1954-07-03-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 r iKAUNOKlIUALUNEN VIIKKOLEHTI) 1 LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada PidtUdied and pxinted «ly^ the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbury, OntaiKy ftegistered at the Post Office Department. Ottawa as seconddaas matter. Liekki ilme^ityy Jokaisen viikon lauantaina 13 sivuisena, sisältäen paraat» kauaokirjallista ja tteteellistft luettavaa. YHDVSVALTOmiN: 1 Tuosaterta . . . . . . . . $5iM> 6 kuukautta 2.75 TILiiUSiilKNAT: 1 vuosikerta .#4i00^ S kuukautta 2.25 3 kuukautta IJ^ SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-vftrsy $1.00 ja kUtos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset- $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Lireille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Coin4>any Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. 100-lira Elmi S ^ ^ t We8t, Sudbury. Ontario. Toimittaja: J.W.Ba«tl AriamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio. Uekkiin tUotut kirjoitukset osoitettava: . L I E K K I BOX $9 Tämän vxiJKM} vaatteessa vietetään 'fiinminsissä C S - J: n 9. l a u U i - jä soittojuhlaa. Tämä arvo j u h l a o n e r i t täin sopiva Vietiettävä&si j u u r i pohjoisen k u l t a - a l u e e l l a , jonlka raiiisntamise»! maanmiehemme ovat vuosikymmenien aikana n i i n p a l j o n uhranneet aikaansa j a tarmoaan. Siitä saakka; kun CSJ:n l a u l u ^ ja s o i f t o j t^aa cm r u v e t t u viettändlfin^ oVAt n e aul# v e t l d l^^siHtf« t äi^ misjoukot puoleensa^ niin esii]it^$i klHltf^ Tämä tm l u o i m i d a t e t t ' a i V « A ' « ^ k i n ; siQfi> HäiäeiJdelinto l a u l u u n ja siittiöön on a i n a (diat V o i m i i k c i s ^ o m a h i t e n k e s k u u d e s s a— ei ainQastMtti*^nnyiiiiwwi«sa, a m t - ta myöskin täila'manteret^: L a u l u - j a s^rftfo ovat j u u r i niitä kulHlJHir^pexim^itliluxiä^mitft^ v a a l i a ja keh^m ''Soitto on sin^iteta-ti^ty, ttiurehist!a^.muova^tu*\ sanoo- r u n o i l i j a ; Se igiWk p&ittfcansa juui^ suomalaisiöi nähden. Bmsatso:^ k a n s a n s3Plilkkiiiä aik«^n» on syaty^- nyt l u k u i s i a s ä v « ^ ^ i & , lai;du|£W joissa kuvasl^uvat selvästi ne sUinit ji^ix^it^iifeet, joi^^^ \Msx& pidjoi k o v ia kokenut kansa- on ^ a n u t otemassaolonsa-aikana kes-. tää. M u t t a toisaalta taas, Suomen kansan l a u l u i s s a ja sävellirltsistS k t m s t u u t n^röfll^ ilo' ja ^ktltoUismis^ v » - loisammistakib<ajaisl9u L a i ^ o n kansaiiijtekan t i ^ ajatuslen t u l k k i , ilmeten suruisena ja ilfKbsefia; sekä k u v a t e n k u t a k i n ajanjaksoa ihmii^imnaii'elämässä, työssä, taistelussa ja toiminnassa. K a i k k i CSJ:n kuorojen, ja soitt<^kuntien m u s i k a a l i set voimat ovat työn raskaan raatajia, j o t k a vapaa-aikoinaan harjoittelevat väsymättä järjestääkseen kanssaihmisilleen l u k u i s i a nautintorikkaita hetkiä. Työpäivän jälkeen on mentävä harjoituksän^ «kana, jonka-monasti t a r v i t s i s i lepoon taas seuraavan päivän ponnistuksia varten. Mutta l a u l a j i a ja s o i t t a j i a , t y ö - läislaulajia ja - s o i t t a j i a elähyttää tietoisuus siitä, että he kantavat kortensa yhteiseen k u l t t u u