1939-02-11-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1939 LAU.\XTAL\A, HELMIKUUN 11 PÄIVÄ5CX > Sivu 11
«tsiuiiiiHiianiuiuiiiianimminaiuiiffliinannnnnnainunuiOi.
I Suurennuslasin takaa I
• i . • "5^"
^lUiiiiiiiiiiDniiiim KIIKARI nnniiQuiuiunitc^
ma lietofa
Skotlannin länsirannikolla on pieni,
pari auranalaa käsittäväj mehevä
ruohon peittämä ja joitakin mäntyjä
kasvava sääri — '-Keijukaissaari" —-
jota taikausko on pitänyt autiona ja
kartettuna kauan aikaa. Vuosikausiin
ei kukaan ole astunut jalallaan-kaan
tuolle saarelle eivätkä kalasta-jain
lampaat ole kä3meet siellä laitumella
miesmuistiin. Lähimmän kylän,
Shieldaigin, köyhät asukkaat
eivät uskalla mennä saarelle. Pitkinä
talvi-iltoina räiskyvän takkavalkean
ääressä kertovat vaiihemmat ihmiset
nuorisolle saaresta. Kauan sitten
oli muuan kalastaja rakastanut merenneitoa,
mutta hylännyt hänet sitten
. Kun merenneito huomasi nuorukaisen
petolUsuuden, hm
teli tämän keijukaissaarelle, niinkä.
rannassa kalastajan v^ne niurskaan-tui
kalliota vastgn^x . Siitä päivästä
lähtien, jolloin kalastaja sai surmansa
saaren rannalla, ei ainoakaan
ihminen ole rohjennut oleilla saarella
kuin vähän aikaa. Väitetään näet,
ettei ainoakaan elävä olento voi pysyä
saarella heiigissä paria tuntia
kauempaa. Tätä taikauskoa vahyis^
taa vielä se, ettei :saai-eUa ole ainoa^^^
takaan lintua>: eikä linnut pysäli^y
edes lepäämäänkään saaren puibiin.
Nuuska on äiheu^nut vakayan
aviollisen selldtauksen Deahamissa
Englannissa. 82-vuotias John Bruce
on laittanut paikkakuntansa sanomalehteen
ilmoituksen, jos^Mn pyytää
vaimoaan Amy. Buncear ipal^amaan
jälleen kotiin. Hän on selittänyt tilannetta
seuraavasti: "Viisi viikkoa
sitten riitelin Am3m, 74rVuotiaan vair
moni kanssa sen johdosta, että Hän v
otti nuuskaa illall»; vuoteessa. Se
sai minut aivastelemaan;ankarasti ja
tuntemaan pahoinvointia. JRijtamme.
jälkeen hän on :kadonput enkä ole
nähnyt häntä sen JHIkeeu^ 01en)murr
heellinen ja. jrksinäinen ja, toivoisin,
että hän tulisi pjiäh-tafcaisjn."
Fasistipropagandan h^a -r joitta jat -
Europassa ovat nauimmyassa levittä?.
neet sitä juttua, jetta; Yhdysvaltam
presidentti Roosevelt • QlisiirjuutaläiiJ
nen. Nähtäyasti uskoviat jo itsekin:
juttuaan. George Roos^ätin (pw-?:
sidentin sukulainen) t3rtär on naimir
sissa italialaisen aatelismiehen kanssa
ja asuu Itaii^^^.
tinen virkailiJE^iiiöit^^^
iiäneno^; otettava
koulusta, jossa käy, italias^^^^y^^
astuneiden juut^aiSv^taisten, d^kr.
reettien tähden. Hämniästyn^nä.
Rooseveltin sukfila^pfo? tiedusteU,.mir -
ten nuo deljjeetit koskevat lastaan.
"WeU-etkö:sinä^le presidentti
Rqoseydtin; sukulainen" ku^^^
vastaus. >
%pittäyä kumnutu^
%bertiäv erääs^.,VU^p^
kylässä. E«n- Berthä meni-nukku-
"^aan, rupesi iiänen vuoteensa tärise-
"^ään ja hypähtdemääi?, ja niin jatkui,
vaikka kaksi vankkaa miestä
asettui sUä pit^e^n^^' : Sit^
tehnvt 35 yötä yhteen menoon, eikä
KALAÄIUREKETTA
Puolitoista paunaa kaläa, haukea tai
kuhaa raavittuna/3 kupillista kermaa,
5 munaa, puoli paunaa voita, neljäsosa
paunaa valkoista leipää. Suolaa ja pippuria.
