1949-04-02-05 |
Previous | 5 of 36 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
D
äriisin suun ooppera
on hdikäisevdn komea
JO K A I N E N Pariisin kävijä joutuu
kaupunkia vaeltaessaan tämän tästä
ohittamaan Suuren Oopperan, koska
se sijaitsee a i » n jättiläiskaupungin sydämessä
, kahden valtaväylän, Boulevard
de Capucinesin ja Boulevard d'Haus-mannin.
välisisä sekä lisäksi edellistä
koitukseensa loistavin juhlallisuuksin 17
p. tammikuuta 1875.
Sanottakoon heti, että se on maail-nian
kalleimpia rakennuksia Se tuli
maksamaan silloisissa oloissa 35 miljoonaa
frangia, eli sum^ian, joiika muuttamista
nykyiseen kurssiin ei rohkene
VALTAVA NÄYTTÄMÖ
Pstaytykäamme nyt naj^tämolle. Sen
korl^us ori 36 metriä ja syvyys — ku-lissisuoja
mukaanluettuna — 53 metriä.
'*\^aIo-urut", jotka asennetuin Hrasta
1936—37j^ lienevät Vieläkin maailman
suurimhiat ja nykyaikaisiiiimat, sillä
jatkuvasti huomioidaan laman alan vii-
Tneisimmätkln keksinnöt. Muutamia lukuja
materiaaleista, mitä meni l4tä laitetta
asennettaessa: 500 kni. kaapelia ja
sea alas laskemiseen menee vajaa minuutti.
KANSAINVÄLISTÄ ^^EISÖÄ
Parifcin Suuri Qqppera ^'oi varmaankin
ylpeillä kansainysUisimmästä yleisöstä.
Ken haluaa nähdä mannermaista
loistoa, huimaavan Jcalliita jalokiviä, viimeisimmät
iltapukumuodit j menköön tä -
jiiän laitoksen johoiikin ensi- tai galail-taan.
Juhlapukuinen yleisö perman-sähköjohdinta,
44 khi terässäikeitä, 34 - noUe ja eusiri\dlle pääsyä varten vaadit-kohtisuorasti
leikkaavan AveiÄe de 1'- ajatellakaan, k^gka silloiset rakennus-
Operan yhtymäkohdassa- Huomio kiintyy
heti tämän rakennuksen monumentaalisuuteen,
sopusuhtaisuuteen jä upeu-teen.
N"äky olisi vieläkin vaikuttaya^m-pi.
jollei rakennus jäisi ympäristönsä puristukseen
seikka, mikä suurkaupungeissa
on niin tavallista rakennushistoriallisia
muistomerkkejä ajateltaessa.
OOPPERA P E R U S T E T T I I N 1671
Suuren Oopperan (nykyinen nimi^
"Theatre National de POpera") historiasta
voisi kirjoittaa kokonaisen tutkielman,
mutta kun se ei kuulu tämän kirjoituksen
puitteisiin, riittänee kun toteamme,
etä ooppera perustettiin jo v.
1671, että se on kokenut mitä erilaisimmat
vaiheet, läpikäynyt monen monet
taloudelliset koettelemlikset, taistellut
niin sisäiset kuin ulkopuolisetkin
taistelunsa, majaillut milloin missäkin
ja ollut monesti suorastaan perikadon
partaalla, kunnes sille vihdoin 4860-lu-vulla
ryhdyttiin rakentamaan nykyistä
ty.vssijaansa. Rakennus vihittiin tar-
Eemeli Rautiainen) Amerikan Suomalaisten
Sosialistien Kustannusliikkeen v.
1924 kustantama 207 sivua käsittävä
runoteos. Päiviön osalle tulee kirjasta
120 sivua ja 26 runoa.
Sara Kivistö: Toverin Kustanni^syh-tiö.
Asteria Oregon v. 1913. 142 sivua
käsittävä romaani Suomesta, köyhästä
huutolaistytöstä j a hänen kohtalostaan.
