1949-12-03-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ToUukkalaii to
SE alkoi noina valtiollisen ja yhteiskunnallisen
uudestasyntymisem-me
suurina_xuosina, 1860-luvulla, samaan
aikaan kuin kysymys kauj^alak-si
pääsemisestäkin. Eikä se ole päätteessä
vieläkään, enempää kuin sekään
kauppala-asia.
•Kaislikon talosta se alkoi. Kohta kun
nuori Juho Kaislikko oli ensimmäisen
vuotensa ollut seminaarissa ja kesäksi
palannut kotiin, katseli hän talossa majailevia
torakoita toisilla silmin kuin
ennen. Vihasi niitä.
Sitä he eivät sanoneet. Eivät tulleet
kokouksiin eikä esitelmiä kuulemaan.
Sen ensimäisen voimakkaimman
innostuksen ajan pysyivät visusti ääneti
ja syrjässä.
Vasta kun opettaja hiljakseen oli alkanut
heitä lähennellä ja heidän kanssaan
joitakin iltoja istunut totia maistellen,
sai hän selville, ettei niissä piireissä
hänen ponnistuksiaan empimättä
eikä sellaisinaan hyväksj^ty.
Juhannuskekkereissä, jolloin koko yö
valvottiin saaressa eväitten kanssa, ja
"Eikö niitä ollut siellä' Jyväskyläs- opettaja oli "isäntänä", se vihdoin puh-sä?"
kysyttiin. kesi. Juho Kaislikko tuli tietämään, mi-
"Ei seminaarin piirissä ainoatakaan, tä heillä oli mielessä,
ja vähä niitä oli muuallakin." Asia itsessään oli erinomaisen hyvä
Kiusallisiahan ne olivat torakat, sen ja kaikkien kannatusta ansaitseva. Mut-myönsivät
kaikki. Ruokiin pakkausi- ta — niin, siinä oli montakin "muttaa".
Vat ja juoma-astioissa uiskentelivat,
häiritsiyätpä i-uokalepojakin ja yöunia.
Mutta minkäpä noille voinee?
"Kyllä minä näytän, -minkä niille
Voi!",' .
Joka kesä Juho myrkyllä, savustamalla
ja suoralla tappamisella puhdisti kamarinsa
niistä jokseenkin tarkoin. Mutta
kun nikä kaikkialla muualla talossa
Se oli aiettu väärästä päästä. Saanut
kansankiihotuksen luonteen; Kaikissa
midistuskysymyksissä on meneteltävä
varovasti. Me tiedämme, mitä meillä
on, mutta emme tiedä, mitä saamme si.
jaan.
Tieteellisessä suhteessa ei syöpäläis-kysymys
ole likimainkaan ratkaistu, ^
Iitti lääkäri. On olemassa mielipde, jo-vilisi,
ja tuvan uunilla säilytettävissä hon varsinkin apteekkari kallistui ja
märissä puissa ja lastuissa yhä uusia sikisi,
oli kamari taas hänen kotiin tullessaan
yhtä täysi kuin ennenkin.
"Koko talosta ne sitte olisi hävitettävä",
päätteli vanha Kaislikko, Juhon
isä.
"Ei, vaan koko kylästä — ja vielä
parempi, jos koko maailmasta!"
Se oli Juho Kaislikon suuri unelma.
jolle myös lääkäri antoi osittaisen tun-.
nustuksensa, että eräät syöpäläiset tavallaan-
kuuluvat talonpojan elintarpeisiin.
Ne vuhtyvät parfiaiten niiden pa-.
rissa. Jos alhaisolta yhfäkkiä riistetään
syöpäläisten suojeleva vaikutus, on
heidän huomattu olevan sitä alttiim-inat
taudeillfe. On nimittäin mahdollis.
ta, että esim. torakat käyttävät rävin-
Kun hänestä vihdoin tuli kotikylänsä nokeen ja siten tekevät vaarattomiksi
ensimmäinen kansakoulunopettaja, ryh- kaikenmoiset taudinsiemenet, joita ta-tyi
hän innolla aatettansa toteuttamaan.
Piti asiasta esitelmiä ja kokpuksia sekä
kirjotteli sanomalehtiin. ^
Hänen innostuksensa tarttui, niin että
kaikki talolliset Ic^Julta olivat hänen
puolellaan. Edistyneemmät oikein har-lonpojan
nurkissa on rovioittain. Luon-nonjärjestyksen
väkivaltainen häiritseminen
aina tavalla taikka toisella kostaa
itsensä, jonkatähden siinä on suurinta
varovaisuutta noudatettava.