Liha raavitaan nahasta ja ruodot
poistetaan, jauhetaan lihamyllyllä moneen
kertaan. Sen lisäksi kala pannaan
puukuppiin tai huhmariin ja
nuijitaan hyväksi, lisäämällä vähittäin
vaahdoksi vatkattu voi ja raunankel-tuai
§et. Leipä liotetaan kermassa ja
pannaan vähitellen kalaseokseen. Jatketaan
hieromista kunnes seos on
kuohkean näköistä. Viimeksi pannaan
vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset ja
mausteet. Seos pgnnaan voideltuun
muotiin, kan^l päälle^ ja, vesiastiaan,
uuniin. Paistetaan yhdestä puoljBen-toista
tuntiin. Tarjotaan sienir, rapu-,
kapris- tai sitruunakastikkeen kanssa.
••••••• *• '
KASTIKIPJBT'
Kastikkeiden perustana on voi ja jauhot.
Valkoisia kastiUceitakeitettäes-.
sä ei jauhoja, ruslj^ta, * ruskei^.,
kasp^keihlnt Jauhptv^eltet^l^^^^
ruskistuvat - Elastisetta Tmi hämmoi-nettävä
ettei se tule paakkuiseksi. Hd-poittaakseen
ruuanvalmistusta on parasta
valmistaa ja säilyttää, erilaisia
kastikkeita. Lihalientä ruskeita kastikkeita
varten voi keittää kaikenlaisista
lihantähteistä ja luista, li^ämällä
kasviksia, jotka .ensin on ruskistettava
joko voissa tai sianrasvassa.
kastiketta vahntetaessa tarvitaan vain
yksi ruokalusikallmen voita, yksi ruokalusikallinen
jaUhoja ja yksi kupillinen
lientä, Jos kastiketta ^^s^^ on
hyvä, sulata vähän voita päälle, että
syntyy rasvakerros^ jonka alla kastike
säilyy pilaantuniattoniana. Jos kastik-kees3a„
kg,stetään jmunaai on se pantava
viimeksi eikg sitten enää saa kiehut-taa.
• • • ••. *
VAUCEA KASTIKE
Kaksi ruOkalusikaUisita jauhoja, 2
ruokalusikallista vpita, 2 kuj>illista mai-to0ft
~ puoli kui»Uliste kermaa. Valkeaa
pippuiift ja suolaa maun mukaan.
Vot JaiOiot ja Ä
K I R J E E N V A I H T O A
tään kerma, pippuri ja suola. Kerman
voi jättää pois joö haluaa. — Jos tähän
kastikkeeseen lisätään yksi teeiusikalli-,
nen sitruunanmehua ja kaksi ^munan-keltuaista,
voi sitä .käyttää Hollannin
kastikkeen asemasta.
RUSKEA KASTIKE
Kaksi ruokalusikallista jauhoja, 2
ruokalusikallista %oita, 2 keltajuurivii-paletta,
1 sipulinviipale^ 8 plppuriimiar-jaa,
kaksi kuppia ruskeaa lihalientä, 1
laakerinlehti ja yksi ipersiljan oksa.
Keltajuuret ja sipuli ruskeutetaan
vom kanssa, lisätään jauhot ja lihaliemi
sekä mausteet. Annetaan kiehahtaa
ja siilataan.
• Kastikepannussa.-Mexota 2 isoa
ruokalusikallista voita,, 4 munankel-tuaista
lisätään-ykMtellen-sekaantuvat?.,
kataan välillä. Lisätään puolen sitruunan
mehu, puoli teeluMkalUs^ suolaa
ja vähän pippuria. Sitten Jisätään
kaksi kolmasosa kupillista kuun^Qa vetoja
vispilöidään kuumasi vesiastiassa
siksi kunnes' saottuu.v Tulelta lAtettua
sekotettava vähän aikaa, että kumniiusi
haihtuu. Kastiketta kSytet§|to:kalan,
parsan, kukkakaaUn yjn..kanssa, .v ^
SmUUNAKASTIKEl
3 munankeltuaista vatkataan kattilassa,
lisätään 3 ruokalusikafllsta voi*
ta, 2 kupUlista maitoa tai,kermaa jft;
vatkataan tulella kimneg^ptti^Uv^
tetaah suolalla, pippurmär sltacu\mwi-mehuUa
ja hl^QUa "Tarlo-taan
kalan kanssa.