Kostaja: Työmiehen Kustannusyhtiön
H a n c o e k i s s a M i c h . v . 1911 kustantama
J 2 S sivua käsittävä kertomaruno,
josta mm. Eetu Salin on kirjoittanut hyvin
loistavan arvostelun.
Auauias: Romaani, kustannettu Työ-•
kansan vararikon jälkeen luultavasti v.
1916 paikkeilla.
/ö;//('/('o'ö?m/;7;o;fl:" (Monistettu runokokoelma,
A k u Päiviö,'Magnus Raeus,
Wm. Lahtinen ja O. Lyytikäinen). Päiviöltä.
10 runoa.
Näytelmiä
.1/.'/m;i-(7/>a/7(7: Kokoillan laulunäytelmä,
kirjoitettu v. 1911.
Vapaassa 7}taassa: Koko illan laulunäytelmä.
•^itf/;/(7«/;/: Operetti, jonka on säveltänyt
ja Päiviön runoja käyttäen näytelmäksi
muovaillut F . Lindroos vuoden
191S paikkeilla.
Lasten näytchnäkirja, julkaistu v.
J916 paikkeilla. Siinä on kolme yksi-
Jiaytöksistä lasten näytelmää: Raha-
Pnnsessan suruja, Tädin marjat ja Sai-uirin
hanhet. ' /
Lopuksi
Tämän kirjoittaja pyytää liittyä n i i -
-^in satoihin ja tuhansiin maamniehiira-
"^e, jotka sydämensä pohjasta tänä
^merkkipäivänä onnittelevat 70-vuotiasta
nuorukaista, Aku Päiviötä, j a toivotta-
\'at hänelle terveyttä, menestystä ja vielä
jnonta hyödyllistä tuotannon vuotta.
Kuten Canadan Stiomalaisen Järjestön
TPK:n tervehdyksessä sanotaaoc
''Rohkaise ja ohjaa nuorempia iuok-taistehm
mutkaisetta polulla. Lyö en-f'ftä
ehommin sodan; taatUumukseu ja
[tston edustajia, niUä jotka Kahimhfit
kustannukse tlähtivät vallan toiselta
pohjalta kuin nykyään. Se on kaut-km
muita metallisäUveitä, 500 tpnnia
metallia kehikJ^ojen ja. tulenarkojen
paikkojen peittämiseen. Metallinen
pyöröhorisontti on 940 neliömetrin suu-taaltaan
tehty jaloimmista rakennus- ruinen ja painaa vaatimattomat 22 ton-ameista,
missään ei ole säästetty ja voi-daanpa
suorastaan puhua ylenpalttisesta
tuhlauksesta. Mutta tulos on myös
sen mukainen. Kun astuu sisään tähän
taiteen pyhättöön, käsittää heti, että
on tekemisissä taidelaitoksen kanssa, jo- ^
ka on pystytetty suuren ja mahtavan
kansan toimesta todistaniaan sen vuosi-"
sataista musiikkikulttuuria ja korkeita
perinteitä.
Arkkitehti Charles Garmier on - se
mies, jolle lankeaa kunnia tästä valtavasta
aikaansaannoksesta. Pääsisään-käytävän
loistoportaat Jo yksistään riittäisivät
säilyttämään hänen nimensä ainiaaksi
jälkimaailmalle- Rakennuksen
kolmikerroksisen päädyn koristuksista
kiintyy huomio suuriin marmoriryhmiin,
joista mainittavimmat ovat Fälguerin
"Draama" ja Carpeauxin "Tanssi". Toisen
kerroksen pylväikköjen välissä on
9 pronssista rintakuvaa (m.m. Mozart,
Beethoven ja Rossini) sekä vihdoin
rakennuksen huipulla itsensä Mille-tin
vaikuttava veistos "Apollo", joka
kohotetuissa käsissään pitää kultaista
lyyraa.
V I I S I P A R V E K K E I ^ ' E N KATSO^^^
Mutta menkäämme jo rakennuksen
sisäpuolelle! Taideteosten loputon paljous,
piisikudontaa muistut tavat niar-morikoristukset,
leikkauksin somistetut
holvit ja pylväät, kultaiset kruunut ja
jättiläiskynttiläjalat, kaikki tämä runsaus
suorastaan tyrmää ensikertalaisen.
