Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 4, 1936

              Sivu 8 LAUANTAINA HUHTIKUUN 4 PÄIVÄNÄ im
Kolme viikkoa oli Helmi tässä pai­kassa,
ajatellen joka ilta nukkumaan
mennessään, miten pääsisi pois, sillä
lupaa pois lähtöön hän ev uskaltanut
pyytää. Eräänä iltana olivat Helmin
hermot jo niin jännittyneet, että hän
päätti.sinä yönä karata, kävi kuinka
kävi.
Tuli sitten nukkumaan menon aika.
Helmille ei tullut uni. Emäntä meni
vuoteelleen lapsinensa ja Helmi nurk­kaan
ryysyläjällensä, missä hän val­voi
odotellen emännän nukkumista.
— Ei kai se odotus montaa kymmen­tä
minuuttia kestänyt, mutta Helmis­tä
se tuntui hirveän pitkältä.
Vihdoin kuuli Helmi emännän sän­gystä
kuorsaamista. Hän odotti vielä
hetken, tullakseen täydellisesti va­kuutetuksi,
että emäntä nukkui.
Sitten hän lähti hiipimään ovea
kohden, sai sen äänettömästi auki ja
pujahti ulos kesäiseen yöhön. Sitten
lähti hän viillättämään minkä jalois­ta
pääsi kohti kotia, jonne oli hoin
parin kilometrin matka.
Vihdoin näkyi koti-mökki. Pieni
sydän sykähti. Siellä nukkuyat äiti,
isä, ja veikot. — Nyt on Helmi koti-rapuilla.
Rajusti pamppailee sydän
rinnassa, kun hän avaa ovea: Mitä­hän
sanoo äiti, kun näin yöllä tulen
kotia?
Mutta . epäröimättä meni Helmi
isän ja äidin vuoteen viereen, kietoi
laihat kätensä äidin kaulaan ja kuis­kasi
kyynelten valuessa poskille:
"Minä tulin takaisin. Ettehän pe
minua enää sinne, ettehän? Ei voi
olla siellä." *
Ensin äiti ihmetteli Helmin käyt­täytymistä
ja yöllä kotia tuloa, kun
oli aina kuullut paljasta hyvää tuosta
Amerikan-leskestä, sillä hän osasi
ihmisten edessä käytläjrtyä niin mal­likelpoisesti,
mutta kun Helmi oli
ehtinyt kertoa miten häntä oli pidet­ty,
lohdutti hän itkevää tyttöä, ettei
häntä enää viedä sinne takaisin.
Helmi oli taas onnellinen köyhyy­den
ja puutteen keskellä. Hänestä
tuntui, että koti-mökki oli maailman
parhain palatsi ja niin se olikin, sillä
olihan siellä isä ja äiti, jotka rakasti­vat
lastansa ja tunsivat hänen pienet
ilonsa ja surunsa ja osasivat lohdut­taa
häntä...
Seuraavana päivänä piti äidin läh­teä
hakemaan Helmin vähäisiä vaa-tariekaleita,
jotka häneltä oli jäänyt
palveluspaikkaansa. Nyt näytti Ame-rikan-
leski oikean karvansa, haukkui
Helmin ja hänen äitinsä mitä ilkeim-millä
nimityksillä, eikä luvannut an­taa
vaatteita, vaan vaati, että Helmin
on tultava takaisin.
Kun äiti kuitenkin hyvin päättä­västi
sanoi, että Helmi ei enää tule
takaisin, niin antoi kuitenkin, pimit­täen
kuitenkin yhden uuden esiliinan,
jonka Helmi oli saanut vanhemmalta
siskoltaan joululahjaksi, joka oli
Helmille kuin aarre, sillä se oli uusi
ja lisäksi lahjaksi saatu.