Sasekset (sausage).dyät halkea jos
pe käristetään ennenkuin pamiaan kuumaan
veteen.
KAAUA OMEN^ KAIUSSA
Palotellaan pataan yksi kaalini^,
lisätään puolil^munehtä omenaa .kuorittuna
ja pälQteltuna, 4 iuol«ausik8il-iista
vcAtä, 2 ruokalijsikallte
iiaiunehua ja puoli impilUsta sok^i^.
Annetaan liiljalleen kiehua tiiviin k^-
nen alla :kunii<^ p^hmiM, «hkä^^in
2,tuntia..v.rc;;. j/Vvy;^:/;;::;; :>-;vv ^
M . , n I , . . . . l....^'.i-.U^..lilJUIIIIUWJ.l fl . J! . . - . -I .HMgJt'' U I ' I H V , , -
vakuutettu.*' ' . ; . ' ' -'
siih^ tehoa vipen^ VMSUUC eikä rukousten
luku, ei -soitto «i mikään^
jota vuoristolaiset oyat yrittäpeet.
.Onneksi jueiiläon^oikeu?^,^
initi tah^enime ja epäUlSijinitä tah-d0niine-tmm
•
•0 • •
V. IW Mr. Loye meni .20-vuo-tiaana-
nuetenäjHyv^^
le. Matkailla i än tapasi kaksi ystäväänsä.
Nyt nämä kolmejnuoHa,
miestä tapasi kolme^isarus^ ja me^i^^
vät ajanoloon niiden kanssa naimisiin.
IJ?swi.>It.ja.^mr-l^^^
aÄt kuitahäitään, sitten Ä|r. ja Mrs.
Hfarshall ja nyt on tuUut Mr. ja
Mrs. I^yen vuoro. Kolminkertainen
rakkaustarinax)n siis saanut korkeim-man
täyttymsfeensa.
MIJQ33KA^ASSA
Myyjätär: Mitä arvelette turkista,
hyvä rouva? Greta GarboUa on aivan
samanlainenl ^
Rouva: OaJ Antakaa minulle sittei
jokin tomen. Olisi- kiusallista, jos ih-miset
luulisivat mmua tuoksi naiseksi!
Entinen ainerikkal^^
lehtimies Carl CfOF, jolla Arämeaset
25 vuotta on:.pllut ilmQitust<?imis.t<)
Shanghaissa, pn ji|lkai?sut tepksep;
kiinalaisista ostajtoa, Teoksen nimi
on ^400 Äiilllonv'Ell^m^'^ •?;ir-jassaan
€lrow kertoo monia hauskoja
ja mi^enkilntoiaisi j ) i i^ kiinalaisista,,
jotka joutuvat kosketuksiin
piuukäiaisten kanssa^ Cfow tuntee
kiinalaiset ja osaa kiijoittaa.
Kiinalaiset ovat ilmeisesti maaö-man
varovaisimpia 4avaran ostajia.
Kauppias, joka varustaa, myymär
länsä hienoilla näyttelykaapeilla, herättää
kiinalaisessa epäluottamusta;
kiinalainen näet "ajattelee, että sellaisen
kauppamiehen on täytynyt korottaa
hintojaan maksaakseen tuon
loistonsa.
Jos jokin tavara, johon kiinalainen
on tottunut, muuttuu ifUUäan
Dclia M.: Kiitos hyvästä lähetyksestä.
S.: Käytetään.joskus.
>w: Samoin.
tav^la, yaikkfipa parapeekin, lakkaa
kiinalainen sitä ostamasta. En-
. simmäiset laivaukset valkoista belgialaista
savea tulivat Kiinaan saksalaisen
. vii^lliikkeen välityksellä,
kun belgiaiäiset saivat tietää, että
heidän savellaan oli menekkiä Kiinassa,
he päättivät myydä siiine tavaransa
ilman välikäsiä. Mutta kiinalaiset
eivät hyväksyneet belgia*
laisten toimittamaa savea. Se näet
tiiUut idkomuodoltaan samanlaisissa
laatikoissa kuin ennen ja sitä pa^^
ie ti$ tuU
Belgiasta eikä Saksasta. Kiinalaisten
mielestä ei tavara siis voinut oUa
oikeaa, koska jo kuori oli ^räärä.
