Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 20, 1948

              n asiantuntijan mukaan atomJ
a. kntokone .^Z.
an vuQden kuluessa. Se tule.
ijsuimja nopeakulkuinen, m,^
« » ^ a a n ' t u l e eroamaan paljo,
n "tafeennettavista ohutsUpiT
tökpisista lentokoneista.»
iRidgessä.suoritettavia kokeilu,
taan tarkasti, mutta muutamia
sia lasketaan silloin tällöin y
sn^atomivoimalla kulkevan lento,
kehittämisestä.
: Yorkin yliopiston professori
Kolodney äskettäin ennusti, että
ne on ensimmäinen kulkuneuvo
lilaan'käyttämään atomivoimaa!
llä uraanipaunalla voi B-29 Ien.
-kulkea maaUman mpäri kuusi
ajattelee tri Kolodney.
iha sotalaiva löytynyt
Kotkan läheltä
an kaupungin toimesta on Kot-iillä
suoritettu jonkin aikaa lal-
;n mittauksia. Muutamia päi-en
mitta tarttui Havörinsaaren
ä 3 k m : n päässä kaupungista
ä suureen esineeseen. Tutki-varten
laskettiin sukeltaja otta-,
siasta selvää, ja tällöin ilmeni,
:tä oli tarttunut n. 30-40 metriä
ja 10 metriä leveään vanhaan
salmen taistelun aikuiseen so-n.
Alus on kakslkantinen,
rakennettu ja sen toisella kan-
1 _^parikymmentä nelipyöräisellä
i liikkuvaa tykkiä. Tähän men-
1 .jo, nostettu ylös aluksen 4 ra
ikkuri. Laiva on 9 metrin sy-ä-
ja kovalla, pohjalla. Sen kan­ttaa
melko hyvältä, minkä vuok-iveita
saada se nosteTuksi.
valtameren' pohjalla on mei­tä
kylmää (noin 32—35 astetta
kifla leveysasteilla.
aUckatllaukscnnc he»'
aa koskevista asioista
puoleen.
Montreal 2. Quc.
Keitä kälÄ
trpitetvisi kalaksi soveltuu e r i t t ä in mal-
• -H lama kala. se kestää paremmin koos-
"^ni/Stäessä kuin rasvainen. Kalat voi-wnsentää
keittämällä ne kokonaisi-
• ^ ^ S a talkkipa ruödottoniina puollk-
?!:iomemä. Kyjpsänisalan ehyenä nos-
•^"«pn keitinliemestäni tuottaa Varsinkin
?SStomalle ruoanvalmistajaUe vai-kun
erikoisia kalakasareita alus-
P^n ö n vain perin muiitamissÄ talouk-
. Paremman puuljjeessa voidaan kala-Ä
kSata siten, että j t e l t e t t ä v ä kala
S e t a ^ tavalliseUe^ma^alle lautaseUe.
Sanen kalolnesnf.asetetaan harvaan
„h Lseen sidekankäaseen i a upotetaan
SSSokolseeh kasariin, kangas estää.
S n poreilun rifcl^öniasta kalaa sen
! £ voidaan kypsä k ^ lautastaeen kä-f
S nostaakin I viedesta., , .
TTsinunitsn kala pannaan tulelle veteen,
lisätään eri-
LSa mausteita ja höystöltä. Paremman-
S i S a kalaa saadaan, jos, keitinliemi
Stetean edeltä käsin jä siihä sitten^
nSta ohjeista, j r ä k a miri»an keitinliemi
Voidaan valmistaa: . *
u kkp. hienbimfittua raakaa jiorickanaa,
u kkp: hiehöiinsttUa makaa simUia.
u kkp hienonnettua lehtiselleriä,
il tl hienonnettua valkosipulia.
2 rkl. voita,
4 pippuria,
. 2 neilikkaa,
1 laakerinlehtij^
»4 kkp. viinietikkaa tai raakaa raparpe-mehua,
• - " • ^ •
2t]. suolaa, •. ' •
2^ kvarttia vettä.
Voi sulatetaan paistixipaiinussa j a siihen
'lisätään kalkki muut ainekset paitsi vqsi.
7oi-, kasvis j a mausteseosta käristetään
huolellisesti hämmentäen, mutta seos el
saa ruskistua. Kasarissa oleva vesi saate­taan
kiehumaan j a sekaan kaadetaan ssos
paistinpannusta. Keitoksen armetaan kie­hua
n. 10 minuuttia. Sen jälkeen siihen
Il pannaan kala kypsymään. Kun k a l a on
' poistettu kasarista, slvilöidaän liemi ja
osa siitä suurustetaan kastikkeeksi. Jään-nösliemestä
valmistetaan kalalientä, joka
suurustetaan ensin kylmään vesitilkkaseen
sekoitetuilla vehnäjauhoilla j a j u u r i ennen
tarjolle vientiä keltuaisella j a kermalla.