Mainitsin jo pääportaat. Samanlainen
loisto jatkuu lämpiöissä, joista huomio
^ kiintyy luonnollisesti keskikerroksen
päälämpiöön Maalari Baudry on va-:
rustanut tämän jättimäisen, 450 neliömetrin
laajuisen pinnan säveltaiteen
mahtia j-listävillä allegorisilla maalauksilla.
Ja vihdoin sitten itse katsomo
lopullisesti hurmaa tulijansa. Se on
viisine parvekkeineen mittasuhteiltaan
sopusuhtainen kaikessa valtavuudessaan
ja ylevyy^dessään eikä loistossa tietenkään
jää jälkeen portaikko jaan ja lämpiöitään.
Siihen mahtuu 2,700 kuulijaa
istumapaikkojen lukumäärän ollessa
2,156. ^
Jonkinlaisen käsityksen tämän kolossin
suuruudesta antanevat seuraavat tiedot:
Solistien, baletin, kuoron, avustajien
ja orkesterilaisten harjoitus- ja pu-keutumishuoneita
on kahdeksisenkymmentä.
Vastaanotto- ja kansliahuoneita onlee- •
gio ja kaiken kukkuraksi mahduttaa
rakennus itseensä vielä opperamuseon ja .
-kirjaston, jotka nekään .eivät ole aivan
pienitilaisia. Onpa joku kerran laskenut
tämän laitoksen ovetkin ja saanut
niiden lukumääräksi 2,531! Minulle
kerrottiin, että Suuren Oopperan hen-
Idlökunta lähentelee tuhatta, seikka,
jota ei voine epäillä, kun ottaa huomioon,
että kuoroon kuuluu kolmisensataa,
orkesteriin toistasataa, balettiin saman-verran,
solisteja, ohjaajia ja harjoittajia
on epämääräinen luku ja sitten tulee
vasta teknilhnen henkilökunta, jota ^
täytyy olla suunnattomasti, puhumattakaan
kansliahenkilöstöstä j a kaiken-nia.
Se voidaan nostaa 30 metrin korkeuteen
(siis 6 m lattian pinnasta) ja
tiin ainakin vielä ennen sotaa iltapuku
— puhuu maailman kaiMcia kieliä.
Täällä Ivohtaavatpolitiikot, julkisen elämän;
tieteen ja taiteen sekä ennenkaikkea
rahamaailman edustajat toisensa-
Koska teatten on -valtion, hoitaa siellä
vartiöpalveluksen sotaväki^ tarkemmin
EDWIN SUKSI
Trans-Atlantic Pa^nger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
Edustamme. melkein kaikkia johta-vimpia
valtamerilinjoja. Suunnitelles-sanne
matkaa Suomeen tai muihm
Euroopan maihin, voitte luottamuksella
kääntyä puoleemme lippu- y.m. matkaa
koskevissa asioissa.
V A P A U S S T E A M S H I P
T I G K E T A G E N C Y
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
P. O. « « X 69 Sudbury. Ont.
JUMBO-KAALI
Suurin kasvatettava laji, jotkut
painavat 30 paunaa ja toiset aina
40 paunaa. Verratonta hapankaalina
ja raakana syötäväksi. On
hyvin mielenkiintoista seurata
näiden jättiläisten kehitystä. Meidän
jumbo -kaalimme myynnit
ylittivät viime vuoima kaikki
muut. Paketti (lOc) (80c unssi).
VAPAASTI meidän iso v. 1949
siemen- ja taimikirjanune
•491
MATKUSTAKAA
SYKSYLLÄ
kun elo on korjattu ja ihmiset
ajattelevat lepoa, mukavuutta
ja ystäviensä vierailuja
Syksy on myös vuodenaika jolloin hyviä
paikkoja on saatavana upeissa moottori-laivoissa
GRIPSHOLM ja STQCKHOLM.
lähtien Nevv Yorkista suoraan Göiepöriin/
Ruotsiin —-ja siltä erinomaiset yhteydet
SUOMEEN.
