1956-09-29-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VIIKKOLEHTI
No. 39 — Voi. X X vuosikerla
Lauaxaaina/syyskuun 29 päivänä, 1956
\'iime^sunnuntai-iltäna esitettiin F i n - ,
nish-haalilla vanha ja kuuluisa kansannäytelmän—
Teuvo Pakkalan " T u k k i joella".
A^aikka sunnuntai olikin surullinen
ja sateinen, saa.pui tähän näyttämömme
.-iyystGämintakauden avajai^i-laisuuteeh
lähes säjintäyteineh yleisöjoukko,
niikä osoittaa vanhojen hyvien
kansanriäytelmien olevan vieläkin yleisön
suosiossa jä että myöskin näyttämömme
nauttii suuren yleisön, kannatusta.
Se että esitys lukuisia Tcertojä
keskeytettiin raikuvin kättentaputuksin
ja että yleisö lopuksi antoi myrskyiset
suosionosoitukset esittäjille, puhuivat
kaunopuheisesti siitä mitä yleisö näytelmästä
ja esityksestä ajatteli.
Huolimatta niistä vaikeuksista mitä
työvuorot ja muut seikat näytelmiin
harjoitukselle olivat tuottaneet on to-deitava^
;että suuri, lähes kulmekym-meninen
esittäjäjoukko onnistui tehtävissään
suorastaan kiiteitävästi. Min-:
käänlaista havaittavaa kommellusta ei
sattunut jä muutamat kohtaukset, kuten
esim. Maijäft ja Tolarin, Annin, Tolarin
ja Huotarin, Pölhö-Kustaan jä Katrin,
juoruakköjen ja Rättärin, saivat yleisön
raikuvan riemun valtaan. Samoin Turkan,
Huotarin ja Annin tynnyrikohtaus.
Tukkilaisten reippaat ja komeat laulut
iekä liikehtiminen kekseineen tuntuivat
olevan myöskin mannaa yleisölle. H y vin
onnistuivat myöskin monet Rättärin
ja Pietolan isännän kohtaukset ja
sama?^ on yleeosä sanottava kaikista
inuista Pietolan piikoihin ja renkeihin
asti.
Säestäjän tehtävästä huolehti onnistuneella
tavalla Progress Accordian
Academyn (Leo Niemen ja Niilo Bas-ton
harmonikkakoulun) nuori oppilas
Armas Lammi. Haitari sopikiti mainiosti
säestysvälineeksi tähän tukkilais-näytelmään
j a Armas puolestaan osoitti
olevansa kyvykäs j a huolellinen tehtävässään.
Kuliisimiehet ja puvustonhoitajat olivat
pitäneet huolen siitä, että kaikki l a valla
oli asianmukaisessa kunnossa ja
samoin vaatetuksesta yhdessä näyttelijäin
kanssa. U. Sirviön valmistama sa-votankontti
o l i inyttekin kaikkia vaatimuksia
vastaaja.
Maskeerauksesta vastasivat Väinö
Overmark, Toivo L^ppä ja E ; Suksi ja
olivathan he siinä onnistuneet kiitettä,-
vällä tavalla. Kuiskauksesta huolehti
ansiokkaalla < tavalla-Kerttu jLänsi. -
Koska tästä, syyskauden avajaisesi-tyksestä
on luvattu laajempi selostus,
tyydymme tällä kerralla sanomaan, että
se oli kiitettävällä tavalla onnistunut ja
että yleisohjauksesta vastannut K. Salo
ja laulujen opetuksesta huolehtinut Helen
/Grenon voivat olla tyytyväisiä työnsä
onnistumiseen. On nimittäin muistettava,
että näin suurihenkilöisen näytelmän
näinkin hyvin esittäminen on
suuren työn takana.
Lopuksi voimme sanoa, että suuret
kiitokset ansaitsevat kaikki näyttelijät,
lavastajat, kuliisimiehet ja puvustonhoitajat
ja suuri yleisö, joka saapui palkitsemaan
näyttelijäin ponnistukset.