j i k e k o o n sillä alalla, millä heillä on enimmän t a i p u m u k s i a ja se k a n nustaa yhä ^im^em^iltt p o n n i s t u k s i i n ja s a a v u t u k s i i n . M o n i l l a ^ I k k a k h n h l l K i r j o i l l a asuu sjgiureEvnassa määrässä suomalaissyntyistä väestöä on toiminnassa kuoro. Vielä useammilla p a i k k a k u n n i l l a o l i s i mahdollisuus saada kuoro perustetuksi, k u n o l i s i johtaja-voimia. Niistä o n k i n aina o l l u t puutetta. Nyt e s i i n t yy Timminsissä neljä sekakuoroa, nimittäin T i m m i n s i n— S a Porcupinen, S u d b u r y n , P o r t A r t h u r i n ja Toronton sdcakuorot^ s^ä lisäksi mies- ja naiskuorot, k a i k k i a an 9t kuoroa ,sekä T o r o n t o n osaston torvisoittokunta. L i säksi on ohjelmistossa kantaatti, ''Ihmisen p o l k u " ja i^ikä e r i k o i s t a , kansantanhuja, j o i d en ottaminen l a u l u ja soittojuhlaan o h j ^ m i s t o o n on erittäin tervetullut t o i m e i ^ i d e , sillä kansantanhuthan kuuluvat myöskin m u s i k a a l i s i i n e s i t y k s i i n. . yiläjiDAimtut musikaaliset Voimat takaavat yleisölle. unohtyimattoman muiston 9. l a u l u - ja soittojuhlasta. i^AJil^likoot la«lu ja soitto P o h j o i s - O n t a r i o n k u h a k a i - yoKeudttUa. y l i s e s t ä r a u h a l l e ja työväen k u H t u u r i H e , jfka Jcu^oistUr^ k a i k i s t a v a i n o - ja sortotoim^]^teistä h u o l i m a t t a . IVöväen laulu- ja scuttovoiinät ovat n i h a , jotka«antavat n i i n p a l j o n ja Vaativat v A i n &än ^^Oiifi. Mysterioiden viidakko Meksikon lahden ja Guatemalan vä-jillä on maailman salaperäisin maa — Yucatana, Maya-kansan niemimaa. N . viidenkymmenen kilometrin päässä rannikolla alkaa aarniometsä. Tiheä viidakko, ainoa maailmassa, jossa elää miltei kaikki mahdolliset eläinkunnan lajia, jaguaarit, vampyyrit, puumat, tiikerit, käärmeet jne. . . . X V I vuosica-dan espanjalaiset seikkailijat eivät kyenneet kestämään etenemistä läpitunkemattomaan viidakkoon kuin puolimatkaan. Vainottu 'Maya-heimo löysikin siten siellä itselleen varman tyyssijan rakentaen valtavaan liaani- ja pijunle-reen ihmeellisiä kaupunkeja hämmästyt-tävine muistomerkkemeen. Chichen- Itza-kaupuno.in jäännökset antavat loistavan kuvan heidän suurenmoisista lahjoistaan. On tuskin kulunut sataaviittäkym-mentäkään vuotta siitä, kun noista äärettömistä metsistä löydettiin kaupunki nimeltään Palenque — ihailtava ja jättiläismäinen kaupunki, joka sai ihmiset haaveilemaan etäisestä Maya-heimori salattuun laaksoon j a osaksi yiidäkköön rakentamast4 kaiq>uiigistä. Tarjnaaj^o, vai historiallinen totuus? Ainakin on varmaa, että tämän intia^öiiensuure^ kulttuunkansan kaikki jäjet kadotettiin v. 1516 Saattaa olläj että noissa tutkimattomissa viidakoissa ovat heidän jälkeläisensä löytäneet luöksepääsemät-tömän tj^ssijan. Maya-kansan pyhä lintu oli nimeltään quetza], vapauden symbooli, sölä lintu kuolee heti, jos se suljetaan häkkiin. Sie on loistavan kaunis, selkä, ala-^ osa rintaa ja pää ovat viheriää, kullan-hehtoiset, kupu kamiiinilipunainen,; nokka J a jalat keltaiset ja^^ sen syli« valliuttavät päälU|t^l^ noa däia^ JO^E» kjäbnue-vaih^im^ nitbfcartsa. 