Kun äiti sitä joskus jälkeenpäin
pyysi, sai hän röyhkeän vastauksen,
että sellaista ei ole näkynyt ja ei
siitä tiedetä mitään. Helmiltä meni
esiliina, puhumattakaan palkaksi
luvatuista mekoista ja kengistä;
SAMA VIKA
— Minä en ollenkaan hyväksy* että
vaimoni käy tyitesä, enkä olisi miten-kään
sallinut hänen hakevan uutta
työpaikkaa sen jälkeoi, kun hän kuit­tasi
toisesta. Aikamme riideltyämme
lähti hän taas kuitenkin hakemaan
liutta paikkaa.
- r Samaa sanon minäkin. MinaMi^
äUn ottaa yhteen aikatavalla akkani
Kanssa »nnenlniin hän lähti: hakemaan
itsäleen^ta^öiÄikkaa*-- ™
o»»
ja
e . e
Klaus Juhana Kemell
1805-
(Poimintoja vankemmasta suomalai­sesta
kirjallisuudesta) .
Walitte sowelias aika, jolla sinun
käypi yksin tuumisteleminen_ihtesi
kanssa —. Pane pois kaikki sywäin
asiain uteleminen, ja lue ainowastansa
sellaista, joka niin hyvin liikuttaa S5'-
däntäsi, kuin antaa ymmärryksellesi
tekemistä.
Muuan sanoi: niin usein kuin Ihmis­ten
seassa olen ollut, olen wähemmin
ihmisenä kotiin tultuani. Klaikesti tä­mä
pitkälle puheltila hawataan.
Helpompi on, olla kaikenni*) waiti,
kuin pitää puheessansa määrää.
Helmpo on ollut kotona yksinänsä,
kuin waroa ihtensä kylässä.
Ei kenenkään muun käy huoleti ole­minen
ensimmäisenä, kuin sen, joka
mieluisemmin <?lisi viimmeisenä.
Ei kenenkään muun käy huoleti käs­keminen,
kiiin sen, joka ihte on totu­tellut
kuuliaiseksi.
Ei kenenkään muun käy. huoleti
ilohteminen, kuin sen, jolla on hyvän
oman-tunnon todistus.
Ei kenenkään muun käy huoleti pu­huminen,
kuin sen, joka mieluisem-masti
olisi waiti.
Yksinäisyydessäsi löydät, minkä, ta-wallisesti
ihmisten seurassa menetät.
Jota usiammin ja kauwemmin yksi­näisyydessä
oleskelet, sitä mieluisem--
maksi se sinulle tulee. Jota wähem-män
maltat olla, sitä enemmän siihen
kyllästyt.
EI OLLUT TUSEATON
Olli oli kuullut puhuttavan tuskat-tomasta
hammaslääkäristä. Sattui sit­ten,
että Oliin hampaita alkoi särkeä ja
äiti vei hänet hammaslääkäriin. Nyt
pm päätti koettaa onko hanunaslää-käri
tuskaton.
k u n lääkäri veti hampaan Ollin
suusta, joka sekään ei ollut tuskaton-ta,
purasi Olli heti lääkäriä kädestä.
Myöhemmin kertoi Qlli äidilleen; —
Ei se lääkäri-setä ollutkaan tuskaton,
sillä kun purasin sitä kädestä kiljasi
hän aika tavalla.
— — — o O o ——
^ PALJONKO SITTEN SAISI
Äiti: "Meneppä rakas lapsi pesemään
kätesi niin saat palan suklp,ata, jos pe­set
kasvpsikin hiin saat kaksi palaa.
Pikku-poika: "Mutta jos minä me­nisin
oikein kylpyyn?
— -oOo———
MIKÄ SITTEN VAIVASI
Kosija: — Minä voin lukea teidän
salaisimmatkin ajatuksenne.
Neiti: — Miksi sitten istut sinne soh-
-VÄn- toiseen päähän -
Canadan suomalaisten kauno^
kirjdlinenmkkolekti
tarjotaan kaikkien suomalaisten titnf
tavaksi.
