1949-12-03-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
\
kuntoonpaaKaisJ
tarkotulBia%-aru
lut luultavata, et,
'ielä vuosiin tuM
aoita varoja ^
öisiin yleishyöd>3
sitte lulmssa i
kassoihin syniyl
I järkevälle käjiä)
Ja sillä puheJ
i ja pikkuhipray
meni kuin rasvad
d sapuvilla. hy\j
rkotusperistään
innostuneita asiaJ
istus sensijaan
Epäluuloisesti kJ
lisesti kuuntelivj
itään. Opettaja
vähällä vaivalla 1
en tapaan kuin ej
^Itu. Herrat vai
ah. Lisäksi joil
isäntiä ja emäntj
ittajan isä, oli vJ
an, mutta suostt
in. •
en ja käyttövarojl
tti jo soraääniä.
i niistä taitaa ru)j
sn tapporaha joj
meidän iso y.
taimikirjamme
ikaisenunin —
täysin väritti-
« t
E E D HOUSE
RING
iOM
>EA
m
keittoruokat
i pitoruokia
tä parafinoi-
^i£Sä tai var-äuppiaaltan-nne.
tai k n -
DCIATION,
nto, Ontario-
P
1
lEELLE
"Ei ne torakat B6n tabän edestä tee
vahinkoa.-' • • .
^ämä huutdijat; eiyflt pyytäneet
säännöllistä pirheyuoroä, jonkat^^
puheenjohtaja ei heidän lauseitansa ottanut
huofnioöii. Äfai€pji^^
vatkin kaikki.
Varakkaista äitioiastäan Viitäii seppä
pontevasti J o u s t i fcte^^^i^ Sa^
noi. ettei jiitä die yhteisktttiäalle ffiuwta
iyötyä kutri etta totaktrfttefii Ifeäksi saa- •
daan elättää uusia vitkiäktifttia. Jos to.
rakoita ei Muiillä taVaflia s Ä
lyksi, Diiri sillä rahalla jo kdiUäattäa
polttaa yksi ta^ö ^fuö^s^ j ^ ^
uudestaan. Sitä tehifen ^yälutelleh varmasti
tulee puhdasta*
«Sdlaistäko jär^feäii^^
polttoa sepp^ Virta. ehÄtaak<^ot^-
sen päätökseksi?** icysjr^^
että jyrähti. r^^^^^^.:^^
No, ei — ei hän sitä tarkottanut miksikään
päätökseksi. Muuteii vaan huomautti.
"Mitäs sitte V i r t a ehdottaa?"
Ei ollut ojkein selvillä itsekään. Torakoista
olisi kyllä ei
kalliita komiteöitaj^aain_fi^ -
Sillä taholla d o f l u t ] ^
tä, käytännöllistä ohjelmaa Valmiiha, ja
sentähdeii vastustajat jäivät äUttaiifiit-tomasti
alakynteeö.
Kolme vuotta ineni komitealta työjärjestyksensä
laatimiseen. Kun se vih^
doin-bli valnife^ otettiin komitean sihteeriksi
vakinaiselle palkalle koulun öais
opettaja, seppä Virran tytär. 'IPöstifyök^
kinan kanssa eijppettaJa-KIm^ tullut
sen valrtrfimpaa. N%ttv iskene^^
^^ijiöähsä opettajattareen^ Sepä seikka
l^e Ibipullisestl öiasensi Virraii sepän vas-tarmiian.
\ Ölihäri moleinmiila nuorilla
siitä komiteasta sievoineii sivutulo;
Yleisissä kokouksissa syksyisin tahtoi
siltä .ailia olla piefttä pirinää. K u i tenkin
saatiin pudieerijohtajan palkka
korotetuksi ensin >kymiidieheeh ja sitte
viiteentoista hiarkkaan istimriolta. jäsenten
palkat nostettiin samalla ensin
kuuteen, sitte kyinmeneen markkaan
kokoukselta. Käyttövaroja lisättiin aina
tuhannella markalla, vuosittain.
Kolmena ensirnmäisefta vuotöha ne oli
käytetty matkarahoiksi tdkOiftaiile. E n sin.
Oli apteekkari käyhyt:!Saksassa,sitt^
vallesmanni Etiglanäissä ja lopuksi lääkäri
Ranskassa tutkimassa sikäläisiä
torakan hävitystapoja-
Samalla olivat he köett-aheet saada
selville, millä tavoin törakkä-tilasto
näissä sivistysmaissa oli järjestetty.