7>^ii]pä lititlikäärnK onkin eräs maya-kan^ati piäasiallisimmista vdstosaihHsfö:: «EraäiivCblcben^Itzatt {^»mntiidin l i sältä' <m % d e » y eHttäin kaunis veistos - ~ "Piinainen tSIkeri^'. St on punaisesta Idvestä hakattu veistokuva, joka näyttä » j a g u a i ^ t a Kynnet ovat piikiyeä j a hampaat jotain arvokasta' valkeaa vuorilajia. L i s ^ t ^ veistos on koristeltu 65 kallisarvoisella kivellä. Jos yleen.«»ä joku maa, kansa ja sen sivistys tuo vielä Tatkaisfaviksi ärvöi- >-ttA5ia, niitt ai oö^^uuif V ^ jä Maya-hehn^* elämä j a viidakko; joka ulottuu Campechen-laMelta IHondurak-seen asti, tuo satojen salaperäisyyksien .viidakko, saa vielä monet sukupolvet uneksimaan ja mietiskelemään arvoituk-sellisuudellajfn. Lentääkö lentsu? HertoCteli ensin, sitten lyoväisi ravintolan Buffalon poliisi etsii ryöväriä/joka söi ensin hy-vän aterian ja otti useita O^yppyjä, ennenkuin ryöväsi ravintolan omistajalta y l i $3,000. Ravintolan omistaja Samuel Levy kertoi ryövärin sulloneen rahat salkkuunsa, jota mies kantoi mukanaan. Paras tunnustus musikaalisten v o i miemme työlle j a u h r a u k s i l l e on se, että mahdollisimman suurella jouk o l l a nautitaan niiden esityksistä.' Lehtemme toivottaa C S J : n 9. l a u l u - j a soittojuhlalle parhainta menestystä j a olemme varma, että koko L i e k i n l u k i j a k u n t a j a k a i k k i edistykselliset ihmiset yhtyvät tähän toivotukseen. Antakoon tämä m u s i i k k i j u h l a innostusta j a r i p e y t tä timän j a l o n k u l t t u u r i p e r i n t e e m - me harjoittamiselle j a kehittämis e l l e k a i k k i a l l a , missä siihen on ^ l i n k i n mahdollisuutta. Onnistuk o o n s i i s tämä k u l t t u u r i j u h l a e n t i siä j u h l i a parepmiin kaädssa s u h - telssaf ' • ^"^ • KU M M A L L I S T A , kuinka paljon totuutta vanhaa •san tarut ja t a i ^ u s k o loppujen lopuksi sisältävit teikaapa v ^ k a lenlsiia, "flunssaa*' — surke^ mn punaisesta^ vuotavasta nenästä ja vettä valuvista silmistä. Tunnettu ruotsalainen lääkäri prof. Louis Bacl Upsalan yliopistosta, arvelee olexan mahdollista, etUlm! sun aiheuttaja, bakteeri, on saapunut maapallolle toiselta plaaeetalta, esimerkiksi Venuksesta, MaRJsta^^ Jupiterista*. M a i n i t t u professori sanoo^ että bdsteeieja « löydetty niistä meteoriiteista, jotka m at tulleet iivanHides^ Californian yliopiston professorin Charles LipnjaBj tekemä havainto toistakymmentä vuotta sittea häyttää t|. keVan prof. Baickmanin ajatusta. Prof. Lipmaiuniavjinij perustuu tosiasiallisesti siihen, ettii meteoriitit si«iltävät bak. teereja sekä typpeä, joista eliöt saavat ravintonsa, nämä bakteerit eivät millään tavalla eroa niistä, jolu « löydetty maapallolta. Yllättävää on sekin, että sana 'influenssa" on saajnit nimensä siitä, että lääkärit arvelivat lentsubakteerin ole\a kotoisin tähdistä. Ennen vanhaan lääketiede keksi ja käytfi varsin mielikuvituksellisia nimiä taudeista. Kun nuhaki». me teki hyökkäyksensä useihin Euroopan maihin noin pai vuosisataa stten, julistivat lääkärit, että sellainen vitsauj oli tähtien pahaa vaikutusta j a nimittivät taudin "influess-saksi" (löfhience merkitsee vaikutusta). Tämän kulkutaudin synty on aina ollut ar\oitukselli. nen. kunfeirtsn sata vuotta