Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 5, 1946

              ' jmB3aimiii!iuHii|«iH:iiutinimu
Na 40-- 1946-
•totu wu iiiHtu uuliuuu ixfmmi Canadan suomalaisten viikkokhti
«nrnnmuiumimi»
«BHUHiuiHiiiiiiHiiiHiiiiiiainBuiusumioiniit LAUAXTAIXA, LOKAKL^^X 5 PÄU^^^XX
nninn XI vuosikeru
Kerännyt*Neeken'.'
Misiarl. — Israel. \Veinträub on
delleeiikin Yhdysvaltain cla»n^^
timestari, sillä Atlantic";Cityssä pide­tyssä
kilpailussa hän söi yht^^^ me­noon,
5c ainerikkalaistä' bisteria —•
ja kähyia. hot dogin Ja pari puHollis-ta>
c>cvdäa kaupantekijäisiksi.'
Avioliittomarkkinat. '-—'Vuoden
J945 tilastot osoittavat, ett^ 'lÖldys-
/ valloissa annetUin mainittuna vuon­na
31 avioeroa kutakin satsja solmit­tua
avioliittoakohden, i ,618^331
paria oli tuoma.rin. tai papin edessä
ja 502,000 avioero-oikeudessa. ; '
' H ym yti arvö. — Bostonilainen
laxiyätiö tuomittiiri maksarnaan Ma­rie
OttovianiHe $1 ;5ÖÖ sen Johdosta
että liik-enneönnettomuudessa hänen
kasvonsa viottuivät, minkä takia hän
ei kye.nnyi hymyilemään kahteen
viikkoon.
Järjesiytieitä. — En^lannhn slvU-lipälvelusunio
ilmoittaa'että Bucking-hamin
kuninkaz^Ksen, pgja^in .henki-lekunnas^
ta^kuul^y yjoki^
Wind^rin palata^ ^ja^jesklfc^^
tar.. ^Maryn äsunn^
Housen hehkiMunnästa; kiiluu yli
puolet-unioon;
' Hdsingin väffhin:^^— •.EIoki^;24 p.
kuoli Heisingiri yjahhin .asuk|s • Maria
Aiidersonv Ki v^eläh; sairaafe^^^
oli- syntynyt Viipurissa ja oli^ kuolles­saan
Jäies J18 V , ikäinen; • - '
Tanskan lihaa.--^ Elok. 17"p.>men-nesiä
oli Tanskasta Jähetestty..Suo­meen
lihaa noin miljoona kiloa tämän
vuoden kuluessa.. "
Hyvää ansiota. —' Kun Joe Louis .
tyrmäsi Tami 'MaUriellon äyysk. 18
pnä New Yorkissa 2 minuutissa ja 9
sekunnissa, sai hän palkakseen $103,-
611.89. Mauriellon osuus tuloista
öli $53,854.
Toimituksen *an/a, — Koska mo­net
lukijat olivat valittaneet, että hä-r-
en -Jehtensä on liian pieni whisky-
Pullon käärimistä varten", ilmoitti
toimittaja M. O. Brown laajentavan­sa
iehteään, jonka ilmestymispaikka
on McColl. Idaho.
Rcho je rakkaus. — Kun Richard
Cromv.-.?]] kuuli Chicagossa että hä­nen
on .uaksettava vaimolleen elatus­ta
S20 viikossa, sanoi hän sen olevan
Jnair väliän ja vaimonsa sanoi siinä
olevan liikaakin, niin'tuomari sanoi:
"Te v.]-ue vielä rakastuneita."
^^•'•'C^ääfiestys. —Lokak. 13 pnä
•'•;n^:t-iaan Ranskassa toinen kan-
^anäänejtys perustuslakiehdotukses-
'i^; Ensimmäinen ehdotus hyljät-
•"n äänestyksessä.
f<ck^i juhlapäivää. — Hallitus on
julistanut laillisiksi juhlapäiviksi kii­tospäivän
ia aselepopäivän, joista e-
Erääseen hyvään tarkoitukseen pantiin äskettäin St. Clouden, Pariisin, kiipa-ajoradqlla toimeen harvinainen ja
katsojia huvittava kilpailu, kil parat sast us aaseilla, jonka voittaja oli kuvassa vasemmalla oleva pari.
- ' ... -'-V ' • . . I •. . ,- .1-1 • I I • ^ ^ » • » » • ^ » ^ ^ i M » » » » i. i m 'm IIII I I I . . i_
Churchill --taiteilija madijman palitii^^
. (Jatkoa edelliseen numerocn) .
Sodan johtaja.
Churchill oli 64-vuotias ja tuskin
koskaan, on valt iomies epätoivoisem­malla
hetkellä astilnut suuren kansa­kunnan
johtoon: .Saksan ärmeijain
teräsyyöry oli murskannut Hollannin
ja Belgian, Ranskan vuoro oli tullut,
elettiin Dunkerquen aattoal Mutta ei
kerrota Churchillin epäröineen: tämä
maailmanpoliittinen rajuilta oli hä­nen
oikea elementtinsä! Hän supisti
unensa 6 tuntiin ja teki työtä kuin
titaani. Hän keräsi käsiinsä suiiiem-man
vallan kuin on ollut kellään eng­lantilaisella
valtiomiehdiä (nimittäen
itseään "'alahuoneen palvelijaksi"').
Hän oli pääministeri, sodanjohtaja,
voiton organisaattori. Hän niittasi
yhteen maansa eri puolueet, hän
matkusti maapallon kaikilla laidoilla
tarkastamassa taistelurintamia, luo-ma.
ssa {persoonallisia kosketuksia Yh­dysvaltain.