Mutta onnistumatta. Eivät löytäneet
siitä jäikeäkääh. Kaikilla .tieteellisen
tutkimuksen aloilla ne suuret sivistyskansat
eivät olemiin paljo meistä edellä
kuin kehutaah. Päinvastoin monen
meikäläisen tiedemiehen nimeä kunnioituksella
mainitaan! tilkbna Euröpässa.
Tilaston suunnittelussa oli komitean
tehtävä itsenäBtä iyötä Ottihan se ai- ^
kaa — kotvan toistakymmentä vuotta
~ mutta hyvä siitä tulikin. Siinä oli
sarekkeet eiiijiile, sukupuoKUe ja väri- "
vivahduksille sekä kaikille mahdollisille
muistiinpanoille törakkain sikiämis-suhteista,
luonteesta ja elintavoista.
Komitea olisi piankin joutunut ymmälle
näissä perin-tieteellisissä työsken-teljissään,
J o s sen ei olisi onnistunut
saada avukseen erikoisesti tälle alalle
valmistunutta asiantuntijaa. Kaislikon
nuorempi poika Ilmari oli juuri valmistumassa
tohtoriksi ja, veljensä kehotuksesta,
valinnut pääaineekseen entomologian
eli hyönteistutkimuksen. Verraten
vaatimatonta palkkiota vastaan hän
monet vuodet avusti komiteaa näissä
alustavissa töissä. Eihän komitean jäsenistä
yksikään muuten olisi osannut
erottaa edes koii-as- ja öaarästöiakkaa.
^asto kerättiia tald^
^kahdeksassa v\iöd^Säpäästiin kylä ker-ta^
sa läpi. Riutta säknn huomattiin,
etla komitean numerot eivät eaäa pitäneet
likimainkaan paikkaanpa, sillä puolen
kylää, mistä o l i alkuun lähdetty.
Olivat^ vajihentuneet. ^Alettiin uudestaan
päinvastaiseen suuntaan, mutta t u los
oli^äma. Lähdettiin keskeltä, edeten
p i l r i ^ teunojä kohden, mutta en-öenkuin
Ijiitimalsiift taloihin päästiin,
olivat keskustasta hankitut numerot
taas vanhettuneet pilalle.
Itse komitean keskuudessa alkoi herätä
epäilyksiä, oliko tällainen "kanslia.
tyÖ'* ollenkaan tarpeen ja taikotustaan
vastaava. Eihän torakat siliä väheh^
neet, vaikka niitä olisi laskettu kuinka
moneen kertaan. Ja samalla vaivalla
ne olisi saattanut yksitellen tappaa kuin
ne luettiinkin. Siihen suuntaan puhuivat
komitean talonpoikaisjäsenet.
Mutta herrat selittivät heaie,etta niiden
tappaminen on ihan turhaa vaivaa.
Munista kuitenkin kehittyy aina uusia.
Täytyy saada selville tieteellisesti pätevä
»mehett«lytapa, jolla voidaan eh-kästä
niitten lisääntyminen ja sitte ryh-ctyä,
niitä hiljakseen vähentämään, kor-
: ketftttaan yhdellä. prosentilla vuodessa,
ettei luonaonjärjestys häiriintyisi tasa-painostaän*
-
Opettajakin oli jo tottunut kanslia-työhÖft
ja innokkaasti sitä puolusti.
"Miks'eikäs se mukava ole niille, jotka
sillä elävät", murahti kerran ukko
Kaislikko. "Toista on niiden, jotka sen
maksavat. Minulla ei olisi mitään vastaan^
jos voitaisi Järjestää maanviljelyskin
kausliatyöksi —- ettei tarvdtseisi u l -
. kona käydä kuin kerran päivässä pistäytyä
takapihalla".
'Mutta ukko leppyi, kun komitea samassa
istunnossaan päätti ostaa häneltä
vanhan jyväaitan arkistohuoneek-seeli.
Se oli kivestä, mutta aikaa myöten
käynyt ahtaaksi, jonkatähden t a loon
oli rakennettu uusi isompi vilja-aittav
rVä~Ä häneltä, ja
komitea Hiaksoi siitä täyden hinnan.
Siellä sitte säilytettiin komitean pöytäkirjat,
sen laajat tilastot ja jäsenten
seikkaperäiset kertomukset ulkomaille
tekemistään tutkimusinatkoista.
Se tilaston vanhentuminen vaan oli
epäkohta, jolle komitea ei vuosikymmeniin
voinut mitään. Vasta pitkällisten
neuvottelujen jälkeen asiantuntijan,
silloin jo professori Ilmari Kaislikon,
kanssa keksittiin epäkohdan perimmäinen
syy ja voitiin ryhtyä sitä korjaamaan.