sitten- teki odottamattoaaB ji >vä8urälliÄn h ^ sille löydetty syytä okäjf kiilähdeti^^'1^^ "ihmeelfestä li£ riöstä"', kun ei parempadutan nimeä löydetty. Kun Rooman armeija viidennellä vuosisad^ä e. Kr/ piiritti erästä Marmarameren varrella sijaitsevaa käuponta ja sotSäat sairastuivat täysin kykenemättömlksr taistefe. -maan, oli tauti sen aikaisten kuvausten mukaan lentsua. S^ kin, mitä keskiajan lääkärit kutsuivat nimeltä "hikoarolt-tauti", lienee myös ollut samaa. Lentsu on ankarasti rasittanut Eurooppaa aika ajoin. Noin 40a vuotta, s k t o i se sai kauhun valtaan Oxfordin ja Cambridgen ylioptstokaupun^^^ puolet kunamankin hu- .puagin asukasluvusta kuoli tautiin. > r LieVeoqsänä kulkutautina lentsu vierailee hyvinkin ttis«n,^^tkta^/«-ainftv saastuttaen mooet ntaat. Stö faiUöistninta on tavallisesti etelästä pohjoiseen ja idfistär läntiBen — ei kuitenkaan aina samaa reittiä. ¥uosifen^ 191^^19 influenssaepidemia oli pahin, mita silh^i Äi«in«efesä oli koettu. Ensimmäinen tautiaalto tuli k^ ^^h^bätuussa 191«, jolloin todettiin, ettei se ole yksin-omaait tiUvkautij kylmästä johtuva. Sitä seurasi saman wo-ekti iokar-^mcarttekttiissa koko kauden ankarin puuska ji kohnas, lievempi, seuraavan vuoden helmi- ja maaliskuussa. KuolenäantE^ukset ylittivät ensimmäisen maailmansodan uhrien^ luvun. Kukin mäa väitti saaneensa tartunnan naapurimaasta, tai jostakin meren toiselta puolelta. Ranska syytti Espanja» ja päinva^in. Amerikka taas oli vakuuttunut tarUHua» tukeen Itä-Euroopasta. Mutta varmaa on, että tauti ensäs pyykkäisi yU KeskiJEuroopan, sieltä se tuli Skandinavrai, Alankomaihitt j a Sveitsiin. Teinen, loka—^marraskuussa sattunut, lisävoimia saanut taudiaa^to levisi y l i koko Euroopan, Amerikaff, Afti-kan j a Aasian. Aus-tralia varustautui voimakkaaseen vastt-rintaan- eristäytymällä muista, joten tauti saatim ositt^ pysäjrtetyksi siellä. . Tämän koko maailmaa rasittaneen kulkutaudin s>7ja salaperäisyyden verhoon. Eräät asiantuntijat panivat ^u|w-taudin syyksi sodan tuoman jännityksen ja huonon fijou-tilanteen Euroopassa. Kuitenkin oli tauti ankarampi Ic- Uassa brittiläisten joukkojen keskuudessa kuin ^ur5>^P^ Siellä sairastuivat brittiläiset sotilaat nopeammin kuin alku-asukassotOaat, joiden ruoka ei ollut verrattavissakaan^^f^; tiläisteo: ruokaan. ' ' . .V^^ ' Töanne-on tuskin'koskaan ollut huonompi toossa viime vuosisadan puolivälissä Lentsu levisi 3'^'^ toon ehtymättömällä voimalla. Melkein kaikki teatterit 5U-jettiin ja tuomiot saivat odottaa päätöstään, kun tuoman "kin olivat sairastuneet. • • < « Viime vuosisadan viimeisellä neljänneksella riehui » - voimakas tautiaalto, ja kumma kyllä, silloinkin Jita joksikin uudetsi taudiksi. On kuitenkin todettu, ettei le» ole mfkään nykypäivien vitsaus, vaan vanha ^^^^^^^ Kahdennenkymmenennen vuosisadan uhrit ^'^^^^ ^ tietää, onko lentsu vanha vai uusi, sillä kaikista ^^"^"^^ on ehkä lamaannuttavin. Vähän cn lohtua ^^^^^^^^^.^j tiedämme vanhojen roomalaisten kestäneen samat t kuin mekin. Ajattdematta opiskrfemiaen on turhaa työtä ja opJ matta ajatteleminen CM> vaarallista. — Kenfutsc Onjieipompi katsella kaukirputkella toisia kuin suu lasilla itseään. — Kallas. « » i a i i « a_ « a j i i x .
