1954-01-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KÄUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
L I E K K I , the only Finnish Uterary veekly In Canada
PubUshed and prlnted by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 E lm Street W e 8 t . Sudbury^ Ontario.
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestjry jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $4.50
6 kuukautta 2.65
1 vuosikerta , . $3iiO
6 kuukautta 2.00
S kuukautta 1.25
SUOMEEN J A MUUALLE U L K O M A I L LE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttift palstatuimialta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo«
lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-vftrsy
$1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Brikoishinnat pysyvistä ilmoitulcsista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
K a l k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitiikset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company L i m i ted.
100-102 E lm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
AsiamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio.
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBURY, ONT.
Toimituksen liulmasta
Viime torstaina Yhdysvaltain senaatin ja edustajahuoneen
jäsenille pitämässään ohjelmapuheessa uhkasi presidentti E i senhower
maailmaa atomipommilla. Hän sanoi nimittäin,
että hänen hallituksensa tarkoituksena on visseissä tilanteissa
'käyttää atomiaseita "vapauden säilyttämisen" nimessä. Kuten
voidaan helposti käsittää^ oli uhkaus tarkoitettu erikoisesti
Neuvostoliitolle ja Kiinalle, mutta luonnollisesti rftyös-^
kin kaikilleioluille,..mikäli ne asettuisivat vastUita«iäan yhdysvaltalaisten
vallanpitäjien suunnitelmia.
Puheensa sisäpoliittisessa puolessa meni presidentti Eisenhower
ainakin yhtä pitkälle uhkauksien ja terrorin kiristämisen
tiellä. Hän nimittäin vaati laadittavaksi lain,, jonka perusteella
voitaisiin riistää kansalaisoikeudet synnynnäisiltä
yhdysvaltalaisilta, jos heidän todetaan syyllistyneen väärin
ajattelemiseen. 'Täärin ajatteleminen" tässä tapauksessa
tarkoittaa yhdysvaltalaisten rahamiespiirien sotaohjelman
vastustamista.
Jokainen hyvää tarkoittava ja ajatteleva ihminen ei voi
tuntea muuta kuin pahoinvointia presidentti Eisenhowerin
puheen johdosta. Sen sijaan, että hän olisi esitellyt mahdolli-
. suuksia kuinka neuvottelemalla ja molemminpuolisia myönnytyksiä
tekemällä voitaisiin estää ihmiskunta joutumasta
katastrofia merkitsevän atomisodan tuhottavaksi, esiintyi hän
kaikkein hirveimmillä aseilla uhaten. Varsinkin nyt, jolloin
valmistutaan Yhdysvaltain ja Xeuvostoliiton välisiin atomi-neuvotteluihin.
olisi ollut toivottavaa toisenlainen esiintyminen.
Edelleen siksi, koska jo tk. aikana kokoonnutaan Berliiniin
neuvottelemaan Euroopan kysymyksen ongelmista,
tarkoituksella löytää niille rauhanomainen ratkaisu.
L-Vmerikan mantereen ihmisiäkään ei voida enää tänä päivänä
pettää sillä, että sanottaisiin heidän olevan turvassa atomisodan
kauhuilta, koska tiedetään, että neuvostoliitossa ollaan
atomitieteen alalla ainakin yhtä pitkällä kuin Yhdysvalloissakin.
Näin ollen ei edes sellainen histehisteoria —
että atomipommeilla tullaan kärventämään vain Euroopan
sosialististen maiden ja Aasian ihmisiä — ole missään suhteessa
pätevä, niin epäinhimillinen kuin se onkin. Uhates-saan
siis sosialististen maiden ja Aasian sorrosta vapauteen
pyrkiviä kansoja atomisodan kauhuilla, uhkasi presidentti
Eisenhower myöskin Amerikan mantereen ihmisiä — Yhdysvaltain
kansaa.