Mutta silloinpa komitean toiminta
siirtyikin aivan uudelle pohjalle.
•Monasti oli komitean keskuudessa
ollut kysymys luettujen torakoitten leimaamisesta,
että kunkin vuoden tilastoon
otetut yksilöt voitaisiin erottaa
jälkeenpäin syntyneistä. Slutta ei oltu
keksitty "'soveliasta leimaustapaa, eikä
päästy yksimielisyyteen siitä, vastaisiko
täten saavutettu selvyys niitä suuria
kustannuksia, mitä ehdotettu toimenpide
aiheuttaisi.
Nyt selitti professori Kaislikko, että
Tollukkalan kylä kokonaisuudessaan
oli liian laaja alue tarkkojen tieteellisten
havaintojen tekemiseksi. Ja siinä hän
epäilemättä oli oikeassa. Komitean
työsuunnitelma oli ylivoimaisen laajaperäinen.
Täysin luotettavien tuloksien
saavuttamiseksi oli tutkimukset
suoritettava pienemmällä, tarkoin rajo--
tetulla alueella ja tieteellisesti_pätevällä
johdolla. Sellaisissa oloissa ei leimaa-misjärjestelmän
käytäntöön ottaminen
tuottaisi voittamattomia vaikeuksia.
Heti kuitenkin huomattiin tällaisen
tieteellisen keskuslaitoksen perustaminen
liian kalliiksi yksityiselle kyläkunnalle.
Se oli koko valtion asia. Kaikki
voimat tuli vaan kohdistaa siihen, että
perustettava laitos saataisiin sijoitetuksi
tälle paikkakunrtalle, jolla asianharrastus
jo vuosikymmeniä oh ollut virea-^.
lä, asukasten xnnasta ulotteesta, j a wi^:
Sä sunrenmoisia simimia jo o l i tai^otiik.
sJeen uhrattu, - ^y'---' L
^ M«tta%
rastufcsesta j a kaikista itäistä uhrauksista?
VEi muiit kuin tollukkalan kylä
ja sen lähin ympSristö. Huangissakaan
anr harvat, jmHe professori Kaislikko
oli asiasta puhunut.
Niinpä päätti komitea ryhtyä julka-semaan
aikakauslditeä: "Torakka,' en-tomoloQginea
kuukauslehti", professori
Ihnari Kaislikko vahaavana toimittajana
j a koko komitea avustajina. A i neksia
riitti siinä vanhassa jyväaitassa
kymmeneksi vuodeksi.
Sfttepä iiaatiin myös yldsessa mielipiteessä
maaperä niin hyvästi valmistetuksi,
että hallituksen esitys torakka-loogisen
keskuslaitoksen ijerustaanisesta
Oman suurempia va&euksia hyväksyt-tiin
valtiopäivillä^ ."Koville otti, että sen
asemapaikaksi määrättiin Tollukkalan
k5'lä.;^ Toiset vaativat sen sijottamista
jonnekin pääkaupungin läheisyyteen.
Mutta Tdllukkala sitoutui siksi suuriin
uhrauksiin, että toisten täytyi luopua
kilpailusta. ' c : , ; i- ''o:k::-^-:i.:: : r:.;:
•Valtion torakkalöog&si nimitettiin
professori Ilmari Kaislikko ainoa-täysin
hakukelpoineh mies sillä alalla
Suomessa, ehkäpä koko Europassä. As-sbtenteiksi
pääsi pari nuorempaa tiedemiestä,
koe-eläinten hoitajaksi tuli
opettaja Juho «Kaisliiko^ ^ leimaajaksi
hänen vaimonsa, x}pettajatar, se Virran
sepän tytär. Heidän sijaansa valittiin
uudet henkilöt komiteaan^ joka nyt
muodostettiin laitoksen johtokunnaksi.
Vielä ei ole päästy niin pitkälle, että
ainoatakaan torakkaa kylässä olisi laitoksen
toimesta hävitetty. Päinvastoin
ovat ne toistaiseksi rauhotetut. Se huomattiin
välttämättpmäfcsi torakka-reformin
säännölliselle edist5m(iiselle.
Tuli näet suurlakon n^skyjeh aikana
erääseen Tollukkalan alueella olevaan
torppaan sosialisti-agitaattori, j o ka
lupasi tunnin kuluessa hävittää
kaikki torakat torpalta. Ja teki sen.
