Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 6, 1956

              lehmien pm
Olen usein kuullut puhuttavan, että
lehmät tykkäävät musiikista. Xiih se
sitten tapahtui. Qli lauantaipäivä, kun
päästimme lehmät ulos. Entiseen ta-paaii
ne menivät kauaksi metsään.
Aika kului iltapäivään, jolloin läh­dimme
yhdessä hakemaan Jehmiä kotiin.
iSattui olemaan tuulinen päivä, metsä
rätisi ja puut humisiyat ja lehmien kel-loja^
ei kuulunut. Näkyi sitten kallio ja
ystäväni sanoi, että kiivetään tuonne
kalljiolie. Kyllä se rinne oli pitkä ja kal­lio
korkea, mutta kiipesimme vain kor-kellumalle
huipulle.
Kaunis oli näköala s(eltä kalliolta
metsien yli. Kauempaa näkyi kolme
järv^, T-järvi, Muta-järvi Ja Hauki­järvi,
viimeinen jo h5rvin kaukana. Is­tuimme
ja ajattelimme^ että jos lehmät
menisi niin kauaksi, niin emme niitä
koskaan löytäisi. Kuuntelimme kelloja,
mutta vaikea oli kuulla mitääii, kun
metiiän humina: ja lentokoneiden surina
kuului alituisesti korviin.
Väsyneinä ja surullisina palasimme
kotiin ja Juttelimme, että kyllä nyt lehr
mät jäivät yöksi metsään. Hyvälle sii­nä
maistui kahvi raskaan kulkemisen
jälkeen. Menin siitä sitten ulos, kun
kuulin lehmän kellon äänen. Kaukaa se
kuului, koska meni paljon aikaa ennen­kuin
pääsimme lehmiä lähelle. Alkoi
jo hämärtää, kun saimme ajetuksi ne
kotiin. Tuli kiire ja tuumimme, että
pian alkoi suomalainen musiikkitunti ja
halusimme kuulla ne laulut. Mitä nyr
tehtäisiin, kun lehmät olivat vielä lyp­sämättä?
Minä sieppasin silloin pikkuradion
kainalooni ja niin lähdimme navettaan.
Asetin radion ovensuuhun ja pian sieltri
alkoi kuulua musiikkia. Kaikki leh­mät
katsoivat ihmeissään, näyttivät 6-
levan haltioissaan. Ne olivat niin hil­jaa,
ettei kukaa nedes märehtinyt. Leh­millä
näytti olevan hauska ilta ja mai­tokin
näytti tulevan paremmin soiton
tahdissa. Me vain lypsimme ja kuun-tetimme
lauluja ja soittoa yhdessä leh­mien
kanssa.
Olemme jatkuvasti seuranneet tuota
suomalaista musiikkituntia lauantai-il-tojen
huviksi täällä maaseudun hiljai­suudessa.
PITKÄ TYTTÖ.
Syksyn tmlten tmvertaissm
Siitä saunatouhusta
vielä edelleen
On ilta, niin pimeä kuin vain syksyllä
voi blla. EI pieninkään kuun eikä. täh­den
kajo valaise maailmaa. Kesäinen
pimeys ^ei koskaan voi olla niin synk­kää,
iiiin mieltä painavaa kuin tuo eur ajatus saunasta,
teellinen pimeys, joka ennustaa synkän
talven tuloa. Kesä, jonkin moinen, töi­neen
ja touhuineen pyörähtää aina liian
pian käsistä. Emme kerföä vielä huo­maamaankaan,
kun tulee jo pimeä ai­van
kesken työn ja touhun.
Tänä kesänä emme kerinneet kmir
nolla huomaamaan kesän saapuneen­kaan,
kun se jo lähti ja jätti vain an-kaen,
^liirullisen mielen. Kovat pakka­set
sa^puiy^^vän liian aikaisin. Ka'lt-ki
kuÖiaset se yei. Metsä komeilee vie­lä
moni vivähteisena. On siinä väririk-kautta!
