Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1954

              1 r
iKAUNOKlIUALUNEN VIIKKOLEHTI)
1
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
PidtUdied and pxinted «ly^ the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbury, OntaiKy
ftegistered at the Post Office Department. Ottawa as
seconddaas matter.
Liekki ilme^ityy Jokaisen viikon lauantaina 13 sivuisena,
sisältäen paraat» kauaokirjallista ja tteteellistft luettavaa.
YHDVSVALTOmiN:
1 Tuosaterta . . . . . . . . $5iM>
6 kuukautta 2.75
TILiiUSiilKNAT:
1 vuosikerta .#4i00^
S kuukautta 2.25
3 kuukautta IJ^
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-vftrsy
$1.00 ja kUtos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset- $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Lireille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Coin4>any Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted.
100-lira Elmi S ^ ^ t We8t, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J.W.Ba«tl
AriamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Uekkiin tUotut kirjoitukset osoitettava: .
L I E K K I
BOX $9
Tämän vxiJKM} vaatteessa vietetään 'fiinminsissä C S -
J: n 9. l a u U i - jä soittojuhlaa. Tämä arvo j u h l a o n e r i t ­täin
sopiva Vietiettävä&si j u u r i pohjoisen k u l t a - a l u e e l ­l
a , jonlka raiiisntamise»! maanmiehemme ovat vuosi­kymmenien
aikana n i i n p a l j o n uhranneet aikaansa j a
tarmoaan.
Siitä saakka; kun CSJ:n l a u l u ^ ja s o i f t o j t^aa cm
r u v e t t u viettändlfin^ oVAt n e aul# v e t l d l^^siHtf« t äi^
misjoukot puoleensa^ niin esii]it^$i klHltf^
Tämä tm l u o i m i d a t e t t ' a i V « A ' « ^ k i n ; siQfi> HäiäeiJdelinto
l a u l u u n ja siittiöön on a i n a (diat V o i m i i k c i s ^ o m a h i
t e n k e s k u u d e s s a— ei ainQastMtti*^nnyiiiiwwi«sa, a m t -
ta myöskin täila'manteret^: L a u l u - j a s^rftfo ovat
j u u r i niitä kulHlJHir^pexim^itliluxiä^mitft^
v a a l i a ja keh^m
''Soitto on sin^iteta-ti^ty, ttiurehist!a^.muova^tu*\ sa­noo-
r u n o i l i j a ; Se igiWk p&ittfcansa juui^ suomalaisiöi
nähden. Bmsatso:^ k a n s a n s3Plilkkiiiä aik«^n» on syaty^-
nyt l u k u i s i a s ä v « ^ ^ i & , lai;du|£W joissa kuvasl^uvat
selvästi ne sUinit ji^ix^it^iifeet, joi^^^ \Msx& pidjoi k o v ia
kokenut kansa- on ^ a n u t otemassaolonsa-aikana kes-.
tää. M u t t a toisaalta taas, Suomen kansan l a u l u i s s a ja
sävellirltsistS k t m s t u u t n^röfll^ ilo' ja ^ktltoUismis^ v » -
loisammistakib<ajaisl9u L a i ^ o n kansaiiijtekan
t i ^ ajatuslen t u l k k i , ilmeten suruisena ja ilfKbsefia;
sekä k u v a t e n k u t a k i n ajanjaksoa ihmii^imnaii'elä­mässä,
työssä, taistelussa ja toiminnassa.
K a i k k i CSJ:n kuorojen, ja soitt<^kuntien m u s i k a a l i ­set
voimat ovat työn raskaan raatajia, j o t k a vapaa-aikoinaan
harjoittelevat väsymättä järjestääkseen
kanssaihmisilleen l u k u i s i a nautintorikkaita hetkiä.
Työpäivän jälkeen on mentävä harjoituksän^ «kana,
jonka-monasti t a r v i t s i s i lepoon taas seuraavan päivän
ponnistuksia varten. Mutta l a u l a j i a ja s o i t t a j i a , t y ö -
läislaulajia ja - s o i t t a j i a elähyttää tietoisuus siitä, että
he kantavat kortensa yhteiseen k u l t t u u j i k e k o o n sillä
alalla, millä heillä on enimmän t a i p u m u k s i a ja se k a n ­nustaa
yhä ^im^em^iltt p o n n i s t u k s i i n ja s a a v u t u k s i i n .