Tältä pohjalta on hyvin ymmärrettävissä se. miksi hän samalla
esitti yhdysvaltain kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien
rajoittamisen kiristäneistä. Hänen esityksensä tässä
suhteessa menee pitemmälle kuin mitä siinä suhteessa on Yhdysvalloissa
koskaan menty. Hänen ohjelmansa lainvoimaiseksi
saattaminen merkitsisi sitä. että ainoallakaan yhdysvaltalaisella
ei olisi oikeutta julkilausua mielipidettään, mikäli
se ei olisi vallanhaltijoille mieluinen. 'Näin voitaisiin tukkia
kaikkien hirvittärää atomisotaa ja yleensä sodan ja vihan ohjelmaa
vastustavien kansalaisten suut.
•Maailman kansat — myöskin Yhdysvaltain kansa — ei tule
kuitenkaan hellrttämään taistelusta rauhan turvaamiseksi.
Päinvastoin se tulee tällaisten uhkailujen johdosta lisäämään
valppauttaan ja teho^amaan toimintaansa. Me Canadan ihmiset
voimme tässä suhteessa saattaa parhaiten äänemme
i^uuluville osaliistunialla Torontossa t.k. 30—31 pn^ pidettävään
kongressiia neuvotellun rauhan puolesta. Ke^lä ei ole
Talviyö metsässä
KUN hämärä hiljaa saapuu
taukoo touhu ja hälinä työn,
kuu maisemat hopeakaapuun
kietoo jäisen, talvisen yön.
Minä seison metsässä hiljaa
yön ääniä kuunnellen,
lumihiutaleet kiitävät kilpaa
yli järven jäätynehen.
Vain huuhkaja metsässä huhuu,
koira kaukana haukahtaa,
niin kylmästi pohjoinen puhuu,
järvi jäätynyt paukahtaa.
Lumitaakkoja oksillaan kantain
puut seisovat pystyssä päin,
yön rauha ympäri rantain
saa luoksesi kiehtoen näin.
ELLEN LINDEN.
•rr
ff
"Korven kasvatti
ja "Angelika
Port Artliurissa
"Korven kasvatti" on näytelmän nimi,
joka esitetään SJ:n Port Arthurin
osaston näyttämöllä tammikuun 30 pnä.
Se o'n varmaankin näytelmä jota ei kukaan
j ä t ä katsomatta, sillä kaiken
hauskuuden lisäksi siinä esiirityy nuoria
taiteilijoita, joiden "jepetti" A l l i Pajunen
sanoi olevan hyvin lupaavia. 'Kun
Hyvistä ja huonoista viuluista
Suomessa ilmestyvässä Työväen Musiikkilehdessä kirjoi
Sulo Hurstinen viuluista seuraavaa:
KU I N K A monta kertaa olenkaan saanut matkoillani v
tata kysymyksiin: Mistä puusta tämä viulunne on lehtv
Rakennetaanko meillä Suomessa hyviä viuluja? Ja vast^
ensimmäiseen kysymykseen kuuluu: Kansi .on kuusta ja pohja
kupeet vaahteraa, kuten yleensä viuluissa. Toiseen kvj
mykseen on ilo vastata, e t t ä meillä on jo joukko \ iulunrakej
tajia ja hyviäkin kotimaisia viuluja. Vlulunharrastelijat tp
tevatkin jo nimet viulutaiteilija Jukka Bergman, taidema;
ri J. W. ?.Iattila ja etenkin Pohjanmaalla prof., viulunraker
taja Vilho Annalan.
