1939-11-25-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Conadan sttomdaisten viMölehH
LAUANTAINA, MARRASKUUN 25 PÄIVÄNÄ
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
1939
Canadan ensiminaiiieD
osuosj
Outlookissa Saskatchewanissa
aloitti äskettäin toimintansa Consu-mers*
Milling Company, jonka uskotaan
olevan ensimmäisen jauho-osuuskunnan
Canadassa. Ensimmäisen
viikon aikana tässä osuustoiminnallisessa
myllyssä valmistettiin vehnää
erilaista käyttöä varten 34,000
bushelia. 16 vaunulastia lähetettiin
eri paikoille valmista tavaraa. Paitsi
Saskatche\vahiin, jauhoja on lähetetty
aina Torontoon ja Vancouveriin
asti osuuskunnille, kuluttajille
jaettavaksi. Monet kuluttajain tukkukauppa
järjestöt tulevat välittämään
tämän myllyn tuotteita. Valkoisia
jauhoja valmistetaan koliriea
eri lajia. Myllyssä on kemisti ja 17
muuta työläistä.
— -oOo-——-
Canadan siirtolabinis
I* ••••
Diöttnen^i)ntoWen'kölhoöjamtonnestd viiden vuoden ikäisinä sekä heidän kuuluisa-
lääkärinsä tri Dufpe ikmstuttaa lujaan aineeseeni Kuvavm^^ luennoistija ja kirjailija Mme. St-giaänveiettavahi^
dnssiin. Nyt ne ovat sieltä palanneet ja ovat nykyään näytteillä 0*Töolen taide-kokoamissa
NeioYorkiss^^^^^
a
Ranskan kansalaiseksi
Oikar Straus, kuuluisa wieniläis-ten
valssien jäppierettien säveltäjä,
on tullut Rariskaii kansalaiseksi.
Hän on asunut Pariisissa, monta,
Aiiotta. Syysk. 3 p; julkaistussa, mutta
vasta nj^ huomioon tulleessa de-kreetissä,
selitetääiv että Straus on
ävEiynyt Wienissä mäalisk: 6 p. 1870.
Halien vaimonsa, myöskin wienfläis-syniNinen,
sai samalla Ranskan kansalaisoikeudet.
_
Toisia huomatuite musiikkimiehia,
jotka ovat - tulleet Ranskan kansalaisiksi
natsismin päästyä valtaan
keski-Europassa, ovat kapellimestari
Bruno Walter ja viuluniekka Fritz
Kreisler. Kuutuisalie puolalaiselle
pianistille Jean PaderewskUle annet-tacee
pian Ranskan kunniakansa-laiseD
etuoikeudet.
Canadan viljasato
oli tänä vuonna toista sataa miljoonaa
bushelia suurempi ^uin viime
vuonna. Tilastovirasto on ilmoittanut,
että se oli tänä vuonna 478,-
965,000 ja viime vuonna 350,010,000
bushelia. Suui;in vehnävuosi Canadassa
on oUut 1928, 566,726,000
bushelia.
; Sama virasto ilmoittaa, että Canadan
perunasato oli tänä vuonna 38,-
875,000 cwt., eli 8 pi:os. suurempi'
kuin viime vuonna.
Vaahterasokeria ja- siirappia tuotettiin
2,592,200 gallonaa.
oOo————.
LUOTTOYHDISTYKSET
joita Saskatchewanissa ruvettiin perustamaan
pari vuotta sitteii, ovat
löytäneet maaperää niin, että näitä
MONTREAL, CAxVADAN SUURIN
KAUPUNKI
oli sata vuotta sitten vielä aidattu
niinkuin Europan keskiaikaiset vä-kikeskukset.
Asukasluku oli 35,000.
Nyt on Montrealin asukasluku toista
mUJoonaa ja sillä on kaikki muutkin
suurkaupungin mittasuhteet: katuja
907 mailia, katukä5rtäviä 1,006 mailia,
likaviemäreitä 768 mailia ja veden
valta johtoa 932 mailia.
"köyhän miehen pankkeja'* 6n siellä
nykyään 2 7, ilmoittaa rekisteeraaja
B. N. Amason. Jäseniä näissä yhdistyksissä
on 2,460 ja viime tilivuoden
liikevaihto oli $90,000. Summa ei
viejä ole kovin suuri, mutta, lausuu
Amason, nämä kaksi vuotta ovat
osoittaneet, että luottoyhdistykset
ovat tarkoitustaan vastaavia.