330 vuöifa sitten
Hopeaa; ja kultaa '
koillis-Lapissa
Malmi O Y : n toimittamat tutkimuk-ovat
nyt osoittaneet, että koillls-
Lapissa on ^ennemmin todettujen mag-
•^etiitin ja kuparin lisäksi myöskin ho-ja
kultaa sekä jonkin verran muitakin
mineraaleja. Tutkimuksia suoritetaan
e(
Sotalaiva, joka on 30 m syvyydessä
Tuldiolman' satamassa, on nyt voitu
paikallistaa ja" merivoimien sukeltajat
ovat tutkiaeet hylkyä. Kaiken toden-^
näköisyyden mukaan kysjmyksessä on
Wasa-niminen sotalaiva Kustaa II .Aadolfin
ajoilta, kertoi museojohtaja Gerhard
Älbe Ruotsin valtion merihistoriallisesta
museosta. AVasa-alusta on
tutkittu jo vuosia naaraamalla tällä
alueella laajojen arkistotutkimusten
pohjalla.
Onnettomuudesta, jolloin Wasa upposi,
asiakirjat kertovat seuraavaa: Elokuun
10 päivänä 1628 — heti iltajuma-lanpalveluksen
jälkeen — lähti /'suuri
kaunis laiva" Wasa nykyisestä Blasie-holmista
neitsytmatkalleen kohti Alvs-nabbenia
vietäväksi edelleen Saksan sotanäyttämölle.
Kun laiva oli kulkenut
vähän matkaa, tuli tuulenpyörre eteläisiltä
vuorilta ja laiva kaatui purjeineen
ja kaikkineen. Alus upposi 30 metrin
syvyyteen. Beckholnienin ulkopuolelle.
Suuriii Osa laivalla olleista miehistä —
heitä oli 300—400 — seurasi laivan
mukana syvyyteen, mutta laivan kapteeni
Söfring jäi eloon ja hänet vangittiin
ja vietiin linnaan', missä hän vannoi
valan, että kaikki miehet olivat raittiita
ja kaikki tykit kunnossa" "hakattakoon
hänet Vaikka tuhansiksi kappaleiksi".
Pääkaupungissa vallitsi suuri suru,
kun levisi tieto laivaston ylpeydelle tapahtuneesta
vahingosta ja asiaa ei suinkaan
parantanut se, että miehistön perheet
olivat seuranneet mukana nauttiakseen
saaristomatkasta. Aluksen pelastamiseksi
tehtiin monia yrityksiä,
mutta ne kaikki epäonnistuivat. On
merkittävää, että senaikaisteB sukelta-jaiii
onnistui päästä 30 metrin syvyyteen
Ja nostaa ylös osa tykeistä. Tä.nä.
tieto on erittäin mielenkiintoinen, koska
se on luultavasti ensimmäinen kerta, J o l loin
sukelluskellolla on voitu tehdä työtä
suhteellisen syvällä, sanoo museojohtaja
Albe.
Wasa jäi sen jälkeen unohduksiin,
kunnes aluksen paikka on nyt saatu selville.
Alus nostettaneen ylös ensi keväänä.
,
Niagaran piirin "Rypäle Kuninkaaksi'* nimitetty Tom Davis näyttelee leveä
hymy kasvoittaan palkittuja viinirypäleitä June Bushille. Palkintotuotnarit tutkivat
75 hedelmäjarmilla rypäleitä ja sen jälkeen julistivat joitakin vuosia sitten
Albertasta tänne muuttaneen Davisin parhaimmaksi rypäleiden kasvattajaksi.
Voitti ensimmäisen
palkinnon vanhaäa
maaliräsyllä
Äskettäin pidetyssä Tenneseen valtion
näyttelyssä voitti huvikseen maalaileva
raportteri Charles Fontenay ensimmäisen
palkinnon maaliräsyllään.
Fontenay kertoi, etta hari käytti vanhaa
tummanruskeaa seilikankaan kappaletta
pyhkiessaän veistään, jolla oli
kaapinut maalia maalauslaudastaan.
