Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 23, 1943

              Sivu 2 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 23 PÄIVÄNÄ
\. iQamdan suomalaisten vukkolehti)
Puic)Ushed .and printed by tlie Vapaus
Publishixiflr Ckunpany Umlted. 100-102
Ebn .l^tmeeti^ Weat, £ ^ ^ i i i j ^ Ontario.
'J^ie^^ Post omce Dept„
O t ^ ^ ; ias seoond ä a s s n u t t^
Tiranalilnhat;'
ÄO-
/, lOidi^valtolIiin:
^ ' l**-vk«i • • • • • • • • ^ • • • • • • • • • ^2«50
' 'C ~ "» »»»-»»»«»'««» 1.40 ••
Suomeen Ja muua]]» ulkomaille:
1 . ' - I M t 'Oi^^D
e kk. 1 ^
Ixtonumergt j5 senl$!^..
Uetcki Umestgry jokaJisen.,vl^^
omtaina l2-8ivulsena., sisältäen
kaunokirjallista laeiiiLTOa kaiUtta ^ioUr
Aslamlehillie myönnetään 20. pn>$ei|'
Un palkkio.
Pyytäkää aslamJesvälineitä , Jo. tft-
-"OSän,-.....:
ILMOITUSHINNAT: Kirjeenvaihto­ilmoitukset
$1.00 kerta. Aviolir toon
menneille onnentoivotukset .406 palsta-tuuma.
Nimenmuuttöiimoitukset! 50c
kert» $l.00;kplnie kertaa. Syntymä-,
llmolflcset $1.00 kerta, $2.00 kolme ker­taa.
If Molemänilmoitukset, $2.00 kerta,
60c lisäipftksu kiitoslauseelta tai muisto-,
värsyltä. halutaan tietää- Ja osoiteil-moitukset
.-AOc pälstätuuma. — Tllajpäis-
Umolttajlej^ ön. yaadlttaessa lähetettävä
Umoitusma^u.; etukäteeni
Yleiset llmdtusl^nnat 40& palstatuu-ma.
Ilmoitus^ Joka .Jul^istaätn neU.^-
kertaa samanlaisena 30b l a i l s t ä t u u^
i y i n ilmottyshin^a" 40K; pat^tätuumaV
kerta ilmoUtjifessji..
Erikoisista ^Ompitiishinnoista. voi tie-,
dustella t ä ^ n l e f c ^ e n ! »^
Kustantkia j a patriiiia: Vapaus Pu)3-.
llshing Co^5:äny l i i h i t e^
Stxeet, West» SUdfeujy; Ontario.;
Tolinittaja A. PfStyiöJ " "
Toimitttsne^-voero: J. J&ryis, Ra>^ia .
Qlitja ^ Aho, E. Suk^i, Este^r.
austineni.. A i l i Malm^ Margit XaaksÄ
rjö Salvo .j[a J a ^ a i r Saari.
' JJekkiin" aliotut kirjo^^ osol<
te<.tava: llEKKt
r.O..Boa'69
Toimituksen kuimasta
Sotcrintamjlta saapuivat uutiset
ktinnittQVÄtMna mieltä. Vii-mp^
ikak^t joinnpstavat. Ne antapat
jo enemmäti kuifi aavistuksen siit^,
mihin jf^in asiat pvatmenosssa. Kai­killa
rintamilla ja varsinkin päärin-ta,
nialla. Jo^ iJtmeteltiin ennen, niin
i/tmQtellään yhä enemmän, inistä riit­tiä
sellainen Neu.vostpliiton niQ,hti,
riit0ä jafiaisu^, voiutfl ja taisjkelutar­mo.
Ei tiennyt Hitler komentaescflm
Valattamaan " Stqli:j,gr,^din tuQssa
tuokiossa, fitt(ji se on znelätänä pi^pfi-na
palli^tofnatfa, ja opt<it }oufton lo-
' pi^ sen UepeiUä tuhoon, tuomtt^uinq.
Ei 4ts^pfntt^xt^ SttUriUa valloitet^r
tA^lttfiäta.jaliimQit€tHis^a. solmuk^k-disia,
oif /eMfS/^jGT .verissapiäin.\ta-kap!^.,
£ i ^<^usiif>f^t sitiäkäimy et-
JL^^^aMttr va&vfrs^i, linmit^ttu
pnr^y^^ujmy^äfäk^
k^^t^1tm^V^4m^^ SepnlmUjsnfiin
m^^. ohdUi;,s€iU(u^en mi^Wtap<^s,
joka km otetaan Suomessakin Auor
mioon ysektUaisin tunteiH*\
Mc tavalliset ihmiset emme tiedä
suttrista sotasuunnitelmista emmekä
imnmukt^/^dkaon juuri mUään,
nmttQ. voimme kuitenkin tehdä joita-kh.
johtopäätelmiä, ja nyt ne ovat,
ctiä f talsien ja.koko akselin voimia
on alettu murtaa kerta kerralta, pala
paloUa. Voimaa siellä vielä on ja
kaiketi sotalaumoille leipääkin sikäli
kun sitä Ejsroopan kynityiltä kansoil­ta
kyetään vielä riistämään. Mutta
sillekin on nähtä.inssä rajat, eikä asiaa
suinkaan edistä niiden kansojen vas­tenmielisyys
ja viha.
