikassa sai uusia harrasmuo-toja. Ennen oli tyydytty vain seurusteluun Jumalan kanssa, hänelle toiveet julkituomaan ja häneltä jokapäiväiset tarpeet anomaan. Kanssakäymisessä oli ennen tavoiteltu jumalan ja ihmisen keskinäistä tasavertaisuutta. Nyt sitävastoin aletaan tuntea alemmuuden tuntoa, synnintuntoa Jumalaa kohtaan. Xäin juhlallinen jumalanpalvelus ei enää yksistään mielFi tyydyttänyt; kaivattiin alistuvaa antautumista elämässä Jumalan tahtoa täyttämään. Tällöin Zeyn, Apollon ja Athenen palvelus saa entistään arvokkaamman sisällön. Ulkonaisten muotojen noudattaminen ei enää ole pääasia jumalaftpalve- | luksessa, vaan alistuva, sydämellinen yhteys Jiunalaa kohtaan. I Myöskin ajattelijat, filosofit aatteillaan^ esityksillään ja teoksillaan vaikuttivat Kreikan uskonnollisen elämän kehitykseen. -Järjen ja ajattelun avulla tultiin huomaamaan,että ^ monijumalaisuus on vain erheellistä taikauskoa. — "Zeys on pää, hän on kuningas, kaiken keskus, hän on maan perustaja, tähtitaivaan luoja, kaiken eläväisen henki, tulen voima, ine-ren, auringon ja kuun tekijä." Tähän olentoon voidaan \'ar-sin hyvin sovelluttaa apostoli Paavalin sanoja Ateenan torill a : "Hänessä me elämme, liikumme ja olemme." Tätä uutta uskonnollista käsityskantaa julkituomaan esiintu erikoisia kiertä\iä saarnaajia. Heidän vaikutuksellaan levisi uusi uskonnollinen käsitys yhdestä ainoasta Jumalasta, joka on käsittämätön viisas ja hyvä, kaiken olevaisen tekijä. Kaikki muut jumalaolennot tämän yhden ainoan rinnalla ikäänkuin himmenivät olemattomiin. Tämä uskonnollisfilosofinen käsityskanta on antanut leimaa länsimaiselle kristillisjydeUe. | ollen apuna kristinuskon leviämisellekin. Niinikään Kreikan 1 kieli, jota siihen aikaan puhuttiin Kreikan rajojen ulkcp'JO-lellakin, on uskonnon ja kreikkalaisen kulttuurin ohella edistänyt kristinuskon leviämistä Euroopan kansojen keskuuteen. Läheltä lienee pitänyt, ettei kristinusko hukkunut kreikkalaiseen uskontoon ja sivistykseen; ainakaan se ei siihen ole oli"- jälkiä jättämättä. ^—-oOo- . ^ • f - f - t« Elämän hyödyllisyys ei ole se?T piiuudessa, vaan sen hyt^ iämisessS. Monikin mi elänyt. ^Muan ja on silti elänyt va^^ aikaa. Montaigne. -oOo- Kirja, joka ei ole kakäesil inkemisen arvoineii,-d lÄ?^^ kääm arvmnen, eitä sitä mnmtimsi hikeä -vht" *" — Jean P a u l. Ole aim iyyiymäiam^ siikem. miiä okt, siliä joka' mi A || vainen itseensä, lakkaa keMiiymästS. — Augustinus. li&itkmt ikmisei ^imljm nmmm^-sMiä ksrm^^^ ^ | rot sai kai nei ta jnii teit pm 'IJ kiinte, sanoa 3 piei loaan Kui sen -v Mener hän OS melkei tuun t •niat pi kiljui, luolan mutta kaan e; \m^m jjaat ; italialai yat mer Rotu Hän ki suen he "\-ankih '•'hyeenc vain irv , •• - - i Tuleillj vuniä. Dann; loukatul Streetillä sisään o kadulla, lainkunn rauhallis nut ' arn •kuukautl mekymm Niin Montorei pritsin säädyttör sotilasaik päissäänj ta muuto massa hil tikat kii •^^iin ne oli jahännii sa kesken" Eräänä sinäistä, t ^^elliin mu] öin kulutt lisääjä Di «li niin ilc Torellilia, "Jos. Sitt€ haisin ja ii Kun hei herätti D metsässä p ^un viranc sä5tä ja m Hänen li ^attcmia j ; f*ään ravii - Onk »'Öisin saad; ^3- Sillä Vä SmäH tieliä' av' i^asaa 'kaksi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-10-02