Samaan ajatukseen yhtja pääasiassa
taasti, varsinkin emäntäväki ja siistini- pastorikin. Ei suinkaan jumala suotta
mät tytöt. Laimeampia oltiin pienemmissä
taloissa syrjäkylällä. Muutamat
mökkiläiset ja itselliset asettuivat suorastaan
vastarintaan.
Kas, ne pitivät kanansa talvisin tuvassa.
Kanat nokkivat torakoita ruu-ollut
näitäl^ään elukoita luonut eikä erity
isUä toifflienpiteillä vedenpaisumuksen
hävitykseltä torakkaperhettä pelastanut.
Kaikella on järkähtämätön tarko-tuksensa
luonnon taloudessa. Niiden
hävitykseen ei sentähden pidä suinpäin
akseen minkä kerkesivät, ja siten piti- ryhtyä.
vät yllä tarpeellista tasapainoa. Jos oli- Vallesmannin ajatukset taas liikkuisi
torakat tyyten hävitetty, niin mistä vat toisella teolla. Varovaisuutta hän-saada
kanoille talviruoka? kin vaati. Tollukkala ei ole itsenäinen
Xiitä oli töllejä, joissa ei ollenkaaii valtio, ei edes Suomi ole itsenäinen,
aiottukaan ryhtyä kylän kesken suun- Venäläiseen valtioruumiiseen kuuluvat
niteltuihin toimenpiteisiin torakkavit-sauksen
lopettamiseksi. Elettiin vaan
entistä omaa elämäänsä.
Mutta sille asianharrastajat isäntämiehet
naurahtelivat:
erottamattomasti torakat. Sieltä Venäjältä
ne on Suomen puolelle tuotukin.
Jos nyt, muutenkin arkojen valtiollisten
suhteitten vallitessa; silmittömästi
syöksyttäisiin torakka-agitatsiooniin,
"Jos kerran torakat taloista karkkoa- herättäisi se huomiota meille vihamieli-vat.
niin kyllä ne silloin lähtevät mökeistäkin.
Pannaan kontrahteihin sellainen
pykälä, että, missä torpassa torakka
tavataan, niin tie eteen ja keppi
käteen. Pois töllistä vaan niin torakat
kuin torakkain suojelijat".
Entä paikkakuiman sivistyneet, virkamiehet
ja muu vallassääty, millä kannalla
ne olivat?
Postiryökkinä oli ainoa, josta opettaja
oli varma. Se"nyt olisi mennyt
vaikka tuleen hänen perässään.
•Mutta ne toiset: pappi ja vallesmanni,
henkiktrjuri ja apteekkari sekä kunnanlääkäri?
Niistä hän ei oikeastaan
tiennyt mitään. Heidän kodissaan ei
kyllä torakoita ollut eikä suosittu,- jos
joku sinne sattumalta eks3ri, sen hän oli
kuullut palvelusräeltä. Mutta mitä he
ajattelivat koko ToUukkalan puhdistamisesta,
tuosta aiotusta yleisestä torak>
kasodasta?
sissä venäläisen valtioaatteen kannattajissa
ja voisi aiheuttaa arveluttavia selkkauksia.
Henkikirjuri oli vanhin joukosta ja
tavallisesti säästi lausuntonsa vumeisek-si.
Hän oli itse asialle tietysti vilpittömästi
suosiollinen, niinkuin ka£kki töi-setkm.
Ei arvellut tällaisessa paikallisessa
kysymyksessä tarvitsevan ottaa
lukuun yleisvaltakunnallisia näkökohtia,
Sitävastoin oli omista kotoisista
yhteiskuntaperusteista sitä lujemmasti
kiinnipidettävä. Reformien alottanu-nen
alhaalta on aina vaarallista — niin,
turmiollista itse yhteiskuntaperiaatteel-
,le. Jos alempi kansa päästetään sellaiseen
käsitykseen, että se omin päinsä,
ilman sivistyneitten luokkien apua ja
johtoa, voi jotakin parannusta oloissansa
toimeenpanna, on koko yhteiskunta-laitoksenune
hukassa. Virkamidiiä ei
^silloiii tarvita eikä niille niakseta palkkoja
— ennen pitkää ei opettajalle itsel-leenkään.