Neuvostoliiton, Kiinan
NYRXBERGIN sotarikosoikeu­den
päätökset 21 natsijohtajaa vas­taan
on luettu ja|niiden mukaan kuu­si
heistä on havaittu syylliseksi kaik­kiin
syytteisiin, ra.m. Herman Gör-ing.
joka on tuomittu kuolemaan ja
tuomio pannaan toimeen hirttämäl­lä.
Kolmetoista syytettyä on ha­vaittu
osittain syylliseksi ja kolme on
vapautettu, nimittäin Hjalmar Sch-acht.
Franz von Papen ja Hans Fnt-sche.
dellirif-n vietetään ' maanantaina lo-
^"^ Jälkimmäinen maanantaina
""^'•ä^^. 11 pnä.
Jäseniä, — Trades and Labor
Congress of Canadan äskeisessä vuo-sikokoukses^-
a ilmoitti sihteeri-rahas­tonhoitaja
J. A. (Pat) SulHvan että
mainittuun järjestöön kuuluu nyt
330,000 jäsentä. Virkxlilijat valittiin
uudelleen.
KiRj. R.\OUL P.\LMOREN
r johtaviin valtiomiehiin.. Käikkiall.i
nähtiin hänen jykevä, tärmioa uhkuva
vanhuksenhahmonsa, sikari hampain
sa, sormet voitonmerkiksi kohotet
tuina: ilmetty John Bull, vanhan
Englannin vertauskuva! Ennenkaik­kea
hän oli puhuja, maailmandemo-kratian
suurin puhuja—— propagan­disti,
aikansa loistavin ja eräs kaik­kien
aikojen loistavimmista puhuji-<-
ta. Sodan paraikaa olless^i käynnis­sä,
keskellä tapahtumain valtavaa
vyöryä hän puheissaan alahuoneelle
ja — radion välityksellä — koko
maailmalle hähmoitteli sodan kul-kua.
samaa tapahtumain maanvyö
ryä. Puhujana hän hallitsee kaikki
äänilajit: hän \yöryttelee mahtavin,
pateettisia lausejaksoja -r- ja hän tj?i-laa
sukkelalla käänteellä vastusta­jansa
; hän omistaa yleviä sanoja de­mokratialle
ia kulttuurille, joitten
kohtalosta nyt käydään taistelua, tu­levaisuuden
valolle, joka '•'kaiastaa
pitkän ja svTikah tunnelin päässä'' )A
osaa mestarillisella demagogialla voit­taa
alahuoneen luottamuksen kriitil-lisimm.
älläkin hetkellä. Kun hän as­tuu
johtoon, on tulevaisuus verhon
{>eitö?sa, kaikki viittaa Englannin hä­viöön.
Onko hän oleva Hannibal, jo­ka
saa nähdä isänmaansa sortuvan
Rooman rauta-anluroitien allo? Hä.i
ei kavahda sitä mahdollisuutta: jos
tpäo.^^nisiun. hän sanoo, vasluu on
minun, "niinun pääni pudotkoon!"
Suurenmoisinta hänen puheissaan on
hänen armoton totuudellisuuteiTsa,
hänen rohkeutensa katsoa tosiasioita
kahvoihin, hänen rohkeutensa sanoa
totuus kansalleen. F^nsimmäises-ä
pääministerinä pi?ämä.==ilän puhees­saan
— alahuoneessa 30. 5. —40 —
hän lupaa kansalleen "vain hikeä,
verta ja kyyneleitä" ja lisää näihin
lupauksiin vuotta. myöhemmin: 'pe­rehdy
ksiä, laimi^lyöntejäj; pettymyk­siä**.
Ensimmäisinä vuosina hänellä
tuskin on esitettävänään.muta kuin
Jobinposteja maapallon kaikilta. ää­riltä,
mutta myöhemminkin, kiin so­taonni
on ratkaisevasti kääntynyt,
kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain
mukaantulo on muuttanut voimasuh­teet,
kun Churchill voi ilmoittaa
Rommelin karkoituksesta Pohjois-
Afrikasta, StalingradistO, niaihinnou-susta
Ranskan Marokossa ja .Algeri­assa,
Mussolinin kukistumisesta, so­taonnen
kääntymises*ä Tyynelläme­rellä,
hiin yhä uudelleen varoittaa
herkkäuskoisesta optimismista; vi-hoIKnen
on edelleen voimakas, kaikki
voimat on koottava sen lyömiseksi;
sota on täynnä yllätyksiä, kaikki on
mahdollista vihollisen taholta. Ku­vaavaa
Churchillin varovalsiuidelle
on kohta hänen puheessaan alahuo­neessa
8. 7. —43:
"Valitan,että muutamia päiviä sit­ten
matkan ja odottamattomien teh-tävfen
kiireessä päästi suustani luis­kahtamaan
sanat: 'Meidän eteemme
avautuu loistavia tulevaisuuden mah­dollisuuksia'.
Mieluummin sanoisin
näin: '"Meidän edessämme häämöit-tää
valoisampia ja parempia tulevai­suuden
mahdollisuuksia'."
Mutta Churchillin psfsimismin ta­kana
häämöittää tuo kaikesta huoli­matta
— optimismi, että "englanti-la"
S8t häviävät kalkki muut taistelut
paitsi viimeistä". Yhä uudelleen hän
puhuu lopullisesta, väistämättömästä
voitosta, joka on seuraava kaikkien
kärsimysten ia ponnistelujen jälkeen.
Hitler määräsi, milloin sota alkoi, me
määräämme milloin se loppuu! Sitä
varten, tarvitaan taistehia, perään­antamatonta
taistelua. Churchill ju­listaa
sen kuuluisassa "Verta, hikeä,
<Jatkoa S-.tmella &!vulla)