-oOo-
Hirvensurmasuo
luulisi, että ^ sellaista paikkaa ei
luonnossa olekaan, mihin , vapaana,
oleva hirvi sortuu. Mutta kuuluu ole-
^"ac Searsmontissa, Mainessa, sellainen
suokin, johon hirvet iipppayat..
Ä^ettäinkin sieltä l i i ^ ^ kokoj
e n hirviperiie ~ liros, naaras ja
^ vasaa , jotka kaikesta päät-
^en oUvat q»tÖiwns^
päästäkseen liejusta, xnutta kui-
^enkin sinne jääieet Viimeisd^
iän \liqden aikana tiedetaan tähän
suohon sortoneeii
i^rveä,'---'"
Kekshmöt, joita tri Charles H.
Herty teki laboratoriossaan Savan-nahissa,
voivat aiheuttaa vielä vallankumouksen
Yhdysvaltain etelävaltioissa.
Nyt jo on perustettu lukuisia
paperitehtaita kä3rttämään
etelän metsien tuotteita, siten kdiit-täen
uusia markkinoita tuotteille, jotka
menneisyydessä ovat menneet
melkein hukkaan.
Tri Gerald Weradt, tieteen ja kansanvalistuksen
johtaja New Yprkin
maailmannäyttelysi, ennustaa että
etdän uuan teoUisuus —sanöma-iehtipaperih
valmistus - ~ p ip laajenee
tnisflle aloille, varsinkin vaatetuotannon
aloille.
. Paperi on jo tätä ennenkin ^ -
kaansaanut häviöitä puuvillatisolli-suudeUe,
jota se tuskin koskaan voittaa
takaisin. Saksa kirjaimellisesti
on jo tehnyt puuvillan tarpeettomaksi
käjrttämällä paperituotteita. Saksan
kokeilut ovat olleet tuloksellisia
ja yksinpä vaatettakin tehdään paarista.:;,
•••
Amerikassa myös. paperi- valtaa
piiuvillaltai menekkiä. Paperiset
"rubkaliinat^V psp^riset .pyyhkeet,
paperiset astiainjkesuluutiit, l^pferi-paperynis^
t ja vielä|» paperiset
paidat ja kaulukseäun övät
vähentäneet puuvillatuotteiden me-
Canadan siirtolaisuusvirasto ön ra-pörteeranhut,
että tamtäh vuoden ensimmäisen
kuuden kuukauden aikana
on maahan laskettu 12,024 siu:-
tolaista eli 10,704 enemmän kuin ensi
puoliskolla 1938. Sudeettisaksalaisia,
jotka poistuivat siitä osasta
Tshekkoslovakiaa silloin kun maakunta
yhdistettiin Saksaan, saapui
Canadaän niin paljon, että pohjois-europalaisten
luku nousi 79.5 prosenttia,
867—1,556. Saksalaispe-räisten
siirtolaisten luku nousi 382
—975. Brittein saarilta tulleiden siirtolaisten
luku nousi 15.1 prosenttia,
lukuun ^2,544 ja yhdys>^talaisten
r.3 prosenttia eli lukuun 3^410. Juutalaisten
luku maahan tulleissa siirtolaisissa
lisääntyi 236—1,107. Niis-tä
Europan kansoista, joita ei ole
edellä mainittu, siirtyneiden luku lisääntyi
4,262—4,514. .
nekkiä.
Tarkastakaa minkä tahansa teat-teripalvelijan
paitaa ja kaulusta ja
huomaatte ne paperista tehd3riksi.
Kaulus myydään vähittäiskaupassa
^ntillä ja paita kolmella sentillä.
Melkein missä tah^sa kovan kau-lustah
pesettäminen maksaa viisi
senttiä ja tärkätyn paidan 25 senttiä.
Paperipaita ja kaulus ovat näöltään
moitteettohiia ja niitä pn hyvin
läheltä tarkastettava, ennenkuin Iiuo-maa
ne paperista tehdyiksi.
