Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 15, 1953

              Karjalan mdäseuclun
mennefsyys ja nykyisyys
. Heinäkuun 25 päivänä 195.3; tuli ku­luneeksi
30 vuotta iKarjala^^^^^
sen sosialistisen iieUw^ pe-nistemisesta,
joka niaa^iskuyssa . 1940
muutettiin Kaf)äla^-Su
totasavallaksi. Näinä{ ^ösiraT Karjaila
on tsaristisen :VjeölÖänr>takj^^uisesta
syijäseudusta muuttunut kel&ttyueeksi
sosialistiseksi tasäv^li^i,^^;J^^^ ^n ke-fittynyt
teöljisuus> k^^ miaaiä-lous
ja koiijea kuittUuÖ^-^C^
• Suuria muutoksia x m i ^^
aiSana'tapahtunut- myöskin?Kar|a?a"n
inaaseudulla. -Näis^^mQuto^ ker­rota^
Aunuksen piirijavi^uuteö^^
leläniän kuvauksessa^- - - :
Ennen vallankunipu^^
"asukkaiden..!p^|iii^eMöa ' <äi
"raäanviljefysr ^ 5tfirtta:^^jel^iköpw^
fdiata oli vähänryän^
iSitaariä äMikästa*Jjoii|i.^.|fe^ oH
ta&inaänkyirane^
^öinmat pellot ja'nU^t
den fessä. länikuineiF^dlmrvub^^
jeiys iaJhdutti .maärir^Hnij e^^^
; saatu eneiripää- 7' seätnmä' h ^ l i t ^
l^ylvettiin ruistk, oHraa^ja-lfeauraärTyo-
/väliiieinä olivat puusahrat ja nsukarfai.
• Kärjatafouskaiäii öllii
tolalla. Lehmät lypsivät vähän. Sikoja
o l i ; ainoastaan rikkailla. Niityt vetis-
^y^^f vuosi vuodelta, heinäsato laski
ja heinän laatu huononi Mistääii
suönkuivaustöistä ja nittyjen ja pelto­jen-
parantamisesta «i siaen aikaan voi
nut olla puhettakaan.
iRaskästa oli Tutiksan kylän talonpoi­kain
elämä tsaairinvailän aikana. Omaa
leipää riitti korkeintaan 3—4 kuukau-
:deksi ja l<^ua!ka vuodesta oli syötävä
pettuleijMä. Ympäri yUodefn TUuksän
ialpnpojat hakivat työtä kulkien Syvä-
: rillä, Pietarissa ja Suomessa.
Ennen vallankumousta melkein koko
Tuuksan . väestö^ oli lukutaidotonta.
Tsaarinvajta jarrutti- tahallisesti karja-lais^
suomälaisen kanian hecikktä kebi-tystä.
" • . .".
. Tuuksakaanrei siinä - suhteessa ollut
poiÖdrasasemassa, Samanlainen tilän-
, ne^;v«dlitBr eimen^^^^N^
.Kai^flassa»-...,- . • • ^ •
- Viiona 1924 ^kylään perustettiin mai-tOHOsuuskunta
ja sittenmiin koneosiius-
-kunta ja maataloustuotteiden hankin­ta.-
j a myyntiosuuskunta. Kolmen vuo­den
kuluttua Tuuksan talonpojat jarjes-
' tivät siiönkuiväusarttelin, joka osti
traktorin valtion avulla. Tämä tapaus
. V Jatkoa 1. sivulta
maalaus on hyvin räikeä. Tämä nainen
erotukseksi muista, nauraa ääneen ja
peittelemättä. Janne säpsähtää, hä­nen
koko huomionsa kohdistuu nyt nai­seen,
jota hän tuijottaa, vielä innok­kaammin
kuin äsken minua,
— Janne, sanoo isä varovasti. Mut­ta
Janne puhuu jo
— Katso, äiti, hassu täti.
Bynvy hyytyy naisen huuilla. Hän
punastuu ja vilkuilee vihaisesti hävy-
: töntä pikkupoikaa., Tämä vuorostaan
toteaa vielä keiran painokkaasti:
--Ihan hassu täti. ;
Vaunussa t i r s k u t a , Jännitys on
valtava. Isä yrittää turhaan kääntää
Jamien päätä puoleensa.! - u
Etusillalla oleva M ^ i t t t i ^ ^ b^
"Dt^ eitä perhe< onC taas käymistilassa.