Eräänä lauantai-iltana. pimeän tultua
pani jotakin hyväUe tuoksuavaa
marjamehua useammille lautasille pitkin
lattiaa. Sitte kaasi niihin väkevää
rommia sekaan. Kaikki väki «neni ulos
tuvasta. Kymmenen triinuutin kuluttua
oli lattia ruskeana päihtyneitä torakoita,
jotka agitaattori huolellisesti lakasi
säkkiin. Aina kymmenen minuutin perästä
hän uudisti saman tömpun, kunnes
tunnin kuluttua ei torpassa ollut a i noatakaan
torakkaa* Ne olivat kaikki
M U I S T O L L E
Kuoli joulukuun 2 pmä 1948
Port Arthurissa Ont.
Sun katsees' rakkaan herttaisen sen
^ lumos' käymme
sua äiti armas muistellen.
Vaikka vuosi pitkä vierinyt on pois,
syvää rakkautta äidin unohtaa ei
koskaan vois*.
^ Lapset perheineen.
; K U
Täten haluan lausua k a u n i i t k i i t o k s e t teille N o l a l u n j a ympäristön
tuttavat siitä yllätyksestä. Jonka järjestitte minulle P i i n -
tielle t a k a i s i n t u l o n i johdosta l o k a k u u t i 24 p:nä.
K a u n i s kiitos myöskin maukkaasta kahvipöydästä sekä raha-lahjaSta,
jonkä jätitte käyntinne muistoksi.
K i i t o l l i s u u d e l l a teitä muistaen
Suonu» P. Q.
LEMPI HYYRYLÄ
Ontario
K I I T O S
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset t e i l l e ystävät j a tover
i t , j o t k a t u l i t t e yllättämään meitä uudessa kodissamme marraskuun
16 päivänä 1949.
K i i t o s k a i k i l l e osanottajille käytännöllisestä lahjasta, k a u n i i s ta
kahvipöydästä j a h e r k u i s t a , j o i t a toitte mukananne. Kiitos emänn
i l l e j a homman alkuunpanijoille, E l l i l l e , A n n i l l e , L i l i l l e j a m u i l le.
K i i t o s V i l i Pasaselle puheesta.
K i i t o s myöskin n i i l l e , j o t k a ottivat osaa, v a a n eivät voineet t u l la
tilaisuuteen.
Ystävyydellä teitä k a i k k i a muistaen
HELMI JA A L E X FREEMAN
l39Ö River Rd.R. R. I New ^Vestnunster. B. C.
-KTS'.
i ; josta^toipan -rä^ sai n e > ^ i n
^rm s y ^ ^ kanöiUeeh,j^ halusi,
f K Ä lasia " t ^
,^^ea;3ait<)ks4^ | N i r l ^ vallesmanni
muitta mutkitta agitaattorin,
syyttäen liantäiftölmsuu^ sapatin
rikkÖmTsesta^ pijffi^aröimises^, eläin-liakkayksi^
ä j a väkijuomain amuske-
• lusta^ alaikaisäle. , Agitaattori pelasti
nahkansa Icarkaaimalla j a sitte ^ pakenemalla
v Amerikkaan. K>$ymysi hänen
luovuttamisestaan takaisin Suomeen on
vielä kasken «n^ Amerikan viran-
^mi^sten välillä. • ^ ^
Seuraavilla .valtiopäivillä l^^rräksyt-tiin
halUtuksen armollinen ehdota
^'asetukseksi, törakkain suojelemisesta
yksityiseltä väMvallantMta ja; lijyatto-milta
hävitysyiitykattä.'* \
Tämän o t u k s e n noudattamisen vai-vomineh
on suheuttanut tuntuvia lisämenoja
poliisikostannuksiin ^ k k i a l la
maassa, myds Tollti^älassa^. Silla
useissa tteissä, joissa ensin vastustettiin
koko torakkarefopmia, ei ole maltett
u olla salaa kokeilematta tuolla agitaattorin
neuvomalla keinolla, ja on sillä
aiiWTsaaS^tettuyhtä^loK^ tulok-si^
v ^^raJuMi^
deh vakavan harlciniian^^^a^^
torakka-äsetukseii rangmstusmääräy^^^
siä. kovennettava, niin että'torakan t a posta
voitaisiin tuomita kuritushuoneeseen
vai olisiko, eduskunnan nykyiseen
kokoonpanoon nähden, viisaampaa
pitää asetus muuttamatta, mutta syyttää
sen rildcojia myös hovioikeudessa
valtiopetoksesta.
Vhä lisää Jityvien poliisimenojen ja
. keskuslaitoksen tuottamain ktistannuk-sien
takia^iitä Tollukkalan kauppalaksi
pääsemisestä ei vielä ole tullut mitään.
Eikä taida aivan heti tullakaan^ Sitä
tarkotusta varten ennen kerätyt varat
on kaikki käytetty tähän torakkarefor-miin.
