1952-03-15-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
on täällä meUIä vählnsä siistitty ja re-monteerattu iiäitä 4daja -^^ _ ja ei ainakaan tästä portista lÄasteta sellaisia räketeeraajia; kuin siellä teillä Jjiiulostaa valta-asemissa olevan. Pojan vekkulit tuolla takaovella ottavat lahjuksia, samaten kun siellä teilläkin kuulemani mukaan on tapa. Käntirahaa näes tarvitsevat. X\ t työ narrootte, sanoin minä. Weil! Weil! Oman muonko miehiä? uteli Pietari. — Kuikka-Koponen, Pielavedeltä, lähti juuri ongelle. Odottele vähäsen! Voitte sitte huostaa kun hän tulee takaisin. Tiedustelin uudelleen homesteetia. Mitä sinä olet tehnyt siellä rosvojen pesässä? Oletko tehnyt yhtään hyödyllistä työtä? uteli Pietari. Sanoin kaivaneeni kultaa, vaikka sitä ei minulla ole. Olet varmaan hummeroinut. Pelannut pokkaa ja ollut koiratorppain kunti, ukkovanhus kiivaili. — Pankkiin joutui. Veloista meni. — Xiinhän se vanha asetus sanoo: Antakaat esivallalle ^uin esivallan ovat ja jumalalle kuin jumalan ovat. Pankit ovat esivallan suosiossa sekä määrättävissä. Oikein olet^ tehnyt poikaseni. Kuitenkin nämät ÖVat vanhoja' asetuksia ja sietää tulevaisuudessa hiukan re- Kaipauksella ilmoitamme, että isämme HEIKKI LUND kuoli kotonaan Sylvan L a k e l l a , Alber-tzssn, helmikuun 20 p:nä. 1952, sairas-tettuaan vanhuuden heiU^udesta johtuvista vioista koImc! kuoRautta. Hän oli syntynyt Alajärvellä, Suomessa, vuonna 1865 j a o l i k u o l l e s s a an 87 vuoden ikäinen. Häntä ikävällä muistelemaan jäi kaksi tytärtä, kolme poikaa, 15 lastenlasta j a 9 lastenlastenlasta, yksi sisko British Cölumbiassa j a y k s i veli Y h dysvalloissa sekä p a l j on etäisempiä s u kulaisia Suomessa ja tässä maassa. V a i i i l u a saatettiin, viimeiseen lepoon 24 p. helmikuuta^ Kuusa<mon hautausmaahan suuren ystäväjoukon saattamana. Kun i l t a joutui, n i i n m a t k a päättyi, se uneen u u v u t t i väsjmeen. Ei tunnu tuska, e i - v a i v a mainen, on rauha sydämessä kärsineen. Sammunut o n isän silmä, käsi hellä kylmennjrt. Loppunut o n isän tuskat, vaivat, sydän k u n o n jäähtynyt. Nuku, nuku, isämme armas, nuku untasi rauhaisaa. Lapsesi: L y d i a , Henry, H i l j a, E l m e r ja W i l t i am S y l v a n Lake, A l t a. Surren ilmoitamme, että kuolema vei joukostamme, y h d e n vanbempia Chasen suomalaisia a s u k k a i ta Mrs. Sohvia Stonen (O.S. Ranta) Ilän oli ssmtynyf L a p n k l l a , Vaasan läänissä j a k u o l i K a m l o o p s i n sairaalassa hehnikuun 6 p. 1952, o l i kuoUessaan *i V. j a 7 knukandeiL ikäinen. Häntä lähinnä k a l p a a v<eH, - ' Henry Ranta perheineen. E l y , B f i n n . ja; ystä-j a tuttavat täällä Chasessa, B . C . T>'öpäiväisi o n päättynyt,; syOän hyvä Uupunut, r elamaii i l t a a n ebtinyt, lepo iäinen o n «aapunut. Maryjä J o h n, Chäse, B . C . • Vuodet v i e ru menneisyyteen, nuden mukana i h m i n e n k i n vanhenee, nentää k o h t i i k u i s u u t t a, kunnes kuolema saavuttaa. öe osanamme o n j o l l o i n k in meidän jälkeen jääneidenkin. Irene, M a l j a j a N i i l o Silander, R. K . 