Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 13, 1945

              1945 LAUANTAINA, LOKAKUUN 13 PÄIVÄNÄ Sivu 11
.„„„au«miimiiiimuiunimiinunniinraunii nnunninunnnniinuununiiniminuui innhmtumuinuumniiuuuiuuiiiiuimiummiv
s
=
5 •
E-
5 •
s' s
£
g
s
Lausumme kiitokset teille/tqverit ja ystävät, kun tu­litte
ylläMenmMesyyskutrnZSQ. p:nä,ja. tmtte'tulles­sanne
ruhaiahjart meidän.pikku Jfillifinille, KMtos^ henfHf^
loille, Jötkai olivatJotianeet>.o^^ vaan ^vätvoff
neet öllarsoapnmllä, '.Kiitas.myös niille henkiiäille^ jotka^
ovat tehneetj yksityisiä lahjoituksia,^ Erikoinen kiitos
lahjan kerääjille:
Toverillisella^ kiitollisuudella^
Miian, Maa?^^ Elmer Ketola
828East Pender st; Vancouver, B.C.
s.
•s-
E -
•m •a ••
i
H
E: H
H-
•§
H"j
H.
3.
S
S _
|]flHimiuuiiinni.iii»niiiiitiiiiiniiiniiuiiiiniiiiuniiiuntiuiiihiiiiiiiiiiiitiiniiiiiiiiun»iitiiiiiiniii^
Uusi ihmelaaJke o
tettavissa
Urbanva-Ghampaignessa sijaitsevas­sa
Illinoisin yliopiston laboratoriossa
on edelleen tutkittavana.>ja:kehitettä-vänä
uusi lääke, riiikä saataa tehdä
ihmeitä niissä -tapauksissaj joissa pe-nicillin
epäonnistuu. Kysymyksessä,
on maaliomeesta kehitetty strepto-mycin.
Eläimillä suoritetut- labora-torikokeet
ovat olleet suorastaan häm­mästyttäviä.
"Jos penicillin on ihmelääke, niin
saattaa streptomycin olla. sitä mo­nenkertaisesti",
sanoi kasvipatholo-gian
professori tri Hi W. Anderson,
joka johtaa tämän uuden lääkkeen
tutkimuksia bioloogiaan nähden.
Streptomycinin keksijä on tri Sel­man
A. Waksman, Rutgers yliopis­ton
Xew Jerseyn kokeiluasemalta.
Keksimisen jälkeen on nyt kuiten­kin
tarpeellista ratkaista miten tätä
rohtoa voidaan valmistaa puhtaassa
muodossa suuressa.mittakaavassa ja
halvalla.
Tri Anderson .johtaa niiden homei­den
tutkimista^ joista streptomyciniä
saadaan. Häntä avustaa kemian pro­fessori
tri H. E. Carter, keskittyen
erikoisesti rohdon kemi^allisen puh­distamisen
ja eristämisen mahdolli­suuksiin.
Streptomycin on yksi niistä noin 50
aineesta, joilla on tautien vastusta-mis-
ja parantamiskyky ja joita on
saatu homeesta, sienikasvullisuudes-ta
ja mikro-organismeista. Ne ovat
nyt tutkittavana, kaikissa, maailman
huomatuimmissa lääketieteen,, biolo­gian
ija kemian laboratoorioissa..
Suoritetut tutkimukset ovat osoit­taneet
kuitenkin, että vaikka ihmi-sissä
suoritettavat kokeilut osoittau­tuisivat
menestyksellisiksi, niin strep­tomycin
ei mai^oUisesti ota penicil-
|n paikkaa, vaan; että. sitäl voitaisiin-
Käyttää penicillinin yJiteydessä, kos­laa
penicilliniäv voidaan valmistaa hal­vemmalla.
On myöskin» malidoilistai
että suoritettavien tutkimusten tulok­sena
keihitetääti kokonain^sai^a an-tibioottisia
rohtoja^ joista, mitään: ei
korvaa toista, vaao iQil|a.on kullaldn.
onia paranuva vaikutuksensa alal­laan.
Tri Andersom ennustaa ihmis­ten
keskimääräisen igän jyrkkää ko­hoamista
seurauksena näistä antibiot-t
»5ista lääkkeistä, ja sodan, aikana-saavutetusta-
lääketieteellisestä koke--
hiuksesta.