Hänen tavallansa alotettu
reformi vie mullistuksiin ja anarkiaan,
.johon kansanvalta aina päättyy.
x\'äin monia aivan uusia ja taitavasti
perusteltuja näkökohtia opettaja parka
yksinään ei jaksanut torjua. Hän oli
kiitollinen, ettei torakka-reformia siltä
kokonaan hyljätty, vaan otettiin harkittavaksi
ne perusteet, millä asia, joka
kieltämättä oli saavuttanut paikkakunnan
väestön yleisen kannatuksen, saataisiin
ohjatuksi järkevän yhteiskunnalliseni'
uudistustyön turvallisiin uomiin.
Ensimmäinen tehtävä oli komitean
asettaminen. :Sen olisi koottava tilastollisia
aineksia ja muuten valmistettava
asiaa perinpohjin. Komitean puheenjohtajaksi,
pastorin ja lääkärin siitä
kieltäydyttyä muiden virkatoimiensa
takia ja henkikirjurin pyydettyä vapautusta
ikänsä nojalla, määrättiin jo
ennakoilta opettaja, joka asian alkuunpanijana
ja innokkaimpaha harra$taja-na
oli siihen omastakin mielestänsä
melkein itseoikeutettu.. Toisetkin
herrat lupautuivat rupeamaan komitean
jäseniksi, jos syksyllä kokoonkutsuttava
yleinen kokous heidät valitsee. Ko-miteamiesten
palkoiksi ei aluksi katsottu
voitavan ehdottaa enempää kuin viisi
markkaa puheenjohtajalle ja kolme
markkaa jäsenille kustakin istunnosta.
Ylimääräisiä toimia ja muita kustannuksia
varten oli kyläkunnan varoista hankittava
ensi vuodeksi noin tuhannen
markan määräraha. Kauppalaksi pääsemisen
varalta oli vuosien kuluessa ke-rä:
tty varoja itujen kuntoonpaaKai
katuvalaistusta yjn. tarkotiiksia
'Mutta koska ei ollut luultavata, e
kauppalakysymys vielä vuosiin ti
ratkaistid:», voitiin noita varoja v
aikaisesti käyttää toisiin yleishjxidj
siin tarkotuksiin ja sitte tulev^assa
ronkannossa täyttää kassoihin sjnty
vajaukset.
Näin oli asia saatu järkevälle Uyi-nölliselle
pohjalle. Ja sillä puhei
erottiin, tyytyväisinä ja pikkuhiprak
sa kaikki. •
Kokous syksyllä meni kuin rasvat
Herrat olivat kaikki sapuvilla. hp
varustettuina ja tarkotusperistääa s
villa. Nyt he olivat innostuneita asia<
Taloni)oik'en harrastus sensijaan
entistä laimeampi. Epäluuloisesti k
selivat ja umpimielisesti kuunteliv
virkkamatta juuri rpitään. Opettaja
puheenjöhtajaha ja vähällä vaivalla
asiat päätetyksi siihen tapaan kuin (
nakolta oli suunniteltu. Herrat vai
tiin kaikki komiteaan. Lisäksi joi
kuita arvokkaampia isäntiä ja emäni
Ukko Ptaislikko, opettajan isä, oli vi
tahäköinen rupeamaan, mutta suost
hän leluksi kuitenkin.
Komiteaa palkkojen ja käyttövaroj
myöntäminen synnjrtti jo soraääniä.
"Kalliita torakoita niistä taitaa ru^
ta tulemaan!"
'^Maksettaisi ennen tapporaha jc
UJUAISEKSI meidän iso v.
1950 siemen- ja taimikirjamme
Isompi kuin likaisemmin —
148 sivua— 20 täysin räritet-
Hollannin silli on maailmankuulu
veden suuhan tuova
herkku... mikä on maustettu
ja suolattu merellä, joten se
on säilyttänyt kaikki maukkaat
vitamininsa.
Helppo valmistaa köttoruokat
— salaatteja — tai pitoniok^t
varten. Ostakaa niitä parafinoi-duissa
pikku tynnyreissä tai var-nissatuissa
kannuissa.
VAPAA kirjanen. Kysykää bauppiaalten-ne,
liha- tai kalakauppiaaltanne, tai
joittalcaa osoitteella:
HOLLAND HERRINa ASSOCIATION,
86 Adelaide Street East, Toronto. Ontanc
KLM:lla EUROOPAN
Ck>nstelIation-palvelus M o n t realista EHDOT17S .
(kesikiv. ja stmnunt.) ^^^t,^
Tilaa tahtitavaralle
kaikilla matkoilla
Antakaa perheege
Tilatkaa lipimmie^mattaHng^
tai suoraan osoitteella: ,^2>m 100.