Nojaten ovenpieleenÄä ulvoo: y l i -vati-
" Janne <)soittaa^sornaEellaanL:Inais*a ja
« t e wljeUeent r v^:;- V-; A. ! .
täti. T^^öÄiiiiösir^tSetfe:
-^Olet ilkeä^atal^r 1 •. : •
Jämien sflmätvre^fitä*m:^ki; ja
litnitaa änistyneei^^ - . -
•-Sulia on liatutäiöii^öatt:.
^yt minä j ä h n i e t j m i a Ä l f ^ Koko
T^ono- räjähtää naurirtäaan.. Martti
hornaa sen ja arvelee^ ettanauni^ön
^jÄikallaan.Häa siis hcAottaa oven-
~- Aiti. Se sanoi "lautahampaat."
sä kuule, äiti, lautahampaat'*
^usi naurunräjähdys on seuraukse-
^ Olen murtunut. Koetan keksiä
^joon, millä tilanne vielä voitaisiin
En keksi. I ^ h t u m a t jde-armotta
kohti loppua. iNyt Janne
J^ttautuu sylissäni aivan läheUe nais-osoittaa
sormellaan hänen leukaan-
^ l a huutaa: ' -'•^^•^y^-y^-^^^--^^^/-
^ Sä et 00 ajanu paitaasi!
Suljen silmäni. Säpsähdän ja avaan
ne taas, kun huomaan, että nainen on
noussut. Hän on raivoissaan, sähäh­tää
jotakin, josta erotan sanan "kas­vatuslaitokselle",
ja pyörähtää etusil-lalle,
missä suu ammollaan tollottava
•Martti sulkee tien. Nainen työntää
Martin vihaisesti syrjään ja astuu ka­dulle.
— Ai kun se tÖnäs, mutisee Martti
loukkaantuneena hieroen olkapäätään.
Matkustajat tuijottavat nauraen naisen
perään. Kaikessa onnettomuudessani
minut valtaa kuitenkin helpotuksen
tunne. Se on ohi, ajattelen. Vaunu
lähtee taas liikkeelle.
Mutta vaunuun on noussut uusi mat­kustaja,
mies, jolla on yllään nahkaiset
. ratsastushousut. Hän jää ensin käjrtä-välle,
mutta istuutuu sitten naisen va­paaksi
jättämälle paikalle vastapäätä
meitä.
Kyt huomaan, että syvästi järkytty­nyt
Janne tuijottaa häneen silmät pyö­reinä
ja suu auki. Samassa hän osoit­taa^
sormeilen miestä> ja sanoo:
Isäy rk)fe^sedäÖä on k u i m^
. Vaunussa s y n t y i riemu on saiioih-kuVaassöiOn.
Kuiskaan käheästi isän
konaaii: ?^yt; mr läfidettiin. Nousem­me
molärtmät kuin komennuksesta,
"lanne riippuu isän käsivarressa. Etu-siHaileon^
matkaa parisen metriä. Vau­nu
lähestyy pysäkkiä, Martti alkaa
ulvoa:
--'Mitä varten me mennään jo? Ei
mummo asu täällä! Isä, sä menet vää­rällä
pysäkillä pois!
Katkaisen enimmät puheet siihen kis­komalla
poikaa raa'asti hihasta mukaa­ni.
, Kuluu vielä pari sekuntia, ennen­kuin
vaunu pysähtyy. Sinä aikana
Janne ennättää lausua:
— Mullakin on ollu kumihousut.
Mulla oli kumihousut kun mä olin pie­ni
ja niitä vasten tolia sedällä —
" IPääsemme alas pysäkille.
IQ^jEETTA ''Tanään"-lehdessä.
osoitti talonpojille vakuuttavasti kone­työn
parenunuuden maataloudessa. Ta­lonpojat
pääsi\ät perille, ett5©koneiUa
ja yhteistyöllä vx)idaan saada paljon ai-kaao.
Näin syntyi ajatus kolhoosin
perustamisesta Tuuksaan.
Vuonna 1930 osia Tuuksan talonpo­jista
yhtyi kolhoosiin Ja vuoden 1935
keväällä kaikki Tuuksan 3GfO taloutta
ilmaisivat halunsa liittyä kolhoosiin.
Neuvostovaltio antoi ^suurta apua
Tuuksan kolhoosiläisille. Talonpojat
- saivat pitkäaikaista lamaa suonkuivaus-töitä
varten. Kone- ja traktoriasema
auttoi talonpoikia suonkuhraustöiden
suorituksessa. Kukaustöitä tekivät
kone- ja traktoriaseman traktorit, oja-aurat,
perkaajat, kaivinkoneet yni. Ly­hyessä
ajassa kolhoosin kylvöala laa­jeni
puolitoistäkertaisesti pääasiassa
kuivattujen soiden kustannuksella.