1, N a n a i m o , B . C . KIITOS Kiitos kantajille ja kaikille ystäviUe kukkalaitteista. Läheiset tuttavat. monteerata, ukkeli silmää iskien jutus. teli. ^Edukseni kerskailin vielä tekojani: sanom kasvattaneeni niin paljon nisuja etta niitä on pojan pojillekin syötä\-äk-sa. Pietari haroi tutisevin käsin pöytään- Painoi nappulasta pitkään. Lakeijan juostessa ovelle, ukko toprakasti , komensi: — Pulliainen: u i a sieltä ylähyllyltä valkoisenruusun ritarimerkki fa tuo täi le gentlemannille! — En perusta sellaisista Altain vuorilta tuoduista leuhkuuden merkeistä. Anna se \-aikka Hirohiton veljelle. Pietari keihästi minua katseellaan, arvaillen kai sitä ja tätä . . . Kysyi sitten: — Missä sinä olet tuon toisen taka-propellisi menettänyt — Minulla oli, aloitin, lihalliset himot ja . . . — Ei mitään raamatun polemisee-rausta, eikä hävyttömyyksiä, ukkeli keskeytti. Sitten se paakahti; olin näet lihan etsinnässä: nälkä kun oli, lopetin alotta-mani selityksen. — Se muuttaa asian, se muuttaa asian, tuUmi Pietari, pyöritellenavain- ' nippua käsissään. — Oletko muuten leiviskäsi oikein kantanut? — Jaa, osakemarkkinoita pelannut, kysyin minä. — En tarkoittanut mitään temppeli-markkinoita, vaan oletko kanssamatkustajillesi ollut esimerkkinä; sanokaamme n\'t ikään kuin tienviittana? ky.syi Pie-tatri. •—Kirjoitinhan minä erään kerran jostain 1. K, L:äisten. napaäijästä ja eräästä marsalkasta; muistaakseni myöskin eräästä Bennetistä. — - J a a , Pietari sytytti Imperial-tu-pakkakomppanian lahjoittaman sikaarin. Pölläytti pilvimäisen savusikermän ja sanoi: — Ne ryömivät tänne portille, mutta kahdelle ensimmäiselle näytin kintaalla tietä helvettiin. Sitten hän höpisi partaansa: — Sekin älirotat! Bennetti on täällä leipäin kantajana. Työ on ras-kaanalaista, mutta Hooverista hän saa pian apulaisen. Ne ukkelit kun Xupasi-vät teille pienille ihmisille täyden " t i - nerpeilin''; pettivät, mutta nyt on pakko lupauksensa täyttää täällä meidän keskuudessamme. Muistutin taasen homsteetista. Pietarilla oli epäröivä ilme minua katsellessaan. Sanoi sitten: — Meillä tanssitaan melkein lakkaamatta, kuulepas nytkin. Toisessa salissa tanssitaan ja toisessa Pasi Jääskeläinen, Haapavedeltä, antaa konserttia. E i hän sinusta ole tanssijaksi? — Kelpaanhan minä harpun kantajaksi, sanoin minä. " — Kaiturinpoika Jalasjärvellä, nykyisin pitää musiikista huolen, ei tarvita harpun kantajaa, tenäsi Pietari. Oli kotvan hiljaisuus. Ukkeli keinutteli tuolissaan, sivellen pitkää partaansa. Sanoi sitten: — Mene onaaistesi luokse ja iske oikein irvokkaasti niitä houkkia, rosvoja Hiusköydet pyhäinjäännöksinä temppelissä Kiotossa Japanissa on eräs temppeli nimeltään Higashi 'Hongawanji, jossa on eräs tavallisuudesta poikkeava pyhäinjäännös. Siellä on nimittäin 53 paksua köyttä, jotka on punottu 30,000 naisen hiuksista ja joita 200 vuotta sitten käytettiin uutta Buddan temppeliä rakennettaessa hirsien vetämiseen ja nostamiseen. Palkinnoksi tästä suorittamastaan hyvästä^ työstä ne julistettiin pyhäinjäännöksiksi- Pumpuliflanelli kovenee, jos se huuhdotaan kylmässä vedessä, siksi olisi aina käytettä%^ lämmintä huuhteluvettä. ja murhamiehiä siellä Herramme kiroa- «Mssa peaikkeessa! '"Haipoolimyrkyn'' vaikutus alkoi haihtua elämäni nesteeltä. Yönörssinä toimiva Mamuski pyyhki tuskien tuomaa hikeä otsaltani. Heräsin. KIITOS ^ Lausun parhaat ja vilpittömät kiitokset tnr, Pkil Hiltonille, kuti ja^ //<>« lahjoitti mimdlc niin kallisarcoista lääkettä^ kuin omaa vertaan, ERKKI WUOKILA ^ SOINTULA. B R I T I S H COLITMBIA m • '^MuuuiiuiiuiiiuniuiiiiinmiuuniumuniuinuuiuiiiMHiuiuiMiiiiniiiiumiiiumum»uiMiunmuuuiniiniiim I SYDÄMELLISET KIITOKSENI . . • I lausun kämppä No. 55 työntekijöille siitä tosiyllätyksestä, jonka järjestitte I täytteessäni 60 vuotta. 