GRIPSHOLM Elok. 12
STOCKHOLM Elok. 29
GRIPSHOLM Syysk. 9
STOCKHOLM Syysk. 23
GRIPSHOLM Lökak, 7
STOCKHOLM Lokak. 17
GRIPSHOLM Marrask. 4
STOCKHOLM Marrask. IL
Minimihinnai turistiluokassa
Göteporiin menomatka alkaen
•sta
Saadaksenne paikkatilaukseh käykää
matkailuasiamlehenne luona. Hänen
palveluksensa ja pätevät neuvonsa
ovat käytettävänänne ilman lisämaksua.
«sd
'600 Dorchester St. W., Montreal, Que.
/•"TnnnnröTnnröTnrnr^
o
o'
O:
Q
iohtaa kansamme perikatoon, valoisavi- karvaisista virkailijoista, joita aina kcr-huomenen-^
sostdimin puolesta." 13^ vaHiottlait<&siin ja mdcn Kepeille-
KIITOS
t
^JHe/dän parhaimmat kiitokset kaikille, jotka ovat ottaneet osaa siihen.
rahasiumnaan, jonka saimme yllätyksenä vastaanottaa, joka oli kerätty meidän
tiyväksemme, kun tulipalo tuhosi kotiamme ja vaatteet. Erikoinen kiitos:
hommaajille mr. ja mrs. Väinö Johnsonille, mr. Heino Sarjalle, mr. Mlkko
Koivuaalle, mr. Reino Tikkaselle, nn^. Taisto TuomtBelle ja mr. David Jäntille,
jotka ovat nähneet paljon vaivaa mädän tähden. Kiitos myöskin mrs. Rudolf
Niemelle neuloniisesta ja-kaikesta muusta avusta sekä kaikille, jotka ovat yksityisesti
meitä auttaneet tavall;» tai toisella.
Kiitollisuudella.
9liL J A »ms^ yjUNtf^
o
0 1
9Sft Red Biver Baad Ailliiii; Oniiffo
imxmmm ^mB^mmm( zmsmi^^^
1
• • •• ta
m
vAfä s j i i r f i ^ ii
Iit
t tl
4r ti
mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 2, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490402 |
Description
| Title | 1949-04-02-05 |
| OCR text | D äriisin suun ooppera on hdikäisevdn komea JO K A I N E N Pariisin kävijä joutuu kaupunkia vaeltaessaan tämän tästä ohittamaan Suuren Oopperan, koska se sijaitsee a i » n jättiläiskaupungin sydämessä , kahden valtaväylän, Boulevard de Capucinesin ja Boulevard d'Haus-mannin. välisisä sekä lisäksi edellistä koitukseensa loistavin juhlallisuuksin 17 p. tammikuuta 1875. Sanottakoon heti, että se on maail-nian kalleimpia rakennuksia Se tuli maksamaan silloisissa oloissa 35 miljoonaa frangia, eli sum^ian, joiika muuttamista nykyiseen kurssiin ei rohkene VALTAVA NÄYTTÄMÖ Pstaytykäamme nyt naj^tämolle. Sen korl^us ori 36 metriä ja syvyys — ku-lissisuoja mukaanluettuna — 53 metriä. '*\^aIo-urut", jotka asennetuin Hrasta 1936—37j^ lienevät Vieläkin maailman suurimhiat ja nykyaikaisiiiimat, sillä jatkuvasti huomioidaan laman alan vii- Tneisimmätkln keksinnöt. Muutamia lukuja materiaaleista, mitä meni l4tä laitetta asennettaessa: 500 kni. kaapelia ja sea alas laskemiseen menee vajaa minuutti. KANSAINVÄLISTÄ ^^EISÖÄ Parifcin Suuri Qqppera ^'oi varmaankin ylpeillä kansainysUisimmästä yleisöstä. Ken haluaa nähdä mannermaista loistoa, huimaavan Jcalliita jalokiviä, viimeisimmät iltapukumuodit j menköön tä - jiiän laitoksen johoiikin ensi- tai galail-taan. Juhlapukuinen yleisö perman-sähköjohdinta, 44 khi terässäikeitä, 