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1954-07-03 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki540703 |
Description
Title | 1954-07-03-02 |
OCR text |
1 r
iKAUNOKlIUALUNEN VIIKKOLEHTI)
1
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
PidtUdied and pxinted «ly^ the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbury, OntaiKy
ftegistered at the Post Office Department. Ottawa as
seconddaas matter.
Liekki ilme^ityy Jokaisen viikon lauantaina 13 sivuisena,
sisältäen paraat» kauaokirjallista ja tteteellistft luettavaa.
YHDVSVALTOmiN:
1 Tuosaterta . . . . . . . . $5iM>
6 kuukautta 2.75
TILiiUSiilKNAT:
1 vuosikerta .#4i00^
S kuukautta 2.25
3 kuukautta IJ^
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-vftrsy
$1.00 ja kUtos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset- $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Lireille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Coin4>any Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
100-lira Elmi S ^ ^ t We8t, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J.W.Ba«tl
AriamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Uekkiin tUotut kirjoitukset osoitettava: .
L I E K K I
BOX $9
Tämän vxiJKM} vaatteessa vietetään 'fiinminsissä C S -
J: n 9. l a u U i - jä soittojuhlaa. Tämä arvo j u h l a o n e r i t täin
sopiva Vietiettävä&si j u u r i pohjoisen k u l t a - a l u e e l l
a , jonlka raiiisntamise»! maanmiehemme ovat vuosikymmenien
aikana n i i n p a l j o n uhranneet aikaansa j a
tarmoaan.
Siitä saakka; kun CSJ:n l a u l u ^ ja s o i f t o j t^aa cm
r u v e t t u viettändlfin^ oVAt n e aul# v e t l d l^^siHtf« t äi^
misjoukot puoleensa^ niin esii]it^$i klHltf^
Tämä tm l u o i m i d a t e t t ' a i V « A ' « ^ k i n ; siQfi> HäiäeiJdelinto
l a u l u u n ja siittiöön on a i n a (diat V o i m i i k c i s ^ o m a h i
t e n k e s k u u d e s s a— ei ainQastMtti*^nnyiiiiwwi«sa, a m t -
ta myöskin täila'manteret^: L a u l u - j a s^rftfo ovat
j u u r i niitä kulHlJHir^pexim^itliluxiä^mitft^
v a a l i a ja keh^m
''Soitto on sin^iteta-ti^ty, ttiurehist!a^.muova^tu*\ sanoo-
r u n o i l i j a ; Se igiWk p&ittfcansa juui^ suomalaisiöi
nähden. Bmsatso:^ k a n s a n s3Plilkkiiiä aik«^n» on syaty^-
nyt l u k u i s i a s ä v « ^ ^ i & , lai;du|£W joissa kuvasl^uvat
selvästi ne sUinit ji^ix^it^iifeet, joi^^^ \Msx& pidjoi k o v ia
kokenut kansa- on ^ a n u t otemassaolonsa-aikana kes-.
tää. M u t t a toisaalta taas, Suomen kansan l a u l u i s s a ja
sävellirltsistS k t m s t u u t n^röfll^ ilo' ja ^ktltoUismis^ v » -
loisammistakib |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-03-02