Kanaj^aisti
• Noin 4 paunan kanaa (kynittyä j a avat­tua),
1'2 tl. suolaa,
hiugan pippuria (sekoitettuna suolaan),
2 rkl, vehnäjauhoja,
2'.2 rkl. sulatett.ua, kanan sisältä saatua
tai muuta hyvää rasvaa,
1 rkl. hienormettua sipuali,
2-3 kpp.^nestettä ((vettä, maitoa, ker­maa
tai lihalientä).
Nopeimmin valmistuu kanaruoka, jos k a ­na
paistetaan aunospalaslln leikattuna.
Palaset kuivataan huolellisesti, hierotaan
kevyesti suola-pippuriseoksella j a sen jäl­keen
pyöritetään jauhoissa. Rasva kuu­mennetaan
paksupohjaisessa padassa tai
paistinpannussa. Kanapalaset. ruskitetaan
«
Syväsii kaivaten ilmoiiasu fettä veljeni
Toivo G. YUf^lköla
syntynyt Kauhavalla Suomessa V. 1905,
raoli Timminsissa S t Mary sairaalassa
clokunn 4 p:nä, 194& lelklt»alö»*,.jäl-ke
«n, saaden veritulpan sydämeeiosä.
Omaisia vaioajklta ^ SnototHm. äUl,
Mljä siskoa ja katat veljeä; y h ä y s r a l -
toihin kolme siskoa ja Canadaan yks*
sisko.
Silmän t ä y t t ä ä kyynel karvaa.-
pois on poikani rakas, armas.
Äiti.
Äkkiä kuolo ennätti,
Päivätydsi päättyi,
^ssi 5ilmas' ununistui.
Mnattomik.s- huules'" vaipui.
Siskosi Aili.
Tuonelan tupa on kylmä, n i i n multaa.
*aixjcakiu auringon säteet .sen
Vannn. • ^''^"osT k u l t a a .
vaan maja.vsa. ei r i k o se ^
v-.iir , nukkujan rauhaa.
^aiic.<akin maailman myrskyt
ne k u i n k a k i n pauhaa.
Hilda.
KIITOS
k/Si"/! l'»U5ua parhijat kiitokseni E s -
^ e i k k i s o u e kauniista laulusta, S y l -
kaunk^l^V'""'^ j a kantajille. Kiitos
kalklJie seppeleistä Ja kukista,
ia ( » n ^ .»vunannosta kahvitarjoilussa
'^anoto.-ita suruuni.
AUi ICosld
Ontario
r u s k e ^ . mutta varotaan, etteivät jau­hot
F»äse palamaan. Rusklstamisen lop­puvaiheessa
Usätään pannuun hienonnet­tu
sipuh. joka myös saa vähitellen ruskis­tua.
Neste lisätään paistoastiaan kuuma-
•na. Pannuun mahdoUlsesU tarttunut jau-h<^
eos urrotetaan puulusikalla huolellisesti.
Sitten astia suljetaan tUviillä kannella ja
kanapalaset saavat kypsyä hiljaisella tu-
^ ^ ^ ^ vähintään
tunnin. Kypsät kanapalaset asetetaan
5n^'^^^y*S™'^^^^y^ kuumennetulle va­dille.
Kastike siivilöidään ja kaadetaan
samalle vadille. Vadille voidaan s S t e
goittaa vahan keitettyjä kasviksia koris-
J ^ S - i:?P^tJcasvikslsta tarjotaan eri as-
I f f ^ n^rmelaati tai hillo antaa
kanapalstille hyvän makulisän
kokonaisenakin paistettaessa me­netellään
edellä kerrotuUa tavaUa. JMutta
ennen maustamista ja jauhottamiita ko­konaisala
paistettava kana köytetään ohu­ella,
lujalla narulla tiiviiksi.kääröksi. Sei-l^
S^.?^^ ° " helpompi rusklstamisen ja
^ p ^ t a m i s e n aikana käännellä padas4
P^stammen voidaan molemmissa tapauk-sissa
suorittaa joko liedellä tai u u n i si
Taas uusia havaintoja
syöpätaudista
Japanilainen syöpaspesialisti tri Ryo-j
u n Kinoshita lausui äskettäin puhues­saan
Amerikan syöpäyhdistyksen vuosi­kokouksessa,
että se mahdollisuus on
olemassa, että syöpä on virusin eli tau-dinitiön
aiheuttama tauti, jota voidaan
kontrolloida aivan samoin kuin esim. iso­rokkoa.
Hän perusteli ajatustaan sat­tumalta
tehtj^yn havaintoon Nagasa­kissa
muutama kuukausi sen jälkeen
kun sinne oli pudotettu atomipommi.