On kaunista tummanpunaista,
viinin väriä, keltaista, yielä joku vihreä
puukiUj kuii) lialuten säilyttää kesän
kauniin muotivärin, - Kauan se ei enää
phnistu, vielä jokunen hallayö ja tuuli­nen
päivä, niin nuo kauneudet lentävät
tuonne-mustaan, kuraiseen maahan. Jo­kunen
yrittää vielä vastustaa ja nousta
uudelleen tuulen mukaan, mutta samal­la
jo toisaalta puhaltava vihuri ottaa
sen mukaansa, kiikuttaa hetken, leikkn
kuin kissa kiiren kanssa, ja sitten pudot­taa
maahan. Kohtaloonsa täytyy mu­kautua
kaunis värisemmänkin, noinhan
on elämän laki. Kaikkien täytyy sii­hen
mukautua, vieläpä viisaiden, kek­seliäiden
ihmistenkin, luomakunnan her­roina
itseänsä pitävien. Niin, taivu vain
kohtalon tahtoon, tanssi, laula , riennä
ilosta iloon, sure surusi, aika tulee ker­ran
alistua kohtalon lain alle.
Onpahan siitäv saunastakin sanottu
puoleen ja toiseen. Ettäkö muka me nai­set
olisimme asioista eri mieltä? Ehei, ei
ainakaan me naapurukset. Parin vuo­sikymmenen
ajan olemme siellä surum­me
surreet, huolemme heittäneet tuon
kuuman kiukaan pehmitettäväksi>^ . .
Olipahan sekin aika, kun pojat olivat
siellä maa:npuolustuksessa, sauna oli sil­loin
ainoa lohdutuksen tuoja. Jos
saimme iloisen kirjelapun heiltä -— sau­nassa
itkimme ilosta! Jos lijan kauan
viipyi rakas odotettu viesti, saunan löy­lyssä
löytyi siihenkin apu ja heräsi toi­vo,
ehkäpä huomenna saapuu viesti . . .
Niin, monen'surim läpi on sauna aut­tanut.
Sen suloisessa lämmössä ei tule
mieleen mitään likiasta ja siveetöntä.
•Muistampa vuoden, kun sota loppui
toukokuun 5 pnä. Illalla lähtivät toiset
kaupunkiin tapahtumaa juhlimaan. Mi-han
toivossa poikani palaamisesta jäl­leen
normaaliseen siviilielämään.
Niin että eläköön sauna ja saunaa-jat!
Tällainen on ainakin Marjatan
Siis terveisin,
MARJATTA.
J.-K.; • -
Tässä aivan unohtui koko kirjoitus-kilpailuasia.
Mukavaahan se varmasti
olisi ja jännittävää meiltä kirjoittajista.
Jos Salanimillä kirjoitukset olisivat lu­kijain
äänestettävänän niin näkisi kuin­ka
moni pitää aivan tuulesta temmatuis­ta
jutuista.. Sellaisiahan ne oyat mel­kein
kaikki, mielikuvituksen yärittämiä
vain. Mutta ajankuluksihan ne ovat a-jateltujakin
. . .
Tässä vielä mainitsen, että kyllä Mar­jataltakin
on tulossa taas jotakin pi^
tempää, joten jos haluatte lukea, niin
uusikaa Liekin tilaus . . . Teirveiset kai­kille,
jotka olette kyselleet enkö enää
kirjoita. Niin, tuleehan sitä vielä. Piaii
on pitkät pimeät illat, silloin on aikaa,
pistää ajatuksia paperille.
Onhan hauskaa itsellekin vähän mat­kustaa
noiden kertomuksissa mainittu­jen
henkilöiden mukana heidän elämän-koettelemuksissaan.
Ehkäpä myöskin
ovat monen lukijan mieleisiä ajanku­luja.
Siis näkemiin!
SAMA.
le ysi
Ester Mausteelle
Tervehdin sinua näin Liekin palstoil­la!'
Olen lukenut kauniita runojasi ja
kirjoituksiasi Liekistä. Oleri muistellut
^inUa ja niitä menneitä aikoja, jolloin
Torontossa samassa sakissa vietimme
keskiviikkpisia vapaapäiviä^ kun siellä
.Augusta avenuella Edithin luona käy­tiin.
Siitä onkin jo yuosia kulunut. Pal­jon
on tapahtunut muutoksia minun­kin
elämässäni sen jälkeen kun lähdin
pois Torontosta. ^
Kun luet nämä rivit, niin ole hyvä ja
kirjoita vanhalle Toronton aikojen ys-tävällel
SIIRI LEHTI, •
• \Vanup, Ont.