M o n i l l a ^ I k k a k h n h l l K i r j o i l l a asuu sjgiureEvnassa
määrässä suomalaissyntyistä väestöä on toiminnassa
kuoro. Vielä useammilla p a i k k a k u n n i l l a o l i s i mah­dollisuus
saada kuoro perustetuksi, k u n o l i s i johtaja-voimia.
Niistä o n k i n aina o l l u t puutetta. Nyt e s i i n t yy
Timminsissä neljä sekakuoroa, nimittäin T i m m i n s i n—
S a Porcupinen, S u d b u r y n , P o r t A r t h u r i n ja Toronton
sdcakuorot^ s^ä lisäksi mies- ja naiskuorot, k a i k k i a an
9t kuoroa ,sekä T o r o n t o n osaston torvisoittokunta. L i ­säksi
on ohjelmistossa kantaatti, ''Ihmisen p o l k u " ja
i^ikä e r i k o i s t a , kansantanhuja, j o i d en ottaminen l a u l u ­ja
soittojuhlaan o h j ^ m i s t o o n on erittäin tervetullut
t o i m e i ^ i d e , sillä kansantanhuthan kuuluvat myöskin
m u s i k a a l i s i i n e s i t y k s i i n.
. yiläjiDAimtut musikaaliset Voimat takaavat yleisölle.
unohtyimattoman muiston 9. l a u l u - ja soittojuhlasta.
i^AJil^likoot la«lu ja soitto P o h j o i s - O n t a r i o n k u h a k a i -
yoKeudttUa. y l i s e s t ä r a u h a l l e ja työväen k u H t u u r i H e ,
jfka Jcu^oistUr^ k a i k i s t a v a i n o - ja sortotoim^]^teistä
h u o l i m a t t a . IVöväen laulu- ja scuttovoiinät ovat n i h a ,
jotka«antavat n i i n p a l j o n ja Vaativat v A i n &än ^^Oiifi.
Mysterioiden viidakko
Meksikon lahden ja Guatemalan vä-jillä
on maailman salaperäisin maa —
Yucatana, Maya-kansan niemimaa. N .
viidenkymmenen kilometrin päässä ran­nikolla
alkaa aarniometsä. Tiheä vii­dakko,
ainoa maailmassa, jossa elää
miltei kaikki mahdolliset eläinkunnan
lajia, jaguaarit, vampyyrit, puumat,
tiikerit, käärmeet jne. . . . X V I vuosica-dan
espanjalaiset seikkailijat eivät kyen­neet
kestämään etenemistä läpitunke­mattomaan
viidakkoon kuin puolimat­kaan.
Vainottu 'Maya-heimo löysikin
siten siellä itselleen varman tyyssijan
rakentaen valtavaan liaani- ja pijunle-reen
ihmeellisiä kaupunkeja hämmästyt-tävine
muistomerkkemeen. Chichen-
Itza-kaupuno.in jäännökset antavat lois­tavan
kuvan heidän suurenmoisista lah­joistaan.
On tuskin kulunut sataaviittäkym-mentäkään
vuotta siitä, kun noista ää­rettömistä
metsistä löydettiin kaupunki
nimeltään Palenque — ihailtava ja jät­tiläismäinen
kaupunki, joka sai ihmiset
haaveilemaan etäisestä Maya-heimori
salattuun laaksoon j a osaksi yiidäkköön
rakentamast4 kaiq>uiigistä. Tarjnaaj^o,
vai historiallinen totuus? Ainakin on
varmaa, että tämän intia^öiiensuure^
kulttuunkansan kaikki jäjet kadotet­tiin
v. 1516 Saattaa olläj että noissa
tutkimattomissa viidakoissa ovat heidän
jälkeläisensä löytäneet luöksepääsemät-tömän
tj^ssijan.
Maya-kansan pyhä lintu oli nimel­tään
quetza], vapauden symbooli, sölä
lintu kuolee heti, jos se suljetaan häk­kiin.
Sie on loistavan kaunis, selkä, ala-^
osa rintaa ja pää ovat viheriää, kullan-hehtoiset,
kupu kamiiinilipunainen,;
nokka J a jalat keltaiset ja^^ sen
syli« valliuttavät päälU|t^l^
noa däia^ JO^E» kjäbnue-vaih^im^
nitbfcartsa. 7>^ii]pä lititlikäärnK onkin
eräs maya-kan^ati piäasiallisimmista
vdstosaihHsfö::
«EraäiivCblcben^Itzatt {^»mntiidin l i ­sältä'
<m % d e » y eHttäin kaunis veistos
- ~ "Piinainen tSIkeri^'. St on punaisesta
Idvestä hakattu veistokuva, joka näyt­tä
» j a g u a i ^ t a Kynnet ovat piikiyeä
j a hampaat jotain arvokasta' valkeaa
vuorilajia. L i s ^ t ^ veistos on koristeltu
65 kallisarvoisella kivellä.