Muukalainen vain tahtoo vetää huulesta
jollakin huonolla korvikkeella^
ajattelivat kiinalaiset.
Crow kertoo edelleen, että Kiinassa
on kaikella arvonsa, laskupaperit
käännetään kirjekuoriksi, vanhat metalliset
kilvet uuneiksi, petrolikannut
Suoristetaan kattamisaineiksi. Myy-
Mlöis^ tyhjät pakkalaatikot kuuluvat
vanhan perinnäistavan mukaan
kaupi^-apulaisille. Jos jokin tehdas
sääs^akseen menojaan päättää lopettaa
ptakkalaatikkojen käyttämisen ja
pakkaa tavaransa pahvisiin laatikoihin,
se pian saa huomata tehneensä
erehdyksen. Vaikka tavara olisikin
kiipailijan tuottamaa tavaraa pahempaa,
sysää raivostunut kauppa-apu?
lainen pahvikuoressa tulleen tavaran
johonkin nurkkaukseen ja jättää sen
my3anätjt.ä.
Kokenut teollisuusmies ei koskaan
lähetä kiinalaiselle kauppiaalle näytteitä,.
sillä kiinalainen aina myy
näytteetalennetuin hinnoin.
Lihaa syövät länsimaalaiset haisevat
kuftalaisenniiele^Jiyvin oudolta
eikä suinkaan ^ukseen, mutta kiinaa
lainen on liian kohtelias sitä ilmaistakseen.
Kylien, koirat teivät kuiien-
Jiaan ole yhtä kohteliaita ja,jnuukai
laisen ilmestjrminen kiinalaiseen ky?
lään kiil^oittaar ne Jiirmuiseen hau-?
kuntaan. Yht^ herkkä tälle njuut
kalaisten bajulle-on, vesipuhveli, jota
hajUiinhoittaa-Jiiin,. että puhveli iiir-mustuneeiia-
pyrkii-';käymään haisijan
kimppuun^
Kiinalaisten kanssa asioissa oleva
viisas muukalainen muistaa aina kaksi
sääntöä: 1) ei koiaan pidä saattaa
tob^ nolatuksi eikä 2) koskaan
.pidä rikkoa kiinalaieenr riisikuppia".
Jos kiinalaista palvelijaa haukutaan
tämän toverien kuullen, nim hänet
nolataan > siUoin jopji sUnä määrin,
että hän voi tehdä itsemurhan. Ja
saraa ^ n t ö pitää paikkansa liike-elämässÄ.
VientilUkke^t. Uetä^t,
että ainoa keino kiinalaisen erottar
miseksi on hänen "ylentamisensa" jo-honkm
merkityksettömään toimeen,
josta ,tämä itse eroaa tontematta it-srään
häväistyksi. Kiinalaisen riisi-,
kupinrikkominen taas merkitsee hä-^
nen elinmahdollisuuksiensa hävittämistä.
•
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 11, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-02-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390211 |
Description
| Title | 1939-02-11-11 |
| OCR text | 1939 LAU.\XTAL\A, HELMIKUUN 11 PÄIVÄ5CX > Sivu 11 «tsiuiiiiHiianiuiuiiiianimminaiuiiffliinannnnnnainunuiOi. I Suurennuslasin takaa I • i . • "5^" ^lUiiiiiiiiiiDniiiim KIIKARI nnniiQuiuiunitc^ ma lietofa Skotlannin länsirannikolla on pieni, pari auranalaa käsittäväj mehevä ruohon peittämä ja joitakin mäntyjä kasvava sääri — '-Keijukaissaari" —- jota taikausko on pitänyt autiona ja kartettuna kauan aikaa. Vuosikausiin ei kukaan ole astunut jalallaan-kaan tuolle saarelle eivätkä kalasta-jain lampaat ole kä3meet siellä laitumella miesmuistiin. Lähimmän kylän, Shieldaigin, köyhät asukkaat eivät uskalla mennä saarelle. Pitkinä talvi-iltoina räiskyvän takkavalkean ääressä kertovat vaiihemmat ihmiset nuorisolle saaresta. Kauan sitten oli muuan kalastaja rakastanut merenneitoa, mutta hylännyt hänet sitten . Kun merenneito huomasi nuorukaisen