INurmrvuoroviljelyksen käytäntöön-,
ottamisen, maan muokkaisen parant4-
misen, laji^ernenillä kylvämisen ja pel­tojen
lannoittamisen sj^kä ^nayoskin ky!-
vöaläh lääjentabisen tulökkna Tuuk­san
kolhoosi sai vuonna 1940 viljasadon
kahta kertaa; suureniman kuiii vuonna
1935. Jö silloin tehtiin n^aanmuok^
kaustöistä koneVoiniaila^ 90 prosenttia,
kylvötöistä 8Ö' prosenttia ja. korjuutöin*
tä 50 pirosefittia* Alettiin viljeltäi^
jalalle uusia mäatalouskasveja — veh­nää
ja hernettä. Kolhoosin palloille . i l ­maantui
kurkkuja, tomaatteja ja muita
vihanneksia, joita ei Karjalaissa aikai
semmin tunnettukaan. iTasayaUassa ei
ennen ollut puutarhoja. Vuonna 1940
alkoivat hedelmöidä kolhoosin puutar­hat.
Tuuksaan ilmaantuivat omat
mitshurinilaisensa I. ILunipijev ja
!M. Ivanova. Hyviä tuloksia Tuuksan
kolhoosi saavutti myöskin karjatalou­den
alalla. Sillä oli 260 Kevosta. 200
nautaa sekä_ sikoja ja lampaita. Alkoi
kehittyä myöskin mehiläishoito ja teh­tiin
suuria rakennustöitä. 'Lähivuos"ni
kolhoGsilaiset aikoivat rakentaa vesi­myllyn
ja sähköaseman. Mutta sota es­ti
tämän suunnitelman toteuttamisen.
Aunuksen piiri, samoin kuin tasavallan
eräät muutkin piirit, joutui miltei kol­meksi
\'uodeksi vihollisen valtaan.
TUUKS.^ KYLÄ SO0A!N-JÄTKEISINÄ
VUOSINA
Surkeassa tilassa oli Tuuksan kol­hoosin
talous sodan jälkeen. Miehittä­jät
tuhosivat kaiken. Pellot kasvoivat
rikkaruohoa. Kuivauskanavat olivat
epäkunnossa. Niityt kasvoivat pen­saita.
Vuoroviljelys joutui epäjärjes­tykseen.
Näut^arjaa ja sikoja ei o l ­lut
yhtään. Maatalouskoneet olivat
kaikki epäkunnossa, mehiläistarhat: oli­vat
tuhoutuneet.
Isouden kuntoonpalauttaminen ivaa-ti
suurta työtä j a suunnattomia vafo-ja.
On sanottava sucnraan, että ilman
neuvostovaltion apua siihen aiisi tarvin­nut
vuosikynnneniä. Mutta valtion
avulla kolhoosm talous saatiin kuntoon
2—3 vuödeissa. KöHidosilalset aloitti­vat
taloutensa kuntoonpalauttamisen
maanviljelyksestä. Kuivauskanavat
pantim ensin kuntoon ja otettiin käy­täntöön
nurmivuoroviljelys. Agroteknil-listen
toimenpiteiden toteuttamiseni tu­loksena
alkoi satoisuus kasvaa. Jo
vuonna 1949 kolhoosi sai kaksi kertaa
suuremman sadon kutn_ vuonna 1945.
Kolhoosilla oli jo 106 hevosta, 281 leh­mää,
toista sataa sikaa sekä paljon lam­paita
ja siipikarjaa. Lehmien lypsä-väisyys
kasvoi miltei puolitoistäkertai­Kolhoosilla
orniyt maata 3,382 h?h-
.taaria,, Kpöiposin ^QJ^sTrop Afimifmä :t
kone- ja traktoriaseman S—9 traktoria,
uusi moottorivoimainen leikkuupuimä-ri,
kaksi suurta puknakonetta, traktori-voimainen
silppu^one» kolme traktoril­l
a vedettävää kylvökonetta s d ^ suuria
oja-auroja ja paljon muita maatalous­koneita.
Kolhoosi muokkaa kaiken
maansa sekä k y h ^ ja pui satonsa ko­nevoimalla
sataprosenttisesti; 20 pro­senttia
(Viljasta korjataan leikkuupui­mureilla
ja lopiit leikkuuköneilla.