Ja uusia yhä vaaditaan j a käyte-
^ tään. ToHukkalaiset, kiltistikiroillen^
mdksavat.
i5i
Psm.
1*
m
f
i •^••/-••'••'Jl
.'•"••'Hi^''
iii
"iii
m
mmm
l l i i i :
.'ti "^1
LAUANTAINA,. J01JI^U»?J^/ • > r:\ ^»,v^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 3, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-12-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491203 |
Description
| Title | 1949-12-03-11 |
| OCR text | \ kuntoonpaaKaisJ tarkotulBia%-aru lut luultavata, et, 'ielä vuosiin tuM aoita varoja ^ öisiin yleishyöd>3 sitte lulmssa i kassoihin syniyl I järkevälle käjiä) Ja sillä puheJ i ja pikkuhipray meni kuin rasvad d sapuvilla. hy\j rkotusperistään innostuneita asiaJ istus sensijaan Epäluuloisesti kJ lisesti kuuntelivj itään. Opettaja vähällä vaivalla 1 en tapaan kuin ej ^Itu. Herrat vai ah. Lisäksi joil isäntiä ja emäntj ittajan isä, oli vJ an, mutta suostt in. • en ja käyttövarojl tti jo soraääniä. i niistä taitaa ru)j sn tapporaha joj meidän iso y. taimikirjamme ikaisenunin — täysin väritti- « t E E D HOUSE RING iOM >EA m keittoruokat i pitoruokia tä parafinoi- ^i£Sä tai var-äuppiaaltan-nne. tai k n - DCIATION, nto, Ontario- P 1 lEELLE "Ei ne torakat B6n tabän edestä tee vahinkoa.-' • • . ^ämä huutdijat; eiyflt pyytäneet säännöllistä pirheyuoroä, jonkat^^ puheenjohtaja ei heidän lauseitansa ottanut huofnioöii. Äfai€pji^^ vatkin kaikki. Varakkaista äitioiastäan Viitäii seppä pontevasti J o u s t i fcte^^^i^ Sa^ noi. ettei jiitä die yhteisktttiäalle ffiuwta iyötyä kutri etta totaktrfttefii Ifeäksi saa- • daan elättää uusia vitkiäktifttia. Jos to. rakoita ei Muiillä taVaflia s Ä lyksi, Diiri sillä rahalla jo kdiUäattäa polttaa yksi ta^ö ^fuö^s^ j ^ ^ uudestaan. Sitä tehifen ^yälutelleh varmasti tulee puhdasta* «Sdlaistäko jär^feäii^^ polttoa sepp^ Virta. ehÄtaak<^ot^- sen päätökseksi?** icysjr^^ että jyrähti. r^^^^^^.:^^ No, ei — ei hän sitä tarkottanut miksikään päätökseksi. Muuteii vaan huomautti. "Mitäs sitte V i r t a ehdottaa?" Ei ollut ojkein selvillä itsekään. Torakoista olisi kyllä ei kalliita komiteöitaj^aain_fi^ - Sillä taholla d o f l u t ] ^ tä, käytännöllistä ohjelmaa Valmiiha, ja sentähdeii vastustajat jäivät äUttaiifiit-tomasti alakynteeö. Kolme vuotta ineni komitealta työjärjestyksensä laatimiseen. Kun se vih^ doin-bli valnife^ otettiin komitean sihteeriksi vakinaiselle palkalle koulun öais opettaja, seppä Virran tytär. 'IPöstifyök^ kinan kanssa eijppettaJa-KIm^ tullut sen valrtrfimpaa. N%ttv iskene^^ ^^ijiöähsä opettajattareen^ Sepä seikka l^e Ibipullisestl öiasensi Virraii sepän vas-tarmiian. \ Ölihäri moleinmiila nuorilla siitä komiteasta sievoineii sivutulo; Yleisissä kokouksissa syksyisin tahtoi siltä .ailia olla piefttä pirinää. K u i tenkin saatiin pudieerijohtajan palkka korotetuksi ensin >kymiidieheeh ja sitte viiteentoista hiarkkaan istimriolta. jäsenten palkat nostettiin samalla ensin kuuteen, sitte kyinmeneen markkaan kokoukselta. Käyttövaroja lisättiin aina tuhannella markalla, vuosittain. Kolmena ensirnmäisefta vuotöha ne oli käytetty matkarahoiksi tdkOiftaiile. E n sin. Oli apteekkari käyhyt:!Saksassa,sitt^ vallesmanni Etiglanäissä ja lopuksi lääkäri Ranskassa tutkimassa sikäläisiä torakan hävitystapoja- Samalla olivat he köett-aheet saada selville, millä tavoin törakkä-tilasto näissä sivistysmaissa oli järjestetty. Mutta onnistumatta. Eivät löytäneet siitä jäikeäkääh. Kaikilla .tieteellisen tutkimuksen aloilla ne suuret sivistyskansat eivät olemiin paljo meistä edellä kuin kehutaah. Päinvastoin monen meikäläisen tiedemiehen nimeä kunnioituksella mainitaan! tilkbna Euröpässa. Tilaston suunnittelussa oli komitean tehtävä itsenäBtä iyötä Ottihan se ai- ^ kaa — kotvan toistakymmentä vuotta ~ mutta hyvä siitä tulikin. Siinä oli sarekkeet eiiijiile, sukupuoKUe ja väri- " vivahduksille sekä kaikille mahdollisille muistiinpanoille törakkain sikiämis-suhteista, luonteesta ja elintavoista. Komitea olisi piankin joutunut ymmälle näissä perin-tieteellisissä työsken-teljissään, J o s sen ei olisi onnistunut saada avukseen erikoisesti tälle alalle valmistunutta asiantuntijaa. Kaislikon nuorempi poika Ilmari oli juuri valmistumassa tohtoriksi ja, veljensä kehotuksesta, valinnut pääaineekseen entomologian eli hyönteistutkimuksen. Verraten vaatimatonta palkkiota vastaan hän monet vuodet avusti komiteaa näissä alustavissa töissä. Eihän komitean jäsenistä yksikään muuten olisi osannut erottaa edes koii-as- ja öaarästöiakkaa. ^asto kerättiia tald^ ^kahdeksassa v\iöd^Säpäästiin kylä ker-ta^ sa läpi. Riutta säknn huomattiin, etla komitean numerot eivät eaäa pitäneet likimainkaan paikkaanpa, sillä puolen kylää, mistä o l i alkuun lähdetty. Olivat^ vajihentuneet. ^Alettiin uudestaan päinvastaiseen suuntaan, mutta t u los oli^äma. Lähdettiin keskeltä, edeten p i l r i ^ teunojä kohden, mutta en-öenkuin Ijiitimalsiift taloihin päästiin, olivat keskustasta hankitut numerot taas vanhettuneet pilalle. Itse komitean keskuudessa alkoi herätä epäilyksiä, oliko tällainen "kanslia. tyÖ'* ollenkaan tarpeen ja taikotustaan vastaava. Eihän torakat siliä väheh^ neet, vaikka niitä olisi laskettu kuinka moneen kertaan. Ja samalla vaivalla ne olisi saattanut yksitellen tappaa kuin ne luettiinkin. Siihen suuntaan puhuivat komitean talonpoikaisjäsenet. Mutta herrat selittivät heaie,etta niiden tappaminen on ihan turhaa vaivaa. Munista kuitenkin kehittyy aina uusia. Täytyy saada selville tieteellisesti pätevä »mehett«lytapa, jolla voidaan eh-kästä niitten lisääntyminen ja sitte ryh-ctyä, niitä hiljakseen vähentämään, kor- : ketftttaan yhdellä. prosentilla vuodessa, ettei luonaonjärjestys häiriintyisi tasa-painostaän* - Opettajakin oli jo tottunut kanslia-työhÖft ja innokkaasti sitä puolusti. "Miks'eikäs se mukava ole niille, jotka sillä elävät", murahti kerran ukko Kaislikko. "Toista on niiden, jotka sen maksavat. Minulla ei olisi mitään vastaan^ jos voitaisi Järjestää maanviljelyskin kausliatyöksi —- ettei tarvdtseisi u l - . kona käydä kuin kerran päivässä pistäytyä takapihalla". 'Mutta ukko leppyi, kun komitea samassa istunnossaan päätti ostaa häneltä vanhan jyväaitan arkistohuoneek-seeli. Se oli kivestä, mutta aikaa myöten käynyt ahtaaksi, jonkatähden t a loon oli rakennettu uusi isompi vilja-aittav rVä~Ä häneltä, ja komitea Hiaksoi siitä täyden hinnan. Siellä sitte säilytettiin komitean pöytäkirjat, sen laajat tilastot ja jäsenten seikkaperäiset kertomukset ulkomaille tekemistään tutkimusinatkoista. Se tilaston vanhentuminen vaan oli epäkohta, jolle komitea ei vuosikymmeniin voinut mitään. Vasta pitkällisten neuvottelujen jälkeen asiantuntijan, silloin jo professori Ilmari Kaislikon, kanssa keksittiin epäkohdan perimmäinen syy ja voitiin ryhtyä sitä korjaamaan. Mutta silloinpa komitean toiminta siirtyikin aivan uudelle