Pyyhittyään veitsensä kiintyi hänen
huomionsa kankaaseen syntyneisiin vä-rikuvioihin
ja huomionsa innostamana
hän tarttui suurimpaan pensseliinsä ja
teki sillä lisää tahroja kankaaseen.
Viimeiset ja ratkaisievasti asiaan vaikuttaneet
tahrat syntyivät kuitenkin vahingossa,
kun hän pisti vielä tuoreen
maalauksensa päallystakkinsa taskuun.
Kobra puri käärme-kuningasta
Käärmekuningas Folke Paulsson jouduttiin
pari viikkoa sitten viemään U p salan
akatemiseen sairaalaan saamaan
käärmeseerumia, jonka arvellaan voivan
parantaa hänet käärmeenpureman
aiheuttamasta halvaantumisesta.
KäärmekUningasta puri intialainen
kobra,, joka on uusi yksilö hänen käär-
Onko partureilla
huonompi palkka,
kuin oli ennen? *
Kuinka paljon parturit saavat palkkaa
nykyään? Ovatko he paremmin
palkattuja kuin entisaikoina?
Lähes i 0^0 vuotta sitten, tarkemmin
sanoen 1859 vieraili englantilainen
John Henry Vessey Yhdysvalloissa ja
pysähtyi mm. New Yorkissa, asuen St.
Nicholas hotellissa, jonka hän mainitsee
huomattavimpana hotellina mitä
oli koskaan nähnyt, sillä siinä oli tilaa
l,OCö yövieraalle..Kaikkien muiden mukavuuksien
ohella hän mainitsee siinä
olleen parturihuoneen, jossa työskenteli
kuusi parturia, joiden palkka oli $6.00
päivässä;
Kun dollarin ostovoima siihen a i kaan
oli.vähintäin 4 kertaa suurempi
kuin nykyään, oli heidän ansionsa nykyisen
kurssin mukaan vähintäin $24.00
päivässä. Vessey ei kerro josko he saivat
tippiä, jos niin, niin silloin heidän
palkkansa oli paljon suurempi kuin ny-niekokoelmassäan,
eikä ainakaan vielä
ollut tottunut häneen. Kopran purema
vaikuttaa k^kushermostoon ja aiheuttaa
.ixuhkojen > halvaantumisen.
•J ;•! •» :i '.i •
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 29, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-09-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560929 |
Description
| Title | 1956-09-29-01 |
| OCR text | VIIKKOLEHTI No. 39 — Voi. X X vuosikerla Lauaxaaina/syyskuun 29 päivänä, 1956 \'iime^sunnuntai-iltäna esitettiin F i n - , nish-haalilla vanha ja kuuluisa kansannäytelmän— Teuvo Pakkalan " T u k k i joella". A^aikka sunnuntai olikin surullinen ja sateinen, saa.pui tähän näyttämömme .-iyystGämintakauden avajai^i-laisuuteeh lähes säjintäyteineh yleisöjoukko, niikä osoittaa vanhojen hyvien kansanriäytelmien olevan vieläkin yleisön suosiossa jä että myöskin näyttämömme nauttii suuren yleisön, kannatusta. Se että esitys lukuisia Tcertojä keskeytettiin raikuvin kättentaputuksin ja että yleisö lopuksi antoi myrskyiset suosionosoitukset esittäjille, puhuivat kaunopuheisesti siitä mitä yleisö näytelmästä ja esityksestä ajatteli. Huolimatta niistä vaikeuksista mitä työvuorot ja muut seikat näytelmiin harjoitukselle olivat tuottaneet on to-deitava^ ;että suuri, lähes kulmekym-meninen esittäjäjoukko onnistui tehtävissään suorastaan kiiteitävästi. Min-: käänlaista havaittavaa kommellusta ei sattunut jä muutamat kohtaukset, kuten esim. Maijäft ja Tolarin, Annin, Tolarin ja Huotarin, Pölhö-Kustaan jä Katrin, juoruakköjen ja Rättärin, saivat yleisön raikuvan riemun valtaan. Samoin Turkan, Huotarin ja Annin tynnyrikohtaus. Tukkilaisten reippaat ja komeat laulut iekä liikehtiminen kekseineen tuntuivat olevan myöskin mannaa yleisölle. H y vin onnistuivat myöskin monet Rättärin ja Pietolan isännän kohtaukset ja sama?