Seuraava kysymys on: Paraneeko viuki vanhemmiten so'
tamalla? — Jotkuthan näin välttävät, ja vielä parempi sij!
tulee, sanovat kansanmiehet, kun lyö koko laatikon säpälei'
si seinään ja liimaa osat taas yhteen. Silloin se vasta
Viulunrakennushistoriasta kuitenkin tiedämme, että es'
kaikkien aikojen kuuluisimman viulusepon Stradiviriuks
viulut soivat jo alussa ja nousivat hinnassa kymmenkertais
jo hänrn eläessään hyvyytensä ja paremmuutensa perusteen
Asiaa on pohdittu ammattipiireissä ja tultu siihen päätökse
että ainoastaan hyvistä aineista, ensiluokkaisesti rakennat
viulu voi hiukan verran muuttaa ääntään tasaisemmaksi. J
vasta kielien paineesta (tallan välityksellä) voi kannen o
naisuus jossakin määrin muuttua. Huonoista aineista v
mistettu viulu taas ei parane vaan pikemminkin huononi-käytöstä
ja vanhuudesta huoljmatta. Mutta soittaja
voi tottua viuluunsa luullen viulun parantuneen sitä kaue
man aikaa sahattuaan.
Kysymykseen, kuinka voi tietää, mikä on hyvä viulu,
vaikeampi vastata. Viulun äänen voi tottunut arvioida v
näppäämällä vapaita kieliä, jousta ei tarvitse käyttää,
seuraavista kuuluvasti soitetuista äänistä D-kielellä Aoi
vioida viulun äänellisen hyvyyden: defgahc ja lisäksi G-ki
me vanhat kaatua kuupahdamme, ovat lellä: cdefg. Vanhoissa arvoviuluissakaan ei D - ja G-ki
nuoret jo silloin lujasti nyöreissä kiin- soi enää täyteläisenä, jos soitin on jollakin tavoin kärsin
ni. Pian me muorit ja vaarit joudam- korjauksista y.m.
mekin lepäämään ja saamme antaa Vaikka siis tiedetään, että viulu jo uutena ilmaisee ääne
nuorten rehkiä ihan mielin määrin. O- sä, ostellaan vanhoiksi leimattuja viuluja yleensä halum
lemmehan me jo rehkineetkin, mutta ja maksetaan usein niistä moninkertainen hinta. Ulkqmai!
tietenkin vielä pysyttelemme mukana, ovatkin viulunrakentajat useasti kaupallisista syistä ko
" ' taneet keinotekoiseesti antaa uusille viiiluille vanhan ulk
muodon. 'Myöskin tunnetut viulunrakentajat ovat
teeranneet" vanhoja arvoviulujakin ja myyneet niitä välit
jien kautta alkuperäisinä. Niin on tapahtunut esim. Raul
kassa, jossa asiantuntijapiireissäkin on tällaisia äänellisesti;
ulkoasultaan hyviä viuluja myyty alkuperäisillä.
Onhan ammoisista ajoista kukoistanut vanhojen huonek'
lujenkin, mattojen, käsikirjoitusten ym. arvoesineiden väiirei;
nysten kauppa.
Jos vanhojen arvoviulujen rakentaminen ön vaatinut n
rokkuutta ja ammattisalaisuutta, on niiden jäljitteleminenki
taitoa kysyvää.
Mutta ei ensiluokkaiseksi viulunrakentajaksi pyrkivien sil'
tarvitse väärennystarkoituksessa lahjojaan kehittää.
Tällaisia nuoria lahjakkuuksia ajatellen perustettiin n.
vuotta sitten Stradivariuksen kotikaupunkiin Cremonaan viu
lunrakennuskoulu, jossa luentojen ja käytännön kautta an
nettiin hyväksytyille oppilaille kaksivuotinen viulunrakennu:
kurssi. "Museo Civicoon'' lahjoitetut alkuperäiset Stradi-via
lut ja mestarin omat piirustukset olivat oppilaille elävinä e:;
merkkeinä. Sota teki sitten haittaa tälle hyvälle yritykselle
Ruotsissa on'jo aikaisemmin toiminut ns. viulunrakentaja
yhdistys.