petolUsuuden, hm teli tämän keijukaissaarelle, niinkä. rannassa kalastajan v^ne niurskaan-tui kalliota vastgn^x . Siitä päivästä lähtien, jolloin kalastaja sai surmansa saaren rannalla, ei ainoakaan ihminen ole rohjennut oleilla saarella kuin vähän aikaa. Väitetään näet, ettei ainoakaan elävä olento voi pysyä saarella heiigissä paria tuntia kauempaa. Tätä taikauskoa vahyis^ taa vielä se, ettei :saai-eUa ole ainoa^^^ takaan lintua>: eikä linnut pysäli^y edes lepäämäänkään saaren puibiin. Nuuska on äiheu^nut vakayan aviollisen selldtauksen Deahamissa Englannissa. 82-vuotias John Bruce on laittanut paikkakuntansa sanomalehteen ilmoituksen, jos^Mn pyytää vaimoaan Amy. Buncear ipal^amaan jälleen kotiin. Hän on selittänyt tilannetta seuraavasti: "Viisi viikkoa sitten riitelin Am3m, 74rVuotiaan vair moni kanssa sen johdosta, että Hän v otti nuuskaa illall»; vuoteessa. Se sai minut aivastelemaan;ankarasti ja tuntemaan pahoinvointia. JRijtamme. jälkeen hän on :kadonput enkä ole nähnyt häntä sen JHIkeeu^ 01en)murr heellinen ja. jrksinäinen ja, toivoisin, että hän tulisi pjiäh-tafcaisjn." Fasistipropagandan h^a -r joitta jat - Europassa ovat nauimmyassa levittä?. neet sitä juttua, jetta; Yhdysvaltam presidentti Roosevelt • QlisiirjuutaläiiJ nen. Nähtäyasti uskoviat jo itsekin: juttuaan. George Roos^ätin (pw-?: sidentin sukulainen) t3rtär on naimir sissa italialaisen aatelismiehen kanssa ja asuu Itaii^^^. tinen virkailiJE^iiiöit^^^ iiäneno^; otettava koulusta, jossa käy, italias^^^^y^^ astuneiden juut^aiSv^taisten, d^kr. reettien tähden. Hämniästyn^nä. Rooseveltin sukfila^pfo? tiedusteU,.mir - ten nuo deljjeetit koskevat lastaan. "WeU-etkö:sinä^le presidentti Rqoseydtin; sukulainen" ku^^^ vastaus. > %pittäyä kumnutu^ %bertiäv erääs^.,VU^p^ kylässä. E«n- Berthä meni-nukku- "^aan, rupesi iiänen vuoteensa tärise- "^ään ja hypähtdemääi?, ja niin jatkui, vaikka kaksi vankkaa miestä asettui sUä pit^e^n^^' : Sit^ tehnvt 35 yötä yhteen menoon, eikä KALAÄIUREKETTA Puolitoista paunaa kaläa, haukea tai kuhaa raavittuna/3 kupillista kermaa, 5 munaa, puoli paunaa voita, neljäsosa paunaa valkoista leipää. Suolaa ja pippuria. Liha raavitaan nahasta ja ruodot poistetaan, jauhetaan lihamyllyllä moneen kertaan. Sen lisäksi kala pannaan puukuppiin tai huhmariin ja nuijitaan hyväksi, lisäämällä vähittäin vaahdoksi vatkattu voi ja raunankel-tuai §et. Leipä liotetaan kermassa ja pannaan vähitellen kalaseokseen. Jatketaan hieromista kunnes seos on kuohkean näköistä. Viimeksi pannaan vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset ja mausteet. Seos pgnnaan voideltuun muotiin, kan^l päälle^ ja, vesiastiaan, uuniin. Paistetaan yhdestä puoljBen-toista tuntiin. Tarjotaan sienir, rapu-, kapris- tai sitruunakastikkeen kanssa. ••••••• *• ' KASTIKIPJBT' Kastikkeiden perustana on voi ja jauhot. Valkoisia kastiUceitakeitettäes-. sä ei jauhoja, ruslj^ta, * ruskei^., kasp^keihlnt Jauhptv^eltet^l^^^^ ruskistuvat - Elastisetta Tmi hämmoi-nettävä ettei se tule paakkuiseksi. Hd-poittaakseen ruuanvalmistusta on