34 - noUe ja eusiri\dlle pääsyä varten vaadit-kohtisuorasti leikkaavan AveiÄe de 1'- ajatellakaan, k^gka silloiset rakennus- Operan yhtymäkohdassa- Huomio kiintyy heti tämän rakennuksen monumentaalisuuteen, sopusuhtaisuuteen jä upeu-teen. N"äky olisi vieläkin vaikuttaya^m-pi. jollei rakennus jäisi ympäristönsä puristukseen seikka, mikä suurkaupungeissa on niin tavallista rakennushistoriallisia muistomerkkejä ajateltaessa. OOPPERA P E R U S T E T T I I N 1671 Suuren Oopperan (nykyinen nimi^ "Theatre National de POpera") historiasta voisi kirjoittaa kokonaisen tutkielman, mutta kun se ei kuulu tämän kirjoituksen puitteisiin, riittänee kun toteamme, etä ooppera perustettiin jo v. 1671, että se on kokenut mitä erilaisimmat vaiheet, läpikäynyt monen monet taloudelliset koettelemlikset, taistellut niin sisäiset kuin ulkopuolisetkin taistelunsa, majaillut milloin missäkin ja ollut monesti suorastaan perikadon partaalla, kunnes sille vihdoin 4860-lu-vulla ryhdyttiin rakentamaan nykyistä ty.vssijaansa. Rakennus vihittiin tar- Eemeli Rautiainen) Amerikan Suomalaisten Sosialistien Kustannusliikkeen v. 1924 kustantama 207 sivua käsittävä runoteos. Päiviön osalle tulee kirjasta 120 sivua ja 26 runoa. Sara Kivistö: Toverin Kustanni^syh-tiö. Asteria Oregon v. 1913. 142 sivua käsittävä romaani Suomesta, köyhästä huutolaistytöstä j a hänen kohtalostaan. Kostaja: Työmiehen Kustannusyhtiön H a n c o e k i s s a M i c h . v . 1911 kustantama J 2 S sivua käsittävä kertomaruno, josta mm. Eetu Salin on kirjoittanut hyvin loistavan arvostelun. Auauias: Romaani, kustannettu Työ-• kansan vararikon jälkeen luultavasti v. 1916 paikkeilla. /ö;//('/('o'ö?m/;7;o;fl:" (Monistettu runokokoelma, A k u Päiviö,'Magnus Raeus, Wm. Lahtinen ja O. Lyytikäinen). Päiviöltä. 10 runoa. Näytelmiä .1/.'/m;i-(7/>a/7(7: Kokoillan laulunäytelmä, kirjoitettu v. 1911. Vapaassa 7}taassa: Koko illan laulunäytelmä. •^itf/;/(7«/;/: Operetti, jonka on säveltänyt ja Päiviön runoja käyttäen näytelmäksi muovaillut F . Lindroos vuoden 191S paikkeilla. Lasten näytchnäkirja, julkaistu v. J916 paikkeilla. Siinä on kolme yksi- Jiaytöksistä lasten näytelmää: Raha- Pnnsessan suruja, Tädin marjat ja Sai-uirin hanhet. ' / Lopuksi Tämän kirjoittaja pyytää liittyä n i i - -^in satoihin ja tuhansiin maamniehiira- "^e, jotka sydämensä pohjasta tänä ^merkkipäivänä onnittelevat 70-vuotiasta nuorukaista, Aku Päiviötä, j a toivotta- \'at hänelle terveyttä, menestystä ja vielä jnonta hyödyllistä tuotannon vuotta. Kuten Canadan Stiomalaisen Järjestön TPK:n tervehdyksessä sanotaaoc ''Rohkaise ja ohjaa nuorempia iuok-taistehm mutkaisetta polulla. Lyö en-f'ftä ehommin sodan; taatUumukseu ja [tston edustajia, niUä jotka Kahimhfit kustannukse tlähtivät vallan toiselta pohjalta kuin nykyään. Se on kaut-km muita metallisäUveitä, 500 tpnnia metallia kehikJ^ojen