Helsingissä perustetusta Suomen viulunrakentajayhdistyk-sestä
ja viimeisestä viulunäyttelystä olen aikaisemmin ma;
ninnut Työväen Musiikkilehdessä. Se toimii edelleen puheer.
johtajanaan viulunrakentaja prof. Vilho Annala ja jäseniä
eri puolilta Suomea. 'Kokouksissa keskustellaan ja pidetä
esitelmiä viulunrakentamiseen tarpeellisista seikoista, kute.
viulun kannen ja pohjan keskinäisistä ominaisuuksista, b i-j^'
palkin ja pystytuen asennosta, lakan laadusta ja sen siveleni
sestä viulun peitteeksi, fysiikkaan perustuvasta ilmapatsa;
den väräjämisestä viulun rungossa, viulun aineksista >
^Näissä keskusteluissa on tultu täten lähemmäksi viulunraken
tamiseen kuuluvia välttämättömiä seikkoja. Niinpä ensim
mainen ehto kelpo viululle on. että se on sisältä ja }
puhdasta käsityötä, sellaista, joka tekee viulusta jo ulkoasuu
nähden taidekapineen.
'Rauhanpuolustajain liike ei ole yhteiskunnallinen
eikä kenenkään tarvitse h>väksyä minun yhteiskunnalii;
näkemyksiäni edellytyksenä rauhantyölle. Mutta liikkeem
me välttämätön ydin ja tehtävä, joka jokaisen rehellisen i
misen on tietoisesti selvitettävä itselleen, on siinä, että oikoo
kunkin maan järjestelmän ansiot ja varjopuolet mitkä tahan
sa, me emme voi hjrväksyä järjestelmän ylläpitämistä soda!
l a . " — ivoR MONTAGu, tunnettu englantilainen rauhanmi
Hyvä on kuitenkin jo valmistaa joukkoa,
joka pystyy ottamaan nyörit käsiinsä.
''Angelika' tuli vieraaksemme jo ennen
joulua. Ihmiset pitivät hänestä niin
paljon, että eivät ole vieläkään lumouksesta
vapautuneet ja siksi ihan vaatimalla
vaativat, e t t ä "Angelika" vierailisi
velä kerran meidän näyttämöllämme.
Kun hän on tuollainen nuori ja vallaton
lehtolapsi, niin onkin hän päättänyt
esiintyä vielä kolmannen kerran
näyttämöllämme. Se tapahtuu tammikuun
17 pnä, siis sunnuntaina, kello 8
ip. ''justiinsa". Tulkaahan silloin tutustumaan
tähän ihmelapseen, jolla on
ihan kaksi \3ää ja vielä lisää isäksi pyrkijöitä,
sillä Angelika miellyttää kaikkia.
Katuu varmasti jokainen, joka jättää
tutustumatta "Angelikaan". Ovella
kootaan kolehti, ja toJvottavasti se tulee
olemaan runsas. Siksi emme sanokaan
"Silver kolehti", sillä paperirahat
ovat erikoisen tervetulleita, jos kellä
sattuu sellaisia taskussaan olemaan.
Toivomme kuitenkin, että täytätte haalin
viimeistä sijaa myöten. Sittenpähän
tavataan I — Tyyne.
Indoneesian vesien
aarteet nostetaan
Suuriin pelastustoimenpiteisiin aiotaan
lähiiikoina ryhtyä Indoneesian
vesillä. On laskettu, että siellä on sodan
aikana uponnut noin 270 alusta.
Ainakin yksi Macassar-salmen pohjassa
olevista aluksista oli Jaavan pankin kul-talastissa.
Liittoutuneiden sukellusveneet
upottivat aluksen vuonna 1944.
Hudson Bayssa sijaitseva H . B. yhtiön
vanhin lirkehuoueislso ''^Rupert's
House" rakennettiin v. 166S.
mahdollisuus suoranaisesti kongressiin
osallistua, hän voi toimia kongressin onnistumisen
hyväksi, osallistumalla paikallisiin
rauhanvointuen kokouksiin ja
tuomalla niissä esille mielipiteensä rauhan
puolesta sotaa vastaan.