pohjalle. •Monasti oli komitean keskuudessa ollut kysymys luettujen torakoitten leimaamisesta, että kunkin vuoden tilastoon otetut yksilöt voitaisiin erottaa jälkeenpäin syntyneistä. Slutta ei oltu keksitty "'soveliasta leimaustapaa, eikä päästy yksimielisyyteen siitä, vastaisiko täten saavutettu selvyys niitä suuria kustannuksia, mitä ehdotettu toimenpide aiheuttaisi. Nyt selitti professori Kaislikko, että Tollukkalan kylä kokonaisuudessaan oli liian laaja alue tarkkojen tieteellisten havaintojen tekemiseksi. Ja siinä hän epäilemättä oli oikeassa. Komitean työsuunnitelma oli ylivoimaisen laajaperäinen. Täysin luotettavien tuloksien saavuttamiseksi oli tutkimukset suoritettava pienemmällä, tarkoin rajo-- tetulla alueella ja tieteellisesti_pätevällä johdolla. Sellaisissa oloissa ei leimaa-misjärjestelmän käytäntöön ottaminen tuottaisi voittamattomia vaikeuksia. Heti kuitenkin huomattiin tällaisen tieteellisen keskuslaitoksen perustaminen liian kalliiksi yksityiselle kyläkunnalle. Se oli koko valtion asia. Kaikki voimat tuli vaan kohdistaa siihen, että perustettava laitos saataisiin sijoitetuksi tälle paikkakunrtalle, jolla asianharrastus jo vuosikymmeniä oh ollut virea-^. lä, asukasten xnnasta ulotteesta, j a wi^: Sä sunrenmoisia simimia jo o l i tai^otiik. sJeen uhrattu, - ^y'---' L ^ M«tta% rastufcsesta j a kaikista itäistä uhrauksista? VEi muiit kuin tollukkalan kylä ja sen lähin ympSristö. Huangissakaan anr harvat, jmHe professori Kaislikko oli asiasta puhunut. Niinpä päätti komitea ryhtyä julka-semaan aikakauslditeä: "Torakka,' en-tomoloQginea kuukauslehti", professori Ihnari Kaislikko vahaavana toimittajana j a koko komitea avustajina. A i neksia riitti siinä vanhassa jyväaitassa kymmeneksi vuodeksi. Sfttepä iiaatiin myös yldsessa mielipiteessä maaperä niin hyvästi valmistetuksi, että hallituksen esitys torakka-loogisen keskuslaitoksen ijerustaanisesta Oman suurempia va&euksia hyväksyt-tiin valtiopäivillä^ ."Koville otti, että sen asemapaikaksi määrättiin Tollukkalan k5'lä.;^ Toiset vaativat sen sijottamista jonnekin pääkaupungin läheisyyteen. Mutta Tdllukkala sitoutui siksi suuriin uhrauksiin, että toisten täytyi luopua kilpailusta. ' c : , ; i- ''o:k::-^-:i.:: : r:.;: •Valtion torakkalöog&si nimitettiin professori Ilmari Kaislikko ainoa-täysin hakukelpoineh mies sillä alalla Suomessa, ehkäpä koko Europassä. As-sbtenteiksi pääsi pari nuorempaa tiedemiestä, koe-eläinten hoitajaksi tuli opettaja Juho «Kaisliiko^ ^ leimaajaksi hänen vaimonsa, x}pettajatar, se Virran sepän tytär. Heidän sijaansa valittiin uudet henkilöt komiteaan^ joka nyt muodostettiin laitoksen johtokunnaksi. Vielä ei ole päästy niin pitkälle, että ainoatakaan torakkaa kylässä olisi laitoksen toimesta hävitetty. Päinvastoin ovat ne toistaiseksi rauhotetut. Se huomattiin välttämättpmäfcsi torakka-reformin säännölliselle edist5m(iiselle. Tuli näet suurlakon n^skyjeh aikana erääseen Tollukkalan alueella olevaan torppaan sosialisti-agitaattori, j o ka lupasi tunnin kuluessa hävittää kaikki torakat torpalta. Ja teki sen. Eräänä lauantai-iltana. pimeän tultua pani jotakin hyväUe tuoksuavaa marjamehua useammille lautasille pitkin lattiaa. Sitte kaasi niihin väkevää rommia sekaan. Kaikki väki «neni ulos tuvasta. Kymmenen triinuutin kuluttua oli lattia ruskeana päihtyneitä torakoita, jotka agitaattori huolellisesti lakasi säkkiin. Aina kymmenen minuutin perästä