Jos yleen.«»ä joku maa, kansa ja sen
sivistys tuo vielä Tatkaisfaviksi ärvöi-
>-ttA5ia, niitt ai oö^^uuif V ^ jä
Maya-hehn^* elämä j a viidakko; joka
ulottuu Campechen-laMelta IHondurak-seen
asti, tuo satojen salaperäisyyksien
.viidakko, saa vielä monet sukupolvet
uneksimaan ja mietiskelemään arvoituk-sellisuudellajfn.
Lentääkö lentsu?
HertoCteli ensin, sitten
lyoväisi ravintolan
Buffalon poliisi etsii ryöväriä/joka
söi ensin hy-vän aterian ja otti useita
O^yppyjä, ennenkuin ryöväsi ravintolan
omistajalta y l i $3,000.
Ravintolan omistaja Samuel Levy
kertoi ryövärin sulloneen rahat salk­kuunsa,
jota mies kantoi mukanaan.
Paras tunnustus musikaalisten v o i ­miemme
työlle j a u h r a u k s i l l e on se,
että mahdollisimman suurella jou­k
o l l a nautitaan niiden esityksistä.'
Lehtemme toivottaa C S J : n 9.
l a u l u - j a soittojuhlalle parhainta
menestystä j a olemme varma, että
koko L i e k i n l u k i j a k u n t a j a k a i k k i
edistykselliset ihmiset yhtyvät tä­hän
toivotukseen. Antakoon tämä
m u s i i k k i j u h l a innostusta j a r i p e y t ­tä
timän j a l o n k u l t t u u r i p e r i n t e e m -
me harjoittamiselle j a kehittämi­s
e l l e k a i k k i a l l a , missä siihen on
^ l i n k i n mahdollisuutta. Onnistu­k
o o n s i i s tämä k u l t t u u r i j u h l a e n t i ­siä
j u h l i a parepmiin kaädssa s u h -
telssaf ' • ^"^ •
KU M M A L L I S T A , kuinka paljon totuutta vanhaa
•san tarut ja t a i ^ u s k o loppujen lopuksi sisältävit
teikaapa v ^ k a lenlsiia, "flunssaa*' — surke^ mn
punaisesta^ vuotavasta nenästä ja vettä valuvista
silmistä.
Tunnettu ruotsalainen lääkäri prof. Louis Bacl
Upsalan yliopistosta, arvelee olexan mahdollista, etUlm!
sun aiheuttaja, bakteeri, on saapunut maapallolle
toiselta plaaeetalta, esimerkiksi Venuksesta, MaRJsta^^
Jupiterista*. M a i n i t t u professori sanoo^ että bdsteeieja «
löydetty niistä meteoriiteista, jotka m at tulleet iivanHides^
Californian yliopiston professorin Charles LipnjaBj
tekemä havainto toistakymmentä vuotta sittea häyttää t|.
keVan prof. Baickmanin ajatusta. Prof. Lipmaiuniavjinij
perustuu tosiasiallisesti siihen, ettii meteoriitit si«iltävät bak.
teereja sekä typpeä, joista eliöt saavat ravintonsa,
nämä bakteerit eivät millään tavalla eroa niistä, jolu «
löydetty maapallolta.
Yllättävää on sekin, että sana 'influenssa" on saajnit
nimensä siitä, että lääkärit arvelivat lentsubakteerin ole\a
kotoisin tähdistä. Ennen vanhaan lääketiede keksi ja käytfi
varsin mielikuvituksellisia nimiä taudeista. Kun nuhaki».
me teki hyökkäyksensä useihin Euroopan maihin noin pai
vuosisataa stten, julistivat lääkärit, että sellainen vitsauj
oli tähtien pahaa vaikutusta j a nimittivät taudin "influess-saksi"
(löfhience merkitsee vaikutusta).
Tämän kulkutaudin synty on aina ollut ar\oitukselli.
nen. kunfeirtsn sata vuotta sitten- teki odottamattoaaB ji
>vä8urälliÄn h ^ sille löydetty syytä okäjf
kiilähdeti^^'1^^ "ihmeelfestä li£
riöstä"', kun ei parempadutan nimeä löydetty.