'Kuka tahtoo rauhaa, hänen täytyy tahtoa sopimusta vas
tustajan kanssa." PASTOKI NIEMÖLLER.
Sivu 2
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 16, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-01-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540116 |
Description
| Title | 1954-01-16-02 |
| OCR text | (KÄUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) L I E K K I , the only Finnish Uterary veekly In Canada PubUshed and prlnted by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 E lm Street W e 8 t . Sudbury^ Ontario. Registered at the Post Office Department. Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestjry jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta 2.65 1 vuosikerta , . $3iiO 6 kuukautta 2.00 S kuukautta 1.25 SUOMEEN J A MUUALLE U L K O M A I L LE 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttift palstatuimialta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo« lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-vftrsy $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Brikoishinnat pysyvistä ilmoitulcsista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: K a l k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitiikset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company L i m i ted. 100-102 E lm Street West. Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. AsiamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio. LIEKKI P. O. B O X 69 SUDBURY, ONT. Toimituksen liulmasta Viime torstaina Yhdysvaltain senaatin ja edustajahuoneen jäsenille pitämässään ohjelmapuheessa uhkasi presidentti E i senhower maailmaa atomipommilla. Hän sanoi nimittäin, että hänen hallituksensa tarkoituksena on visseissä tilanteissa 'käyttää atomiaseita "vapauden säilyttämisen" nimessä. Kuten voidaan helposti käsittää^ oli uhkaus tarkoitettu erikoisesti Neuvostoliitolle ja Kiinalle, mutta luonnollisesti rftyös-^ kin kaikilleioluille,..mikäli ne asettuisivat vastUita«iäan yhdysvaltalaisten vallanpitäjien suunnitelmia. Puheensa sisäpoliittisessa puolessa meni presidentti Eisenhower ainakin yhtä pitkälle uhkauksien ja terrorin kiristämisen tiellä. Hän nimittäin vaati laadittavaksi lain,, jonka perusteella voitaisiin riistää kansalaisoikeudet synnynnäisiltä yhdysvaltalaisilta, jos heidän todetaan syyllistyneen väärin ajattelemiseen. 'Täärin ajatteleminen" tässä tapauksessa tarkoittaa yhdysvaltalaisten rahamiespiirien sotaohjelman vastustamista. Jokainen hyvää tarkoittava ja ajatteleva ihminen ei voi tuntea muuta kuin pahoinvointia presidentti Eisenhowerin puheen johdosta. Sen sijaan, että hän olisi esitellyt mahdolli- . suuksia kuinka neuvottelemalla ja molemminpuolisia myönnytyksiä tekemällä voitaisiin estää ihmiskunta joutumasta katastrofia merkitsevän atomisodan tuhottavaksi, esiintyi hän kaikkein hirveimmillä aseilla uhaten. Varsinkin nyt, jolloin valmistutaan Yhdysvaltain ja Xeuvostoliiton välisiin atomi-neuvotteluihin. olisi ollut toivottavaa toisenlainen esiintyminen. Edelleen siksi, koska jo tk. aikana kokoonnutaan Berliiniin neuvottelemaan Euroopan kysymyksen ongelmista, tarkoituksella