parasta valmistaa ja säilyttää, erilaisia kastikkeita. Lihalientä ruskeita kastikkeita varten voi keittää kaikenlaisista lihantähteistä ja luista, li^ämällä kasviksia, jotka .ensin on ruskistettava joko voissa tai sianrasvassa. kastiketta vahntetaessa tarvitaan vain yksi ruokalusikallmen voita, yksi ruokalusikallinen jaUhoja ja yksi kupillinen lientä, Jos kastiketta ^^s^^ on hyvä, sulata vähän voita päälle, että syntyy rasvakerros^ jonka alla kastike säilyy pilaantuniattoniana. Jos kastik-kees3a„ kg,stetään jmunaai on se pantava viimeksi eikg sitten enää saa kiehut-taa. • • • ••. * VAUCEA KASTIKE Kaksi ruOkalusikaUisita jauhoja, 2 ruokalusikallista vpita, 2 kuj>illista mai-to0ft ~ puoli kui»Uliste kermaa. Valkeaa pippuiift ja suolaa maun mukaan. Vot JaiOiot ja Ä K I R J E E N V A I H T O A tään kerma, pippuri ja suola. Kerman voi jättää pois joö haluaa. — Jos tähän kastikkeeseen lisätään yksi teeiusikalli-, nen sitruunanmehua ja kaksi ^munan-keltuaista, voi sitä .käyttää Hollannin kastikkeen asemasta. RUSKEA KASTIKE Kaksi ruokalusikallista jauhoja, 2 ruokalusikallista %oita, 2 keltajuurivii-paletta, 1 sipulinviipale^ 8 plppuriimiar-jaa, kaksi kuppia ruskeaa lihalientä, 1 laakerinlehti ja yksi ipersiljan oksa. Keltajuuret ja sipuli ruskeutetaan vom kanssa, lisätään jauhot ja lihaliemi sekä mausteet. Annetaan kiehahtaa ja siilataan. • Kastikepannussa.-Mexota 2 isoa ruokalusikallista voita,, 4 munankel-tuaista lisätään-ykMtellen-sekaantuvat?., kataan välillä. Lisätään puolen sitruunan mehu, puoli teeluMkalUs^ suolaa ja vähän pippuria. Sitten Jisätään kaksi kolmasosa kupillista kuun^Qa vetoja vispilöidään kuumasi vesiastiassa siksi kunnes' saottuu.v Tulelta lAtettua sekotettava vähän aikaa, että kumniiusi haihtuu. Kastiketta kSytet§|to:kalan, parsan, kukkakaaUn yjn..kanssa, .v ^ SmUUNAKASTIKEl 3 munankeltuaista vatkataan kattilassa, lisätään 3 ruokalusikafllsta voi* ta, 2 kupUlista maitoa tai,kermaa jft; vatkataan tulella kimneg^ptti^Uv^ tetaah suolalla, pippurmär sltacu\mwi-mehuUa ja hl^QUa "Tarlo-taan kalan kanssa. Sasekset (sausage).dyät halkea jos pe käristetään ennenkuin pamiaan kuumaan veteen. KAAUA OMEN^ KAIUSSA Palotellaan pataan yksi kaalini^, lisätään puolil^munehtä omenaa .kuorittuna ja pälQteltuna, 4 iuol«ausik8il-iista vcAtä, 2 ruokalijsikallte iiaiunehua ja puoli impilUsta sok^i^. Annetaan liiljalleen kiehua tiiviin k^- nen alla :kunii<^ p^hmiM, «hkä^^in 2,tuntia..v.rc;;. j/Vvy;^:/;;::;; :>-;vv ^ M . , n I , . . . . l....^'.i-.U^..lilJUIIIIUWJ.l fl . J! . . - . -I .HMgJt'' U I ' I H V , , - vakuutettu.*' ' . ; . ' ' -' siih^ tehoa vipen^ VMSUUC eikä rukousten luku, ei -soitto «i mikään^ jota vuoristolaiset oyat yrittäpeet. .Onneksi jueiiläon^oikeu?^,^ initi tah^enime ja epäUlSijinitä tah-d0niine-tmm • •0 • • V. IW Mr. Loye meni .20-vuo-tiaana- nuetenäjHyv^^ le. Matkailla i än tapasi kaksi ystäväänsä. Nyt nämä kolmejnuoHa, miestä tapasi kolme^isarus^ ja me^i^^ vät ajanoloon niiden kanssa naimisiin. IJ?swi.>It.ja.