1 Kiitän rahalahjasta jonka jätitte lahjan ostoa varten. I alkuunpanijoille mr. O . Vermoselle j a J . Virtaselle. I Vielä k a i m e i n k i i t o s k a i k i l l e. I Säilyköön ystäv^s vähllänime. OSCAR FORSELL C A M P 55 KAPVSKASING» O N T A t t IO r<uniiiiuuHiHni»niiHuniHiiiiiuuiiiimuiiuMiiMiiiiiiuiuiumiuiinniminiiiiniiiiiiimniiuiHiuiimiiiuitiiMiiiiiMiiiinuui^ SYDÄMELLllSEN KIITOS .. . a l l a m a i n i t u i l l e ystäville siitö unhoittumattomasta illasta, jonka järjest i t t e minulle helmikuun 13 p:nä 1952, täyttäessäni 60 vuotta. K a u n i s kiitos suurenmoisesta kahvipöydästä herkkuineen sekä rahalahjasta. Erikoinen kiitos homman alkuunpanijoille. Parhain kiitos hauskasta i l l a s t a k a i k i l l e ystäville: Albert Tuominen, Aino j a H . Männikkö, R i i k a j a A r v i Penna, K a i sa j a B e n Gesti-in, L a i n a j a V i i i Uusitalo, H u l d a j a H j a l m a r Laine, Siviä j a L a u r i Laakso, M a i j a j a Väinö Aito. M i n i j a H e m y Niska, K i r s ti H i n t s a . J o h n Nygard. L i n d a j a K u s t i K o s k i , Rauha j a A r v i d Wals, Jenny j a E r i c k K i v i m a a , A i n o j a A n t t i Haimula, Selma j a M a t t i Korte H i l m a j a Joonas Korte, Olga j a Helmer Mäki, Mary j a A i v o Nurmi. A i n o j a N i c k Välimaa, Tyyne ja.Aappo Kärmekangas, Emma j a V i li Kymö, H i l m a Salo, A l l a n , L y y l i j a Toivo Kols j a A l m a j a Werner Johnson. , Teille kaikille vilpitön kiitokseni. LYDIA TUOMINEN 3 N . G R O S V E N O R A V E . . V A N C O U V E R , B . C. Suurella s u r u l l a ilmoitamme, että rakas lapsemme JUNE HELLEN WESSMAN kuoli äkkiä keuhkokuumeeseen Cochranen Lady Minto-sairaalassa helmikuun 11 p:nä 1952. Hän o l i syntynyt samassa sairaalassa syyskuun 16 p:nä 1937. K a i h o m i e l i n kaipaamaan jäivät äiti j a isä, siskonsa M a e j a hänen miehensä R a y sekä pikku-Sandy, kaksi veljeä, Aarne j a A r t h u r j a hänen perheensä siskopuoli mrs. A. Htmiiphries perheineen, Timminsissa, Ont. K a k s i velipuolta. Arvo perheineen, Guelph, Ont. j a Tauno, Timmins, Ont„ täti, mrs. H . W i l s on perheineen K f r k l a n d Lakella,, kolme tätiä sekä kaksi enoa j a paljon serkkuja Suomessa j a J u n e n koulutoverit, ystävät j a tuttavat tässä maassa. M i k s i elämäniin.kovasti kohteUt meitä, miksi tiellemme kylvät kyyneleitä Nyt timtuu tuskalta m a t k a mainen, kun poissa o n Junemme rakkaimpamme. Syvästi kaivaten. Äiti j a Isä. Hyvästi, hyvästi siskoni armain, j o k a luotanune poistuit n i i n varhain. Muisto sinusta, June kallehin, jäi kaunis - r - se säilyvi ainiaan. Siskosi Mae, B a y j a Sandy. P i e n i n oli J u n e joukossamme, vaan sija sumi tyhjäksi jäi. Lieko ollut l i i a n h3rvä seumssamme pysymään. Veljesi Aarne j a A r t h u r . Sinä lähdit n i i n äkkiä luotamme pois, ei katkerinkaan i t k u s^a t a k a i s i n tois. N