Dutch Airlines. JMontreal. R^uette
Central Station Concourse. MAtqu.
1552,
MAAILMAN ENSmMJONEN SÖ^ITIJOTTA TÄ
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 3, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-12-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491203 |
Description
| Title | 1949-12-03-10 |
| OCR text | ToUukkalaii to SE alkoi noina valtiollisen ja yhteiskunnallisen uudestasyntymisem-me suurina_xuosina, 1860-luvulla, samaan aikaan kuin kysymys kauj^alak-si pääsemisestäkin. Eikä se ole päätteessä vieläkään, enempää kuin sekään kauppala-asia. •Kaislikon talosta se alkoi. Kohta kun nuori Juho Kaislikko oli ensimmäisen vuotensa ollut seminaarissa ja kesäksi palannut kotiin, katseli hän talossa majailevia torakoita toisilla silmin kuin ennen. Vihasi niitä. Sitä he eivät sanoneet. Eivät tulleet kokouksiin eikä esitelmiä kuulemaan. Sen ensimäisen voimakkaimman innostuksen ajan pysyivät visusti ääneti ja syrjässä. Vasta kun opettaja hiljakseen oli alkanut heitä lähennellä ja heidän kanssaan joitakin iltoja istunut totia maistellen, sai hän selville, ettei niissä piireissä hänen ponnistuksiaan empimättä eikä sellaisinaan hyväksj^ty. Juhannuskekkereissä, jolloin koko yö valvottiin saaressa eväitten kanssa, ja "Eikö niitä ollut siellä' Jyväskyläs- opettaja oli "isäntänä", se vihdoin puh-sä?" kysyttiin. kesi. Juho Kaislikko tuli tietämään, mi- "Ei seminaarin piirissä ainoatakaan, tä heillä oli mielessä, ja vähä niitä oli muuallakin." Asia itsessään oli erinomaisen hyvä Kiusallisiahan ne olivat torakat, sen ja kaikkien kannatusta ansaitseva. Mut-myönsivät kaikki. Ruokiin pakkausi- ta — niin, siinä oli montakin "muttaa". Vat ja juoma-astioissa uiskentelivat, häiritsiyätpä i-uokalepojakin ja yöunia. Mutta minkäpä noille voinee? "Kyllä minä näytän, -minkä niille Voi!",' . Joka kesä Juho myrkyllä, savustamalla ja suoralla tappamisella puhdisti kamarinsa niistä jokseenkin tarkoin. Mutta kun nikä kaikkialla muualla talossa Se oli aiettu väärästä päästä. Saanut kansankiihotuksen luonteen; Kaikissa midistuskysymyksissä on meneteltävä varovasti. Me tiedämme, mitä meillä on, mutta emme tiedä, mitä saamme si. jaan. Tieteellisessä suhteessa ei syöpäläis-kysymys ole likimainkaan ratkaistu, ^ Iitti lääkäri. On olemassa mielipde, jo-vilisi, ja tuvan uunilla säilytettävissä hon varsinkin apteekkari kallistui ja märissä puissa ja lastuissa yhä uusia sikisi, oli kamari taas hänen kotiin tullessaan yhtä täysi kuin ennenkin. "Koko talosta ne sitte olisi hävitettävä", päätteli vanha Kaislikko, Juhon isä. "Ei, vaan koko kylästä — ja vielä parempi, jos koko maailmasta!" Se oli Juho Kaislikon suuri unelma. jolle myös lääkäri antoi osittaisen tun-. nustuksensa, että eräät syöpäläiset tavallaan- kuuluvat talonpojan elintarpeisiin. Ne vuhtyvät parfiaiten niiden pa-. rissa. Jos alhaisolta yhfäkkiä riistetään syöpäläisten suojeleva vaikutus, on heidän huomattu olevan sitä alttiim-inat taudeillfe. On nimittäin mahdollis. ta, että esim. torakat käyttävät rävin- Kun hänestä vihdoin tuli kotikylänsä nokeen ja siten tekevät vaarattomiksi ensimmäinen kansakoulunopettaja, ryh- kaikenmoiset taudinsiemenet, joita ta-tyi hän innolla aatettansa toteuttamaan. Piti asiasta esitelmiä ja kokpuksia sekä kirjotteli sanomalehtiin. ^ Hänen innostuksensa tarttui, niin että kaikki talolliset Ic^Julta olivat hänen puolellaan. Edistyneemmät