Tilaushinnat;
uo
3 kk. , .6Q
Ulkomaille
1 vk. .......;....„,.........., _ $3,00
6 kk. 155
Irtonumerot 5 senttiä
l i e k k i ilmestyy jokaisen viikon lau­antaina
S-siviilsena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil.
ta. jokaisessa numerossa on myöskin
runsaasti kuvia ja vignettejä.
Äslamiehille myönnetään 20 prosen.
t i n palkkio.
P j ^ k ä ä asiamiesvälineitä jo tä,
n ä ä n . /
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd; . •
Kaikki kirjeenvaihto on osoitettava
Dsotteella:
UEKKI
P . a i B o x 69 — Sudbury. (ht
*) Kaikenni — kokonaan.
La^kuarvoitus
Sisaruksista Kaija ja Maija on Kaija
24 vuoden ikäinen, Maija on kaksi­kertaa
niin vanha, kun Kaija oh sil­loin
kun Maija oh niin vanha kuin K a i ­j
a on nyt. Kuinka vanha on Maija
nyt?
RAUHOITTAVA VASTAUS
Rikas rouva: — Kuinka usein, herra
kapteeni, tällaiset laivat menevät poh­jaan.
Kapteeni: — Vain kerran, armolli­nen
rouva.
-oOo-
-oOo-
OLI ARVANNUT ETUKÄTEEN
Sunnuntaimetsästäjän rouva: — Ja­ha,
sinä olet siis palannut metsästys­matkalta.
Luullakseni et ole saanut
mitään?
Sunnimtainietsästäjä: En, en rak­kaani.
Tänään ei minua laisinkaan on­nistanut.
Sunnimtajjmeltsästäjän vaimo: —
Olin siitä etukäteen tietoinen, sillä ra-^
hapussisi oli unohtunut kotim.
OLI TYYTYVÄINEN JÄR­JESTYKSEEN
Mies saapui vieraaseen kaupunkiin.
Otti tuliaisiksi vähän vahvanlaisesti
miestä väkevämpää ja lähti sitten ka­dulle
hoippumaan. Kadulla iski poliisi
kouransa miehen niskaan ja alkoi raa­hata
poliisiasemaa kohti, mutta kun
mies ei kestänyt yhtään jaloillaan aset­ti
h ä n miehen kel^saan ja pisti sikaa­rin
suuhun, että mies pysyisi rauhalli­sena.
Mies pysyikin rauhallisena, lauleli
vaan, että ompa tässä kaupungissa hy­vä
olla, saa sikaaria polttaa ja polii­silla
a j a a . . .!
Noustessa portaita kuluttaa ihminen
kahdeksan kertaa enemmän energiaa
kuin kävellessä tasaista maata.
^ o W o <y o ö d o o o o o o b o o o o o'7nrO"0'0"0 O yo'&6 fl fl fl C f l ^ O 0 0 ftTOTO 6 00 O 6
o
o
o
o t o
o
0
o.
1
fliihtiknun KirjaUisuus-AleiiBiisinyyiiti
tarjoaa
Seuraavat romaanit suurella alennuksella
huhtikuun aikana
o 6
O
o
o '
o
o
o
o
b
o
ö
Tavallinen hinta.
Ihmisen herra 1 j a 2 osa, sid. $250
Ihmisöi herra 1 j a 2 osa, nid.
Juvenilia, sid.
Minna Canthin kootut teokset
I ja 2 osa
Silmukorven Nuori Epra, sid.
Tulimerkki Taivaalla, nid.
Silloin Kun 1 ja 2 osa, nid. . ..