Olen mielenkiinnolla seurannat Lie­kin
kirjeenvaihtajain ajatuksia suoma­laisesta
sauna-asiasta. Niissä on selos­tettu
saunomista^ aina esi-isäin ajoilta
asti, onpa joku käyttänyt apunaan Ka- nä panin saunan lämpimäään ja nuorim-levalan
runouttakin. pani kansa juhlimme siellä. Vielä yh-
Saunamenetelmissä on tapahtunut den aikana yöllä toisten palatessa olin
mielestäni liian vähän uudistuksia jo- minä saunassa. Siellä itkin ilosta. Olin-ten
pelkään että kylpeminen tulee hä­viämään
tarpeettomana toimenpiteenä.
Näin ollen enin osa maailman kansois­ta,
jotka nyt ovat jokseenkin tietämät­tömiä
saunasta, tulevat sellaisiksi jää­määnkin.
Uskon että suomalaisiakin
käy nykyään vähemmin saunassa kuin
ennen, vaikka heitä' onkin n}'^kyisin
enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.
Kahvinjuonti" on levinnyt yleiseksi
kautta koko maailman siitä huolimatta,
vaikka etevimmät kemistit, lääkärit ja
muut tutkijat ovat todistaneet kahvin
rnjrkylliseksi juomaksi. Koko siyisty-nyt
yhteiskunta turmelee terveyttään
käyttämällä yhä enenevässä määrässä
kahvia juomanaan. Liiohnon lait eivät
anna anteeksi rikkomuksiamme, vaan
rankaisevat meitä siitä kaikenlaisilla
sairauksilla.
Kahvissa oleva parkkihappo turme­lee
hitaasti, mutta varmasti, käyttäjän­sä
ruuansulatuksen, myrkyttää ruumista
ja edistää kaikenlaista sairautta. Kahvi
aiheuttaa maitohapoti ja fasforihapon
kasaantumisen lihaksiin, joka vaikuttaa
ruumiissa samoin kuin viilajauho koneis­tossa,
saaden aikaan kudosten kulumis­ta
ja särkymistä. ,
Kofeinin lisäksi sisältää kahvi useita
Kovin täällä ydrve^^^
kokilla on hoppu,
näyttää kuin ja tulossa^
olis'maailrfianloppu:-
HttHfiaämt mellastaa
jak<iikki'^qikat^^^
varm^an^'häiden m
päässä:ei: ole. järkee, -
Autot kiitää hurjasti,
tiet ei'enää piisao,,
viimematkalle lähtenyt ;
on monta Jaskaa, Liisaa f
Vierailulla piispat, papit,
hengenmieket suuret,
rouvasväen saada pitää
hättumallit uudet. ^. '
Farmarit ne kiirein kokoo
viljat, kasvit laariin,
hunttarit käy järven rantaan
siivekkäitä vaaniin. ,;
Kiirein lentää keltal^lfdet, ,
puista maahan putqp,
kiireettä myös kerhon,naiset
sukat, kintaat kutpOj...,
Touhtia myös häaliUq, ^ ^
. se joukkotyötä suurta,
tähtää kohti'parempaa,.
uutta vastaisuutta. / .
Käynti siskm ja
tntiävien
Monasti oni ollut äikomtikseni kir­joittaa
Liekkiin täältä valloista, mutta
kun olen kynanaisten huonommasta,
muita myrkylUsiä ameita, jotka tutki- päästä, niin aloittaminen on vaikeaa ja
musten ja kokeiden mukaan aiheuttavat tiedä osaanko lopettaakaan.
sauna. Paljon on suomalaisiakin saman
ajatuksen vallassa. ,
Saunakulttuurin jatkamiseksi pitäisi
tehdä suuria ponnistuksia kysyviä uu­distuksia!