Ei ole e{milystäkään etteikö paperi
olisi puuvillaa halvempaa ja etelän
paperitehtailla, asiantuntijain
mielestä, ei pitäisi olla vaikeuksia
amerikalaisten markkinain valtaami-
Werhdt ^nustaa, että ennenpitkää
papoista yaliia^taan tyynynpäällisiä,
yuodeliinoja, esiliinoja y.m.
pitoesineitä, joita nyt valmistetaan
yk^omaan pumpulista. '
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 25, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-11-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki391125 |
Description
| Title | 1939-11-25-01 |
| OCR text | Conadan sttomdaisten viMölehH LAUANTAINA, MARRASKUUN 25 PÄIVÄNÄ V u 0 N N A 1 9 3 6 1939 Canadan ensiminaiiieD osuosj Outlookissa Saskatchewanissa aloitti äskettäin toimintansa Consu-mers* Milling Company, jonka uskotaan olevan ensimmäisen jauho-osuuskunnan Canadassa. Ensimmäisen viikon aikana tässä osuustoiminnallisessa myllyssä valmistettiin vehnää erilaista käyttöä varten 34,000 bushelia. 16 vaunulastia lähetettiin eri paikoille valmista tavaraa. Paitsi Saskatche\vahiin, jauhoja on lähetetty aina Torontoon ja Vancouveriin asti osuuskunnille, kuluttajille jaettavaksi. Monet kuluttajain tukkukauppa järjestöt tulevat välittämään tämän myllyn tuotteita. Valkoisia jauhoja valmistetaan koliriea eri lajia. Myllyssä on kemisti ja 17 muuta työläistä. — -oOo-——- Canadan siirtolabinis I* •••• Diöttnen^i)ntoWen'kölhoöjamtonnestd viiden vuoden ikäisinä sekä heidän kuuluisa- lääkärinsä tri Dufpe ikmstuttaa lujaan aineeseeni Kuvavm^^ luennoistija ja kirjailija Mme. St-giaänveiettavahi^ dnssiin. Nyt ne ovat sieltä palanneet ja ovat nykyään näytteillä 0*Töolen taide-kokoamissa NeioYorkiss^^^^^ a Ranskan kansalaiseksi Oikar Straus, kuuluisa wieniläis-ten valssien jäppierettien säveltäjä, on tullut Rariskaii kansalaiseksi. Hän on asunut Pariisissa, monta, Aiiotta. Syysk. 3 p; julkaistussa, mutta vasta nj^ huomioon tulleessa de-kreetissä, selitetääiv että Straus on ävEiynyt Wienissä mäalisk: 6 p. 1870. Halien vaimonsa, myöskin wienfläis-syniNinen, sai samalla Ranskan kansalaisoikeudet. _ Toisia huomatuite musiikkimiehia, jotka ovat - tulleet Ranskan kansalaisiksi natsismin päästyä valtaan keski-Europassa, ovat kapellimestari Bruno Walter ja viuluniekka Fritz Kreisler. Kuutuisalie puolalaiselle pianistille Jean PaderewskUle annet-tacee pian Ranskan kunniakansa-laiseD etuoikeudet. Canadan viljasato oli tänä vuonna toista sataa miljoonaa bushelia suurempi ^uin viime vuonna. Tilastovirasto on ilmoittanut, että se oli tänä vuonna 478,- 965,000 ja viime vuonna 350,010,000 bushelia. Suui;in vehnävuosi Canadassa on oUut 1928, 566,726,000 bushelia. ; Sama virasto ilmoittaa, että Canadan perunasato oli tänä vuonna 38,- 875,000 cwt., eli 8 pi:os. suurempi' kuin viime vuonna. Vaahterasokeria ja- siirappia tuotettiin 2,592,200 gallonaa. oOo————. LUOTTOYHDISTYKSET joita Saskatchewanissa ruvettiin perustamaan pari vuotta sitteii, ovat löytäneet maaperää niin, että näitä MONTREAL, CAxVADAN SUURIN KAUPUNKI oli sata vuotta sitten vielä aidattu niinkuin Europan keskiaikaiset vä-kikeskukset. Asukasluku oli 35,000. Nyt on Montrealin asukasluku toista mUJoonaa ja sillä on kaikki muutkin suurkaupungin mittasuhteet: katuja 907 mailia, katukä5rtäviä 1,006 mailia, likaviemäreitä 768 mailia ja veden valta johtoa 932 mailia. "köyhän miehen pankkeja'* 6n siellä nykyään 2 7, ilmoittaa rekisteeraaja