u k u imta_ rauhaisaa, n u ku J m i e - k u l t a , ei koskaan sada haudallesi unhoituksen lunta. Siskosi Selma j a perhe. L i i a n nuorena sinut o t e t t i in pois, iäiseen lepohon sinut v i e t i i n. Myiat^mme hellän hymysi a i n , jäi silmämme surun kjmeliin. N u k u rauhassa J u n e - k u l t a . . S^Uy täti j a perhe. Hautaus t o i m i t e t t i in Cochranen Lutherilaisen hautausmaan talvIhauCaan 14 päivä h e l m i k u u t a 1952. Hautans-seremonian toimitti pastori C . C . G i l t i e rt St. P a u r s U n i t e d kirkossa j a hautausmaalla. K I I T O S Pyydämme saada kiittää k a i k k i a j o t k a saattoivat Junea viime matkallaan. Kiltänune J u n e n opettajia j a kouhitovereitd, k u n l a u l o i v a t hänen muistolleen j a Kauniista seppeleestä k o u l u l l e j a toisesta seppeleestä luokkatovereille. Myös sydämelliset kiitokset k a i k i l l e sukulaisine j a t u t t a v i l l e , j o t k a n i i n suurUukuisina muistitte J u n e a i h a n i l l a k u k i l l a j a seppeleillä j a o t i t te ^saa suiu-een suruumme. K i i t o s monista osanottokorteista j a -kirjeistä, j o i t a olenune saaneet vastaanottaa. KUttäen OMAISET. Lauantaina* maaliskuun 15 päii^nä* 1952 Sivu U . r,
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 15, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1952-03-15 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki520315 |
Description
Title | 1952-03-15-11 |
OCR text |
on täällä meUIä vählnsä siistitty ja re-monteerattu
iiäitä 4daja -^^
_ ja ei ainakaan tästä portista lÄasteta
sellaisia räketeeraajia; kuin siellä teillä
Jjiiulostaa valta-asemissa olevan. Pojan
vekkulit tuolla takaovella ottavat lahjuksia,
samaten kun siellä teilläkin kuulemani
mukaan on tapa. Käntirahaa
näes tarvitsevat.
X\ t työ narrootte, sanoin minä.
Weil! Weil! Oman muonko miehiä?
uteli Pietari. — Kuikka-Koponen,
Pielavedeltä, lähti juuri ongelle. Odottele
vähäsen! Voitte sitte huostaa kun
hän tulee takaisin.
Tiedustelin uudelleen homesteetia.
Mitä sinä olet tehnyt siellä rosvojen
pesässä? Oletko tehnyt yhtään
hyödyllistä työtä? uteli Pietari.
Sanoin kaivaneeni kultaa, vaikka sitä
ei minulla ole.
Olet varmaan hummeroinut. Pelannut
pokkaa ja ollut koiratorppain
kunti, ukkovanhus kiivaili.
— Pankkiin joutui. Veloista meni.
— Xiinhän se vanha asetus sanoo:
Antakaat esivallalle ^uin esivallan ovat
ja jumalalle kuin jumalan ovat. Pankit
ovat esivallan suosiossa sekä määrättävissä.
Oikein olet^ tehnyt poikaseni.
Kuitenkin nämät ÖVat vanhoja' asetuksia
ja sietää tulevaisuudessa hiukan re-
Kaipauksella ilmoitamme, että isämme
HEIKKI LUND
kuoli kotonaan Sylvan L a k e l l a , Alber-tzssn,
helmikuun 20 p:nä. 1952, sairas-tettuaan
vanhuuden heiU^udesta johtuvista
vioista koImc! kuoRautta. Hän
oli syntynyt Alajärvellä, Suomessa,
vuonna 1865 j a o l i k u o l l e s s a an 87 vuoden
ikäinen.
Häntä ikävällä muistelemaan jäi
kaksi tytärtä, kolme poikaa, 15 lastenlasta
j a 9 lastenlastenlasta, yksi sisko
British Cölumbiassa j a y k s i veli Y h dysvalloissa
sekä p a l j on etäisempiä s u kulaisia
Suomessa ja tässä maassa.
V a i i i l u a saatettiin, viimeiseen lepoon
24 p. helmikuuta^ Kuusa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-03-15-11