löytää niille rauhanomainen ratkaisu. L-Vmerikan mantereen ihmisiäkään ei voida enää tänä päivänä pettää sillä, että sanottaisiin heidän olevan turvassa atomisodan kauhuilta, koska tiedetään, että neuvostoliitossa ollaan atomitieteen alalla ainakin yhtä pitkällä kuin Yhdysvalloissakin. Näin ollen ei edes sellainen histehisteoria — että atomipommeilla tullaan kärventämään vain Euroopan sosialististen maiden ja Aasian ihmisiä — ole missään suhteessa pätevä, niin epäinhimillinen kuin se onkin. Uhates-saan siis sosialististen maiden ja Aasian sorrosta vapauteen pyrkiviä kansoja atomisodan kauhuilla, uhkasi presidentti Eisenhower myöskin Amerikan mantereen ihmisiä — Yhdysvaltain kansaa. Tältä pohjalta on hyvin ymmärrettävissä se. miksi hän samalla esitti yhdysvaltain kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisen kiristäneistä. Hänen esityksensä tässä suhteessa menee pitemmälle kuin mitä siinä suhteessa on Yhdysvalloissa koskaan menty. Hänen ohjelmansa lainvoimaiseksi saattaminen merkitsisi sitä. että ainoallakaan yhdysvaltalaisella ei olisi oikeutta julkilausua mielipidettään, mikäli se ei olisi vallanhaltijoille mieluinen. 'Näin voitaisiin tukkia kaikkien hirvittärää atomisotaa ja yleensä sodan ja vihan ohjelmaa vastustavien kansalaisten suut. •Maailman kansat — myöskin Yhdysvaltain kansa — ei tule kuitenkaan hellrttämään taistelusta rauhan turvaamiseksi. Päinvastoin se tulee tällaisten uhkailujen johdosta lisäämään valppauttaan ja teho^amaan toimintaansa. Me Canadan ihmiset voimme tässä suhteessa saattaa parhaiten äänemme i^uuluville osaliistunialla Torontossa t.k. 30—31 pn^ pidettävään kongressiia neuvotellun rauhan puolesta. Ke^lä ei ole Talviyö metsässä KUN hämärä hiljaa saapuu taukoo touhu ja hälinä työn, kuu maisemat hopeakaapuun kietoo jäisen, talvisen yön. Minä seison metsässä hiljaa yön ääniä kuunnellen, lumihiutaleet kiitävät kilpaa yli järven jäätynehen. Vain huuhkaja metsässä huhuu, koira kaukana haukahtaa, niin kylmästi pohjoinen puhuu, järvi jäätynyt paukahtaa. Lumitaakkoja oksillaan kantain puut seisovat pystyssä päin, yön rauha ympäri rantain saa luoksesi kiehtoen näin. ELLEN LINDEN. •rr ff "Korven kasvatti ja "Angelika Port Artliurissa "Korven kasvatti" on näytelmän nimi, joka esitetään SJ:n Port Arthurin osaston näyttämöllä tammikuun 30 pnä. Se o'n varmaankin näytelmä jota ei kukaan j ä t ä katsomatta, sillä kaiken hauskuuden lisäksi siinä esiirityy nuoria taiteilijoita, joiden "jepetti" A l l i Pajunen sanoi olevan hyvin lupaavia. 'Kun Hyvistä ja huonoista viuluista Suomessa ilmestyvässä Työväen Musiikkilehdessä kirjoi Sulo Hurstinen viuluista seuraavaa: KU I N K A monta kertaa olenkaan saanut matkoillani v tata kysymyksiin: Mistä puusta tämä viulunne on lehtv Rakennetaanko meillä Suomessa hyviä viuluja? Ja vast^ ensimmäiseen kysymykseen kuuluu: Kansi .on kuusta ja pohja kupeet vaahteraa, kuten yleensä viuluissa. Toiseen kvj mykseen on ilo vastata, e t t ä meillä on jo joukko \ iulunrakej tajia ja hyviäkin kotimaisia viuluja. Vlulunharrastelijat tp tevatkin jo nimet viulutaiteilija Jukka Bergman, taidema; ri J. W. ?.Iattila ja etenkin