ja. tulenarkojen paikkojen peittämiseen. Metallinen pyöröhorisontti on 940 neliömetrin suu-taaltaan tehty jaloimmista rakennus- ruinen ja painaa vaatimattomat 22 ton-ameista, missään ei ole säästetty ja voi-daanpa suorastaan puhua ylenpalttisesta tuhlauksesta. Mutta tulos on myös sen mukainen. Kun astuu sisään tähän taiteen pyhättöön, käsittää heti, että on tekemisissä taidelaitoksen kanssa, jo- ^ ka on pystytetty suuren ja mahtavan kansan toimesta todistaniaan sen vuosi-" sataista musiikkikulttuuria ja korkeita perinteitä. Arkkitehti Charles Garmier on - se mies, jolle lankeaa kunnia tästä valtavasta aikaansaannoksesta. Pääsisään-käytävän loistoportaat Jo yksistään riittäisivät säilyttämään hänen nimensä ainiaaksi jälkimaailmalle- Rakennuksen kolmikerroksisen päädyn koristuksista kiintyy huomio suuriin marmoriryhmiin, joista mainittavimmat ovat Fälguerin "Draama" ja Carpeauxin "Tanssi". Toisen kerroksen pylväikköjen välissä on 9 pronssista rintakuvaa (m.m. Mozart, Beethoven ja Rossini) sekä vihdoin rakennuksen huipulla itsensä Mille-tin vaikuttava veistos "Apollo", joka kohotetuissa käsissään pitää kultaista lyyraa. V I I S I P A R V E K K E I ^ ' E N KATSO^^^ Mutta menkäämme jo rakennuksen sisäpuolelle! Taideteosten loputon paljous, piisikudontaa muistut tavat niar-morikoristukset, leikkauksin somistetut holvit ja pylväät, kultaiset kruunut ja jättiläiskynttiläjalat, kaikki tämä runsaus suorastaan tyrmää ensikertalaisen. Mainitsin jo pääportaat. Samanlainen loisto jatkuu lämpiöissä, joista huomio ^ kiintyy luonnollisesti keskikerroksen päälämpiöön Maalari Baudry on va-: rustanut tämän jättimäisen, 450 neliömetrin laajuisen pinnan säveltaiteen mahtia j-listävillä allegorisilla maalauksilla. Ja vihdoin sitten itse katsomo lopullisesti hurmaa tulijansa. Se on viisine parvekkeineen mittasuhteiltaan sopusuhtainen kaikessa valtavuudessaan ja ylevyy^dessään eikä loistossa tietenkään jää jälkeen portaikko jaan ja lämpiöitään. Siihen mahtuu 2,700 kuulijaa istumapaikkojen lukumäärän ollessa 2,156. ^ Jonkinlaisen käsityksen tämän kolossin suuruudesta antanevat seuraavat tiedot: Solistien, baletin, kuoron, avustajien ja orkesterilaisten harjoitus- ja pu-keutumishuoneita on kahdeksisenkymmentä. Vastaanotto- ja kansliahuoneita onlee- • gio ja kaiken kukkuraksi mahduttaa rakennus itseensä vielä opperamuseon ja . -kirjaston, jotka nekään .eivät ole aivan pienitilaisia. Onpa joku kerran laskenut tämän laitoksen ovetkin ja saanut niiden lukumääräksi 2,531! Minulle kerrottiin, että Suuren Oopperan hen- Idlökunta lähentelee tuhatta, seikka, jota ei voine epäillä, kun ottaa huomioon, että kuoroon kuuluu kolmisensataa, orkesteriin toistasataa, balettiin saman-verran, solisteja, ohjaajia ja harjoittajia on epämääräinen luku ja sitten tulee vasta teknilhnen henkilökunta, jota ^ täytyy olla suunnattomasti, puhumattakaan