1.75
1.25
1.75
1.25
.65
.1.75
Hhita nyt
$2.00
1.40
.85
1.40
.85
.40
1.40
.1-
o
o'
o
•o
t
ö
. o
o
o
o
.o
o
o
o
o
o
o
o
. o
o
o
o
o
o
o
o
Kuinka kirvesvarresta
tulee kestävä
Jos haluat saada kirveesi varren
_ mahdpUJsimman kestäväksi, niin käjrtä
seuraavaa lilyviri yksinkertaista ja
helppoa menetelmää:
Kaada juoinalasin kokoiseen tai vä­h
ä n isompaan astiaan paloöljyä, aseta
astia sitten johonkin sopivaan nurk­kaan,
missä se ei ole kenenkään tiellä.
Pahe sitten kirvesvarren se pää mikä
pannaan kirveen silmään tähän öljy-astiaan
ja aseta se nojalleen seinää
vasten. Anna varren olla öljyssä niin
kauan kuin öljy on imeytynyt varteen
niin, että yläpää käy kosteaksi.
Tällainen varren perusteellinen öl­jyäminen
ottaa aikaa korkeintaan yil- ^
kon ja tekee se varren huomattavasti
kestävänmiäksi kuin mitä se muutoin
olisi.
Kirvesvarren kestävyys ei riipu var­ren
paksuudesta ja kovuudesta, vaan
siitä, että se on sopivalla tavalla jous­tava.
.Jos sinulla on hyvä ja lujatekoinen
auto, joka on tarpeellisissa vakuutuk­sissa,
ja jos sinun yrittäessäsi ajaa
edelläsi kulkevan auton ohitse, pyydet­tyäsi
ensin asianmukaisella merkillä
tietä, edeUä oleva ryhtyy tekemään kiu­saa
pysyttelemäUä keskellä, niin ajaa
romauta kiusantekijän päälle.
Varo kuitenkin ettet aja niin kovalla
vauhdilla, että ihrnisten vahingoittu­minen
saattaisi tulla kysymykseen. Täl­lainen
menettely, vaikka ei se oikein
suurta vahinkoa autolle tuottaisikaan,
on hyväksi opetukseksi kiusantekijöille.
OLIVAT ERIKSEEN
Möhömaha: "Mitä, etkö todella­kaan
tiedä poikasexil mitä 1 jraiä 1 (m^
Kun sinulla on nenä jaminulla on nena
n i in montako nenää meillä on yhteen-
.sä.-
Poika: " E i y h t ä ä n — sillä minun ne­näni
ja sinun kärsäsi ovat erikseen.
O Q O—
VITSA EI AUTA
Äiti; "Eilen annoin shiulle vitsaa ja
t ä n ä ä n sinä taas olet paha tyttö." ^
-L ii•s a: "Siitä huomaat, äiti, että vitsa
ei mitään auta.
oOo-
Lähe^kääi tilauksenne (heti yllämain.
tuille kirjoille, että pääsette osalliseksi tästä
romaanikirjallisuudein alennusmyynnistä
sillä nämä alennetut hinnat on voimassa ai­noastaan
huhtikuun ajan.
RAHA TCFLEB SEURATA TILAUSTA.
L&hettSkää tflauksemajfr osofcteeHa:
i i
i^JM:^jiuiSi?mJAl^ o o o ft ft tt p o ft ft ft ff o o o o ff
l o
o
0 1
e
o
MENETTI PAINOAAN
- Kuinka Paksuliinin kävi, alettu^
pyöräilemään. Mtenettlkö hän paljoaKin
painostaan?
- Menetti - toisen jalkansa.
HALUSI TOMSTAA VIATTO-/
MUUTENSA
- Teitä syytetään anoppinne myr-kyttämisestä.
Anopphme on nyt sai­r
a a l a s s a . j + S '
- Se on suuri valhe! Vaadin
rumniin avaus toimitetaan heti, joi»
H W Ä ISfEl^
, — l i t o u l l a on pieni, viisas koira. Se
vainusi mknit i ^ e a mailin päästä sett-raamalla
Jallcojeni l i ^ .
W
ra 5(1 y i . m
m
4
ii'
I
li