Mutta natsien julmuudet, niin
kauan kun niillä riittää mahtia ja
orjuutettuja kansoja, eivät näytä lop-
Yhdeksänkymmentä neljä jokaises­ta
sadasta uusseelantilaisesta on brit­tiläistä
alkuperää. Neljä jokaisesta
sadasta on maoreja — kansaa, joka
asui saarella ennen valkoihoisten tu­loa.
Uuden SeelAimin miehet ja naiset
on täydellisesti molMilisoitu sotaan.
Taisteluvoimiin kuvjim 250^00,
miestä täysin harjoitettuna ja aseis­tettuna.
Puolet maan 16 ja 60 ikävuo­sien
välillä olevista miehistä on aseel­lisissa
vpiniissa.
Uuden Seelannin joukoista on SQ,-
000 maan, rajojen ul^opuplella E-,
gyptissä, Libyassa ja Fiji saarilla,
"'Nämä joukot ovat taistelleet Krei­kassa,
Kretassa ja.Libyassa.
Uusseelantilaisia , ilr^^ulijoita on.
lentätfyt englantilaisissa., ilmailuvoi-missa
Islannista Singaporeen asti.
Uuden Seelannin kaksi risteilijää,
ovat kunnialla suorittaneet tehtäyän-;
sä. Achiiles oli mukana Graf Speen.
tulhoamisessa. Leander upotti italia­laisen
kaapparilaivan Iqtian merellä.
Uuden Seelannin kotirintaiiiig- on
tiukasti järjestetty sodankäyntiin.
R^iri^anajan tep^isu^det,.k^ltenl teks-tiiliteoilfeuys,
pukutepli^^^
käteplUsuu^ on mm^tetjtu, tyydyttä-.
mään aseellisten. voinExiep., tarpeita..
Typyoiraa on hallituksen määxatfä-vissk
ja haUitius myös kontroUoi k
kia. hintoja. Sotamenot olivat viinxe,
vuotena läbese kolme kertaa iiiin
suuret kuin sen edellisenä vuonna.
Ennestäänkin korkeat verot kohoa-vat.
Suoranaisilla veroilla otetaan
90 prosenttia $12,000 vuosituloista.
Maassa on puute työvoimasta ja
ylellisyyspalyeUikset ovat kokonaan
hävinneet. Sokeri j'a tee on kortilla,
mutta useimpia mui,ta ruokatai-peita
on runsaasti, sillä; Uvisi Seelanti on
suuri lihfijti ja meijerituotteiden tuot­taja.
Huviajelu, on ,loppyn,ut sodan
ajaksi. Gasoliiniannpksella voi a-^
jaa; vain. 40 mailia kuukaudessa.
Sotatehtaissa tuotetaan 4ykkilavje-reita.,
mprss^eitä, granaatteja ja
pommeja. Kun naisia yhä enemmin
tulee ;töihin tehtaisiini tuota^^tp on
pian korkeinaiiiililaaji.
Yhdistyjnei;^tä kansoista plisj yai-kea
löytyä kajns^a,; j<^a suorittasi
osansa suuremmallg, t^pkkuiidella
ja rohke.u^eUa. Uusi Seelanti on kai­kissa
^.uhteiss3. Yhdistynky.t K^sa.
* * *
UudeiK^eeUimua ivaksi oyat
pint^-^^ltaan. hieiifi^. pienemmä|:,
kuin Britteia sa^et. Yhdessä ne
ovat Coloradon valtion kokofeet. Uu­den
Seelannin asukasluku on noin
1,600,900^siis yksi.ipjma^^
osa Brataonian asuk^uyusta,. ^ i .
noin saman suuruinen^kuxn Detroitin
pHvm»ei IPH(^H^(^, ^ä mMu^käon.
Pitääliö Jti^firian koMiihp. lOlla se,
ja. Ottko seJtarpefiUt^jtfki^, että^ kan­sojen
vi^n "arjqUiisuuUo.'* kojitmn
saatetaan niin. kukJmroUleen eniten
pakollisen rauJmt^Q.f} päiviä, ettei si­tä
ole mitkään teot Ucveutämässä.
Siltä, se näyttää.
Kaikissa tapauksissa käymme va­loisampia
päiviä kohti., vaikkapa ne
vielä ovatkin suurten uhrojisten ta­kana.