^ on yleeosä sanottava kaikista inuista Pietolan piikoihin ja renkeihin asti. Säestäjän tehtävästä huolehti onnistuneella tavalla Progress Accordian Academyn (Leo Niemen ja Niilo Bas-ton harmonikkakoulun) nuori oppilas Armas Lammi. Haitari sopikiti mainiosti säestysvälineeksi tähän tukkilais-näytelmään j a Armas puolestaan osoitti olevansa kyvykäs j a huolellinen tehtävässään. Kuliisimiehet ja puvustonhoitajat olivat pitäneet huolen siitä, että kaikki l a valla oli asianmukaisessa kunnossa ja samoin vaatetuksesta yhdessä näyttelijäin kanssa. U. Sirviön valmistama sa-votankontti o l i inyttekin kaikkia vaatimuksia vastaaja. Maskeerauksesta vastasivat Väinö Overmark, Toivo L^ppä ja E ; Suksi ja olivathan he siinä onnistuneet kiitettä,- vällä tavalla. Kuiskauksesta huolehti ansiokkaalla < tavalla-Kerttu jLänsi. - Koska tästä, syyskauden avajaisesi-tyksestä on luvattu laajempi selostus, tyydymme tällä kerralla sanomaan, että se oli kiitettävällä tavalla onnistunut ja että yleisohjauksesta vastannut K. Salo ja laulujen opetuksesta huolehtinut Helen /Grenon voivat olla tyytyväisiä työnsä onnistumiseen. On nimittäin muistettava, että näin suurihenkilöisen näytelmän näinkin hyvin esittäminen on suuren työn takana. Lopuksi voimme sanoa, että suuret kiitokset ansaitsevat kaikki näyttelijät, lavastajat, kuliisimiehet ja puvustonhoitajat ja suuri yleisö, joka saapui palkitsemaan näyttelijäin ponnistukset. 330 vuöifa sitten Hopeaa; ja kultaa ' koillis-Lapissa Malmi O Y : n toimittamat tutkimuk-ovat nyt osoittaneet, että koillls- Lapissa on ^ennemmin todettujen mag- •^etiitin ja kuparin lisäksi myöskin ho-ja kultaa sekä jonkin verran muitakin mineraaleja. Tutkimuksia suoritetaan e( Sotalaiva, joka on 30 m syvyydessä Tuldiolman' satamassa, on nyt voitu paikallistaa ja" merivoimien sukeltajat ovat tutkiaeet hylkyä. Kaiken toden-^ näköisyyden mukaan kysjmyksessä on Wasa-niminen sotalaiva Kustaa II .Aadolfin ajoilta, kertoi museojohtaja Gerhard Älbe Ruotsin valtion merihistoriallisesta museosta. AVasa-alusta on tutkittu jo vuosia naaraamalla tällä alueella laajojen arkistotutkimusten pohjalla. Onnettomuudesta, jolloin Wasa upposi, asiakirjat kertovat seuraavaa: Elokuun 10 päivänä 1628 — heti iltajuma-lanpalveluksen jälkeen — lähti /'suuri kaunis laiva" Wasa nykyisestä Blasie-holmista neitsytmatkalleen kohti Alvs-nabbenia vietäväksi edelleen Saksan sotanäyttämölle. Kun laiva oli kulkenut vähän matkaa, tuli tuulenpyörre eteläisiltä vuorilta ja laiva kaatui purjeineen ja kaikkineen. Alus upposi 30 metrin syvyyteen. Beckholnienin ulkopuolelle. Suuriii Osa laivalla olleista miehistä — heitä oli 300—400 — seurasi laivan mukana syvyyteen, mutta laivan kapteeni Söfring jäi eloon ja hänet vangittiin ja vietiin linnaan', missä hän vannoi valan, että kaikki miehet olivat raittiita ja kaikki tykit kunnossa" "hakattakoon hänet Vaikka tuhansiksi