oikein har-lonpojan nurkissa on rovioittain. Luon-nonjärjestyksen väkivaltainen häiritseminen aina tavalla taikka toisella kostaa itsensä, jonkatähden siinä on suurinta varovaisuutta noudatettava. Samaan ajatukseen yhtja pääasiassa taasti, varsinkin emäntäväki ja siistini- pastorikin. Ei suinkaan jumala suotta mät tytöt. Laimeampia oltiin pienemmissä taloissa syrjäkylällä. Muutamat mökkiläiset ja itselliset asettuivat suorastaan vastarintaan. Kas, ne pitivät kanansa talvisin tuvassa. Kanat nokkivat torakoita ruu-ollut näitäl^ään elukoita luonut eikä erity isUä toifflienpiteillä vedenpaisumuksen hävitykseltä torakkaperhettä pelastanut. Kaikella on järkähtämätön tarko-tuksensa luonnon taloudessa. Niiden hävitykseen ei sentähden pidä suinpäin akseen minkä kerkesivät, ja siten piti- ryhtyä. vät yllä tarpeellista tasapainoa. Jos oli- Vallesmannin ajatukset taas liikkuisi torakat tyyten hävitetty, niin mistä vat toisella teolla. Varovaisuutta hän-saada kanoille talviruoka? kin vaati. Tollukkala ei ole itsenäinen Xiitä oli töllejä, joissa ei ollenkaaii valtio, ei edes Suomi ole itsenäinen, aiottukaan ryhtyä kylän kesken suun- Venäläiseen valtioruumiiseen kuuluvat niteltuihin toimenpiteisiin torakkavit-sauksen lopettamiseksi. Elettiin vaan entistä omaa elämäänsä. Mutta sille asianharrastajat isäntämiehet naurahtelivat: erottamattomasti torakat. Sieltä Venäjältä ne on Suomen puolelle tuotukin. Jos nyt, muutenkin arkojen valtiollisten suhteitten vallitessa; silmittömästi syöksyttäisiin torakka-agitatsiooniin, "Jos kerran torakat taloista karkkoa- herättäisi se huomiota meille vihamieli-vat. niin kyllä ne silloin lähtevät mökeistäkin. Pannaan kontrahteihin sellainen pykälä, että, missä torpassa torakka tavataan, niin tie eteen ja keppi käteen. Pois töllistä vaan niin torakat kuin torakkain suojelijat". Entä paikkakuiman sivistyneet, virkamiehet ja muu vallassääty, millä kannalla ne olivat? Postiryökkinä oli ainoa, josta opettaja oli varma. Se"nyt olisi mennyt vaikka tuleen hänen perässään. •Mutta ne toiset: pappi ja vallesmanni, henkiktrjuri ja apteekkari sekä kunnanlääkäri? Niistä hän ei oikeastaan tiennyt mitään. Heidän kodissaan ei kyllä torakoita ollut eikä suosittu,- jos joku sinne sattumalta eks3ri, sen hän oli kuullut palvelusräeltä. Mutta mitä he ajattelivat koko ToUukkalan puhdistamisesta, tuosta aiotusta yleisestä torak> kasodasta? sissä venäläisen valtioaatteen kannattajissa ja voisi aiheuttaa arveluttavia selkkauksia. Henkikirjuri oli vanhin joukosta ja tavallisesti säästi lausuntonsa vumeisek-si. Hän oli itse asialle tietysti vilpittömästi suosiollinen, niinkuin ka£kki töi-setkm. Ei arvellut tällaisessa paikallisessa kysymyksessä tarvitsevan ottaa lukuun yleisvaltakunnallisia näkökohtia, Sitävastoin oli omista kotoisista yhteiskuntaperusteista sitä lujemmasti kiinnipidettävä. Reformien alottanu-nen alhaalta on aina vaarallista — niin, turmiollista itse yhteiskuntaperiaatteel- ,le. Jos alempi kansa päästetään sellaiseen käsitykseen, että se omin päinsä, ilman sivistyneitten luokkien apua ja johtoa, voi jotakin parannusta oloissansa toimeenpanna, on koko yhteiskunta-laitoksenune hukassa. Virkamidiiä ei ^silloiii tarvita eikä niille niakseta palkkoja — ennen pitkää ei opettajalle itsel-leenkään. Hänen tavallansa alotettu reformi vie mullistuksiin ja anarkiaan, .johon kansanvalta aina päättyy. x\'äin monia aivan