Streptomyciniä saadaan actinomy-.
ces-nimisestä,äomelqokasta, miksi on
puoleksi sieni ja piioleksi: home. Kai-näille
homeille on- ominaista
Pitkät silkkimäiiÄt säikyt: Strepto-
"'.ycniä vahnistaa t^män Jiomeluokan
g^eus-nimincnjä^n.; Alrti„omyc<^
luokassa ön.; useita satpja homelajejä
ja»griseus omaja monia eri "muunnok­sia,
joista monet eivät, kykene ahta­maan
streptomyciniä. Artinomyces-luokan
muut laadiit tuottavat muita
antibioottisia aineita, joista monet
saattavat olla hyödyllisiä ja käytän­nöllisiä
tulevaisuudessa.
Kuten on. laita, penicillin. homee­seen
nähden, ovat näistä homeista,
toiset parempia lääkeaineen tuotta­jia
kuin toiset. Täällä suoritetta­vaan
työhön kuuluu myöskin kaik­kein
tehokkaimpien muunnosten' löy­täminen
ja toteaminen. Ja kun ne
on löydetty on keksittävä keinot lää­keaineen
tuottamisen jouduttarniseen
ja sen^jälkeen ori edelleen tutkittava
mahdollisuuksia korvata luonnollinen
tuote keinotekoisella kemian valmis­teella.
Streptomycinin. edessä ovat kaikki
ne vaikeudet, jotka pidättivät vuosi­kausia
penicillinin tutkimista ja ke­hittämistä
siihen saakka /kunnes so­taa
varten luovutetut suuret määrä­rahat
saattoivat mahdolliseksi sen ke­hittämisen
nykyiselle asteelleen.
Streptomycinin tärkein ominaisuus
on siinä, että se kykenee tappamaan
taudinidut sellaisissa tapauksissa,-jois­sa
penicillinin on tullut tehottomak­si
siitä syystä ,e;ttä jotkut taudinidut
ovat saaneet kyvyn kestää penicillinin
vaikutuksen. Penicillinillä parannet­tava
saattaa näj^ttää joskus parantu­van
mutta sitten hän yht^äkkiä antaa
periksi ja penicillin ei auta enää. On
otaksuttavaa, että penicillin on tuhon­nut
kaikki muut paitsi pienen mää­rän
vastustuskyvyn omaavia saman
taudin, bakteereja, jonka johdosta
saif^s näytti paranevan, mutta niin
pian kuin vastustuskyvyn omanneet
bakteerit olivat lisääntyneet, tuli hä­nen
tilansa jälleen vaikeammaksi.
Näiden vastustuskyvyn omaavien
tehottomaksi niitä vastaan. Tämän
bakteerien otaksutaanlisääntyvän no­peasti
ja niin ollen on penicillin tullut
sanotaan, tapahtuvan sitä useammin
kuin penicillinin käyttö laajenee..
Streptomycin näyttää tulevan a-vuksi
tällaisissa.tapauksissa. Tri An­derson
sanoi: "Äskeiset Mayo klini­kassa
eläimillä.-suoritetut kokeet o-soittavat,
että tularemia, lavantauti,
vissinläatuinen punatauti ja vieläpä^
tuberkuloosikin saattaa antaa penka­si'tälle
lääkkeelle. Sen lisäksi se on
tehok^ kaikkia niitä sairauksia vas-taaPi
jotka:parantuvat penicillinillä;"
IMpaanien istuttamisaika
Tuilpaanien (tuUii) juuria, joista so­dan
ai&ana oli ikonra puute, on nyt saa*
tsuvana. Niitä on «aajpimut marKki-noill
© juurii, paräiaaseen. istuttamisai-kaan
Hollannlstai tuipaanien acotianaas-ta,
feuten witaisiin sanoa. Täanä. ter
kfse xnaiöidoHisöksi- saattaa kuikö:aimaat
keväällä entiseen loistoonsa, sillä mi-ikään
miiu kuäckaiel vö\ta tulpaania vä-rilk^
yytifösä liuihti^ ja toukolkuun. ai­kana.