Nakertajia ja sumuttajia kyl­lä
löytyy kaikkialla, jokunen suurem­pi
ja paljon pienen pieniä, mutta niil­lä
ei ole mitään asiallista merkitystä.
Kaikki sellainen hukkuu yhteisen
suuren voiman ja rynnistyksen hu­muun.
— A . P .
kaupungin. Sen lähin naapuri, Aust­ralia,
on 1,200 mailin merimatkan
päässä, kun taas Britanniasta voi­daan
katsella, .20 mailia leyeän kanaa­lin
yli ,R^n§kaan.
Uusi Seelanti on hyvä esimer.kki
siitä witä brittiin voineet
tehdä laajemmalla alueella ja vä­hemmällä
Europalla; lauhkealla i l ­mastolla,
jossa on ei ainoastaan .4mn-saasti
sadetta mutta mytiskin päivä­paistetta;
puhtaalla imdella maalla,
joka . vOij Tyipeili^^
kauneuksilla ku^]^ myöskin luonnon
siunauksilla hiin^enpeittäinistä vuo-renhuip.
uista, korkeista yeslputouk-
^.^ista ja mäRtyipetsistä.ril^ lai-dunmaiJhim
ja hyviin. luonnon sata­miin
asti-, '
UussqelantUaiset ovat .102.
ajalla-tayaliaan-rakentaneet ":Utopian.-
tayallisilleihmisäle. Siirtyminen sin­ne
Englannista, oli, farmarien me-kanikkojen
;siirtyrnistä ja^ kuten var-haisenunat
,siir^ meidäji omille
rapruipillengirne,. peTybesjirtynystä Tä­mä
geikka ennakolta, mä^ä^ Uuden
Seelannin,. täEnä*p9^i>rä,isen
terye^l^sen.. maalaiselä.män luonteen
ja naaliin^
JoSvkuka tahajiMj tahito^^
kiä iyvästä elärnästä,.jonk^a.puolesta
taisteleinrojE^. tajkaötel^^ ^ ITuden
Seelai:i]^xin,; elämää .ennen sotaa. V.
193;^ Uu4:?§.s^ . See^nn ollut
köylLjg^n. ja rikkauden, ääi-immäi-
..syyksiä; siellä vallitsi toiseksi alhai­sin
lasteik J^uoleyajsuus,- n ^
Sieljä ,oli^,riu?s^.^^^..asuntaJ24^ yksi.
perhettä kpht^, Rikpllisuutita, pii vä­hän.
Siellä.-vallitsi korkea eKntaax .
ja syötävää oli runsaasti. Keskiar­voinen,
, uusSieelantilainen..söi,.enem-niän
leipää^ voita, jauhoja ja sokerja
kuin keskiarvoinen amerikkalainen,
kaksi ker,taa enemmän pihviä, ja kak­sitoista
kertaa enemmin lammasta.
Uusseeläntil^sta suojeli, ja edelleen
suojelee sosia^LlivakuutU.s sairauden,
työttömyyden ja vanhuuden varalta.
Mallina: niin Britannialle kuin Yh-dysvallpillekin
Uusi Seelanti oli uran-uurtaja^
na vanhuuseläkkeen alajila en­nen
ensiniäistä maaUman sotaa kuin
my&kin valtion .tulipalo- ja tapatur-may^
kuutuksen, farmarien avustami­sen,
työpalkka- ja työaikal?iinsäädän-nön,
joukkosopimuksien tunnustami­sen
ja -naisten äänioikeuden alalla.
Myöh^i^njnajllä la^ill^, on otettu
käyjtänti^ni, 5^^usy3| i^ ^v^^.
lääkärin ja hammasläa^^ apu kou­lulaisille
ja vapaa maito Jcoululapsil-le.
Yes, Uudessa Seelamussa vallitsi
kunjjoHinea. .elän» .ennen, sotaa —
elämft Jossa vanhaa .m^an kotoiset
t r ^ o t jatfeuiv^tja jplioh Ijittylma^x.
laajuu<den...tuonj3., innostus, ja, Etelä-,
meren.oiuiiellinen .^dstyneisyy$*^^M
ta vaikka Uusi Sec^smti on kaukaisin
Brittiläisen, .kanspjen perheen jäs^r
ni^tä se.pnyhtä brittiläinealLuin^tee^
jalk^palloilu,^.heyoskjilpailut ja luur
muputipki.
as
ExMP$DOKtES'''S^ui;f että jgr"
misruumis on kokoonpantu neljästä
alkuaineesta, maasta, vedestä, tules­ta
ja ilmasta. Lihassa ja veressä hän
arveli olevan näitä alkuaineita yhtä
paljon kutakin, mutta luissa kolmer
neljäsosaa maata ja neljäsosa vettä.