kansliahenkilöstöstä j a kaiken-nia. Se voidaan nostaa 30 metrin korkeuteen (siis 6 m lattian pinnasta) ja tiin ainakin vielä ennen sotaa iltapuku — puhuu maailman kaiMcia kieliä. Täällä Ivohtaavatpolitiikot, julkisen elämän; tieteen ja taiteen sekä ennenkaikkea rahamaailman edustajat toisensa- Koska teatten on -valtion, hoitaa siellä vartiöpalveluksen sotaväki^ tarkemmin EDWIN SUKSI Trans-Atlantic Pa^nger Confe-rencen valtuuttama asiamies Edustamme. melkein kaikkia johta-vimpia valtamerilinjoja. Suunnitelles-sanne matkaa Suomeen tai muihm Euroopan maihin, voitte luottamuksella kääntyä puoleemme lippu- y.m. matkaa koskevissa asioissa. V A P A U S S T E A M S H I P T I G K E T A G E N C Y EDWIN SUKSI Valtuutettu asiamies P. O. « « X 69 Sudbury. Ont. JUMBO-KAALI Suurin kasvatettava laji, jotkut painavat 30 paunaa ja toiset aina 40 paunaa. Verratonta hapankaalina ja raakana syötäväksi. On hyvin mielenkiintoista seurata näiden jättiläisten kehitystä. Meidän jumbo -kaalimme myynnit ylittivät viime vuoima kaikki muut. Paketti (lOc) (80c unssi). VAPAASTI meidän iso v. 1949 siemen- ja taimikirjanune •491 MATKUSTAKAA SYKSYLLÄ kun elo on korjattu ja ihmiset ajattelevat lepoa, mukavuutta ja ystäviensä vierailuja Syksy on myös vuodenaika jolloin hyviä paikkoja on saatavana upeissa moottori-laivoissa GRIPSHOLM ja STQCKHOLM. lähtien Nevv Yorkista suoraan Göiepöriin/ Ruotsiin —-ja siltä erinomaiset yhteydet SUOMEEN. GRIPSHOLM Elok. 12 STOCKHOLM Elok. 29 GRIPSHOLM Syysk. 9 STOCKHOLM Syysk. 23 GRIPSHOLM Lökak, 7 STOCKHOLM Lokak. 17 GRIPSHOLM Marrask. 4 STOCKHOLM Marrask. IL Minimihinnai turistiluokassa Göteporiin menomatka alkaen •sta Saadaksenne paikkatilaukseh käykää matkailuasiamlehenne luona. Hänen palveluksensa ja pätevät neuvonsa ovat käytettävänänne ilman lisämaksua. «sd '600 Dorchester St. W., Montreal, Que. /•"TnnnnröTnnröTnrnr^ o o' O: Q iohtaa kansamme perikatoon, valoisavi- karvaisista virkailijoista, joita aina kcr-huomenen-^ sostdimin puolesta." 13^ vaHiottlait<&siin ja mdcn Kepeille- KIITOS t ^JHe/dän parhaimmat kiitokset kaikille, jotka ovat ottaneet osaa siihen. rahasiumnaan, jonka saimme yllätyksenä vastaanottaa, joka oli kerätty meidän tiyväksemme, kun tulipalo tuhosi kotiamme ja vaatteet. Erikoinen kiitos: hommaajille mr. ja mrs. Väinö Johnsonille, mr. Heino Sarjalle, mr. Mlkko Koivuaalle, mr. Reino Tikkaselle, nn^. Taisto TuomtBelle ja mr. David Jäntille, jotka ovat nähneet paljon vaivaa mädän tähden. Kiitos myöskin mrs. Rudolf Niemelle neuloniisesta ja-kaikesta muusta avusta sekä kaikille, jotka ovat yksityisesti meitä auttaneet tavall;» tai toisella. Kiitollisuudella. 9liL J A »ms^ yjUNtf^ o 0 1 9Sft Red Biver Baad Ailliiii; Oniiffo imxmmm ^mB^mmm( zmsmi^^^ 1 • • •• ta m vAfä s j i i r f i ^ ii Iit t tl 4r ti mm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-02-05