Täällä kasvatettuja' t^^^anien juu­ria;
on ollut jpnlkun verran saatavana
sodan. aiJfanaödn,' mutta la^jit ovat ol­leet
sangen ra\joi<tettuja. Nyt on suu­rempi,
valinnan vara. (Esim. sudbu-rylaisilla
niitä on saatavana ainaikin
Coohranesta.)
Tulpaanien ^juuria ostaissa- tulee
muistaa, että, jokaisessa juusressa, jos­ta
tulee Ikuiäka keihittoinään ensit ke­sänä,
on nyt jo pieni nuppu sydämes­sä.
Kai!lö:ien suurten juurien, ellei*nii-tä
huonosti istuteta ja huon<»ti Oiclde-ta,
pitäisi kuköda kevääUä. Pienistä
juurista tus&in nousee muuta kuin leli-det.
Juurimukulat voidaan "testata"
lei^kikaamalla muutama niistä halki ja^
. katsomalla onko niiden sydämessä*
pieni nuppu.
Mitään ei voiteta istuttamalla tul-paaneja
ennen iekakuuta ja 'voi niitä
istuttaa vaikika marraskuullajkin, kun­han
maa ei ole jäässä. Tulpaani.tarvit­see
syvästi muokatun, maan. Juuri
saittaa olla hyvä, mutta ellei maa ple
hyivin kuivattua ja muokattua, ei; rehe­vää
kukkaa nouse keivääliä. Juuren
päälle tavallisesti pannaan 5-6 tuuman
paksuinen multakerros. Juiu^et istu­tetaan
ncinr-^ tuuman' pääihän toisis­taan
ja tulee jokaista varten tehdä eri
kuoppa. "'Pyilkimys on isituttaa bul-paanit
8 ja jopa 12 tuumaa syvälle.";
hälseen laitumella. Senjälkeen kun»
syyi^allat ovat turmelleet laidunmaat»
olisi taioudcjlisesti edulll«e«^aa ruok-kiVv
sellaiset leOunät sisällä jotka ovat
poikineet sjTskesällä tai poikivat vas­ta
seuraavana kesänä, r
Monet farmarit eWkä ajattelevat, et­tä,
on suurta hulluutta ruokkia letoniä
GisäUä kun ulkona on vielä ruohoa^ mut­ta
hallan pilaamasta ruohosta .ei lyp­sylehmä
saa niitä ra\^itoaineita mitä
se tarvitsee korkeaan maltotuotantoon.
Pilaantunut ruoho ja koleajhiko säikei­nen
sää ehdyttävät Mun&n ja on mah­dotonta
saa^ enää sen tuotantoaTko-hoama
an siihen määrään mitä se olisi
lypsänyt jos se syysaialloijen jälkeen oll-
(s^rudkittu sisällä.
Monilla, alueilla ovat farmarit käyt­täneet
hyvällä menestyksellä rukiin-lalhoa
lypsykarjan syysruckinnassa.
Ri^iinlaihoa ei halla turmele ja siinä
on myöiskln se hyvä puoli että koleam­mallakin
ilmalla .voi karjan laskea jok-silkin
aiikaa syömään sitä, kurihan kat­sotaan
etteivät ne ahmi sitä liikaa,
sillä liiallinen vihannan laihon syön­ti
aiheuttaa turpoamisen^"*— A. S.
Lypsykarjan syysruo-kinnasta
Näin syksyn tullen tekevät monet
maitofarmarit ikävän viiiheen anta'es-saan
lypsykarjansa^ käydä liian myö-
Talin^ maku maidossa
ja voissa
joskus valitetaan, että maidcsa ja
voissa tuntuu talimainen maiku. Tä­mä
virhe on viime aikoina aiheuttanut
f)aljon vaikeuksia melkeinpä joka maas­sa,
sanoo "Kaiijan.tuote". Pari tans­kalaista
tiedemiestä on ryhtynyt tut­kimaan
i'!.miötä, mutta vielä ei ole saa­tu
asiasta täyttä selvyj^tä. Virhe on
sangen oikullinen, se esiintyy j'htäk­kiä
ja häiviää taasen nopeasti. Samas­sa
karjassa saattaa olla lehmiä, joiden
maitoon tulee talin maku, toisia, joi­den
maitoon sitä el tule, Bakteerei'"^
on asiassa tekemistä — määrätty ba
teerikeililtys voi nimittäin estää mau
syntymisen.