kappaleiksi". Pääkaupungissa vallitsi suuri suru, kun levisi tieto laivaston ylpeydelle tapahtuneesta vahingosta ja asiaa ei suinkaan parantanut se, että miehistön perheet olivat seuranneet mukana nauttiakseen saaristomatkasta. Aluksen pelastamiseksi tehtiin monia yrityksiä, mutta ne kaikki epäonnistuivat. On merkittävää, että senaikaisteB sukelta-jaiii onnistui päästä 30 metrin syvyyteen Ja nostaa ylös osa tykeistä. Tä.nä. tieto on erittäin mielenkiintoinen, koska se on luultavasti ensimmäinen kerta, J o l loin sukelluskellolla on voitu tehdä työtä suhteellisen syvällä, sanoo museojohtaja Albe. Wasa jäi sen jälkeen unohduksiin, kunnes aluksen paikka on nyt saatu selville. Alus nostettaneen ylös ensi keväänä. , Niagaran piirin "Rypäle Kuninkaaksi'* nimitetty Tom Davis näyttelee leveä hymy kasvoittaan palkittuja viinirypäleitä June Bushille. Palkintotuotnarit tutkivat 75 hedelmäjarmilla rypäleitä ja sen jälkeen julistivat joitakin vuosia sitten Albertasta tänne muuttaneen Davisin parhaimmaksi rypäleiden kasvattajaksi. Voitti ensimmäisen palkinnon vanhaäa maaliräsyllä Äskettäin pidetyssä Tenneseen valtion näyttelyssä voitti huvikseen maalaileva raportteri Charles Fontenay ensimmäisen palkinnon maaliräsyllään. Fontenay kertoi, etta hari käytti vanhaa tummanruskeaa seilikankaan kappaletta pyhkiessaän veistään, jolla oli kaapinut maalia maalauslaudastaan. Pyyhittyään veitsensä kiintyi hänen huomionsa kankaaseen syntyneisiin vä-rikuvioihin ja huomionsa innostamana hän tarttui suurimpaan pensseliinsä ja teki sillä lisää tahroja kankaaseen. Viimeiset ja ratkaisievasti asiaan vaikuttaneet tahrat syntyivät kuitenkin vahingossa, kun hän pisti vielä tuoreen maalauksensa päallystakkinsa taskuun. Kobra puri käärme-kuningasta Käärmekuningas Folke Paulsson jouduttiin pari viikkoa sitten viemään U p salan akatemiseen sairaalaan saamaan käärmeseerumia, jonka arvellaan voivan parantaa hänet käärmeenpureman aiheuttamasta halvaantumisesta. KäärmekUningasta puri intialainen kobra,, joka on uusi yksilö hänen käär- Onko partureilla huonompi palkka, kuin oli ennen? * Kuinka paljon parturit saavat palkkaa nykyään? Ovatko he paremmin palkattuja kuin entisaikoina? Lähes i 0^0 vuotta sitten, tarkemmin sanoen 1859 vieraili englantilainen John Henry Vessey Yhdysvalloissa ja pysähtyi mm. New Yorkissa, asuen St. Nicholas hotellissa, jonka hän mainitsee huomattavimpana hotellina mitä oli koskaan nähnyt, sillä siinä oli tilaa l,OCö yövieraalle..Kaikkien muiden mukavuuksien ohella hän mainitsee siinä olleen parturihuoneen, jossa työskenteli kuusi parturia, joiden palkka oli $6.00 päivässä; Kun dollarin ostovoima siihen a i kaan oli.vähintäin 4 kertaa suurempi kuin nykyään, oli heidän ansionsa nykyisen kurssin mukaan vähintäin $24.00 päivässä. Vessey ei kerro josko he saivat tippiä, jos niin, niin silloin heidän palkkansa oli paljon suurempi kuin ny-niekokoelmassäan, eikä ainakaan vielä ollut tottunut häneen. Kopran purema vaikuttaa k^kushermostoon ja aiheuttaa .ixuhkojen > halvaantumisen. •J ;•! •» :i '.i • |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-29-01