B. N. Amason. Jäseniä näissä yhdistyksissä on 2,460 ja viime tilivuoden liikevaihto oli $90,000. Summa ei viejä ole kovin suuri, mutta, lausuu Amason, nämä kaksi vuotta ovat osoittaneet, että luottoyhdistykset ovat tarkoitustaan vastaavia. -oOo- Hirvensurmasuo luulisi, että ^ sellaista paikkaa ei luonnossa olekaan, mihin , vapaana, oleva hirvi sortuu. Mutta kuuluu ole- ^"ac Searsmontissa, Mainessa, sellainen suokin, johon hirvet iipppayat.. Ä^ettäinkin sieltä l i i ^ ^ kokoj e n hirviperiie ~ liros, naaras ja ^ vasaa , jotka kaikesta päät- ^en oUvat q»tÖiwns^ päästäkseen liejusta, xnutta kui- ^enkin sinne jääieet Viimeisd^ iän \liqden aikana tiedetaan tähän suohon sortoneeii i^rveä,'---'" Kekshmöt, joita tri Charles H. Herty teki laboratoriossaan Savan-nahissa, voivat aiheuttaa vielä vallankumouksen Yhdysvaltain etelävaltioissa. Nyt jo on perustettu lukuisia paperitehtaita kä3rttämään etelän metsien tuotteita, siten kdiit-täen uusia markkinoita tuotteille, jotka menneisyydessä ovat menneet melkein hukkaan. Tri Gerald Weradt, tieteen ja kansanvalistuksen johtaja New Yprkin maailmannäyttelysi, ennustaa että etdän uuan teoUisuus —sanöma-iehtipaperih valmistus - ~ p ip laajenee tnisflle aloille, varsinkin vaatetuotannon aloille. . Paperi on jo tätä ennenkin ^ - kaansaanut häviöitä puuvillatisolli-suudeUe, jota se tuskin koskaan voittaa takaisin. Saksa kirjaimellisesti on jo tehnyt puuvillan tarpeettomaksi käjrttämällä paperituotteita. Saksan kokeilut ovat olleet tuloksellisia ja yksinpä vaatettakin tehdään paarista.:;, ••• Amerikassa myös. paperi- valtaa piiuvillaltai menekkiä. Paperiset "rubkaliinat^V psp^riset .pyyhkeet, paperiset astiainjkesuluutiit, l^pferi-paperynis^ t ja vielä|» paperiset paidat ja kaulukseäun övät vähentäneet puuvillatuotteiden me- Canadan siirtolaisuusvirasto ön ra-pörteeranhut, että tamtäh vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana on maahan laskettu 12,024 siu:- tolaista eli 10,704 enemmän kuin ensi puoliskolla 1938. Sudeettisaksalaisia, jotka poistuivat siitä osasta Tshekkoslovakiaa silloin kun maakunta yhdistettiin Saksaan, saapui Canadaän niin paljon, että pohjois-europalaisten luku nousi 79.5 prosenttia, 867—1,556. Saksalaispe-räisten siirtolaisten luku nousi 382 —975. Brittein saarilta tulleiden siirtolaisten luku nousi 15.1 prosenttia, lukuun ^2,544 ja yhdys>^talaisten r.3 prosenttia eli lukuun 3^410. Juutalaisten luku maahan tulleissa siirtolaisissa lisääntyi 236—1,107. Niis-tä Europan kansoista, joita ei ole edellä mainittu, siirtyneiden luku lisääntyi 4,262—4,514. . nekkiä. Tarkastakaa minkä tahansa teat-teripalvelijan paitaa ja kaulusta ja huomaatte ne paperista tehd3riksi. Kaulus myydään vähittäiskaupassa ^ntillä ja paita kolmella sentillä. Melkein missä tah^sa kovan kau-lustah pesettäminen maksaa viisi senttiä ja tärkätyn paidan 25 senttiä. Paperipaita ja kaulus ovat näöltään moitteettohiia ja niitä pn hyvin läheltä tarkastettava, ennenkuin Iiuo-maa ne paperista tehdyiksi. Ei ole e{milystäkään etteikö paperi olisi puuvillaa halvempaa ja etelän paperitehtailla, asiantuntijain mielestä, ei pitäisi olla vaikeuksia amerikalaisten markkinain valtaami- Werhdt ^nustaa, että ennenpitkää papoista yaliia^taan tyynynpäällisiä, yuodeliinoja, esiliinoja y.m. pitoesineitä, joita nyt valmistetaan yk^omaan pumpulista. ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-11-25-01