Pääasia on tietää, että tällaisen maun
esiintyessä ei ole aina kysymij^s maidon
huonoudesta tai huonosta käsittelystä,
vaan' ilmiöstä jolle ei vielä voida mi­tään.
•• .. V
'PRES. TRUMAN on allekirjoit­tanut
uuden asevoimien värväyskin,
jonka nojalla koetetaan värvätä ase­voimiin
300,000 miestä lyhyemmällä
palvelusajalla kuin aikaisemmin on
olluf voimassa ja myöskin sillä poh­jalla,
että miehellä on mahdollisuus
erota 20 vuoden.palvelusajan jälkeen
puolen palkan eläkkeellä, saaden
myöskin ne muut oikeudet ja hyvi­tykset
mitkä nykyinenkin "GI Bill
of Rights" sotilaille myöntää.
1
QUEEN ELIZABETH, maailman
suurin linjalaiva, alkaa kuljettaa
säännöllisesti canadalaisia sotilaita
Euroopasta kotfmaahan. T.k. 27
p:nä sen sanotaan jo tuovan 12,000
sotilasta Ganadaan.
KIR J E E N VAI H T OA
Kirjoituksenne kiitollisuudella vas­taanotettu:
Della, Arvo Lindeivall,
Elisa,. Nikkarin Eljas, Eino E. H Hi­man,
Sirpa-serkku, Eetu, Maire, Rin-na.
Serkku lusikantekijä, Faari, Vii­purin
Julia, Harakka, Maria, Annie,
Tyyne ja Marketta.
KONTRA-AMIR.^ALI N i s u ka
Masuda, joka komensi japanilaisia
joukkoja Marshallin saarilla, on am­punut
itsensä yhdysvaltalaisessa, hä-vittäjälaivassa
vähän ennen kuin se
saapui Emidj-saarelle.
K O N E KIRJOITUSBNNÄTYS
lienee edelleenkin Albert Tangoralla>
joka kilpailussa teki Royal-koneella
43,296 lyöntiä x^tunnissa, mikä tekee
721 lyöntiä miiiuutissai
GIDERNEYSSÄ, Normandien saat
rilla, elää Kinnersleyn perhe, jonka
suvussa 500 vuoden ajan on syntynyt
vain poikalapsia. Kun äskettäin i l ­mestyi
sukuun lopultakin tyttölapsi,
niin ristiäisistä muodostui suoranai­nen
kansanjuhla*
v?8iiinminiwm!iimnnuiiwnninnnnnnimninraimiminininiimmiimiiinmniiii«wmm^^
= :
S;
S; ii
g-
B .
Si'; H;
B E t S E N I N tappoleirin johtaja.
Josef Kramer on tunnustanut britti­läisessä
sotaoikeudessa micskohtaises-ti.
pakottaneensa avuUomat vangit
kaasukammioon ja itse kääntäneensä
kaasun päälte, Himmlerin, määräystä .
noudattaen.
Olemme Iloiset kUttäossänmie. ystäviä, jotka ottivat osaa
meidän 25-vuotisHää)pätvfimme viettoon. Brtkolsestl kiitäm­me,
mr. ja mrs..G. Ungerenla, Jotka tämän tilaisuuden ko-tUnsa
järjestivät syyskuun 20'P:nä.l94ö.
Kiitämme- sydämeUisestl venälfiisiät suomalaisia, ruotsa*
laisia ja^ canadalaisia ystäviämme niistä ka^sarvQiaista
muistoesmelstä, J«lta saimme, vastaani ottaa muistoksi teil­tä.
Monet kiitoksemme kaalista lauluista, muui^ ohjelmasta
Ja kaikesta illan haudcuude^ta. Kiitos tovereille. jpUca; aut­toivat
tavalla tai toisella tömän tilaisuuden onnistumista.
Unhoittumattomialla aditollisuudella muistaznme teitä aina.
HELMIJA SUIX5 KAPP
e05-15TH'AVE. EAST VAW?ODV!lER; B. C,