PORVOON MTTA, joka maini­taan
sanaparressa ("Porvoon mital­la'')
oli alkujaan Levinin viinateh­taan
sammio, joka veti 49,000 litraa.
Seitsemäs.
Pi, ö'- Vuosi sitten päättelin ^o.
kaasti, että seuraavan uuden vuoi^^
juttuni saa otsikokseen: 300! Olioon-nij
etten silloin ajatellut ääneen.-^
nuo numerot ole dollareita, vaan jör.
jesty^snumeroita. Jos olisin kaikkea
sitä, mi0 .^oroskooppini sanoo:
kera;, huolellinen y.in,^ yM., niin
sijtämä :pakinake todellakin järjss.
-tysluvultaan300^.M^ kun a^^.
logit iaistamiseen jmituivat harkm
kohdalfat»., nm jäi tuo J^auttis % j«
koltta kymppiä vmlle. Siksi olkom
si^ikseil4kka^Aj(^eli^\€Uä tämä m
jo seitsemäs a
Jässä ^otoi^essa nftrkassg^ Niin vKf^.
ta yuottci: vn ki^taine^ Mekkitnme
varjellut mm^a suojissaan, riemuiten
kanssani onnen hetkinä^ ja rohkaistpn
masennuksen kohdatessa. Kunnon
yltävän lailla se on suojellut minun
ankarilta huome^utiiksilta, peh^^^
kärjen^^pilkqn^ MfoUlta, joita_j)im
varrella yst,ävät ovat minuun ehkä
ajattelemqttoniuudessaan kohdista­neet.
Mutta nyt on uusi vuosi ja uudet
toiveet.. Olkoon tämä alkanut vuosi
armollinen ja lopettakoon tuon hir-veä^
verileikin, joka eläinämm kat­keroittaa
ja onnemme auringon pil­veen
peittääj.ettU jo vuoden kulsttuc
voisimme rien^trinnpin kuuddhtm:
Onnellista-uutt^q vuotta!
Tieäät^Q^r imn,kma\i sittetiläki-:
tin enMntmii^^.jt4tml.Lt^ki^f .H:,
vittelin fcyhmmf^^-^^^fi.-Ottiakfn^QÖy-
Siinä sanut^sa suuruuden hengessä •
ole:t{,.säU.ytijSnyt.. jokisen ^yJuim^r
palan ja jollien ^kin^väUtykseUä
saanmni kirjeen, siksi olen niin sd-villä:
järjestysnumeroista, kuic^. dUi-sa
näitte. Jatuo^simmiidcnhitUu.it^x'
siksi,,että. joskus vanhan.a, kun JS/M,»
siellä- elämänkaulun viimeisellä lue-..
kalla, .voiniukea lastenlapsilknl, mi­tä
tein, olin ja ajattelin, siljpin ktJi.cn
vielä ollut. isoäiti.
Sen pituinen se f Sanon vieVi ker­ran:
tuokoon tämä vuosi rauhan elä­määmme
ja onnen'sydämeemm.
SIRPA-SERKKU.
Purola oli suuri, kaunis kariani
Pohjois-Suomessa. Se sijaitsi davdk
maastolla, jokien ja purojen risteilks'
sä lähettyvillä, josta kartano cii-m-mensäkin
saanut. Talon isäntäxäktm
kuului kolme isäntää ja kolme emä»-
tää, sekä heidän periHisensäj, joH<i
oli yhteenlaskettuna ykdekäsn. l*(^'
velusväen kanssa oli kartanossayä-keä
noin nelisenkymmentä henkiä-
Valpurin kotimäkilia oU Purdm
nmtkaa kaksi ja puoli kilovtetriS.
Häntä oli pyydetty Purolaan 'Utim
täytteeksi" — sUs kymmenenneksi
"mukulaksi" ja samalla ^lapsenlikeli-si",
kun kahdella emännällä oU pk-näköiset,
kuukauden- ja puolenioistc-kuukauden
ikäiset — ne tarvitsivat
soudattajaa — iuudittajaa.
Näin avautui 8 vuotiaan Volpui^"^
eteen elämän todellisuus, "jokapäiväi­sen
leivän" vaatimm.. Äitj kyydjUi
nuorimpansa kartanoon, hän usein
kävi siellä: ifsekin päiväläisenä, JC'
aina laittoi emännät nyyttiin viillai^^
mitäkin kotiin vietäväksikin.
Purolaan päästyä vietiin Valpm
ensimmäiseksi tupakkamaata
mään. Palvelijat olivat työn aloiH^^'
neet edellisenä päivänä, ja kun Val­puri
oli nyt taloon tullut, niin .sopii­han
siitä aloittaa.
"M Iät a olivatpa huonosti 1^^^^'
neet!" tuumaili Valpuri katisdlasaan