Vtronna 1952 k o ^ ^ otti käytän­töön
uuden vuorbyiljelysjärjestelmän,
johon kuuluu nurmi-, laidun-, rehu- ja
vihannesviljelys. Tällainen vuorovil­jelys
edellyttää otettavaksi viljelykselle
564 hehtaariä uudisniaita. Tärkeä mer­kityksensä
tässä asiassa on soiden kui­vaamisella.
Kahden viime vuoden ku­luessa
kolhoosi on kuivannut soita 418
hehtaaria.
Käyttäen hyväkseen kotimaisen maa-taloustieteen
ja maatalouden eturivin
työntekijäin saavutuksia* Tuuksan Icol-hoosilaiset
ovat kasvattaneet tiUlä seu-
- dulla ennen tuntemattomia satoja. Esi­merkiksi
Pashkovin työryhmä sat vuon*
nä 19S0. ruista 34^3 sentneriä hie^taaril-ta
jä Votashevin työryhmä sai kauraa
35,5 scntneriä hehtaarilta, mnää^ o»^
kothciosi saahut 2d sentneriä hehtaarll-ta.
Ennen sotaa kolhoosilla oli puutarhja
2,5 hehtaaria, josta kylän yäpauttami-
-=^0^ jälkeen oli jälellä vain muutamia
jfiiiita. . Mtitta vuoteen 1951 mennessä
oli kolhoosilla kuitenkin puutarhaa jo ,4
hehtaaria, jossa kasvaa nykyään satoja
omenapuita sekä karviais- ja viinimar­japensaita.
Kolhoosin puutarhassa kas­vaa
myöskin kirsikoita ja luumuja. Kol­hoosilla
on myös oma marjatarhansa.
Vuodesta 1948 lähtien kolhoosi on kas­vattanut
paljon tarhakasvien siemeniä.
Ensimmäisenä sodanjälkeisenä viisi­vuotiskautena
on kasvanut myöskin
kolhoosin karjatalous. Lehmien lypsä-väisyys
on lisääntynyt y l i kaksinkertai­sesti.
Kahden viime vuoden aikana on
hevosten, nautakarjan, lampaiden, si­kojen
ja siipikarjan pääluku lisääntynyt
puolitoistäkertaisesti ja mehiläisperhei­den
luku kolminkertaisesti.
Sodan jälkeen kolhoosi on tehnyt
suuria rakennustöitä. Kolhoosilla dn
nyt kaksi karjänavettaa, vasikkäla, si­kala,
kaks! tallia, 12 vilja-aittaa ja 4
perunakellaria. Kahdelta sähköasemal­ta
kolhoosi saa sähkövoimaa Jaloustar-peisiinsa
ja kolhoosilaisten koteihin.
Kolhoosissa oh Vakituinen rakennus­ryhmä.
Vuonna 1951 kolhoosi hankki
kaksi ^irlckelisahäa ja pärehöylän sekä
rakensi kaksi pajaa ja; raamisahan, jot­ka
palvelevat kolhoosin tarpeita,
l l ^ t i k s i u ) k j l ^ ervät
tyydy säanniteaiiffiin tblökslin. d^irin
tiilit^taan ratentamisen jälkeen he a l ­avat
o^htyä rakj^nt^»iia»a luiHtäldja. -
Kolhoosin taldikien kasvu vaärtii^^m^
kin ^^öasemieB tehokliuuden kohot-tämika.
Knn tiinia- telrtavä t i ^ iat-kaisttiksi,
niin kolho<»i koneistaa suurta-vaivaa
"t^tivat työnsä taydelli^estt.
/Kolhoosin rikkaus kasvaa vuosi vuo­delta.
Vuoteen 1946 verraten kolhoosi
korjasi vuonna 1951 viljaa yU kaksi
kertaa enemmän, lehmien lypsäi^isyys
lisääntyi viisikertaisesti ja kolhoosin-rahatulot
kasvoivat yli kaksinkertai­sesti.
Nyt kolhoosilaiset ovat asetta­neet
tehtäväkseen kohottaa kolhoosin
tulot lähimmän kahden vuoden kuluessa
enempään kuin miljoonaan ruplaan.
TUUKSAN KOLHOOSILAISTEN
A I N E E ^ I S E N a CTiNVOT^^^
JA KULTTUUftTN KASVU
Yhdessä k o l h i s i n varallisuudeo.'Ibl^