Pohjanmaalla prof., viulunraker taja Vilho Annalan. Seuraava kysymys on: Paraneeko viuki vanhemmiten so' tamalla? — Jotkuthan näin välttävät, ja vielä parempi sij! tulee, sanovat kansanmiehet, kun lyö koko laatikon säpälei' si seinään ja liimaa osat taas yhteen. Silloin se vasta Viulunrakennushistoriasta kuitenkin tiedämme, että es' kaikkien aikojen kuuluisimman viulusepon Stradiviriuks viulut soivat jo alussa ja nousivat hinnassa kymmenkertais jo hänrn eläessään hyvyytensä ja paremmuutensa perusteen Asiaa on pohdittu ammattipiireissä ja tultu siihen päätökse että ainoastaan hyvistä aineista, ensiluokkaisesti rakennat viulu voi hiukan verran muuttaa ääntään tasaisemmaksi. J vasta kielien paineesta (tallan välityksellä) voi kannen o naisuus jossakin määrin muuttua. Huonoista aineista v mistettu viulu taas ei parane vaan pikemminkin huononi-käytöstä ja vanhuudesta huoljmatta. Mutta soittaja voi tottua viuluunsa luullen viulun parantuneen sitä kaue man aikaa sahattuaan. Kysymykseen, kuinka voi tietää, mikä on hyvä viulu, vaikeampi vastata. Viulun äänen voi tottunut arvioida v näppäämällä vapaita kieliä, jousta ei tarvitse käyttää, seuraavista kuuluvasti soitetuista äänistä D-kielellä Aoi vioida viulun äänellisen hyvyyden: defgahc ja lisäksi G-ki me vanhat kaatua kuupahdamme, ovat lellä: cdefg. Vanhoissa arvoviuluissakaan ei D - ja G-ki nuoret jo silloin lujasti nyöreissä kiin- soi enää täyteläisenä, jos soitin on jollakin tavoin kärsin ni. Pian me muorit ja vaarit joudam- korjauksista y.m. mekin lepäämään ja saamme antaa Vaikka siis tiedetään, että viulu jo uutena ilmaisee ääne nuorten rehkiä ihan mielin määrin. O- sä, ostellaan vanhoiksi leimattuja viuluja yleensä halum lemmehan me jo rehkineetkin, mutta ja maksetaan usein niistä moninkertainen hinta. Ulkqmai! tietenkin vielä pysyttelemme mukana, ovatkin viulunrakentajat useasti kaupallisista syistä ko " ' taneet keinotekoiseesti antaa uusille viiiluille vanhan ulk muodon. 'Myöskin tunnetut viulunrakentajat ovat teeranneet" vanhoja arvoviulujakin ja myyneet niitä välit jien kautta alkuperäisinä. Niin on tapahtunut esim. Raul kassa, jossa asiantuntijapiireissäkin on tällaisia äänellisesti; ulkoasultaan hyviä viuluja myyty alkuperäisillä. Onhan ammoisista ajoista kukoistanut vanhojen huonek' lujenkin, mattojen, käsikirjoitusten ym. arvoesineiden väiirei; nysten kauppa. Jos vanhojen arvoviulujen rakentaminen ön vaatinut n rokkuutta ja ammattisalaisuutta, on niiden jäljitteleminenki taitoa kysyvää. Mutta ei ensiluokkaiseksi viulunrakentajaksi pyrkivien sil' tarvitse väärennystarkoituksessa lahjojaan kehittää. Tällaisia nuoria lahjakkuuksia ajatellen perustettiin n. vuotta sitten Stradivariuksen kotikaupunkiin Cremonaan viu lunrakennuskoulu, jossa luentojen ja käytännön kautta an nettiin hyväksytyille oppilaille kaksivuotinen viulunrakennu: kurssi. "Museo Civicoon'' lahjoitetut alkuperäiset Stradi-via lut ja mestarin omat piirustukset olivat oppilaille elävinä e:; merkkeinä. Sota teki sitten haittaa tälle hyvälle yritykselle Ruotsissa on'jo aikaisemmin toiminut ns. viulunrakentaja yhdistys. Helsingissä perustetusta Suomen viulunrakentajayhdistyk-sestä ja viimeisestä viulunäyttelystä olen aikaisemmin ma; ninnut Työväen Musiikkilehdessä. Se toimii edelleen puheer. johtajanaan viulunrakentaja prof. Vilho Annala ja jäseniä eri puolilta Suomea. 