Syöpää muodostavaa ainetta, hän ker­toi,
löydettiin silloin kun tiedemiehet
sattumalta rokottivat rottia potassium
arsenitella sen jälkeen kun niitä oli en­nen
rokotettu jollain toisella aineella.
Näissä rotissa saatiin svöpä kontrollin
alle.
Ruotsissa kokeillaan
"näkevillä pommeilla"
Tukhlomasta tiedotettiin äskettäin,
että ruotsalaiset, asiantuntijat kokeilevat
parhaillaan '"'näkevillä pommeilla", jot­ka
etsivät ja löytävät kohteensa siinä
tapahtuvan lämpösätielyn avulla. Oi­keastaan
ei ole kysymys pommista, vaan
rakettikranaatista.
Jokainen esine säiteilee määrätyn
määrän lämpöä. Se koskee myös len­tokoneita,
sotalaivoja jne. Senvuoksi
on konstruoitu sellaisella laitteella va­rustettu
kranaatti, että se voi pitkiltä
etpäisyyksiltä rekisteröidä lämpösätei­l
y n ja muuttaa suuntaansa sen mukai­sesti.
Kranaatin kärjessä on lasinen
'silmä', joka vastaanottaa lämpösätei­l
y n . Silmä saa aikaan sähkövirtoja, jot­ka
vahvistimien avulla vaikuttavat kra­naatin
ohjauslaitteeseen. Sellaisella
laitteella voidaan vastaanottaa lämpö­säteilyjä
10-20 km. etäisyydeltä saakka.
Esimerkkinä laitteiden herkkyydestä
mainittakoon, että palava savuke voi­daan
erottaa useiden kilometrien päästä.
Sellaisia kranaatteja voidaan käyttää
ci ainoastaan lentokoneita, vaan myiis
laivoja vastaan. :\ronet otaksuvat, että
niitä voidaan käyttää myös pan.-saritor-junnassa.
Ruotsin viranomaiset pitävät tar­kemmat
tiedot kokeiluista ankarasti sa­lassa.
j)caa
nä
la
Neuvostoliiton terästuotanto
nopeassa nousussa
Neuvostoliiton terästuotannon m)-
nousua pidetiiim tärkeänä merkki-taloudellisen
a.seman parantumiscs-
Kesku.shallinno!) tilastojen mu­kaan
kuluvan vuoden kolmannella nel­jänneksellä
tuotettiin terästä 25 pro­senttia
encmmiin kuin samalla ajalla vn-me
vuotena, vaikka silloinkin nousu oi,
huomattava edellisiin kuukausiin nah-dcn
ta että Ukrainaan on
Kiitän yllätysvieraitani ja myöskin pbissaöUeita. Nci olivat^ ren-notsuuteen
tupaantuliaiset
Eä^ikoisesti vielä hattua nostaen kiitän juhlien toimeenpanijoita
mrs. O. Poikolaista, mrs. A, Erkkilää Ja mrs, S. Hietasta.
SANTERI ERKKILÄ
Intola Ontario
KIITOS
Sydämelimen kato» telUe Via d*Orin yst&vfit siliä tosi yllätyksestä, jonka
Järjestitte meille, lok^un-30 p:» illaksi 1948.. : '
Kiitos siitä kauniista lahjasta seIcS ssrömlslstä ja juomisista, jotktx toitte
tullessanne.
Kiitos illan emännille;.icerfiäjllle Jdt kalkiUe^ ioOea ottivat osaa lähjaan.t vaan
eivät oUeet tUaisuudessa muktuia. - '
Tulemme teitä kiitolUsurä^ muistamaan.
IJSMpi JA YRJÖ
V A L WOti,
ILMESTYY UUDEN VUODAN mJMERONA JOULUK, 25 PNÄ.
Tässä numerossa julkaistaan yksityisten ja liikelaitosten uuden vuoden
onnitteluja. Onnitelkaa ja tervehtikää ystäviänne ja tuttavianne uUden
vuoden johdosta. , ,
Halvin JoukkoberveKdys erikoisessa kehyksessä on $6.00 ja tavallisen yksi­tyisen
tervehdykseh hinta on 25 senttiä.
Uuden vuoden tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa viimris-tääft
joulukuun 10 Häivään mennessä.
^ R Ä Ä J 2 1 N NIMI.
PAIKKAKUNTA.
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
NIMI
y.
i.
hon pääa5iassa Ukrainakin kuuluu, te- sulimot ja yleensä Vcniijän puolella ol-
. „. . . . . rä.stuotanto on vuoden aikana noussut 63 lect entiset sulimot on korjattu suurcm-
Tämä nousu johtuu pääasiallisesti sii- ^ pHuolloisiksi. Hävitetyillä alueilla, jo-rakcnncttu
suuret proscnuiia.
L . \ L A N T A I N A , M . \ R R A S K U U N 20 PATVÄNX, 1948 sivu 11
i i '