Kun Rooman armeija viidennellä vuosisad^ä e. Kr/
piiritti erästä Marmarameren varrella sijaitsevaa käuponta
ja sotSäat sairastuivat täysin kykenemättömlksr taistefe.
-maan, oli tauti sen aikaisten kuvausten mukaan lentsua. S^
kin, mitä keskiajan lääkärit kutsuivat nimeltä "hikoarolt-tauti",
lienee myös ollut samaa.
Lentsu on ankarasti rasittanut Eurooppaa aika ajoin.
Noin 40a vuotta, s k t o i se sai kauhun valtaan Oxfordin ja
Cambridgen ylioptstokaupun^^^ puolet kunamankin hu-
.puagin asukasluvusta kuoli tautiin.
> r LieVeoqsänä kulkutautina lentsu vierailee hyvinkin
ttis«n,^^tkta^/«-ainftv saastuttaen mooet
ntaat. Stö faiUöistninta on tavallisesti etelästä pohjoiseen ja
idfistär läntiBen — ei kuitenkaan aina samaa reittiä.
¥uosifen^ 191^^19 influenssaepidemia oli pahin, mita
silh^i Äi«in«efesä oli koettu. Ensimmäinen tautiaalto tuli k^
^^h^bätuussa 191«, jolloin todettiin, ettei se ole yksin-omaait
tiUvkautij kylmästä johtuva. Sitä seurasi saman wo-ekti
iokar-^mcarttekttiissa koko kauden ankarin puuska ji
kohnas, lievempi, seuraavan vuoden helmi- ja maaliskuus­sa.
KuolenäantE^ukset ylittivät ensimmäisen maailmanso­dan
uhrien^ luvun.
Kukin mäa väitti saaneensa tartunnan naapurimaasta,
tai jostakin meren toiselta puolelta. Ranska syytti Espanja»
ja päinva^in. Amerikka taas oli vakuuttunut tarUHua»
tukeen Itä-Euroopasta. Mutta varmaa on, että tauti ensäs
pyykkäisi yU KeskiJEuroopan, sieltä se tuli Skandinavrai,
Alankomaihitt j a Sveitsiin.
Teinen, loka—^marraskuussa sattunut, lisävoimia saa­nut
taudiaa^to levisi y l i koko Euroopan, Amerikaff, Afti-kan
j a Aasian. Aus-tralia varustautui voimakkaaseen vastt-rintaan-
eristäytymällä muista, joten tauti saatim ositt^
pysäjrtetyksi siellä. .
Tämän koko maailmaa rasittaneen kulkutaudin s>7ja
salaperäisyyden verhoon. Eräät asiantuntijat panivat ^u|w-taudin
syyksi sodan tuoman jännityksen ja huonon fijou-tilanteen
Euroopassa. Kuitenkin oli tauti ankarampi Ic-
Uassa brittiläisten joukkojen keskuudessa kuin ^ur5>^P^
Siellä sairastuivat brittiläiset sotilaat nopeammin kuin alku-asukassotOaat,
joiden ruoka ei ollut verrattavissakaan^^f^;
tiläisteo: ruokaan. ' ' . .V^^
' Töanne-on tuskin'koskaan ollut huonompi
toossa viime vuosisadan puolivälissä Lentsu levisi 3'^'^
toon ehtymättömällä voimalla. Melkein kaikki teatterit 5U-jettiin
ja tuomiot saivat odottaa päätöstään, kun tuoman
"kin olivat sairastuneet. • • < «
Viime vuosisadan viimeisellä neljänneksella riehui » -
voimakas tautiaalto, ja kumma kyllä, silloinkin Jita
joksikin uudetsi taudiksi. On kuitenkin todettu, ettei le»
ole mfkään nykypäivien vitsaus, vaan vanha ^^^^^^^
Kahdennenkymmenennen vuosisadan uhrit ^'^^^^ ^
tietää, onko lentsu vanha vai uusi, sillä kaikista ^^"^"^^
on ehkä lamaannuttavin. Vähän cn lohtua ^^^^^^^^^.^j
tiedämme vanhojen roomalaisten kestäneen samat t
kuin mekin.
Ajattdematta opiskrfemiaen on turhaa työtä ja opJ
matta ajatteleminen CM> vaarallista. — Kenfutsc
Onjieipompi katsella kaukirputkella toisia kuin suu
lasilla itseään. — Kallas.
« » i a i i « a_ « a j i i x .