'Kokouksissa keskustellaan ja pidetä esitelmiä viulunrakentamiseen tarpeellisista seikoista, kute. viulun kannen ja pohjan keskinäisistä ominaisuuksista, b i-j^' palkin ja pystytuen asennosta, lakan laadusta ja sen siveleni sestä viulun peitteeksi, fysiikkaan perustuvasta ilmapatsa; den väräjämisestä viulun rungossa, viulun aineksista > ^Näissä keskusteluissa on tultu täten lähemmäksi viulunraken tamiseen kuuluvia välttämättömiä seikkoja. Niinpä ensim mainen ehto kelpo viululle on. että se on sisältä ja } puhdasta käsityötä, sellaista, joka tekee viulusta jo ulkoasuu nähden taidekapineen. 'Rauhanpuolustajain liike ei ole yhteiskunnallinen eikä kenenkään tarvitse h>väksyä minun yhteiskunnalii; näkemyksiäni edellytyksenä rauhantyölle. Mutta liikkeem me välttämätön ydin ja tehtävä, joka jokaisen rehellisen i misen on tietoisesti selvitettävä itselleen, on siinä, että oikoo kunkin maan järjestelmän ansiot ja varjopuolet mitkä tahan sa, me emme voi hjrväksyä järjestelmän ylläpitämistä soda! l a . " — ivoR MONTAGu, tunnettu englantilainen rauhanmi Hyvä on kuitenkin jo valmistaa joukkoa, joka pystyy ottamaan nyörit käsiinsä. ''Angelika' tuli vieraaksemme jo ennen joulua. Ihmiset pitivät hänestä niin paljon, että eivät ole vieläkään lumouksesta vapautuneet ja siksi ihan vaatimalla vaativat, e t t ä "Angelika" vierailisi velä kerran meidän näyttämöllämme. Kun hän on tuollainen nuori ja vallaton lehtolapsi, niin onkin hän päättänyt esiintyä vielä kolmannen kerran näyttämöllämme. Se tapahtuu tammikuun 17 pnä, siis sunnuntaina, kello 8 ip. ''justiinsa". Tulkaahan silloin tutustumaan tähän ihmelapseen, jolla on ihan kaksi \3ää ja vielä lisää isäksi pyrkijöitä, sillä Angelika miellyttää kaikkia. Katuu varmasti jokainen, joka jättää tutustumatta "Angelikaan". Ovella kootaan kolehti, ja toJvottavasti se tulee olemaan runsas. Siksi emme sanokaan "Silver kolehti", sillä paperirahat ovat erikoisen tervetulleita, jos kellä sattuu sellaisia taskussaan olemaan. Toivomme kuitenkin, että täytätte haalin viimeistä sijaa myöten. Sittenpähän tavataan I — Tyyne. Indoneesian vesien aarteet nostetaan Suuriin pelastustoimenpiteisiin aiotaan lähiiikoina ryhtyä Indoneesian vesillä. On laskettu, että siellä on sodan aikana uponnut noin 270 alusta. Ainakin yksi Macassar-salmen pohjassa olevista aluksista oli Jaavan pankin kul-talastissa. Liittoutuneiden sukellusveneet upottivat aluksen vuonna 1944. Hudson Bayssa sijaitseva H . B. yhtiön vanhin lirkehuoueislso ''^Rupert's House" rakennettiin v. 166S. mahdollisuus suoranaisesti kongressiin osallistua, hän voi toimia kongressin onnistumisen hyväksi, osallistumalla paikallisiin rauhanvointuen kokouksiin ja tuomalla niissä esille mielipiteensä rauhan puolesta sotaa vastaan. 'Kuka tahtoo rauhaa, hänen täytyy tahtoa sopimusta vas tustajan kanssa." PASTOKI NIEMÖLLER. Sivu 2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-01-16-02