hän uudisti saman tömpun, kunnes tunnin kuluttua ei torpassa ollut a i noatakaan torakkaa* Ne olivat kaikki M U I S T O L L E Kuoli joulukuun 2 pmä 1948 Port Arthurissa Ont. Sun katsees' rakkaan herttaisen sen ^ lumos' käymme sua äiti armas muistellen. Vaikka vuosi pitkä vierinyt on pois, syvää rakkautta äidin unohtaa ei koskaan vois*. ^ Lapset perheineen. ; K U Täten haluan lausua k a u n i i t k i i t o k s e t teille N o l a l u n j a ympäristön tuttavat siitä yllätyksestä. Jonka järjestitte minulle P i i n - tielle t a k a i s i n t u l o n i johdosta l o k a k u u t i 24 p:nä. K a u n i s kiitos myöskin maukkaasta kahvipöydästä sekä raha-lahjaSta, jonkä jätitte käyntinne muistoksi. K i i t o l l i s u u d e l l a teitä muistaen Suonu» P. Q. LEMPI HYYRYLÄ Ontario K I I T O S Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset t e i l l e ystävät j a tover i t , j o t k a t u l i t t e yllättämään meitä uudessa kodissamme marraskuun 16 päivänä 1949. K i i t o s k a i k i l l e osanottajille käytännöllisestä lahjasta, k a u n i i s ta kahvipöydästä j a h e r k u i s t a , j o i t a toitte mukananne. Kiitos emänn i l l e j a homman alkuunpanijoille, E l l i l l e , A n n i l l e , L i l i l l e j a m u i l le. K i i t o s V i l i Pasaselle puheesta. K i i t o s myöskin n i i l l e , j o t k a ottivat osaa, v a a n eivät voineet t u l la tilaisuuteen. Ystävyydellä teitä k a i k k i a muistaen HELMI JA A L E X FREEMAN l39Ö River Rd.R. R. I New ^Vestnunster. B. C. -KTS'. i ; josta^toipan -rä^ sai n e > ^ i n ^rm s y ^ ^ kanöiUeeh,j^ halusi, f K Ä lasia " t ^ ,^^ea;3ait<)ks4^ | N i r l ^ vallesmanni muitta mutkitta agitaattorin, syyttäen liantäiftölmsuu^ sapatin rikkÖmTsesta^ pijffi^aröimises^, eläin-liakkayksi^ ä j a väkijuomain amuske- • lusta^ alaikaisäle. , Agitaattori pelasti nahkansa Icarkaaimalla j a sitte ^ pakenemalla v Amerikkaan. K>$ymysi hänen luovuttamisestaan takaisin Suomeen on vielä kasken «n^ Amerikan viran- ^mi^sten välillä. • ^ ^ Seuraavilla .valtiopäivillä l^^rräksyt-tiin halUtuksen armollinen ehdota ^'asetukseksi, törakkain suojelemisesta yksityiseltä väMvallantMta ja; lijyatto-milta hävitysyiitykattä.'* \ Tämän o t u k s e n noudattamisen vai-vomineh on suheuttanut tuntuvia lisämenoja poliisikostannuksiin ^ k k i a l la maassa, myds Tollti^älassa^. Silla useissa tteissä, joissa ensin vastustettiin koko torakkarefopmia, ei ole maltett u olla salaa kokeilematta tuolla agitaattorin neuvomalla keinolla, ja on sillä aiiWTsaaS^tettuyhtä^loK^ tulok-si^ v ^^raJuMi^ deh vakavan harlciniian^^^a^^ torakka-äsetukseii rangmstusmääräy^^^ siä. kovennettava, niin että'torakan t a posta voitaisiin tuomita kuritushuoneeseen vai olisiko, eduskunnan nykyiseen kokoonpanoon nähden, viisaampaa pitää asetus muuttamatta, mutta syyttää sen rildcojia myös hovioikeudessa valtiopetoksesta. Vhä lisää Jityvien poliisimenojen ja . keskuslaitoksen tuottamain ktistannuk-sien takia^iitä Tollukkalan kauppalaksi pääsemisestä ei vielä ole tullut mitään. Eikä taida aivan heti tullakaan^ Sitä tarkotusta varten ennen kerätyt varat on kaikki käytetty tähän torakkarefor-miin. Ja uusia yhä vaaditaan j a käyte- ^ tään. ToHukkalaiset, kiltistikiroillen^ mdksavat. i5i Psm. 1* m f i •^••/-••'••'Jl .'•"••'Hi^'' iii "iii m mmm l l i i i : .'ti "^1 LAUANTAINA,. J01JI^U»?J^/ • > r:\ ^»,v^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-03-11