Pitäisi järjestää kansainvä­lisiä
kylpykilpailuja, joissa pantaisiin
koitoksen alaiseksi jokaisen nahka, jo-seuraavanlaisia
sairauksia: nivelreuma-tismia,
hermoheikkoutta, unettomuutta,
ruokahaluttomuutta, korvain huminaa,
kiihtymystä, riitelun halua, muistin me­netystä,
lihassärkyjä, kouristuksia, kaa­tuvatautia,
maksan turpoamista, josta
Jokin aika sitten tuli Aarre ja sanoi:
— Olkaa valmiit syyskuun 7 pnä, silloin
lähdemme Canadaan tätiä katsomaan»
Se tuli kuin pyssyn kuula. Eihän meil­lä
keinutuolineuvoksilla ollut mitään si­tä
vastaan. Isä kyllä sanoi, että se on
syntyy sisäisiä verenvuotoja, verisuon- vaikea, kun pitäisi ottaa matkaan lääk­keitä
sille varalle, jos yskittää. Mutta
silloin poika sanoi, että kyllä sinne so­kaisen
joka niihin osallistuu. Kilpailu-
Ottakaahan ystävät huomioon nyky- Ja pitäisi järjestää niin miehille kuin
aikainen asuntojen rakennusmenetelniä. naisillekin ja niissä pitäisi olla niin nuu-
Asunnoihin laitetaan pesuammeet ja kat säännöt kuin konsanaan urheilukil-suihkut
ym, peseytymiskomerot. Ettekö pailuissa.
käsitä, että sauna on silloin tarpeeton? Tätä menetelmää käyttäen leviäisi
-Uskon, että enin bsa maailman ihmisis- saunakulttuuri kansainväliseksi ja saisi
tä on siinä käsityksessä, että ne ovat
parempia puhtauden edistämisessä kuin
paremman maineen kuin sillä nykyisin
on. Terveydenhoidon kannalta sillä ei
• —— ole mitään tekemistä ihmisen kanssa.
tuntemattomat viat, jotka vuosien mit- Olen tavannut miehiä, jotka ovat eläneet
taan yhä pahenevat huolien painosta,
panex^at epätoivoisen miehen kysy-,
niään: Mikä ori paras ikä? Ennen olin
liian nuori ja kokematon, nyt liian
vanha ja ränsistynyt.
(Jatkuu) .
yli 80 vuotta vanhoiksi, eivätkä ole kos­kaan
olleet saunassa, eivätkä koskaan
tule sinn& menemään^, paitsi jos kilpai­lut
järjestetään. Sifibin he voisivat
m*ihin osallistua ja voittaakin.
EMELL
ten kalkkeutumista ja on erittäin vaa­rallinen
sydänvikaisille . . .
Kahvin piristävä vaikutus on hermo­ja
piiskaava hetkellinen tunne, jonka
jälkeen seuraa entistä suurempi la­maantuminen.
Kahvi ei voi luoda min­käänlaista
uutta elinvoimaa niinkun
yleisesti luullaan. Kuten tupakalla, on
kahvillakin hyvin voimakas ehkäisevä
vaikutus suvunjatkamiseen. Hyvin an­karat
kahvin käyttäjät menettävät sen
kyv^yn kokonan lyhyessä ajassa. Kou-lulapsilla
tehdyt kokeet ovat osoitta­neet,
että paljon kahvia juovat lapset
ovat huono-oppisempia koulussa ja saa­mattomia
urheilukentillä.
Ei suinkaan Liekin lukijakunnassa
liene erimieltä olevia näistä kahvin ki­roista?
Vai olisikohan niin, että hyllyil-
1 e ruostumaan unehtuneet kynät rupea­vat
rapisemaan kiivaasti kahvikuUan
puolesta!
pii lääkkeet ja yskimiset, tulkaa mu­kaan
vain. Sinne tulee myöskin Aunen
isä ja äiti. Kun minäkin jo sanoin, et-
• tä onko siellä perillä tilaa niin monelle,
niin hän päätteli: — Martta-tädillä on,
paljon huoneita ja vuoteita, joten olkaa
valmiit kello 7.
Tuli päivä ja he olivat täsmällisiä
ajan suhteen. Olimme hosuneet tarvit­tavat
tavarat kuntoon ja niin perjantai­aamuna
läksimme Sault Ste. Marieta
kohti ja sitten lautalla yli Canadan puo­lelle.
Ilma oli pilvinen, mutta alkumat­kalla
ei satanut. Vasta jonkin ajan ku­luttua
alkoi sataa rapsuttaa aika laill.
luttua alkoi sataa rapsuttaa aika lailla-
Ensimmäisenä matkamme kohteena
oli Sudbury ja sitten Azilda missä sisko­ni
koti on. Ajelimme hiljalleen kun ei
ollut mitään erikoista kiirettä. Aunen
t^femmat eiv^tj qllR^t? «äneii f käyneet
Sivu 6 lAuanlaina, lokakuun $ päiväni 1956