uusia ja taitavasti perusteltuja näkökohtia opettaja parka yksinään ei jaksanut torjua. Hän oli kiitollinen, ettei torakka-reformia siltä kokonaan hyljätty, vaan otettiin harkittavaksi ne perusteet, millä asia, joka kieltämättä oli saavuttanut paikkakunnan väestön yleisen kannatuksen, saataisiin ohjatuksi järkevän yhteiskunnalliseni' uudistustyön turvallisiin uomiin. Ensimmäinen tehtävä oli komitean asettaminen. :Sen olisi koottava tilastollisia aineksia ja muuten valmistettava asiaa perinpohjin. Komitean puheenjohtajaksi, pastorin ja lääkärin siitä kieltäydyttyä muiden virkatoimiensa takia ja henkikirjurin pyydettyä vapautusta ikänsä nojalla, määrättiin jo ennakoilta opettaja, joka asian alkuunpanijana ja innokkaimpaha harra$taja-na oli siihen omastakin mielestänsä melkein itseoikeutettu.. Toisetkin herrat lupautuivat rupeamaan komitean jäseniksi, jos syksyllä kokoonkutsuttava yleinen kokous heidät valitsee. Ko-miteamiesten palkoiksi ei aluksi katsottu voitavan ehdottaa enempää kuin viisi markkaa puheenjohtajalle ja kolme markkaa jäsenille kustakin istunnosta. Ylimääräisiä toimia ja muita kustannuksia varten oli kyläkunnan varoista hankittava ensi vuodeksi noin tuhannen markan määräraha. Kauppalaksi pääsemisen varalta oli vuosien kuluessa ke-rä: tty varoja itujen kuntoonpaaKai katuvalaistusta yjn. tarkotiiksia 'Mutta koska ei ollut luultavata, e kauppalakysymys vielä vuosiin ti ratkaistid:», voitiin noita varoja v aikaisesti käyttää toisiin yleishjxidj siin tarkotuksiin ja sitte tulev^assa ronkannossa täyttää kassoihin sjnty vajaukset. Näin oli asia saatu järkevälle Uyi-nölliselle pohjalle. Ja sillä puhei erottiin, tyytyväisinä ja pikkuhiprak sa kaikki. • Kokous syksyllä meni kuin rasvat Herrat olivat kaikki sapuvilla. hp varustettuina ja tarkotusperistääa s villa. Nyt he olivat innostuneita asia< Taloni)oik'en harrastus sensijaan entistä laimeampi. Epäluuloisesti k selivat ja umpimielisesti kuunteliv virkkamatta juuri rpitään. Opettaja puheenjöhtajaha ja vähällä vaivalla asiat päätetyksi siihen tapaan kuin ( nakolta oli suunniteltu. Herrat vai tiin kaikki komiteaan. Lisäksi joi kuita arvokkaampia isäntiä ja emäni Ukko Ptaislikko, opettajan isä, oli vi tahäköinen rupeamaan, mutta suost hän leluksi kuitenkin. Komiteaa palkkojen ja käyttövaroj myöntäminen synnjrtti jo soraääniä. "Kalliita torakoita niistä taitaa ru^ ta tulemaan!" '^Maksettaisi ennen tapporaha jc UJUAISEKSI meidän iso v. 1950 siemen- ja taimikirjamme Isompi kuin likaisemmin — 148 sivua— 20 täysin räritet- Hollannin silli on maailmankuulu veden suuhan tuova herkku... mikä on maustettu ja suolattu merellä, joten se on säilyttänyt kaikki maukkaat vitamininsa. Helppo valmistaa köttoruokat — salaatteja — tai pitoniok^t varten. Ostakaa niitä parafinoi-duissa pikku tynnyreissä tai var-nissatuissa kannuissa. VAPAA kirjanen. Kysykää bauppiaalten-ne, liha- tai kalakauppiaaltanne, tai joittalcaa osoitteella: HOLLAND HERRINa ASSOCIATION, 86 Adelaide Street East, Toronto. Ontanc KLM:lla EUROOPAN Ck>nstelIation-palvelus M o n t realista EHDOT17S . (kesikiv. ja stmnunt.) ^^^t,^ Tilaa tahtitavaralle kaikilla matkoilla Antakaa perheege Tilatkaa lipimmie^mattaHng^ tai suoraan osoitteella: ,^2>m 100. Dutch Airlines. JMontreal. R^uette Central Station Concourse. MAtqu. 1552, MAAILMAN ENSmMJONEN SÖ^ITIJOTTA TÄ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-03-10