^mr-l^^^ aÄt kuitahäitään, sitten Ä|r. ja Mrs. Hfarshall ja nyt on tuUut Mr. ja Mrs. I^yen vuoro. Kolminkertainen rakkaustarinax)n siis saanut korkeim-man täyttymsfeensa. MIJQ33KA^ASSA Myyjätär: Mitä arvelette turkista, hyvä rouva? Greta GarboUa on aivan samanlainenl ^ Rouva: OaJ Antakaa minulle sittei jokin tomen. Olisi- kiusallista, jos ih-miset luulisivat mmua tuoksi naiseksi! Entinen ainerikkal^^ lehtimies Carl CfOF, jolla Arämeaset 25 vuotta on:.pllut ilmQitustw: Samoin. tav^la, yaikkfipa parapeekin, lakkaa kiinalainen sitä ostamasta. En- . simmäiset laivaukset valkoista belgialaista savea tulivat Kiinaan saksalaisen . vii^lliikkeen välityksellä, kun belgiaiäiset saivat tietää, että heidän savellaan oli menekkiä Kiinassa, he päättivät myydä siiine tavaransa ilman välikäsiä. Mutta kiinalaiset eivät hyväksyneet belgia* laisten toimittamaa savea. Se näet tiiUut idkomuodoltaan samanlaisissa laatikoissa kuin ennen ja sitä pa^^ ie ti$ tuU Belgiasta eikä Saksasta. Kiinalaisten mielestä ei tavara siis voinut oUa oikeaa, koska jo kuori oli ^räärä. Muukalainen vain tahtoo vetää huulesta jollakin huonolla korvikkeella^ ajattelivat kiinalaiset. Crow kertoo edelleen, että Kiinassa on kaikella arvonsa, laskupaperit käännetään kirjekuoriksi, vanhat metalliset kilvet uuneiksi, petrolikannut Suoristetaan kattamisaineiksi. Myy- Mlöis^ tyhjät pakkalaatikot kuuluvat vanhan perinnäistavan mukaan kaupi^-apulaisille. Jos jokin tehdas sääs^akseen menojaan päättää lopettaa ptakkalaatikkojen käyttämisen ja pakkaa tavaransa pahvisiin laatikoihin, se pian saa huomata tehneensä erehdyksen. Vaikka tavara olisikin kiipailijan tuottamaa tavaraa pahempaa, sysää raivostunut kauppa-apu? lainen pahvikuoressa tulleen tavaran johonkin nurkkaukseen ja jättää sen my3anätjt.ä. Kokenut teollisuusmies ei koskaan lähetä kiinalaiselle kauppiaalle näytteitä,. sillä kiinalainen aina myy näytteetalennetuin hinnoin. Lihaa syövät länsimaalaiset haisevat kuftalaisenniiele^Jiyvin oudolta eikä suinkaan ^ukseen, mutta kiinaa lainen on liian kohtelias sitä ilmaistakseen. Kylien, koirat teivät kuiien- Jiaan ole yhtä kohteliaita ja,jnuukai laisen ilmestjrminen kiinalaiseen ky? lään kiil^oittaar ne Jiirmuiseen hau-? kuntaan. Yht^ herkkä tälle njuut kalaisten bajulle-on, vesipuhveli, jota hajUiinhoittaa-Jiiin,. että puhveli iiir-mustuneeiia- pyrkii-';käymään haisijan kimppuun^ Kiinalaisten kanssa asioissa oleva viisas muukalainen muistaa aina kaksi sääntöä: 1) ei koiaan pidä saattaa tob^ nolatuksi eikä 2) koskaan .pidä rikkoa kiinalaieenr riisikuppia". Jos kiinalaista palvelijaa haukutaan tämän toverien kuullen, nim hänet nolataan > siUoin jopji sUnä määrin, että hän voi tehdä itsemurhan. Ja saraa ^ n t ö pitää paikkansa liike-elämässÄ. VientilUkke^t. Uetä^t, että ainoa keino kiinalaisen erottar miseksi on hänen "ylentamisensa" jo-honkm merkityksettömään toimeen, josta ,tämä itse eroaa tontematta it-srään häväistyksi. Kiinalaisen riisi-, kupinrikkominen taas merkitsee hä-^ nen elinmahdollisuuksiensa hävittämistä. • |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-02-11-11
